Home- ja kosteusvaurioiden terveyshaitoista

Oululaisena työterveyslääkärinä koin potilaiden havaitseman kosteusvauriokiinteistöihin liittyvien ongelmien mitätöimisen myös työssäni. Eräällä työpaikalla puhkesi remontin yhteydessä yli 20 astmaa keväällä 2017. Aluehallintoviranomaiselle tehtiin ilmoitus lähes 50 henkilön pitkäaikaisista alahengitystieoireista. Tapaus sai minut kiinnostumaan aiheesta ja olen yrittänyt sekä tutkia syitä, että vaikuttaa kosteusvaurioiden aiheuttaman sairastumisriskin tietoisuuden kasvattamiseen lääkärikunnassa. Tiedon julkaiseminen tai jatkotutkimusten tekeminen on osoittautunut haasteelliseksi. Olen yrittänyt tuloksetta vaikuttaa käytäntöihin ja asenteeseen sekä Työterveyslaitoksen että Työterveyslaitosta valvovan Sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveet tilat 2028 -hankkeesta vastaavan Ympäristöministeriön kautta. 31.10.2018 lähetin tiedon tapauksen yksityiskohdista myös kaikille kansanedustajille. Yhteydenottoni eivät maaliskuuhun 2019 mennessä ole johtaneet mihinkään toimenpiteisiin tai ratkaisuehdotuksiin.

Tammikuussa 2018 yritin saada lääkäreille suunnattuun lehteen artikkelia, jossa kuvasin tapauksen. Tarkoituksenani oli herättää aiheesta keskustelua lääkärikunnassa ja levittää tietoa, jonka avulla välttäisimme tapauksen kaltaisten katastrofien esiintymisen uudelleen. Sain heti vastauksen päätoimittajalta. Päätoimittaja totesi, että kirjoitukseni oli hyvä ja aihe tärkeä ja että juttu voitaisiin julkaista alkuvuodesta 2018, hän pyytäisi vain ensin kommentteja Työterveyslaitoksen asiantuntijalääkäreiltä. Kommenttien jälkeen päätoimittaja vastasi minulle, että juttu jätetään julkaisematta, koska se herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia.

Ympäristöherkkyyttä käsittelevillä luennoilla on viimeisten vuosien aikana jätetty systemaattisesti kertomatta home- ja kosteusvaurioiden mahdollisista terveyshaitoista, jolloin lääkäreille jää käsitys, että kaikki oireilu on yksilöstä johtuvaa sisäympäristöherkkyyttä ja toiminnallista häiriötä. Marraskuussa 2018 kysyin eräältä Työterveyslaitoksen luennoitsijalta, että onko olemassa olosuhteita, joissa sairastumisen riski on olemassa ja kysymyksen yhteydessä viittasin julkisuudessa olleeseen tapaukseen keväällä 2017. Vastauksena kysymykseeni oli mm. ”Ihanaa, hyvä, sä olet oikein identifioitunut aiheeseen, kun olit telkkarissakin oikein a-talkissa. Näyttö siihen, että kosteusvauriot edes aiheuttaisivat astmaa, se on hintsu, se on todella vähäinen. Ruotsissa on todettu, että aikuisten astma ei voi johtua näistä kosteusvaurioista mitä on tavallisissa rakennuksissa.” Sisäilma ja ympäristöherkkyys -kirjoitus palkittiin vuoden 2018 parhaana kirjoituksena Lääkärilehdessä. http://www.potilaanlaakarilehti.fi/site/assets/files/0/11/06/299/sll132017-848.pdf

Toiminnalliset häiriöt -termi sisäilmaoireissa ei perustu lääketieteelliseen tutkimukseen, vaan se on ryhmä sairauksia ja oireita joihin lääketiede ei tunne syytä. Kosteusvauriomikrobien ja niiden erittämien toksiinien aiheuttamien oireiden mekanismit elimistössä sen sijaan tunnetaan jo melko pitkälle. Kosteusvauriomikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet aiheuttavat todennäköisesti laajoja immunologisia haittoja. Erittäin huonoissa olosuhteissa myös toksiset vaikutukset ovat mahdollisia. Yhteiskunnassamme on suuri riski saada aikaan laaja joukko parantumattomasti sairaita yksilöitä, mikäli koulutuksen lääkäreille annetaan jatkua, eivätkä lääkärit suosittele oireilevien henkilöiden siirtymistä pois kosteusvaurioituneista tiloista.

Lokakuussa 2018 keuhkolääkäreiden vetämässä koulutuksessa Oulussa oli paikalla kaksi keuhkosairauksien erikoislääkäriä, jotka osallistuvat astman käypä hoito -suosituksen päivittämiseen. Suositusta päivitetään paraikaa ja se ohjaa kaikkien suomalaislääkärien käytäntöjä astman hoitamisessa. Kysyin, että onko käypä hoitoon tulossa mukaan suositus kosteusvauriotilojen saneeraamisesta. Vastaus oli, ettei suositukseen olla kirjoittamassa mitään tästä aiheesta, mutta yksittäisenä lääkärinä voin asian huomioida. Astma on sairaus, josta näyttö riittää osoittamaan, että pahenemista ja sairauden puhkeamista kosteusvauriotiloissa oleskeleminen lisää (WHO 2009).

