Ritva Kike Elomaa: Maatalouden markkinahinnat reilummiksi ja tuottajille korvaus tuotteistaan

Ritva Kike Elomaa: Maatalouden markkinahinnat reilummiksi ja tuottajille
korvaus tuotteistaan

Maatalousyrittäjät ovat tukalassa tilanteessa.
– Viljan hinta on 70-luvun tasolla ja tällä hetkellä viivan alle ei jää
mitään! Vuosien mittaan kasvinviljelijät ovat jääneet tukiasioissa
vähemmälle ja nyt on seinä vastassa. Alkutuottajan asema suhteessa
kauppaa ja elintarviketeollisuuteen on vääristynyt. Private label
-tuotteiden lisääntyvä määrä heikentää tuottajan asemaa. Se pitää
ehdottomasti korjata. Myös tulevan rahoituskehityksen, CAP:n suhteen
Suomen on oltava hereillä. Viime kauden neuvottelut eivät menneet edes
tyydyttävästi, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja, eduskunnan maa-
ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja sekä Perussuomalaiset Naiset
ry:n puheenjohtaja Ritva Kike Elomaa.

Elomaa nostaa esiin maatalousalan ongelmia.
– Ruoantuotannossa on valtavia kannattavuushaasteita. Alkutuottajat ovat
suurissa vaikeuksissa muun muassa ympäristöasioiden ja eläinten
hyvinvointivaatimusten vuoksi. Haluamme edistää eläinten hyvinvointia ja
kiinnittää huomiota ympäristöasioihin entisestään, mutta kaikki tämä
maksaa. Hintalappu on viljelijälle liian kova.
Epävarma tulevaisuus vaikeuttaa sukupolvenvaihdoksia.
– Tilojen toiminnan jatkuvuus edellyttää pitkäjänteistä toiminnan
suunnittelua. Kerran lopetettua tilaa ei aloiteta uudestaan. Työpaikat
ovat laajasti uhattuina, jos alan ahdinko jatkuu. Tämä koskee sekä
suoria että välillisiä työpaikkoja, huomauttaa Elomaa.

Maan nykyinen hallitus pitää maataloutta tärkeänä ja jättää ensi vuoden
talousarviossaan maataloustuet rauhaan. Nuorille viljelijöille tarjotaan
kannustimia tulla alalle ja byrokratiaa on koetettu poistaa.
– Ensisijaisen tärkeää on, että markkinahinnat muodostuvat reilummin ja
tuottajat saavat kohtuullisen hinnan tuotteistaan.
Elintarvikemarkkinalaki, hankintalaki ja kilpailulaki ovat
avainasemassa, kun haetaan oikeudenmukaisempaa lopputulosta. Kun
tuotantokyky säilyy koko maassa, emme ole liikaa riippuvaisia
ruokatuonnista.
Tulonjako elintarviketeollisuuden, kaupan ja alkutuottajien välillä ei
ole tasapainossa.
– Oikeudenmukaisuus ruokaketjussa, jonka muodostavat ruoantuottaja,
elintarviketeollisuus ja kauppa, on perustavanlaatuinen uudistuksen
tarve. Markkinoita vääristää myös se, että elintarviketuonnin
laatukriteerit ovat kotimaista tuotantoa heikompia.
Koska pohjoisessa maassa maanviljely on haastavampaa kuin etelämpänä,
tarvitaan tukea.
– Suomessa pidetään paljon keskimääräistä parempaa huolta ympäristöstä
ja eläinten hyvinvoinnista. Reilu kilpailu vaatii sitä, että säännöt
ovat samat kaikille EU:n jäsenmaille. Tuontiruoan varaan ei missään
olosuhteissa voi jäädä.

Suomi on Euroopan unionin pohjoisin jäsenvaltio ja Venäjän naapuri.
– Maataloutemme elinvoimaisuus ja huoltovarmuutemme turvaaminen ovat
meille äärimmäisen tärkeitä asioita nykyisessä turvallisuuspoliittisessa
tilanteessa. Ruoantuotanto on maatalouden tärkein tehtävä ja
huoltovarmuuden perusta.
Euroopan unionissa tulevaisuuden maatalouspolitiikan suuria linjoja
luodaan parhaillaan, joten tehokkaan ennakkovaikuttamisen aika on nyt.
– Suomalaisen kuluttajalla on oikeus saada jatkossakin kotimaassa
tuotettua ruokaa. Kannattavuus maatiloilla on vaakalaudalla ja siksi
meidän on viimeinkin tehtävä toimia, jotka turvaavat maa- ja
metsätalouden harjoittamisen kaikkialla Suomessa. Maatalouspolitiikkamme
on myös turvallisuuspolitiikkaa, painottaa Ritva Kike Elomaa.