Ritva ”Kike” Elomaa: Suomi 100
Kohta satavuotiaan Suomen juhlavuosi henkii kansainvälisyyttä ja korostaa yhteiskunnan monimuotoisuutta. Maamme kansainvälisyys on kaikilla mittareilla lisääntynyt kohisten itsenäisyytemme aikana ja se on aivan perustellusti yksi juhlavuoden keskeisistä teemoista. Se mitä suomalaisuus ja suomalainen kulttuuri itse kullekin merkitsee, tuntuu tätä nykyä vaihtelevan varsin paljon. Esimerkiksi itsenäisyytemme säilymisen kannalta kriittisistä toisen maailmansodan aikaisista tapahtumista ja valtavista kansakunnan ponnisteluista ja uhrautumisesta nykysuomalaiset puhuvat hyvin eri sävyyn. Toiset tuntevat ylpeyttä ja kiitollisuutta. Toiset puolestaan näkevät punaista ja vähättelevät itsenäisyyden puolesta taistelleiden uhrauksia. Suomalaisuuden merkitys jakaa ihmisiä varsin voimakkaasti eri leireihin. Itse tunnen kiitollisuutta ja arvostan valtavasti sotaveteraanien panosta maamme itsenäisyyden säilymiselle.
Itsenäisyys loi pohjan kaikille suomalaisille elää vapaasti, rakentaa hyvinvointiyhteiskuntaa ja nauttia elämästä. Siksi erityisesti nyt Suomen satavuotisjuhlavuotena 2017 sotiemme veteraaneille (miehille ja naisille) tulisi antaa erityisen paljon tunnustusta siitä mitä he ovat meille mahdollistaneet. Ikuisesti keskeneräisessä maailmassa riittää aina paljon parannettavaa ja lukuisia projekteja joihin voi rahallisesti lähteä mukaan niin valtiot kuin yksityishenkilötkin. Suomi 100-hankkeen rahankäyttö on ollut esillä mediassa useaan otteeseen ja syystäkin. Juhlavuosihankkeen hallituksen jäsenten palkkiot, joiden nostaminen ei edellytä edes läsnäoloa kokouksissa, nousivat tapetille. Myös valtion kirstusta otettujen hankerahojen kohteet ovat herättäneet närää. 30 000 euroa koodaribussiin Afrikassa sekä 50 000 euroa suomalaisuuden uudelleenmäärittelyyn eivät ole monien mielestä sopivia Suomi100 rahoituksen kohteiksi. Sen sijaan kesäkuussa järjestetyn Maskun Askaisten ritaripuiston 10-vuotisjuhlan sekä Mannerheimin syntymän 150-vuotisjuhlan kahvijärjestelyihin ei tukieuroja herunut. Haettu summa oli 2000 euroa eli mistään mahdottoman suuresta summasta ei ollut kyse. Olen jossain määrin pettynyt Suomi100 hankerahojen kohdentamiseen.
Lopuksi haluan antaa kiitosta monille vapaaehtoistoimijoille, joiden panos muun muassa veteraaniasioissa on ollut kullan arvoista tänäkin juhlavuonna. Louhisaaren Kartanokahvila on hyvä esimerkki vuosia jatkuneesta työstä ja avusta sotiemme veteraaneille. Nyt on tarkoitus juhlistaa arvokkaasti 100-vuotiasta Suomea ja tähän liittyvät rahalliset avustukset tulisi kohdentaa pääosin suomalaisille tärkeisiin ja meitä lähellä oleviin kohteisiin. Maamme historian taipaleen tulee olla arvoisessaan asemassa juhlavuotena. Juhlivan Suomen pitää muistaa ja kunnioittaa historiaansa.
Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja