Huomioita luottamushenkilöiden ja kunnan viranhaltijoiden suhteesta

Suomen Kuntajohtajat ry:n, Kevan ja Kuntaliiton taannoisen tutkimuksen mukaan yli 40 prosenttia kuntajohtajista ilmoitti kokeneensa työssään uhkailua ja häirintää. Ongelma on yllättävän suuri. Olen antanut eri yhteyksistä itselleni ymmärtää, että Kauhavakaan ei ole painostuksesta vapaa vyöhyke.

Kuka on vastuussa, miten tilanteeseen pitäisi puuttua?

Saman kyselyn mukaan joka toinen kuntajohtaja miettii alan vaihtoa.

Kuntajohtajien painostus ja jopa uhkailu on vuosikymmenien saatossa lisääntynyt samassa tahdissa, kun on mukamas lisätty demokraattista läpinäkyvyyttä poliittisessa päätöksenteossa. Läpinäkyvyys on näennäistä, jos kulisseissa pelataan likaista peliä joka ei näy kuntalaisille.

Muistamme tapaus Kittilän. Kymmenkunta kunnanhallituksen jäsentä tai varajäsentä oli syytettynä perusmuotoisesta virka-aseman väärinkäyttämisestä, joka johti Kittilän kunnanjohtajan laittomaan irtisanomiseen. Kauhava on paistatellut usein negatiivisessa julkisuudessa? Tämäkö vielä puuttuu ”ansiolistalta”?

Kittilän tapaus ei ole Suomen mittakaavassa ainut. Joillakin poliittisilla luottamushenkilöillä on kiusausta määrätä, käskeä ja ohjailla kunnan viranhaltijoita. Luottamushenkilön asia ei ole käskeä virkamiehiä.

Luottamuselin on oikea paikka ottaa asiat esiin, jos sellaisia on, ei se menettely, että luottamushenkilö marssii kunnantalolle viranhaltijan huoneeseen latelemaan ohjeita ja neuvoja.

Luottamushenkilöt saattavat yrittää vaikuttaa virkamiesten tekemiin päätöksiin. ”Jos et tee kuten toivomme, siitä voi seurata eriasteisia hankaluuksia. Muistapas, että olet määräaikaisessa virkasuhteessa.”

Muistetaanpa Kauhavalla esimerkiksi ympäristötoimen virkamiehen valinta, johon johtavat viranhaltijat ja toimielimet yrittivät muistini mukaan puuttua, turhaan.

Luottamushenkilö hoitakoon hänelle kansan antamaa luottamustehtävää, ja pysyköön pois varsinaisesta, operatiivisesta toiminnasta. Se kuuluu virkamiehille, ja heille on annettava työrauha, olipa hän sitten kaupunginjohtaja, kaavoittaja tai tekninen johtaja.

Poliittisen mandaatin käyttäminen asiansa ajamisessa pitää olla erityisen tarkka, jos sattuu edustamaan kunnassa määrällisesti suurinta poliittista ryhmittymää.

On selvä, että vaikuttamisyritykset, vaikka ne eivät olisi suoraan painostusta, vaikuttavat heikentävästi työmotivaatioon, päätöksentekokykyyn ja työhön sitoutumiseen. Onko Kauhavalla tällaiseen varaa? Tätä kysyn ensi sijassa suurimmalta poliittiselta ryhmittymältä, keskustalta.

Inga Petäjäniemi (PS) Kauhava
Julkaistu 5.2.2020 Komiat-lehti