Paperittomien tilapäisellä hätämajoituksella ei ole aikarajaa
Turun sosiaali- ja terveyslautakunta teki 16.5.2018 päätöksen hätämajoituksen tarjoamisesta laittomasti maassa oleville. Majoituspaikkana toimii Varisuolla sijaitseva tavallisen kerrostalon kolmio, jossa aikaisemmin on ollut Tyttöjen Talo toimintaa. Muualla Suomessa ei tällaista majoitustapaa ole käytössä.
Sovin tutustumiskäynnistä SPR: n koordinaattori Miska Keskisen kanssa ja kävinkin siellä muutama päivä sitten. Keskustelumme sujui asiallisissa merkeissä mutta herätti mielessä paljon kysymyksiä.
Asiakkaat voivat tulla tiloihin klo 18.30 ja heidän pitää poistua aamulla klo 10 mennessä tavaroineen päivineen. Majoitustilaa on kuudelle henkilölle. He saavat kaupungilta maksusitoumuksen, jolla ostavat ruokatarvikkeet. Tällöin heidän henkilöllisyytensä tulee myös selville. Näin minulle vakuuteltiin. Onhan heillä paperit, joissa heidän henkilötietonsa ovat ja päätös siitä, ettei heillä ole oleskelulupaa Suomessa. Ruokansa he valmistavat itse ja hoitavat itse myös siivouksen. Paikan päällä on aina yksi SPR:n työntekijä. Kaikkiaan heitä on palkattu kolme. Heidän tehtävänään on koordinaattorin mukaan auttaa ja neuvoa kaikin tavoin näitä majoittuvia heille kuuluvista oikeuksista ja avun saannista kuten esim. uuden turvapaikkahakemuksen täyttämisessä. Kun kysyin, eikö heillä ole STM:n ohjeistuksen mukaan ensisijaisesti tarkoitus yrittää ohjata kyseiset henkilöt vapaaehtoisen paluun piiriin kotimaahansa, vastaus oli, että kyllä he sitäkin tekevät.
Minulle vakuutettiin myös, että poliisit tietävät ”käytännössä” kaikki henkilöt jotka siellä majailevat. Totta vai tarua? Poliisit eivät siellä muuten käy kuin jos heidät sinne kutsutaan tai heillä on vahva epäily tai syy siihen, että heidän etsimänsä henkilö voisi siellä olla. Lautakunnalta saamastani selvityksestä (1) ilmenee kuitenkin, ettei SPR kerää tai tarkista henkilötietoja ilman asianomaisen suostumusta. Tähän asiaan kysyin selvennystä lautakunnan virkamieheltä koska sattumalta muutamalta tuntemaltani poliisilta kysyttyäni kukaan heistä ei edes tiennyt kyseisen paikan olemassa-oloa. Vastauksena oli, että tämä asia kuuluu ulkomaalaisvalvonnan alaisuuteen.
Sain itse ajan tasalla olevat tiedot tilan käytöstä yöpymisvuorokausien ja henkilömäärien mukaan kesä ja heinäkuun ajalta. Yöpyjiä on ollut keskimäärin kaksi. Heinäkuussa useampia henkilöitä. Kahden kk:n aikana on yöpynyt 6 eri henkilöä. Käyntipäivääni mennessä yksi ja sama henkilö oli yöpynyt siellä joka ikinen yö eli siis jo lähes 3 kuukautta. Tämä hämmästytti minua suuresti. Tämäkö on tilapäistä hätämajoitusta?
Mieleeni nousi jotenkin tunne siitä, että SPR on ottanut tehtäväkseen kaikkien kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneitten auttamisen siten, että he löytäisivät jonkun keinon saadakseen jäädä maahamme. Kun yöpyjä saa jätettyä uuden turvapaikkahakemuksen hän siirtyy taas turvapaikanhakijaksi ja siis vastaanottokeskuksen palvelujen piiriin. Kun keinot on kaikki käytetty eikä oikein pätevää syytä enää keksitä hakemuksen uusintaan, hätämajoitus pelastaa. Kysyinkin kuinka kauan tämä majoitus voi kestää. Vastauksena oli, ettei sitä ole määritelty. Minulle esitettiin vastakysymyksenä, mihin he sitten menisivät? Vastaukseni oli, että säilöönottokeskuksiin odottamaan palauttamista kotimaahan.
Kukaan hätämajoituksesta poistunut ei ollut saamieni tietojen mukaan siirtynyt vapaaehtoisen paluun piiriin. Vaikka asiaa ei minulle suoraan kerrottu, tein siis johtopäätelmän, että he olivat siirtyneet uuden turvapaikkahakemuksen myötä johonkin vastaanottokeskukseen. Päätelmäni voi tietysti olla myös väärä. Mieleeni juolahti myös ajatus siitä eikö tälle yhdelle vakioasiakkaalle ollut löytynyt enää tai vielä syytä uuden hakemuksen tekemiseen. Eikö hänet pitäisi silloin virkavallan toimesta poistaa maasta?
Näissä hätämajoituspäätöksissä vedotaan sosiaalihuoltolain § 21 suomaan mahdollisuuteen kohdistaa lyhytaikaista ja kiireellistä apua myös laittomasti maassa olevalle esim. hätämajoituksen muodossa. Onko lähes kolme kuukautta lyhyt aika? Eikö aika pitäisi jotenkin määrittää tarkemmin?
Miksi me emme huolehdi omista asunnottomistamme, jotka yöpyvät porraskäytävissä ja roskalaatikoissa?
Onko heidän palveluohjauksestaan huolehdittu riittävästi? Turussa ainoa ”hätämajoitus” heille on Sillankorvan ensisuoja.
Turun kaupungilla näyttää nyt olevan varaa käyttää pääosin yhden henkilön jatkuvaan majoittamiseen puolessa vuodessa 128 500 euroa. Henkilön, jolla maamme oikeuslaitoksen mukaan ei ole oikeutta oleskella maassamme. Tätä puitesopimusta ei pidä mielestäni jatkaa enää ensi vuonna. Huomioni kiinnittyi myös saamassani kaupungin vastauksessa mahdollisesti Kelan maksamaan toimeentulotukeen, josta neuvottelut ovat ilmeisesti kesken.
Pahinta tässä asiassa on se, että meidän lainsäädäntömme mahdollistaa tämän. Jos tämä verovaroin ylläpidettävä laittomien maassa olevien hätämajoitus lisääntyy maassamme, se on selkeä houkutin jäädä Suomeen. Kuten saamassani kaupungin vastauksessa todetaan, jos soteuudistus toteutuu, järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille. Onko tähän mahdollisesti tulevat uudet maakunnat valmiita?
Keskustelumme lopuksi totesimme Miska Keskisen kanssa olevamme yhdestä asiasta samaa mieltä. Tämä kaikki on kiinni poliittisista päätöksentekijöistä.