Kun liikkumattomuus ja yksinäisyys ovat ongelmia Suomessa, Perussuomalaiset Naiset ry haluaa kiittää kaikkia niitä, jotka koettavat tehdä asioille jotain. Sellaisia ovat muun muassa liikunnan ohjaajat ja harrastusten vetäjät. He tekevät vapaaehtois- ja talkootyötä muodostaen harrastamisen kivijalan ja antavat omaa aikaansa mahdollistaen toisten harrastamisen.

Joka kunnasta löytyy vapaaehtoisia valmentajia, kerhojen vetäjiä, seurojen aktiiveja, isejä, äitejä ja isovanhempia jotka käyttävät aikaansa toisten hyväksi. He kaikki tekevät tärkeää työtä, yleensä ilman kiitosta ja rahallista korvausta.

Kaikki harrastaminen on tärkeää. Liikunta ja harrastaminen ovat osa terveellistä elämäntapaa. Hallitusohjelmassa mainitaan tavoitteeksi kulttuurin, taiteen ja liikunnan laajempi hyödyntäminen ennaltaehkäisevässä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Harrastukset vahvistavat hyvinvointia, parantavat toimintakykyä, opettavat uutta, vievät elämää eteenpäin ja lisäävät kontaktia toisten ihmisten kanssa. Liikunta ja muut harrastukset voivat auttaa masennuksesta tai yksinäisyydestä kärsiviä. Yhdessä vietetyt hetket luovat yhteenkuuluvuutta. Porukkaan kuuluminen on tärkeää sekä nuorille että aikuisille. Harrastamalla voi saada kavereita. Jokainen nuoren elämässä mukana oleva aikuinen tuo lisää turvaa ja tukea nuoren elämään.

Harrastusten mahdollistaminen on erittäin tärkeää myös erityisryhmille.

Ohjattu harrastaminen vaatii aikaa ja taitoa ohjaajilta ja harrastusten vetäjiltä, heidän työnsä on korvaamatonta. Perussuomalaiset Naiset ry haluaa nostaa esiin liikunnan ohjaajat ja harrastusten vetäjät ja kiittää heitä siitä, että antavat omaa aikaansa siihen, että me kaikki pääsemme halutessamme mukaan harrastamaan.

Perussuomalaiset Naiset ry.

Perussuomalaiset Naiset ry. ei hyväksy ikään, sukupuoleen, uskontoon, ihonväriin tai erilaisuuteen perustuvaa syrjintää.

Jokainen ihminen on ainutlaatuinen yksilö. Yksi ei ole toista parempi. Jokaista ihmistä tulee kunnioittaa ja arvostaa. Yhdessä me muodostamme kokonaisuuden ja siihen kokonaisuuteen kuuluvat kaikki. Meissä on heikompia, jotka tarvitsevat tukea ja meissä on vahvoja, jotka jaksavat vetää porukkaa eteenpäin. Jokainen yksilö täyttää oman kohtansa, oli hän millainen hyvänsä.

Jokaisen maan ja valtion tulisi tarjota asukkailleen turvallinen elinympäristö ja tukea heikompiosaisia kansalaisiaan, jotka eivät itse pysty pitämään itsestään huolta kuten vammaisia, sairaita, vanhuksia ja lapsia.

– Myös naisten asemaan ja yhteiskunnalliseen tasa-arvoon on kiinnitettävä huomiota. Suomessakin näissä asioissa on edelleen kehitettävää, ja on tärkeää, että mitkään virtaukset ulkomailta eivät pääse meidän arvojamme horjuttamaan. Annetaan hallitukselle työrauha, hallitusohjelmassa on monta tärkeää asiaa hoidettavaksi, sanoo Perussuomalaiset Naiset ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja Ritva ”Kike”Elomaa.

Perussuomalaiset Naiset ry. uskoo sivistykseen ja käytöstapoihin. Sivistykseen kuuluu toisen ihmisen huomioiminen ja oman itsensä kehittäminen. Toisten haukkuminen ja negatiivinen keskustelu estävät hedelmällisen vuorovaikutuksen toisten kanssa.

Hyvät käytöstavat pohjautuvat toisen ihmisen kunnioittamiseen. Käytöstavat opitaan kotona.
Jokaisella meistä on mahdollisuus kehittyä ihmisenä paremmaksi ja auttaa toisia meille suoduilla taidoilla ja voimavaroilla. Tutkimusten mukaan toisten auttaminen ja hyvän tekeminen tuottavat tekijälleenkin iloa.

