Kansanedustaja Elomaa: Kotitalousvähennykseen ei saa kajota
Tiedote 1.8.2019
Hallitus on kaavaillut kotitalousvähennykseen heikennyksiä säästösyistä. Kotitalousvähennys helpottaa remonttien ja muiden töiden teettämistä ja sitä voi hyödyntää suurin osa suomalaisista.
Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa (ps) korostaa kotitalousvähennyksen myönteisiä vaikutuksia erityisesti monien pienyrittäjien liiketoimintaan ja paljon palveluja tarvitsevien ikäihmisten arkeen.
-Monille pienyrittäjille kotitalousvähennyksen olemassaolo mahdollistaa liiketoiminnan harjoittamisen, koska se lisää kysyntää. Samanaikaisesti vähennysoikeus mahdollistaa laajemmalle kuluttajajoukolle töiden teettämisen itse tekemisen tai tekemättä jättämisen sijaan, Elomaa kertoo.
-Otetaan esimerkiksi siivousala. Monille ikäihmisille kodin pitäminen siistinä tuottaa vaikeuksia liikuntarajoitteiden tai sairauksien johdosta. Kotitalousvähennys voi olla juuri ratkaisevassa asemassa sen kannalta onko varaa ostaa siivouspalvelua vai ei. Alan yrittäjien näkökulmasta tämä heijastuu tuntuvalla tavalla palvelujen kysyntään, hän jatkaa.
Kotitalousvähennyksen prosenttiosuuden ja maksimisumman pudottaminen on herättänyt syystäkin laajaa huolta. Heikennykset heijastuvat väistämättä vähennykseen oikeuttavien töiden teettämiseen.
-Eri alojen yrittäjät ovat hermostuneita muutosten vaikutuksista palvelujen kysyntään ja kuluttajat miettivät miten rahat riittävät tuleviin remonttilaskuihin tai muuhun kodin kunnossapitoon, Elomaa sanoo vakavana.
Veronmaksajien keskusliiton tilastojen perusteella kotitalousvähennystä saavien eläkeläisten osuus on noussut merkittävästi kuluvan vuosikymmenen aikana. Vuonna 2012 kotitalousvähennystä sai 101 437 eläkeläistä ja vuonna 2017 luku oli peräti 175 478 siitä huolimatta, ettei tilastoissa näy ikäihmisten kohdalla heidän lastensa heille teettämiä kotitalousvähennyskelpoisia työsuoritteita.
-Tämä kertoo sen, että kotitalousvähennys on erityisen merkittävä asia juuri vanhemmalle väelle. Olen syvästi huolissani miten mahdolliset muutokset tulevat vaikuttamaan heidän arkeensa, sanoo Elomaa.
Elomaa on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustellaan perusteluja kotitalousvähennyksen heikennyksille. Lisäksi hän kysyy, että millaiset ovat muutosten taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset sekä miten kotitalousvähennystä tulisi kehittää jatkossa.
-Kotitalousvähennyksestä leikkaaminen ei edistä yrittäjyyttä eikä ihmisten arjessa pärjäämistä. Lisäksi heikennyksillä saavutetuissa säästölaskelmissa on otettava huomioon toimien negatiiviset taloudelliset vaikutukset, jotka syntyvät palvelujen kysynnän laskun myötä, Elomaa päättää.
Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja (ps)
050 512 0806
Kirjallinen kysymys hallitukselle:
“Kirjallinen kysymys kotitalousvähennyksen kehittäminen
Eduskunnan puhemiehelle
Hallitus on kaavaillut kotitalousvähennykseen heikennyksiä säästösyistä. Kotitalousvähennys helpottaa remonttien ja muiden tärkeiden töiden teettämistä ja sitä voi hyödyntää suurin osa suomalaisista. Kotitalousvähennyksellä on erityisen myönteisiä vaikutuksia monien pienyrittäjien liiketoimintaan ja palveluja tarvitsevien kotitalouksien arkeen. Monet eri tahot ovat ilmaisseet huolensa kotitalousvähennyksen prosenttiosuuden ja maksimisumman pudottamisesta. Yrittäjyyden ja vanhusten kotona selviämisen lisäksi kotitalousvähennyksellä on välillinen vaikutus myös kiinteistöjen siisteyteen ja kuntoon mikä on asumisterveyden kannalta keskeinen asia. Kotitalousvähennys mahdollistaa monille yrittäjille liiketoiminnan pyörittämisen ja madaltaa kuluttajien kynnystä teettää remontteja tai muita töitä. Muun muassa siivousalan yrittäjille kotitalousvähennyksen merkitys on erittäin suuri. Kotitalousvähennys edesauttaa osaltaan energiatehokkaampaan ja ekologisempaan asumiseen tähtäävien muutostöiden toteuttamista.
Veronmaksajien keskusliiton tilastojen perusteella kotitalousvähennystä saavien eläkeläisten osuus on noussut merkittävästi kuluvan vuosikymmenen aikana. Vuonna 2012 kotitalousvähennystä sai 101 437 eläkeläistä ja vuonna 2017 luku oli peräti 175 478. Kotitalousvähennystä koskevassa tilastoinnissa on olennaista muistaa se, ettei niissä näy ikäihmisten kohdalla heidän lastensa heille teettämät kotitalousvähennyskelpoiset työsuoritteet. Tosiasiassa eläkeläiset hyödyntävät kotitalousvähennystä vielä merkittävästi enemmän kuin mitä tilastoista käy ilmi. Kotitalousvähennyksen summa oli keskimäärin noin tuhat euroa vuonna 2017 eli kyseessä on monen eläkeläisen tuloihin nähden merkittävä rahasumma.
Kotitalousvähennyksen heikentäminen vaikuttaa juuri vähävaraisiin eläkeläisiin ja pienyrittäjiin. Yhteiskunnallisesti olisi tärkeää edistää näiden ryhmien tilannetta eikä päinvastoin. Kotitalousvähennyksestä leikkaaminen ei edistä yrittäjyyttä eikä ikäihmisten arjessa pärjäämistä. Lisäksi heikennyksillä saavutetuissa säästölaskelmissa on otettava huomioon toimien negatiiviset taloudelliset vaikutukset, jotka syntyvät, kun palvelukysyntä heikkenee.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millä perustein kotitalousvähennystä heikennettäisiin ja mikä on saavutetun säästön hinta taloudellisin ja yhteiskunnallisin mittarein mitattuna?
ja
Miten kotitalousvähennystä kannattaa kehittää, jotta se muun muassa lisäisi yrittäjyyttä ja edesauttaisi eläkeläisten taloudellista tilannetta ja kotona pärjäämistä nykyistä paremmin?
Helsingissä 1.8.2019
Ritva Elomaa ps”