Mitä hallitus aikoo tehdä, että kotimaisen käyttökelpoisen kuiviketurpeen ja kasvuturpeen kustannukset pysyvät kilpailukykyisenä Suomessa?
TIEDOTE 13.2.2021
Energiaturvetta nostettaessa, suon maatuneesta pintakerroksesta saadaan kuiviketurvetta, jota käytetään sekä kasvualustana, että esimerkiksi lypsykarjan ja siipikarjan kuivikkeena. Jos turpeentuotanto ajetaan alas, mistä jatkossa saadaan kuiviketurvetta?
Hinnat nousevat?
Kansanedustaja Minna Reijonen on huolissaan kuivike- ja kasvuturpeen hintojen noususta ja tekikin asiasta kirjallisen kysymyksen. Turvetuotannon alasajo tuntuu energian kuluissa. Kun uusien soiden avaamista ei tapahdu, niin kasvualustat ja myös kuiviketurpeet tuodaan todennäköisesti pian kokonaisuudessaan ulkomailta. Venäjällä ja Baltian maissa suunnitellaan turvetuotannon lisäämistä.
-Se todennäköisesti nostaa hintoja ja myös vähentää Suomen omavaraisuutta ja huoltovarmuutta, sanoo Reijonen.
Hintojen nousu tulee näkymään tuotteiden hinnoissa. Siten kotimaisen tuotannon kilpailukyky heikkenee. Myös MTK on ollut erittäin huolissaan asiasta. Kun energiaturpeen käyttö ajetaan alas, ei pelkkien kuivike- tai kasvualustaturpeen tuottaminen ole kannattavaa. Tämä huonontaa entisestään Suomen kilpailukykyä ja huoltovarmuutta.
Lisää työttömiä ja vähemmän kotimaista tuotantoa
Kauppapuutarhaliiton kyselyssä 90 prosenttia vastanneista ilmoitti lopettavansa toiminnan, jos turvetta ei voisi enää käyttää kasvualustana. Tämä tarkoittaa, että ruukkuyrtit- ja salaatit, kotimaiset kurkut ja yli 40 miljoonaa kesäkukkaa vuosittain tulisikin ulkomailta. Myös työpaikkoja menetettäisiin huomattava määrä.
Antibiootti- ja salmonellavapaa suomalainen siipikarja
Kuiviketurpeen käytön takia lintujen jalkapohjat, joita pidetään hyvinvoinnin mittareina, ovat poikkeuksellisen terveet. Kotieläintuotannossa yleisesti käytössä oleva kuiviketurve on imukyvyltään ja happamuudeltaan sellaisia, että nykyisen kaltainen tilanne on saavutettu kotimaisessa broilerintuotannossa vain kuiviketurpeen takia.
Suomi on niitä harvoja maita, joissa siipikarjantuotannossa ei käytetä antibiootteja. Kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista ja todellinen uhka myös Suomessa. Suomalaisessa broilerissa ei ole salmonellaa, eikä antibiootteja. Antibioottien tehon säilyttämisen yksi avain on antibioottien käyttötarpeen vähentäminen lihatuotannossa ja sitä kautta ihmisten ravinnon kautta saadun antibioottien määrän väheneminen.
-Turve on ylivoimainen muihin kuivikkeisiin verrattuna, sanoo Reijonen.
Hapan turve on antiseptista, sitoo ammoniakkia ja kosteutta. Lisäksi sillä on bakteerien kasvua estäviä ominaisuuksia. Turve toimii myös linnuille virikkeenä ja on erinomaista kylpymateriaalia linnuille. Käytön jälkeen kuivike käy sellaisenaan lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi pellolle.
Turpeelle ei ole vaihtoehtoja
Turpeelle on etsitty vaihtoehtoja esimerkiksi ruokohelpistä, kuituhampusta tai nollakuidusta. Mikään näistä ei ole ollut yhtä puhdasta kuin turve. Teollisuuden sivuvirroista tai pellosta otetusta kuivikkeesta on löydetty kampylobakteereita ja salmonellaa.
-Miten tällainen asia perustellaan ilmastomuutoksella ja vihreillä arvoilla, kun tuloksena on kotimaisen tuotannon alasajoa, eläinten hyvinvoinnista tinkimistä ja ulkomaisen tuonnin lisäämistä ja riippuvuuden kasvattamista ulkomaiseen tuotantoon, ihmettelee Reijonen.
Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
kuntavaaliehdokas
09 432 3135