Ulosotto uhkaa yhä useampia

Yhteiskunnallinen tilanne on aiheuttanut monelle asioitaan asiallisestikin hoitavalle taloudellisia ongelmia. Varat eivät vain yksinkertaisesti riitä monien tukien ja etujen vähentyessä sekä elämäntilanteen muuttuessa. Moni lyödään vuosien ulosoton aikana henkisesti polvilleen, se nöyryyttää. Tästä nouseminen on vaikeaa, joskus jopa mahdotonta.

Vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla oli ulosoton perintätoimien kohteena 461 973 velallista, mikä on 2,8 % enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Velallisista luonnollisia henkilöitä oli 421 441 ja oikeushenkilöitä 40 532. Luonnollisten henkilöiden lukumäärä kasvoi edellisvuodesta 16 511 velallisella. https://findikaattori.fi/fi/35

Ulosottovelalliselle jätettävä suojaosuus on 22,41 euroa päivässä velallisen itsensä osalta. Lisäksi 8,04 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan lisähenkilön osalta, esimerkiksi lapsen, osalta. Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus palkanmaksukauden päivien lukumäärällä.

Suojaosuus on kalenterikuukaudessa 672, 30 euroa kun velallinen on yksin. Velallinen
ja yksi elatuksen varassa olevalla se on 913,50 euroa. Velallinen ja kaksi elatuksen varassa olevaa, käteen jäävä osuus lisääntyy noin 200 euroa jne.

Ulosmitattava määrä:

1. Jos palkka on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei ulosmitata mitään.

2. Jos palkka ylittää suojaosuuden, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuus ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta kaksi kolmasosaa (tulorajaulosmittaus 2/3 x (palkka – suojaosuus)).

3. Jos palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa (1/3).

4. Jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä ulosmitataan yksi kolmasosa neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrää vastaavasta palkanosasta ja lisäksi neljä viidesosaa sen ylittävästä palkanosasta. Palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet.

Ulosmittauksen aiheuttamaa sosiaalista häpeää ja nöyryytyksen tuomaa ahdistusta voitaisiin helpottaa seuraavilla ratkaisuilla:

Moni työtön on ajautunut ulosoton piiriin. Yhteiskunta on armoton työttömälle ja se armoton velalliselle. Kaksinkertainen tuska. Tuska vain kertautuu, kun velallisella on elatuksen varassa olevia.

Hallituksen suunnitelmissa on asiakasmaksukaton poistaminen. Tämä aiheuttaa entisestään vähävaraisten henkilöiden, pitkäaikaissairaiden ja usein terveyspalveluja käyttävien taloudellisen tilanteen vaikeutumista. Maksamattomat asiakasmaksut voivat mennä ulosmitattavaksi. Epäinhimillinen ilmiö. Meistä jokainen voi sairastua. Heikossa taloudellisessa asemassa olevan on haasteellista hoitaa omaa terveyttään.

Vuonna 2018 velallisten veropalautuksista ulosmitattiin 76 miljoonaa euroa. Moni perhe odotti veronpalautuksista taloudellista turvaa joulun menoihin. Ainut raha, johon he turvasivat joulun. Mutta ulosotto nappaa joululahjat lapsilta ja jouluruoan pöydästä. Vähävaraisilta henkilöiltä ei tulisi ulosmitata veronpalautuksia. Näin voitaisiin ehkäistä sosiaalista häpeää, pettymystä ja nöyryytystä.

Yllättävät menot voivat myös aiheuttaa taloudellista ahdinkoa. Esimerkiksi puolison kuolema, joka on ollut turvaamassa yhteistä perheen taloutta. Perheessä saattaa olla pieniä useita lapsia ja perhettä elättää enää yksi ehkä vähävarainen leski. Hautajaisten järjestäminenkin on kallista ja aina ei ole mahdollista saada tukea hautajaisten järjestämiseen.

Pikavipeistä puhutaan kulutushysteriaa ylläpitävänä, mutta monelle pikavippi voi olla keino selvitä arjesta. Uusi vippi korvaa edellisen ja kierre on valmis, ahdistuskierre. Pikavippi voi olla ensimmäinen keino selvitä elämän yllättävästä tilanteesta tai jo pitkäänkin jatkuneesta puutteesta. Ihmiset eivät välttämättä heti lähde sosiaalihuollon piiriin ja onko tuen myöntäminen itsestään selvää.

Ehdotuksemme on, että ulosoton suojaosuus nostettaisiin yhden velallisen osalta 1000 euroon kalenterikuukaudessa. Velallisen ja elatuksen varassa olevien lukumäärän mukaisesti 200 euroa/ elatuksen varassa oleva/kalenterikuukausi.

Varojen kohdentaminen on arvokysymys. Ulosoton- ja perinnän rahastus ovat riistoa. Moni kokee tilanteensa toivottomaksi, koska ulosoton – ja perinnän toimet ovat ehdottomia. Ihmisten on vaikea neuvotella taloudellisessa hätätilassa. Olisiko tässä inhimillisyydelle tilaa?

Mervi Eskelinen,
eduskuntavaaliehdokas,
Kaakkois-Suomen vaalipiiristä

Kanssakirjoittaja
Karin Karjalainen