Antikainen: Demarien väitteet oppivelvollisuusiän noston työllisyysvaikutuksista ovat humpuukia

TIEDOTE 27.11.2020

Keskustelu oppivelvollisuusiän nostosta on käynyt kuumana sekä puolesta että vastaan syksyn mittaan. Keskiviikkona hallintovaliokunnan demarikansanedustajat iskivät lusikkansa soppaan kehumalla uudistuksen työllisyysvaikutuksia siteeraamalla STTK:n laskelmaa, jonka mukaan oppivelvollisuuden pidennys toisi jopa 150 000 uutta työllistä.

”Valtiovarainministeriön arvion mukaan oppivelvollisuusiän noston työllisyysvaikutus on noin 15 000 henkilöä ja sekin toteutuu vasta vuonna 2065. Mistä demarit näitä lukuja oikein taikovat? Edustajien olisi ehkä syytä tutustua oman hallituksena teettämiin laskelmiin sen sijaan että yrittävät myydä laajennettua oppivelvollisuutta kertomalla ministeriön arviot kymmenellä”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee.

Useat tahot suhtautuvat kriittisesti oppivelvollisuusiän nostoon, mukaan lukien Kuntaliitto sekä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Suurimpina haasteina nähdään rahoituksen riittävyys sekä perusopetuksessa heikosti pärjänneiden oppilaiden edellytykset selvitä toisen asteen opinnoista.

”Perusopetuksen ongelmat eivät korjaannu oppivelvollisuusiän nostolla. Vihervasemmiston visioimien työllisyyslukujen sijaan saadaan vain lisää keskeytyksiä pakottamalla peruskoulusta hädin tuskin selvinneet oppilaat toiselle asteelle. Pakko ei motivoi ketään opiskelemaan. Ammattikoulutus on jo ennestään kriisissä riittämättömän rahoituksen vuoksi eikä opiskelijamäärien nosto paranna tilannetta ollenkaan”, Antikainen huomauttaa.

Oppivelvollisuusiän nostoon koplattu toisen asteen maksuttomuus vaikuttaa negatiivisesti myös resurssien käyttöön.

”Sen sijaan, että hallitus olisi miettinyt, kuinka auttaa koulupudokkaita täsmätoimilla, se päätyi esittämään toisen asteen maksuttomuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa mittavaa tulonsiirtoa hyvätuloisten perheiden lapsille. Samaan aikaan kuitenkin ne, jotka tarvitsisivat perusopetuksessa oppimiseensa erityistä tukea, uhkaavat jäädä ilman apua, kun rahat käytetään lukiolaisten oppikirjoihin. Oppivelvollisuusiän nostoon laitettavat rahat tulisi kohdistaa nimenomaan peruskoulun tilanteen parantamiseen, tämän ovat tuoneet esille monet eri asiantuntijat. Miksi opetusministeri Li Andersson valitsi lähes hyödyttömän ideologisen hankkeen sen sijaan, että olisi panostanut oppimisen tukeen ja koulupudokkuuden torjuntaan siellä, missä rahat olisi voitu käyttää tehokkaasti?”, Antikainen kysyy.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140