Rantanen potilaskuolemista: ”Terveydenhuoltoon tarvitaan tarkempaa valvontaa”
TIEDOTE 16.3.2021
Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen hoitolaitoksissa tapahtuneista potilaskuolemista. Viime vuosina on paljastunut useita hoitajien potilaisiin kohdistamia henkirikoksia.
– Viimeisimmässä tapauksessa hengityskonepotilaan hoitoa laiminlyönyt hoitaja todettiin syyllistyneen tappoon syyntakeettomasti. Miten ihmeessä syyntakeeton ihminen on päässyt hoitamaan vaativaa hoitoa tarvitsevaa potilasta, Rantanen kyseenalaistaa.
Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin vuonna 2019 julkaiseman rikollisuustilanneraportin mukaan hoitohenkilöstön kiinnijäämisriski potilaisiin kohdistuvissa henkirikoksissa on selvästi muuta henkirikollisuutta pienempi.
– Potilaskuolemien kautta ilmi tulleet henkirikokset ovat järkyttäviä. Vaikka tietenkin suurin osa hoitohenkilöstöstä on nuhteettomia ja potilaille turvallisia, on kylmäävä ajatus, että meillä voi olla potilaille vaarallisia henkilöitä töissä ja potilaisiin kohdistuvia rikoksia huomaamatta, Rantanen sanoo.
Kirjallisessa kysymyksessään Rantanen peräänkuuluttaa terveydenhuollon valvontajärjestelmien kehittämistä sekä alalle soveltumattomien henkilöiden karsimista.
– Suomalainen terveydenhuolto on maailman huipputasoa, ja se on syytä pitääkin sellaisena. Hoitotyössä ei voi olla henkilöitä, joiden taustan tulisi estää alalla toimimisen. Tähän tarvitaan valvontaa sekä tarkastuksia ja ehkä olisi syytä harkita myös terveydenhuollon ammattilaisille nuhteettomuusvaadetta, Rantanen esittää.
”Kirjallinen kysymys potilaiden turvallisuudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa
Eduskunnan puhemiehelle
1.-2. tammikuuta 2020 välisenä aikana hengityskoneeseen kytketty potilas kuoli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alaisessa hoidossa helsinkiläisessä hoitolaitoksessa. Käräjäoikeus totesi 58-vuotiaan hoitajan syyllistyneen tappoon, mutta olleen teon tehdessään syyntakeeton ja jätettiin tuomitsematta rangaistukseen.
Turkulaisen saattohoitoa tarjoavan Kotisairaala Luotsin sairaanhoitajana toiminutta toimitusjohtajaa on syytetty 96-vuotiaan potilaan murhasta. Syytteen mukaan epäilty oli vastoin hoitavan lääkärin ohjetta ja ilman lääkärin määräystä antanut uhrille useita eri lääkeaineita, kunnes uhrin hengitys salpaantui, hän meni elottomaksi ja menehtyi. Epäilty on aiemmin tuomittu huumausainerikoksesta kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen samassa huumevyyhdissä kuuluisan viihdetaiteilijan kanssa.
Vappuaattona 2017 18-vuotias syvästi kehitysvammainen nainen kuoli yllättäen Turun yliopistollisen keskussairaalan Salon sairaalassa. Kuolinsyytutkinnassa naisen todettiin kuolleen Propofol-nukutuslääkkeen vaikutuksesta, jota naiselle ei ollut määrätty. Murhasta epäilty hoitaja pääsi tutkintavankeudesta tehostettuun matkustuskieltoon eli käytännössä tekniseen pantavalvontaan poliisin vaatimuksesta vangittuna pitämisestä huolimatta. Muutamaa kuukautta potilaan kuoleman jälkeen epäilty syyllistyi törkeään pahoinpitelyyn, jossa epäilty puukotti puolisoaan lähes kuolettavasti ja josta langetettiin 2 vuoden ja 8 kuukauden ehdoton vankeus.
2000-luvulla Suomessa on ollut useita muitakin hoitajien tekemiä henkirikoksia. Vuonna 2014 sairaanhoitaja murhasi 84-vuotiaan muistisairaan salolaisnaisen myrkyttämällä tämän sydämen vajaatoiminnan hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Helsinkiläinen perushoitaja tuomittiin vuonna 2010 elinkautiseen vankeuteen mm. viidestä murhasta, viidestä murhan yrityksestä ja kolmesta törkeästä pahoinpitelystä myrkytettyään iäkkäitä potilaitaan lähinnä rauhoittavilla lääkkeillä vuosina 2004-2009. Ylöjärvellä sairaanhoitaja tuomittiin elinkautiseen vuonna 2007 Ylisen kuntoutuskeskuksessa tapahtuneesta 79-vuotiaan kehitysvammaisen naisen myrkyttämisestä. Sama hoitaja yritti aiemmin myrkyttää insuliinilla kahdeksan kuukauden ikäisen sukulaisvauvansa. Kaksi yövalvojaa sai kuusi vuotta vankeutta törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta liittyen kehitysvammaisen nuoren naisen kuolemaan vuonna 2007 Lehtimäen opistossa Etelä-Pohjanmaalla. Nainen oli saanut kuolettavan määrän insuliinia.
Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (Krimo) marraskuussa 2019 julkaiseman rikollisuustilanneraportin mukaan hoitohenkilöstön kiinnijäämisriski potilaisiin kohdistuvissa henkirikoksissa on selvästi muuta henkirikollisuutta pienempi. Hoitotyöntekijöiden pienempi kiinnijäämisen riski johtuu kuolemansyyntutkintajärjestelmään ja terveydenhuollon valvontajärjestelmiin liittyvistä puutteista. Raportin mukaan tämä on selvinnyt vasta viime vuosien aikana.
Tapahtuneiden henkirikosten ja Krimon raportin valossa nykyinen terveydenhuollon valvontajärjestelmä on puutteellinen ja altistaa potilaat korostuneeseen vaaraan hoitajien suorittaman rikollisuuden osalta. Valvontaa on syytä kehittää siten, että aiempi rikollisuus, päihteiden käyttö tai mielenterveyden ongelmat ovat karsivia tekijöitä hoitotyöhön sijoittumisessa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy terveydenhuollon valvonnan parantamiseksi ja potilaskuolemien ehkäisemiseksi ja miten hallitus aikoo edistää sitä, että terveydenhuollon tehtäviin ei pääse siihen soveltumattomia henkilöitä, ja että alalla jo olevat soveltumattomat henkilöt tunnistetaan ja poistetaan terveydenhuollon tehtävistä?
Helsingissä 16.3.2021
_______________________________
Mari Rantanen [ps]”
Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@eduskunta.fi