Mahdoton sosiaali- ja terveydenhuollon- ja maakuntauudistus

Sote-uudistuksen varjolla tehdään kahta siihen liittymätöntä asiaa – valinnanvapautta ja maakuntahallinnon uudistusta.
Valinnanvapaus on jo nyt olemassa julkisella puolella, asiakas voi itse valita missä terveyskeskuksessa haluaa käydä. Kela-korvauksen myötä myös yksityiset lääkäriasemalla käyvät saavat julkista tukea. Julkinen puoli kilpailuttaa jo nyt ja ostaa yksityispuolelta esim. magneettikuvauksia yms.

Lääkäripula, kalliit tilaratkaisut, kallis sairaanhoito (hoidetaan yhä vaikeampia sairauksia) ja eliniän pidentymisen myötä tulevat lisäsairaudet eivät halpene sillä, että valinnanvapauden myötä aletaan pumppaamaan julkista rahaa lisää sijoitusyhtiölle. Julkiselle puolelle jää kalleimmat ja haastavimmat sairaudet ja hoitohenkilöstön koulutuksen maksaminen. Julkinen puoli maksaa lääkärien koulutuksen ja yksityinen puoli laskuttaa sitten heidän käytön veronmaksajilta.
Vapaaehtoiset ja kuntien itsensä tekemät yhteenliittymät, esim. Eksote ovat hyviä, koska se vastaa sen alueen tarvetta. Lakia ei saada koko maahan optimoitua, koska maakuntien olemassa olevat järjestelmät, väkimäärät ja koko vaihtelee.

Maakuntauudistuksen pohjalla oli demokratian lisääminen. Tällä hetkellä maakuntavaltuustossa on kuntavaalituloksen mukaan joka kunnasta valtuutettu, huomioiden tasa-arvo ja kunnan koko. Jatkossa asioistamme päättäisi isojen kaupunkien (paljon ääniä) hyvätuloiset tai hyvin rahoitetut (vaalimenestys vaatii rahaa) päättäjät. Vaaleissa tasa-arvo ja alueellinen edustus on äänestäjien määrästä eikä laista johtuvaa. Kilpailutuslaki esti ICT -hankintojen järkevyyden ja nyt erilaisten järjestelmien yhteensovittaminen on kallista ja haastavaa. Toimintavarmuus on tärkeää koko maakunnan terveystietoverkossa.

Tukipalveluissa tulee outoja tilanteita. Kun yhteiskeittiöstä on lähtenyt ruokaa kouluun ja sairaalalle, on jatkossa osa keittiöstä maakunnan omistamaa ja palkkaväkeä ja osa kunnan puolta. Kuntien pitää luovuttaa omien kuntalaisten verorahoilla hankittu omaisuus uuden maakunnan omistukseen. Ajatelkaa mikä määrä kallista tavaraa ja välineitä on jo yhden terveyskeskuksen sisällä!

Sote -kiinteistöt ovat menossa vuokralle kolmeksi vuodeksi maakunnalle. Jos ja kun kiinteistön käyttö loppuu, niin kunta saa sen jälkeen keksiä mitä tehdä tarpeettomalla, usein isolla rakennuksella. Sosiaalipuolen valinnanvapaus ei onnistu täysin, koska päätökset tehdään virkavastuulla ja sitä ei voida ulkoistaa. Sote -uudistus on historiallisen ison omaisuuden uusjako, jossa otettavalta puolelta viedään omaisuus ja pieniltä paikkakunnilta kaupanpäällisiksi vielä päätösvalta.

Pohjois-Savon säästöt tulevat seinistä eli lopetettavista terveyskeskuksista, sairaaloista ja sosiaalitoimistosta. Tulevat päättäjät – joista suurin osa on isoista kaupungeista- ratkaisevat mistä lopetetaan palveluja.

Sosiaali- ja terveydenhuollon- ja maakuntauudistuksissa on rahan ja vallan jaon takia unohtunut tärkein – eli ihminen, joka tarvitsee hoivaa ja hoitoa lähellä kotiaan!

Pia Pentikäinen
Suonenjoki
Perussuomalaiset Naiset ry:n hallituksen jäsen