Epäreiluun aktiivimalliin kehitysideoita

Aktiivimalli puhuttaa. Alun alkujaan malli on kehitetty latvasta juuristoon -ajatuksella. Aktiivimalli vahvistaa käsitystä, että ensin tehdään ja sitten ajatellaan. Puolustuskyvyttömiltä on helppo viedä tuhkatkin pesästä. Niin tässäkin asiassa. Onko oikein, että hallituksen huonon päätöksenteon seurauksena eri-ikäiset ilman työtä olevat syyllistetään vain saamattomaksi passiivisten joukoksi? Onko aktiivimalli vain vuoronumeron pyörittelyä työttömän käsissä työnvälityksen penkillä tai toivottomien työhakusten kirjoittelua kaiket päivät? Onko tuollaisessa tarkoitusta, vai olisiko työttömällä muutakin elämää?

Kunnat ovat erilaisessa asemassa, mutta aktiivimalli on rakennettu samanlaisena koko Suomen työttömille. Aktiivimalli ei tue työllistämistä tasapuolisesti. Erityisesti niissä kunnissa, joissa on alhainen työllisyysprosentti, malli vain eriarvoistaa entistä enemmän.

Kun työtön on aktiivinen, on tarkoituksenmukaista, ettei 4,6 prosentin vähennys toteudu. 4,6 prosenttia voi olla kannustuslisänä. Tässä pari ideaa aktiivimallin kehittämiseksi.

Esimerkiksi työnhakuprosessin tulisi kartuttaa aktiivisuusvelvoitetta mukaan lukien työnhaku ja mahdollinen työhaastattelu, joka työllistää tai ei. Ilman työtä oleva voi jalkautua eri firmoihin ja mahdollisesti työllistyä. Tätä toimintatapaa toteutetaan jo sosiaali- ja terveysalalla. Etelä-Savon alueella sosiaali- ja terveysala on hyvin työllistävä. Työttömät voisivat kartuttaa aktiivisuuskorttia toimimalla esimerkiksi eri-ikäisten yksinäisten kanssakulkijana. Työnantaja voi tarjota rekrytointipäiviä, jonka aikana ilman työtä olevat ja työnantaja kohtaavat. Työantajalla ja työntekijällä on mahdollisuus tutustua ja päivän aikana voi tapahtua perehdytystä.

Etelä-Savon alueella maa- ja metsätalouden toimijat ja työttömät voisivat kartuttaa aktiivisuuskorttiaan työskentelemällä ohjatusti maa- ja metsätaloustoimijan kanssa esimerkiksi lammastaloudessa ja metsäalalla. Näistäkin on mahdollisuus saada todistus ja työllistyä. Näin karttuu aktiivisuuskortti.

Aktiivisuuskortti olisi kortti, johon kirjautuu työnhakijan reaaliaikainen aktiivisuus työhaussa. Järjestelmä on digitaalisena erityisen helppo toteuttaa verkossa. Työnhakijan työtiedot kirjautuvat aktiivisuusrekisteriin, jota työnantajat voivat hyödyntää etsiessään työntekijöitä. Kunnassa toimivan aktiivisuusrekisterin ylläpitäjänä toimisi entinen työtön. Rekisterin ylläpitäjällä olisi käytössään chat-yhteys nopeaan yhteydenpitoon. Rekisteriin kirjattaisiin kaikki työnhakijan työtiedot – ilman palkkaakin sisältävät työtehtävät.

Aktiivimalliin liittyviä kehittämistoimia voisi laajentaa koko Suomen alueelle, mahdollisissa tulevissa maakunnissa.

 
Karin Karjalainen, Bioanalyytikko, YTM, HTT-jatko-opiskelija

Mervi Eskelinen, Sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja, THM, Ammatillisten aineiden opettaja

Pieksämäki