– Yhdistyksen nimi on Perussuomalaiset Naiset ry. Yhdistyksen ruotsinkielinen nimi on Sannfinländska Kvinnor rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

– Yhdistys on Perussuomalaiset rp:n valtakunnallinen naisjärjestö.

– Perussuomalaiset rp:tä kutsutaan näissä säännöissä puolueeksi.

– Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Suomi.

– Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä naisjärjestöksi.

Naisjärjestön päämääränä on yhdessä puolueen kanssa kristillissosiaaliselta pohjalta koota yhteen ne väestöryhmät, joiden etujen ajamisesta ja tasavertaisesta taloudellisesta sekä yhteiskunnallisesta asemasta ei ole oikeudenmukaisesti huolehdittu. Näitä kansalaisryhmiä ovat:

1) lapsiperheet, jotka kasvattavat tulevan hyvinvointimme rakentajia ja tärkeintä kansallisomaisuuttamme lapsia;

2) eläkeläiset, jotka ovat pitkällä päivätyöllään ja uhrauksillaan luoneet maamme nykyisen hyvinvoinnin ja turvanneet vapautemme, sekä maksaneet itse työllään etukäteen oikeutetut eläkkeensä;

3) työttömät, jotka elinkeinoelämämme arvokkaana työvoimareservinä ilman omaa syytään joutuvat tinkimään omasta elintasostaan;

4) pien- ja perheyrittäjät sekä itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka elinkeinoelämämme merkittävimpinä tukipilareina pitävät pystyssä kansantalouttamme niin ulkomaankaupassa kuin ennen kaikkea kotimarkkinoilla, sekä rahoittavat samalla korkeilla välillisillä maksuilla nykyistä sosiaaliturvaamme;

5) pienipalkkaiset toimihenkilöt, virkamiehet ja työntekijät, jotka ahkeralla työllään mm. yhteiskunnan palveluelinkeinon, hoitoalan ja tuotantotoiminnan piirissä työskennellen pyörittävät yhteiskuntaamme;

6) opiskelijat, jotka itseään kouluttamalla turvaavat yhteiskuntamme toimintakyvyn ja kansainvälisen kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa pienten opintososiaalisten tukien turvin;

7) maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittajat, jotka toiminnallaan turvaavat puhtaiden kotimaisten elintarvikkeiden saannin myös kriisiaikana ja pääosaltaan huolehtivat puunjalostusteollisuutemme raaka-aineen riittävyydestä.

– Kutsumme mukaan oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamiseen myös kansaa lähellä olevan sivistyneistön ja vapaat taiteilijat.

– Lisäksi naisjärjestön päämääränä on yhdessä puolueen kanssa edistää maamme talouden rakentamista vahvaksi ja kilpailukykyiseksi siten, että työntekoa ja yrittämistä kunnioitetaan, kansallista itsemääräämisoikeutta sekä suomalaisia arvoja ja kulttuuria puolustetaan, sekä kansalaisille taataan taloudellinen perusturva ja oikeus työhön.

– Perussuomalaisen naisjärjestön valtakunnallisena tehtävänä on perussuomalaiselta pohjalta ponnistaen kerätä naisia vastuulliseen, laaja-alaiseen ja tasa-arvoiseen yhteiskunnalliseen uudistustyöhön ja tulevaisuuden rakentamiseen myös tuleville sukupolville.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi naisjärjestö

1) kokoaa naisia toimimaan perussuomalaisuuden edistämiseksi.

2) osallistuu kunta-, alue-, eduskunta- ja presidentinvaaleihin sekä Euroopan parlamentin vaaleihin puolueen ja naisjärjestön jäsenten valitsemiseksi kunnanvaltuustoihin, eduskuntaan, Suomen tasavallan presidentiksi sekä Suomen edustajiksi Euroopan parlamenttiin sekä edistää puolueen vaalitoimintaa.

3) toimii puolueen alaisena valtakunnallisena vaali- ja muuta toimintaa hoitavana perussuomalaisten naisten kansalaisjärjestönä noudattaen puolueen ja sen virallisten elinten tekemiä päätöksiä ja antamia ohjeita.

4) huolehtii puolueen julkaisujen ja muun materiaalin levittämisestä sekä perustyön tekemisestä naisten keskuudessa.

