Sote-uudistuksen vaikutus vanhuksiin

 

Vanhusten palvelut ovat jo tällä hetkellä kriisissä, ja odotamme jännityksellä, mikä on tilanne sote-uudistuksen jälkeen. Vanhuspalveluja tarvitaan lisää, mutta sote-uudistuksen tavoitteena on saada säästöjä lähes miljardi euroa vanhuspalveluista.

On huolestuttavaa, että leikkaus kohdistuu heikko-osaisiin vanhuksiin. Näinkö kohdellaan sotien jälkeen syntyneitä, joiden lapsuus on usein ollut niukkuuden ympäröimä?

Valtioneuvoston teettämien laskelmien mukaan ympärivuorokautisen hoivan vähentämisellä ja kotihoivan lisäämisellä tuotettaisiin puolen miljardin euron vuotuinen säästö, joka tulee siitä, kun vanhus hoidetaan kotona, kotiavun turvin, pärjäsi hän tai ei.

Jo tällä hetkellä on monia yksinasuvia muistisairaita ja yksinäisiä vanhuksia, joilla ei ole saatavissa riittävästi tarvittavia palveluja. Kotihoito käy pikaisesti tekemässä välttämättömimmät hommat ja hoitajat vaihtuvat tiheään. Kuinka näistä palveluista pystytään karsimaan lisää, jos niitä ei ole tarpeeksi tällä hetkelläkään? Ylen A-studiossa 26.4.18 kotihoidon asiakkaana olleen vanhuksen omainen kertoi pitäneensä kirjaa hoitajien käynnistä, ja todenneen että kolmen kuukauden aikana hänen isällään oli käynyt 61 eri hoitajaa.

Hallituksen kärkihankkeissa on yhtenä tavoitteena ollut ”kehittää iäkkäiden ihmisten kotiin annettavien palvelujen määrää ja sisältöä”. Nykyään korostetaan teknologian lisäämistä, sekä avustavia innovaatioita vanhustenhoidossa, kuten robotteja ja erilaisia teknologisia ratkaisuja, jotka helpottavat kotona asuvien vanhusten arkea. Kuitenkaan edistynytkään teknologia ei korvaa ihmistä.

Vielä valinnanvapaudesta sen verran, että en voi ymmärtää, miten huonokuntoiset vanhukset ja muistisairaat pystyvät tekemään päätöksiä, joissa heidän valittava palveluntuottaja sekavasta tarjonnan viidakosta. Valinnan tekeminen voi koitua ylitsepääsemättömän vaikeaksi, varsinkin jos kyseessä on monisairas ihminen ja palveluntarve on suuri.

Asiantuntijoiden mukaan paljon hoitoa vaativien, vanhusten ja muistisairaiden tarvitsemat palvelut tulisi jättää valinnanvapauden ulkopuolelle.

On ikäihmisiä, jotka haluavat asua omassa kodissa loppuun saakka ja heidän toivettaan tulee kunnioittaa. Monissa kunnissa kotihoidossa on käytössä moniammatillinen, tiimilähtöinen työnjakomalli, jossa toimii alueen koosta riippuen, 3-6 kodin- tai lähihoitajaa. Sairaanhoidollisesta puolesta vastaa kotisairaanhoitaja tai terveydenhoitaja. Tiimin asiakkaille on nimetty vastuuhoitaja.

Tiimityömallia tulisi vielä kehittää siten, että asiakkaan luona kävisi samat henkilöt, jotka tulisivat näin asiakkaalle tutuiksi. Kotihoidon työn jatkuvuuden kannalta, on hyvin tärkeä tehokas tiedonvaihto. Hyvä työvuorosuunnittelu ja työn organisointi ovat tärkeitä, jotta toiminta sujuu arjessa mutkattomasti.

Viime aikoina ovat puhuttaneet kotihoidossa tapahtuneet laiminlyönnit ja tiedottamisen puute. Vanhuspalvelulaissa säädettiin julkisille palvelujen tuottajille velvollisuus ottaa käyttöön omavalvonta vuoden 2015 alussa. Omavalvonnan avulla voidaan kehittää ja seurata palvelujen laatua sekä yksikön toimintaa. Lisäksi jos palvelu ei jostain syystä toteudu sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti tai asiakasturvallisuus uhkaa vaarantua.

Tavoitteena on, että vanhus pärjää kotiavun turvin mahdollisimman pitkään ja kokee elämänsä turvalliseksi ja mielekkääksi. Vanhuksille ja sairaille tulee saada kaikkina vuorokauden aikoina tarvittavat palvelut kotona, palveluasumisessa ja laitoksessa.

Useampi ikäihminen haluaa viettää kodinomaista arkea turvallisessa ympäristössä, riippumatta siitä tuleeko sote-uudistus eli ei.

 

Piditkö lukemastasi? Jaa sisältö sosiaalisessa mediassa