Maailman paras maa huolehtii asukkaistaan

Tanska, Norja ja jopa Ruotsi ovat heränneet maahanmuuton todellisiin vaikutuksiin. Tämän seurauksena maahanmuuttopolitiikka on tiukentunut. Myös Ruotsin nykyinen päähallituspuolue sosiaalidemokraatit on esittänyt useita heikennyksiä turvapaikanhakijoiden oikeuksiin. Ruotsin pääministeri Löfvén onkin todennut: ”Haluamme pienentää sitä määrää, joka tulee Ruotsiin” (HS 25.5.2018). Tiukennuksilla halutaan varmistaa maiden turvallisuutta ja hyvinvointia.

Suomessa maahanmuuton vaikutukset eivät toistaiseksi ole olleet yhtä merkittäviä kuin muissa pohjoismaissa. Tämä johtuu pääosin vähäisemmästä maahanmuuttajien määrästä. Suomella onkin vielä hyvät mahdollisuudet varmistaa omilla päätöksillään ja toimenpiteillään, että maahanmuutto on hallittua eikä se uhkaa asukkaiden hyvinvointia tai turvallisuutta vaan rakentaa yhteiskuntaamme.

Suomessa asuu tällä hetkellä maahanmuuttajia, joilla on tässä rakentamisessa tärkeä rooli. He ovat ihmisiä, jotka elättävät perheensä, maksavat veroja, noudattavat maamme lakeja, arvostavat myös naisia ja kunnioittavat tapojamme. He eivät polta autoja vaan rakentavat niitä. Vastuuta kantavia maahanmuuttajia on kuitenkin liian vähän, emmekä me voi sallia sitä, että maahanmuutto heikentää julkista taloutta, jonka varassa maamme hyvinvointi ja turvallisuus ovat.

Tavoitteemme on, että Suomi on tulevaisuudessa maailman paras maa. Hyvinvoiva, turvallinen, oikeudenmukainen ja yhtenäinen. Maailman tasa-arvoisin maa lapsille ja aikuisille. Maa, jossa voi iloisin mielin laulaa perinteistä suvivirttä. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, tarvitaan puolueetonta tutkimustietoa myös maahanmuuton yhteiskunnallisista vaikutuksista. Tätä tietoa on jo tarjolla, mutta keskeistä on, että sitä myös osataan ja halutaan hyödyntää asukkaiden hyväksi. On selvää, ettei millään länsimaalla ole varaa ottaa vastaan henkilöitä, joilla ei ole hätää lähtömaassa ja joiden vaikutus julkiseen talouteen tai turvallisuuteen on pysyvästi negatiivinen. Suomeen rajan yli tuleviin henkilöihin ottaa kantaa myös rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Ilkka Laitinen (HS 10.6.2018). Laitinen toteaa ”Olennaista on se, että havaitaan, otetaan kiinni, selvitetään keitä he ovat ja millä asialla ja katsotaan, että tilanne pysyy hallinnassa. Palautetaan ne, joilla ei ole tänne asiaa”.

Maahanmuuton lähtökohtana pitää olla, että täällä noudatetaan Suomen lakeja ja säädöksiä. Ihmisoikeuksien vastainen Sharia-laki ei kuulu Suomeen. Kaiken ikäisiä ihmisiä, myös naisia ja tyttöjä, kohdellaan tasa-arvoisesti, lapsi- ja pakkoavioliitot sekä moniavioisuus ovat lailla kiellettyjä. Lapsiin kohdistuvaan julmaan väkivaltaan ja myös epäilyksiin sellaisesta tulee aina puuttua. Se on velvollisuutemme, sillä lasten oikeudet ovat ehdottomia. Vakaviin rikoksiin syyllistyneet, kansalaisuudesta riippumatta, on pidettävä vankiloissa niin, ettei ihmisten tarvitse rajoittaa arkeaan turvattomuuden vuoksi. Väkivaltarikoksista tuomitut eivät ole tervetulleita Suomeen.

Maahanmuuttajilta tulee myös vaatia suomen kielen oppimista ja kulttuurimme tuntemista, joita ilman on mahdotonta osallistua yhteiskuntamme rakentamiseen. Kielitaitovaatimus on sidottava tukiin ja oikeuksiin, Tukien tulee olla velvoittavia eikä koskaan suurempia kuin suomalaisten.

Julkisuudessa väitetään usein, että nuoret maahanmuuttajat työllistyvät aloille, joilla on työntekijäpula ja he näin kohentaisivat väestöllistä huoltosuhdetta. Tässä unohdetaan kuitenkin se tilastollinen tosiasia, että useimpien maahanmuuttajaryhmien työllistyminen on heikkoa ja vaikutus Suomen julkiseen talouteen vuosienkin jälkeen negatiivinen. Lähi-Idästä ja Somaliasta tulleet ovat Eläketurvakeskuksen 2016 tilastojen mukaan heikoiten työllistyviä. Nykyinen tarveharkinta toivottaa jo nyt tervetulleeksi eri alojen kaivattuja asiantuntijoita muista maista meille töihin, eikä sitä olekaan syytä poistaa.

Maailman paras Suomi on yhtenäinen, hyvinvoiva, turvallinen ja oikeudenmukainen. Maa, jossa myös maahanmuutto on hallittua. Maa, joka toimii vastuullisesti ja kantokykynsä mukaan ja huolehtii asukkaistaan.

Piditkö lukemastasi? Jaa sisältö sosiaalisessa mediassa