5) järjestää tiedotus-, valistus- ja esitelmätilaisuuksia, kokouksia, kursseja, neuvottelu- ja puhetilaisuuksia sekä juhlia, sekä muilla vastaavilla tavoilla pyrkii tarkoitusperiensä

edistämiseen.

6) toimii Perussuomalaista aatemaailmaa kannattavien naisten valtakunnallisena verkostona ja yhdyssiteenä.

– Yhdistys voi antaa tukea yleisissä vaaleissa puolueen ehdokaslistoilla ehdokkaana oleville jäsenilleen.

Toimintansa tukemiseksi naisjärjestö

1) julkaisee ja myy lehtiä ja muita painotuotteita sekä ääni- ja kuvamateriaalia.

2) harjoittaa kustannus-, radio- ja televisiotoimintaa.

3) toimeenpanee arpajaisia, varojen keräyksiä ja myyjäisiä.

4) harjoittaa bingo-, tanssilava-, ravintola- ja kioskimyynti- sekä äitileiritoimintaa.

5) hankkii ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

6) Ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja

– Naisjärjestön henkilöjäsenen on oltava Perussuomalaiset rp:n jäsenenä oleva nainen.

– Naisjärjestön henkilöjäsenenä ei voi olla henkilö, joka on toisen puolueen jäsen tai toisen Suomessa toimivan puolueen organisaatioon kuuluvan muun yhdistyksen jäsen.

– Naisjärjestön jäsenyyttä haetaan kirjallisella hakijan omakätisesti naisjärjestön hallitukselle osoitetulla hakemuksella. Naisjärjestön hallitus päättää jäsenhakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä vapaan harkintansa mukaan.

– Jäsenellä on oikeus erota naisjärjestöstä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisestaan yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi.

– Naisjärjestöllä voi olla kannattavina jäseninä Suomen kansalaisia ja rekisteröityjä yhdistyksiä

– Naisjärjestön yhteisöjäseniä ovat naisjärjestön hallituksen hyväksymät rekisteröityinä yhdistyksinä olevat naisjärjestön alueyhdistykset

– Muita yhteisöjäseniä naisjärjestössä ei ole.

– Naisjärjestön jäsenet maksavat vuosittain naisjärjestön syyskokouksen määräämän jäsenmaksun kokouksen päättämään eräpäivään mennessä.

– Naisjärjestöön hyväksytty uusi jäsen maksaa edellä mainitun jäsenmaksun myös liittymisvuodelta.

– Jäsenmaksu voi olla erilainen naisjärjestön henkilöjäsenille, alueyhdistyksille ja kannattaville jäsenille.

– Naisjärjestön hallitus voi päätöksellään erottaa naisjärjestön henkilöjäsenen jollakin seuraavista erottamisperusteista:

– Jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa eräpäivään mennessä maksamatta.

– Jäsen on eronnut tai erotettu Perussuomalaiset rp:n jäsenyydestä.

– Jäsen on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on sitoutunut puolueeseen liittymällä.

– Jäsen on toisen Suomessa toimivan puolueen jäsen tai toisen Suomessa toimivan puolueen organisaatioon kuuluvan muun yhdistyksen jäsen.

– Jäsen on asettunut toisen Suomessa toimivan puolueen tai vaalilain mukaisen valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi yleisissä vaaleissa.

– Jäsen on eronnut Perussuomalaisten kunnallisesta valtuustoryhmästä.

– Jäsen on menettelyllään puolueessa tai naisjärjestössä tai niiden ulkopuolella vahingoittanut puoluetta tai naisjärjestöä.

– Jäsen ei täytä laissa tai naisjärjestön säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

– Naisjärjestön hallitus voi päätöksellään erottaa naisjärjestön yhteisöjäsenen, jollakin seuraavista erottamisperusteista:

– yhteisöjäsen, mikä on toiminnallaan vahingoittanut puoluetta, naisjärjestöä tai toista alueellista yhteisöjäsentä.

– yhteisöjäsen on jättänyt 6§:ssä mainitun naisjärjestön jäsenmaksun määräaikana suorittamatta.

– yhteisöjäsen laiminlyö velvollisuutensa toimittaa naisjärjestölle yhteisöjäsenen toiminnasta pyydetyt selvitykset ja asiakirjat.

– yhteisöjäsen ei täytä laissa tai naisjärjestön säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

– Naisjärjestön kevätkokous pidetään vuosittain tammikuun ja kesäkuun välisenä aikana.

– Naisjärjestön syyskokous pidetään vuosittain syyskuun ja joulukuun välisenä aikana.

