Arjen koordinaattorin apuna palvelukartta

Etelä-Savo on väestöpohjaltaan ikäihmisvoittoinen ja palveluiden tarve on useammalla muullakin asukasryhmällä suuri. Suuntaus on entisestään lisätä kotiin annettavia palveluita.

Suunnitelmalliset ja käytännönläheiset lähtökohdat, jotka vaikuttavat välittömästi asiakkaiden arkeen toimivat pilareina eri ikäryhmien hyvinvoinnille. Mielestämme Etelä-Savon suureen palvelutarpeeseen ja alueen hyvinvointipalvelujen arjen haasteisiin olisi apua ns. arjen koordinaattorista. Hän kartoittaisi kokonaisvaltaisesti kuntansa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut. Hän koordinoisi myös yhteistyötä asukkaiden, kaupungin, yrittäjien, paikallisten yhdistysten ja kerhojen kanssa. Kun arki pitää sisällään monia asioita, on navigoitava ihmisten elinoloja, ympäristöä, palveluketjujen saatavuutta ja toimivuutta. Arjen koordinaattori olisi yksi innovatiivinen ja toimiva palveluratkaisu. Hänen toimillaan myös mahdolliset päällekkäiset toiminnot vähenisivät, mikä näkyisi säästyneinä henkilöstöresursseina.

Toteutuksessa olisi mukana helposti lähestyttävä toimipaikka. Toiminta tarjoaisi ohjausta, neuvontaa, keskustelua ja palveluja asukkaille lähiarjen asioissa. Tulevaisuusajattelussa pidetään erityisenä haasteena ennaltaehkäiseviä ja varhaisessa vaiheessa kohdennettuja toimenpiteitä, joilla vaikutetaan lasten tulevaisuuteen. Arjen koordinaattori voisi toimia esimerkiksi erilaisissa kunnan hankkeissa yhteistyökumppanina. Kuntien alueella on hienosti toimivia hankkeita, jotka on kohdennettu lasten mm. sosiaali- ja terveyspalveluihin, järjestöihin, päivähoitoon ja kouluihin. Näemme arjen koordinaattorin tehtävien vaikutukset merkittävinä ennalta ehkäisevässä työssä ja lasten tulevaisuuden hyvinvoinnin ja eriarvoistumisen näkökulmasta.

Koulutustarpeita on lisännyt kasvava digitalisaatio. Se on löytänyt väylän asiakkaiden elämän eri osa-alueille. Erilaiset sähköiset palvelut vaativat taitoja. Esimerkiksi digitalisaatio-osaaminen mahdollistaa asiakkaiden sähköisten palveluiden käytön ja arjen koordinaattori voi toimia osallistavana toteuttajana.

Eri asiakasryhmissä, kuten esimerkiksi lapset, vanhemmat, nuoret, työssä käyvät/työttömät ja ikäihmiset voivat kokea yksinäisyyttä. Kokemukset siitä, mitä on yksinäisyys, ovat monimuotoisia ja usein puuttuminen henkilökohtaiseen yksinäisyyteen koetaan vaikeaksi. Yksinäisyys voi toisaalta olla voimavarana luovuutta tai toisessa ääripäässä musertavaa ahdistusta. Myös heidän apunaan arjen koordinaattori voi hienovaraisesti toimia.

Arjen koordinaattori on apuna esim. lapsiperheiden arjessa lasten sairastuessa, hankkiessa hoitoapua ja/tai järjestäessä lapsen käynnin terveydenhuollon piiriin, asiakkaiden elämänhallintaan liittyvissä tilanteissa ja harrastuksen pariin ohjauksessa.

Tässä esitetyt esimerkit ovat vain murto-osa arjen koordinaattorin tehtäväkuvasta ja tehtäväkuva hahmottuisi tarkemmin mahdollisen uuden soteuudistuksen myötä.

Mervi Eskelinen

Sairaanhoitaja/sisätauti-kirurginen, THM, ammatillisten aineiden opettaja

Karin Karjalainen

Bioanalyytikko, YTM, HHT-jatko-opiskelija