Poliittisesta rasismista on keskusteltava

Perussuomalaiset naiset haluaa järjestönä tuoda esille huolenaiheensa perussuomalaisiin kohdistuvasta syrjinnästä, vihapuheesta ja poliittisesta rasismista. Puolueen toiminnassa mukana olevat kertovat jatkuvasti erilaisia esimerkkejä siitä, kuinka syrjintä ilmenee arjessa. Galluptehtailijat ovat omalta tontiltaan jo sanoneet, että poliittisten kannatusmittausten tulokset eivät ole luotettavia siltä osin, että perussuomalaisten kannattajat eivät uskalla tai halua sanoa kantaansa ääneen.

Milloin Suomesta tuli maa, jossa ihminen ei uskalla tunnustaa poliittista kantaansa seurausten pelossa? Miten se vika korjataan?

Haluamme puhua tästä julkisesti silläkin uhalla, että meitä syytetään perusteettomasta uhriutumisesta ja herkkänahkaisuudesta. Näinhän tapahtuu jatkuvasti. Silti näemme, että parlamentaarista demokratiaa ja ihmisen oikeutta valita puolueensa ja sen ketä äänestää, kannattaa puolustaa. Edellisissä vaaleissa perussuomalaisia äänesti yli 500 000 suomalaista. Julkinen keskustelu perussuomalaisista koskee siis myös kaikkia heitä.

Millaista syrjintää ja poliittista rasismia perussuomalaiset kokevat?

Ystävyyssuhteet katkeavat puolueen vuoksi. Työpaikka jää saamatta ja se perustellaan juuri puolueella. Aktiiviset jäsenet saavat omilla sivuillaan jatkuvaa törkyä niskaansa, luokatonta oksentamista, jossa uhataan tappaa tai kehotetaan itsemurhaan. Ihmistä kielletään olemasta missään tekemisissä perussuomalaisen ystävänsä kanssa ja nyt puhutaan aikuisista koulutetuista ihmisistä. Perussuomalaisten älykkyyttä, koulutusta ja kokemuksia vähätellään ja pilkataan. Yhden ihmisen tekojen tai sanojen perusteella leimataan koko puolue ja kaikki puoli miljoonaa äänestäjää. Mitä pahemmin äänestäjiä ja perussuomalaisia haukutaan, sitä suuremmalla se painetaan otsikoihin. Näin on erityisesti kulttuuriväen sanomisten kanssa.

Maassa, jossa koulutusjärjestelmä on maailman parhaita, ja jossa korkea koulutus on muuttunut kansalaisen velvollisuudeksi, matalasti koulutettuja pilkataan ja pilkan kohteena ovat julkisesti juuri perussuomalaiset.

Ihmisten kokemuksia voidaan selittää pois sanomalla, että ainahan voi valita seuransa, puolueensa ja sen ketä äänestää. Ihmisten kokemuksia voi mitätöidä sanomalla, että mitäs olette tuollaisia, jolloin sanoja yleistää ja näkee kaikki perussuomalaiset samanlaisina. Tolloina, juntteina, umpirasisteina joita on oikein ja kohtuullista syyllistää muiden tekemisistä ja niputtaa yhteen. Ihmisen kokemuksia voi vähätellä myös syyttämällä tätä uhriutumisesta. Millaiset kaksoisstandardit olemme luoneet keskuuteemme?

Arkikeskustelussa rasismi voidaan määritellä monella tavalla. Tavallisempaa on, ettei sitä määritellä, käsitettä kyllä käytetään poliittisena leimakirveenä. Rasismi on rotuun kohdistuvaa tahallista, järjestelmällistä ja jatkuvaa syrjintää. Se on myös oman ryhmän asettamista arvossa joidenkin toisten edelle, kulttuurirasismia ja ihmisyyden kieltämistä niiltä toisilta, huonommilta, tyhmemmiltä. Rasisti leimaa kokonaisen ihmisryhmän ja liittää heihin ikäviä ominaisuuksia. Tutkijat näkevät, ettei rasismi kohdistu pelkästään rotuun tai uskontoon vaan myös monenlaisiin valkoisiin ryhmiin.

Mielestämme rasismi on sanana rapautunut ja muuttunut ennen kaikkea poliittiseksi aseeksi, jolla hakataan surutta. Demokratian kannalta on paha, jos erilaiset puheenvuorot voidaan hiljentää perusteettomalla rasistikortin heiluttelulla.

Järjestönä emme hyväksy rasismia missään muodossa, tämä on jo muuttunut hokemaksi, niin usein sitä saa toistaa julkisuudessa. Rasismin suhteen meillä on nollatoleranssi. Toivomme, että sama koskee yhteiskunnassa myös meihin kohdistuvaa poliittista rasismia.

Perussuomalaiset Naiset ry:n syyskokouksen kannanotto