Mikäli lääkäreitä ei saada sitoutumaan mukaan Terveet tilat 2028 -hankkeeseen, on todennäköistä, ettei uusien potilaiden sairastumista saada estettyä eikä astman puhkeamista ja pahenemista kosteusvaurioiden aiheuttamana tulla huomioimaan millään tavalla. Hanke jää tällöin lääketieteen osalta torsoksi. Lääkäreitä näyttää jarruttavan erityisesti heille pidettävän koulutuksen haitallinen asenne sekä käypä hoito -suositusten puutteellinen olemassa olevan tiedon käyttö. Tietoa on erityisesti astman osalta riittävästi olemassa. Yksittäinen lääkäri tapaa kosteusvaurioista oireilevia uransa varrella niin vähän, että on epätodennäköistä, että jokainen hankkisi asianmukaista tietoa ulkomaisesta kirjallisuudesta. Kotimainen lääketieteellinen lehdistö ei julkaise aiheeseen liittyviä kirjoituksia, ilmeisesti siksi, että vertaisarviointia tekevät tällä hetkellä Työterveyslaitoksen asiantuntijat.

Terveyden suojelu ja terveyshaittojen estäminen on lääkäreiden ensisijainen tehtävä, ei huolen vähentäminen oireilevalla potilaalla. Hoidossani olleiden sairastuneiden työntekijöiden terveysongelmat ovat osoittautuneet pysyviksi ja mm. hengitystieoireilu jatkuu voimakkaana edelleen kaksi vuotta myöhemmin. Kiinteistöstä tehtyjen tutkimusten perusteella terveyshaitan tärkeimmäksi aiheuttajaksi on syytä epäillä voimakkaiden toksiinien eritykseen kykeneviä kosteusvauriomikrobeja, joita otetuissa huonepölyn viljelynäytteissä on löytynyt.

Ehdotukseni ongelmakiinteistöjen terveyshaittojen arviointiin on seuraava: Riskirakenteiden ja tapahtuneiden vesi- ja viemärivahinkojen sekä käyttäjien laajan oirekyselyn perusteella määritetään tarve sisätilojen ilman tai pölyn mikrobiviljelyn toksisuustestaukseen. Jos testaustulos jää negatiiviseksi eivätkä kyselyn tulokset anna aihetta epäillä erityistä sairastumisen vaaraa, on oireiden syyn selvittämiseksi aiheellista tehdä muita tutkimuksia, kuten kuitututkimukset, CO2- ja VOC-mittaukset tai siivouksen taso tai siinä käytetyt kemikaalit. Ilmanvaihdon säätöjen tekeminen on tärkeää tehdä heti kun oireilua havaitaan. Säädöt näyttävät jäävän edelleen tekemättä ja ilmanvaihdon sulkemista kiinteistöjen käyttöaikojen ulkopuolella tehdään edelleen haitallisin seurauksin kondenssiveden aiheuttaessa mikrobikasvua ilmastointikanaviin.

Sisäilman aiheuttaman terveysriskin arvioinnin yhteydessä työilmapiiri-, johtamis- ja stressiongelmia ei tarvitse huomioida, koska ne eivät ole rakennuksen turvallisuuden osalta erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavia tekijöitä. Mikäli tutkimustulokset eivät anna aihetta epäillä merkittävää pysyvää sairastumisriskiä, voidaan selvityksissä huomioida myös stressin ja kuormituksen aiheuttama osuus oireissa. Jos kuitenkin kiinteistössä oleskeluun liittyy jatkuva yskä tai infektiot, allerginen nuha, lämpöily, rytmihäiriöitä, neurologisia oireita tai kova väsymys, josta palautuminen kestää koko ajan pidempään, henkilön yksilölliset ominaisuudet voivat johtaa myös pysyvään sairastumiseen ja olosuhteiden välttäminen oireiden poistamiseksi on todennäköisesti ainoa keino estää tämä.

Rakenteiden mikrobivauriot aiheuttavat todennäköisesti vain vähän terveyshaittaa, mikäli mikrobit tai niiden aineenvaihduntatuotteet eivät pääse huoneilmaan. Tällöin niiden korjaamiselle ei tule asettaa mitään terveysperusteista korjaustarvetta, jolloin voidaan välttää turhia korjauskustannuksia.

Erityisen herkät, toksiineja jo pitkään hengittäneet yksilöt, kosteusvauriomikrobeille allergisoituneet tai rads- tai alveoliittitason oireet saaneet henkilöt taas tarvitsevat yksilöllisemmän ratkaisun ja mahdollisesti erityispuhtaat olosuhteet säilyttääkseen tai palauttaakseen työ- ja toimintakykynsä.

Piditkö lukemastasi? Jaa sisältö sosiaalisessa mediassa