Valiokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnalle, että mahdollisia erikoisaloja ovat lastentaudit, geriatria, silmätaudit, psykiatria, fysiatria, ortopedia, ihotaudit, sisätaudit, kardiologia, endokrinologia, ja reumatologia.

Ihmettelen suuresti, miksi ja millä perusteella listalta puuttuu gynekologia?

Koko tuo lakiehdotuksen 18 §:n 2 momentti on mielestäni konkretian suhteen edelleen melko epämääräinen.

Terveyskeskuslääkäri ei ole gynekologi. Suurin osa naisista joutuu elämänsä aikana käyttämään yksityisiä gynekologipalveluja. Poikkeuksena on esimerkiksi julkisen sektorin tuottama äitiysneuvolatoiminta.

Gynekologilla käynti koostuu sisätutkimuksesta, mahdollisesti ns. papa-näytteen otosta ja rintojen palpoinnista. Tämän me kaikki naiset tiedämme.

Gynekologi pystyy välittömästi päättämään, vaatiiko tilanne jotakin lisätoimenpiteitä, hoitoa tai uusintakäyntiä. Tästä erikoislääkärinkäynnistä on saanut ns. kelakorvauksen. Nekin ollaan tiettävästi poistamassa.

Sote-uudistuksen jälkeen meille naisille tulee siis ilmeisesti vielä nykyistä kalliimmaksi huolehtia omasta terveydestämme.

Säännöllinen gynekologilla käynti on myös selkeää ennaltaehkäisevää toimintaa.

Valitettava tosiasia on se, että asiakasmaksun noustessa pienituloiset ja vähävaraiset todennäköisesti jättävät käymättä tarkastuksissa tai ainakin pidentävät käyntiväliä. Se lisää myös riskiä siitä, että syöpien esiasteita ei todeta riittävän aikaisin. Silloin hoito siirtyykin sitten kalliin erikoissairaanhoidon piiriin.

Pidän siis asiaa varsin lyhytnäköisenä suunnitelmana.

Vai ollaanko sitten valmiita lisäämään ilmaisten seulontanäytteiden ottoja, niin papa-näytteiden kuin mammografioitten osalta?

Valinnanvapauslaki ei mielestäni huomioi gynekologian erikoislääkäreiden tarpeellisuuden merkitystä naisille eikä laki tässä suhteessa mahdollista kansalaisten yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia palveluja.