Edustajat Rantanen ja Slunga-Poutsalo (ps) esittävät Kelalle vakuutustutkijoita väärinkäytösten estämiseksi

TIEDOTE 5.10.2020

Perussuomalaiset kansanedustajat Mari Rantanen ja Kansaneläkelaitoksen (Kela) valtuutettujen puheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo jättivät tänään eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa esitetään Kelalle vakuutustutkinnan kaltaista toimintaa, ensin kokeiluluontoisesti pääkaupunkiseudulle. Yksityiset vakuutusyhtiöt paljastavat maksamiensa korvauksien väärinkäytöksiä vakuutustutkijoiden (nk. vakuutusetsivät) työskentelyn seurauksena.

– Kelalla on huonosti mahdollisuuksia tutkia paljastavasti etuuksien väärinkäyttöepäilyjä. Pelkkä tiedustelu tai lomakkeen lähettäminen kotiin harvoin ratkaisee tapauksia, jolloin väärinkäytökset saavat jatkua, Rantanen perustelee.

Vuonna 2019 Kelassa havaittiin 6 467 väärinkäytösepäilyä, kun vuosittain ratkaistujen väärinkäytösten määrä on ollut noin kahdentuhannen molemmin puolin. Kela teki poliisille 1 309 tutkintapyyntöä, joiden yhteenlaskettu arvo oli yli 8 miljoonaa euroa.

– Toimintaan panostetut henkilöstöresurssit maksavat nopeasti itsensä takaisin. Seurauksena myös ihmisten luottamus Kelan toimintaan paranee. Suuri osa väärinkäyttöepäilyistä herää ulkopuolisten ilmiantojen ansiosta, Slunga-Poutsalo kertoo.

Yleisimmin tutkintapyyntöön johtaneet etuusväärinkäytökset liittyvät työttömyysetuuksiin, mutta myös perustoimeentuloturvaan liittyvät tapaukset ovat jatkuvasti kasvussa. Helsingissä on paljastunut jopa satojen asuntojen pimeät vuokramarkkinat, joihin epäillään liittyvän etuuksien väärinkäyttöä.

– Ruotsissa pystyttiin puuttumaan ns. valeavioliittoihin, joissa pariskunta eroaa virallisesti, mutta asuu samassa taloudessa epävirallisesti. Kumpikin osapuoli saa tahollaan tukea asumiseen. Muun muassa tällaiseen toimintaan puuttumalla säästetään tukirahoja, helpotetaan asuntotilannetta ja estetään rikollista toimintaa, kansanedustajakaksikko summaa.

”Toimenpidealoite vakuutustutkinnan ottamiseksi osaksi Kelan toimintaa

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Aloitteessa esitetään yksityisten vakuutusyhtiöiden harjoittaman vakuutustutkinnan kaltaisen tutkinnan (nk. vakuutusetsivät) ottamista osaksi Kansaineläkelaitoksen (Kela) toimintaa. Kela vastaa Suomessa asuvien sekä ulkomailla asuvien Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvien henkilöiden perusturvasta. Kelan etuuksien väärinkäyttöä epäiltäessä yksityisten vakuutusyhtiöiden harjoittaman vakuutustutkinnan kaltaisella toiminnalla olisi mahdollisuus aiempaa laajemmin selvittää etuuksien oikeaa käyttöä paljastavalla toiminnalla ja täten täydentää Kelan väärinkäytöksiä arvioivan tiimin toimintaa. Lisäksi tutkinnalla voidaan nähdä olevan ennaltaehkäisevä vaikutus petoksiin ja muuhun Kelan maksamiin etuksiin liittyvään rikollisuuteen.

PERUSTELUT

Lakisääteisten vakuutusten osalta julkista hallintotehtävää toteuttavat yksityiset vakuutusyhtiöt käyttävät vakuutustutkintaa oikeellisten korvausratkaisujen tekemiseen. Tätä tehtävää varten vakuutusyhtiöissä työskentelee 35 vakuutustutkijaa ja heidän apunaan neljä assistenttia. Vertailuna esim. Ruotsissa on n. 150 tutkijaa sekä molempien Tanskan ja Norjan kohdalla arviolta 75 tutkijaa. Suomessa työskentelevillä vakuutustutkijoilla on kaikilla poliisitausta. Vakuutustutkintaa ei säädetä laeissa ja vakuutustutkijat toimivat Suomessa jokamiehenoikeudella. Vakuutusyhtiöiden vakuutustutkintamenettelyn yhdenmukaisuudesta linjaa Finanssialan vahinkovakuutuksen johtokunta ja sen alainen vakuutusrikostoimikunta. Vakuutustutkinta ei ole julkisen vallan käyttöä, sillä kyseessä on tietojenhankinta päätöksentekoa varten. Vakuutustutkinnan ensisijaisena tavoitteena ei ole vakuutusyhtiön taloudelliset intressit korvausmenon pienentämiseksi tai epäillyn tekijän toteaminen syylliseksi. Tutkinnan tarkoituksena on kerätä kaikki tarvittava puolueeton tieto ja välittää se korvauspäätöksen tekemistä varten, jolloin toiminnasta hyötyy niin yhtiö, asiakas kuin yhteiskuntakin.

Vuonna 2019 Kelassa havaittiin 6 467 etuuksiin liittyvää väärinkäytösepäilyä, joista Kela teki poliisille 1 309 tutkintapyyntöä. Tutkintapyyntöön johtaneiden väärinkäytöksien yhteenlaskettu arvo oli 8 317 241 euroa. Väärinkäytöksiin liittyy usein harmaan talouden ilmiöitä, kuten pimeää palkan maksua ja väärennettyjä tositteita. Kelan tekemissä tutkintapyynnöissä n. 90 % johtaa tuomioon. Yleisemmin tuomiot tulevat lievästä petoksesta tai petoksesta. Lisäksi tuomioita on tullut törkeistä petoksista ja väärennyksistä. Kokonaan hylättyjen syytteiden määrä on ollut vähäinen. Kelan etuuksiin liittyvä väärinkäytösepäilyt ovat kasvussa. Vuonna 2018 epäilyjä oli 2 344, vuonna 2017 toimeentulotuen aiheuttama ruuhkan ja töiden priorisoinnin vuoksi 1 150 ja vuonna 2016 epäilyjä oli 1 953. Yleisimmin tutkintapyyntöön johtaneista etuusväärinkäytöksistä liittyy työttömyysetuuksiin, joissa vuoden 2019 alusta voimaan tullut tulorekisteri on helpottanut väärinkäytösten valvontaa ja tutkintaa. Perustoimeentuloturvaan liittyvät väärinkäyttötapaukset ovat kuitenkin jatkuvasti kasvussa.

Verotoimisto on raportoinut uudenlaisesta rikosepäilystä poliisille. Helsinkiin on syntynyt arviolta jopa satojen asuntojen pimeät vuokramarkkinat. Yösija pimeästi vuokratussa asunnossa saattaa maksaa 200 – 300 euroa kuussa. Yösijoille päätyy pääosin paperittomia ihmisiä eli yleensä kielteisen päätöksen Maahanmuuttovirastosta saaneita entisiä turvapaikanhakijoita. Asujan oikeudet tämän tyyppisessä asumismuodossa ovat pääsääntöisesti heikot. Pimeiden vuokramarkkinoiden muodostumiseen on mahdollista puuttua esim. Kelan asumiseen liittyvien etuuksien valvonnalla ja tarkastamisella.

N. 75 000 asukkaan Södertäljen kunnassa Ruotsissa sosiaalitoimi on systemaattisesti torjunut tukien väärinkäyttöä ja asuntojen pimeää alivuokrausta. Vuonna 2016 Södertäljessä oli maan korkein riippuvuus tulonsiirroista suhteessa väkilukuun. 80 % kunnan asumistuen saajista oli yksinasuvia talouksia. Tarkastelussa osoittautui, että korkea yksinasuvien määrä liittyi ns. valeavioeroihin. Pariskunnat erosivat paperilla, mutta todellisuudessa jatkoivat asumista samassa taloudessa. Pariskuntien molemmille osapuolille osoitettiin tukea asumiseen, jolloin asuntoja vuokrattiin pimeästi eteenpäin. Asumisolojen tarkastuksilla ja yhteistyöllä poliisin kanssa tukikustannukset Södertäljessä ovat laskeneet 40 miljoonaa kruunua vuositasolla.

Yksityisten vakuutusyhtiöiden harjoittaman vakuutustutkinnan kaltaisella toiminnalla Kelan olisi mahdollista puuttua paremmin yhä kasvaviin etuuksien väärinkäyttöepäilyihin. Tutkinnasta saavutettava puolueeton tieto tukee oikeellisen etuuspäätöksen tekemistä ja hyödyttää kaikkia osapuolia. Lisäksi esim. Kelan maksamien etuuksien aiempaa laajemmalla valvonnalla ja tarkastamisella voitaisiin puuttua aivan uudenlaisiinkin rikollisuuden muotoihin. Malli olisi mahdollista toteuttaa ensin kokeiluna erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa tukien väärinkäytön ja pimeän vuokraustoiminnan voi olettaa olevan vilkkaampaa muuhun maahan verrattuna.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin yksityisten vakuutusyhtiöiden harjoittaman vakuutustutkinnan kaltaisen tutkinnan ottamiseksi osaksi Kelan toimintaa.

Helsingissä 05.10.2020

 

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________
Mari Rantanen [ps]

 

_______________________________
Riikka Slunga-Poutsalo [ps]”

 

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

Kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo
09 432 3057
riikka.slunga-poutsalo@nulleduskunta.fi

 

 

Kirjoitettu 5.10.2020

Piditkö lukemastasi? Jaa sisältö sosiaalisessa mediassa