– Ylimääräisiä kokouksia pidetään hallituksen päätöksen mukaisesti tai kun naisjärjestön kokous niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) naisjärjestön äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti pyytää erityisesti ilmoitettua asiaa varten.

– Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa.

– Syyskokouksen henkilövalinnat tehdään parillisina vuosina.

– Puheenjohtajan ja hallituksen toimintakausi on kaksi (2) kalenterivuotta

– Naisjärjestön kokoukset kutsuu koolle naisjärjestön hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään kolme (3) päivää ennen kokousta joko lähettämällä kutsu kirjallisena kullekin jäsenelle tai julkaisemalla kutsu puolueen tai naisjärjestön julkaisussa tai syyskokouksen päättämässä muussa lehdessä. Mikäli jäsen on ilmoittanut yhdistykselle sähköpostiosoitteensa, kutsu voidaan toimittaa hänelle myös sähköpostina. Muut tiedonannot toimitetaan sillä tavalla kuin syyskokous päättää.

– Ylimääräinen kokous kutsutaan koolle yhdistyslainsäädännön mukaan.

– Jokaisella naisjärjestön henkilöjäsenellä on yksi (1) ääni naisjärjestön kokouksessa.

– Jokaisella naisjärjestön alueyhdistyksellä on yksi (1) ääni naisjärjestön kokouksessa.

– Jokaisella naisjärjestön alueyhdistyksellä on oikeus lähettää yksi (1) edustaja naisjärjestön kokoukseen käyttämään alueyhdistyksen puhe- ja äänivaltaa.

– Naisjärjestön kokoukseen on oikeus osallistua jokaisella naisjärjestön henkilöjäsenellä. Äänioikeus on jäsenellä, joka on maksanut yhdistyksen jäsenmaksun sekä puolueen jäsenmaksun eräpäivään mennessä kuluvalta vuodelta ja sitä aikaisemmalta vuodelta.

– Yhdistyksen henkilöjäsen voi käyttää puhe- ja äänioikeuttaan naisjärjestön kokouksissa ainoastaan henkilökohtaisesti.

– Kannattavilla jäsenillä ei ole äänioikeutta.

– Kevätkokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat:

1) Kokouksen avaus.

2) Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri sekä kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa ja äänten laskijat.

3) Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

4) Todetaan äänioikeutetut jäsenet ja muut läsnäolijat.

5) Hyväksytään esityslistan mukainen käsittelyjärjestys.

6) Esitetään vahvistettavaksi hallituksen laatima edellisen vuoden toimintakertomus.

7) Esitetään edellisen vuoden tilit ja tilinpäätös.

8) Luetaan tilintarkastajan lausunto.

9) Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.

10) Annetaan evästyksiä eri elimissä toimiville naisjärjestön edustajille.

11) Päätetään muista hallituksen valmistelemista asioista yhdistyslain 24 § huomioon ottaen.

12) Kokouksen päättäminen.

– Parillisina vuosina syyskokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat:

1) Kokouksen avaus.

2) Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa ja äänten laskijat.

3) Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

4) Todetaan äänioikeutetut jäsenet ja muut läsnäolijat.

5) Hyväksytään esityslistan mukainen käsittelyjärjestys.

6) Valitaan hallituksen puheenjohtaja seuraavaksi kahdeksi (2) kalenterivuodeksi

7) Päätetään hallituksen muiden varsinaisten jäsenten (8-25) lukumäärästä seuraavaksi kahdeksi (2) kalenterivuodeksi.

8) Valitaan hallituksen muut varsinaiset jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavaksi kahdeksi kalenterivuodeksi.

9) Valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja sekä toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja. Tilintarkastajan on oltava KHT- tai HT auktorisoitu tilintarkastaja.

10) Päätetään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista.

11) Vahvistetaan seuraavan vuoden jäsenmaksun suuruus.

12) Vahvistetaan seuraavan vuoden talousarvio.

13) Vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma.

14) Päätetään naisjärjestön kokousten koollekutsumistavasta ja muusta tiedottamisesta.

15) Annetaan evästyksiä eri elimissä toimiville naisjärjestön edustajille.

16) Päätetään muista hallituksen valmistelemista asioista yhdistyslain 24 § huomioon ottaen.

17) Kokouksen päättäminen.

– Parittomina vuosina syyskokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat:

1) Kokouksen avaus.

2) Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa ja äänten laskijat.

3) Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

4) Todetaan äänioikeutetut jäsenet ja muut läsnäolijat.

5) Hyväksytään esityslistan mukainen käsittelyjärjestys.

6) Valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja sekä toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja. Tilintarkastajan on oltava KHT- tai HT auktorisoitu tilintarkastaja.

7) Päätetään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista.

8) Vahvistetaan seuraavan vuoden jäsenmaksun suuruus.

9) Vahvistetaan seuraavan vuoden talousarvio.

10) Vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma.

11) Päätetään naisjärjestön kokousten koollekutsumistavasta ja muusta tiedottamisesta.

12) Annetaan evästyksiä eri elimissä toimiville naisjärjestön edustajille.

13) Päätetään muista hallituksen valmistelemista asioista yhdistyslain 24 § huomioon ottaen.

14) Kokouksen päättäminen.

– Naisjärjestön hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja sekä vähintään kahdeksan (8) ja enintään kaksikymmentäviisi (25) muuta varsinaista jäsentä. Hallituksen muilla varsinaisilla jäsenillä on henkilökohtainen varajäsen.

– Hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen toimikausi on kaksi kalenterivuotta.

– Hallitus valitsee keskuudestaan vähintään yhden (1) ja enintään kolme (3) varapuheenjohtajaa, ottaa sihteerin, taloudenhoitajan sekä muut tarpeelliseksi katsomansa toimihenkilöt.

– Yhdistyksessä voi olla palkattuna toimihenkilöitä, jotka eivät voi olla hallituksen jäseniä.

– Hallituksen jäsenien, varajäsenien, sihteerin ja taloudenhoitajan, sekä muiden palkattujen henkilöiden on oltava naisjärjestön jäseniä.

– Hallituksella on tarpeen vaatiessa toimiva työvaliokunta, johon kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, sihteeri sekä yksi (1) – kaksi (2) hallituksen varsinaisista jäsenistä valittu jäsen.

– Hallitus voi asettaa asioiden valmistelua varten toimikuntia tai muita tarpeellisiksi katsomiaan työelimiä.

– Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan jonkun varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään kolme (3) hallituksen jäsentä sitä kirjallisesti vaatii.

– Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä osallistuu päätöksentekoon.

– Hallitus päättää naisjärjestön omaisuuden myynnistä, vaihtamisesta tai kiinnittämisestä.

– Naisjärjestön puolesta oikeudellisesti kantaa ja vastaa hallitus itse tai valtuutettunsa kautta.

– Hallituksen on pidettävä luetteloa naisjärjestön jäsenistä.

– Hallituksen on huolehdittava, että Perussuomalaiset Naiset ry:n yleisten kokousten ja hallituksen kokousten pöytäkirjat säilytetään asianmukaisesti.

– Naisjärjestön tilikausi on kalenterivuosi.

– Tilinpäätös siihen kuuluvine asiakirjoineen ja hallituksen toimintakertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kuukausi ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa hallitukselle lausuntonsa viikon kuluessa tilien vastaanottamisesta.

– Naisjärjestö osallistuu vaaleihin puolueen vaaliorganisaation kautta. Erityisenä vaalitehtävänä on organisoida naisten ehdokasasettelua, kampanjointia ja muuta vaalityötä. Tämän toiminnan organisoimiseksi naisjärjestö laatii tarvittavat kunta-, alue-, eduskunta- ja presidentinvaaleihin sekä Euroopan parlamentin vaaleihin liittyvät erilliset naisten vaalityösuunnitelmat.

– Naisjärjestön nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja(t), sihteeri, toiminnanjohtaja ja taloudenhoitaja kuitenkin niin, että nimen kirjoittaa aina kaksi henkilöä yhdessä. Hallitus voi määrätä naisjärjestön toimihenkilön kirjoittamaan yksin naisjärjestön nimen.

– Naisjärjestön purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi lankeavat järjestön jäljelle jääneet varat luovutettavaksi Perussuomalaiset rp:lle tai kansalaisten sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistävälle rekisteröidylle järjestölle.

– Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä, jos sitä varten kutsutussa kokouksessa muutosehdotus hyväksytään vähintään 2/3 enemmistöllä annetuista äänistä.

– Sääntömuutoksesta on mainittava kokouskutsussa.

– Näille säännöille ja niihin tehtäviin muutoksiin on hankittava puoluehallituksen hyväksyntä.