Toivomme sivistyksen, hyvien käytöstapojen ja hyväntahtoisuuden pääsevän voitolle nyky-yhteiskunnan koukeroissa. Toisten kannustaminen, auttaminen ja empatia luovat polkua parempaan tähän päivään ja huomiseen.

Perussuomalaiset Naiset ry

Perussuomalaiset Naiset ry:n hallitus järjestäytyi Helsingissä 13.1.2023 .

Perussuomalaiset Naiset ry:n puheenjohtajana toimii syyskokouksessa valittu kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa.
Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Päivi Granlund Lahdesta, toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Leena Kurikka Seinäjoelta ja kolmanneksi Heli Trög Keminmaasta.
Yhdistyksen sihteerinä jatkaa Merja Nevalainen Lohjalta. Yhdistyksen tiedotuksesta vastaavat Leena Kurikka ja Nina Stranden.

Valinnat ovat voimassa kauden 2023-2024.

Elomaa jatkaa PS-Naisten johdossa

Perussuomalaiset Naiset ry:n syyskokous pidettiin lauantaina 26.11. Jyväskylässä. Paikalla oli runsas joukko perussuomalaisia naisia Uudeltamaalta aina Karigasniemelle saakka.

– Kokous sujui iloisissa tunnelmissa ja hyvässä hengessä. Vahva yhteishenki ja luottamus yhdessä tekemisen voimaan siivitti erinomaisia keskusteluja ja puheenvuoroja, joissa tuli myös selkeästi esiin miten tärkeä ja merkityksellinen naisten rooli politiikassa ja päätöksenteossa on Suomelle ja suomalaisille, perussuomalaisten jatkava puheenjohtaja Ritva ”Kike” Elomaa kommentoi.

Henkilövalinnoista päätettiin yksimielisesti. Seuraavan kaksi vuotiskauden puheenjohtajana jatkaa siis Elomaa. Hallitukseen valittiin 18 varsinaista jäsentä (alla) ja heille henkilökohtaiset varajäsenet, koko maan kattavasti naisten eri alueyhdistysten toimialueilta.

Tilaisuuden alussa palkittiin vuoden 2022 alussa tehtävistään luopunut naisjärjestön pitkäaikainen taloudenhoitaja Auli Kangasniemi.

Paikalla oli myös yksitoista eduskuntavaaliehdokasta Eila Aavakare Kajaanista, Ritva Kike Elomaa Maskusta, Kaisa Garedew Jyväskylästä, Saija Granlund Lahdesta, Raija Leppäharju Pyhäjärveltä, Outi Mara Joensuusta, Heli Räisänen Muuramesta, Jaana Strandman Mikkelistä, Nina Stranden Helsingistä, Satu Söderström Kemiöstä ja Heli Trög Keminmaalta. Ehdokkaat esittäytyivät ja kertoivat kokousväelle omista tavoitteistaan.

– Erinomaisesti onnistuneen kokouksen annin voisikin kiteyttää yhteen lauseeseen, tästä on hyvä jatkaa kohti tulevia kevään 2023 eduskuntavaaleja.

Perussuomalaisten Naisten hallitus vuosille 2023-2024:

Perussuomalaiset Naiset ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään lauantaina 27.11.2021 Rovaniemellä.

Naiset vierailevat myös paikallisten yhdistysten telttatapahtumassa perjantaina 26.11.2021 klo 15-16.30.

Tervetuloa mukaan.

Kansanedustaja Arja Juvonen pitää Vantaalla tapahtunutta iäkkäiden vanhempien kuolemaan johtanutta tapausta lamaannuttavana viestinä yhteiskunnan tämänhetkisestä tilasta. Miehen epäillään surmanneen vanhempansa. (Helsingin Sanomat 22.11. 2021) Julkisuudessa olleen tiedon mukaan vanhemmat eivät olleet saaneet mielenterveysongelmista kärsineelle pojalle hoitopaikkaa. (Iltasanomat 22.11. 2021)

Tapaus on pimeästä syvyydestä tuleva viesti siitä, missä Suomessa mennään. Yhteiskunta ulkoistaa henkisesti pahoinvoivat ihmiset läheisilleen hoidettavaksi, sillä hoitopaikkoja ei ole ja avohoito on päivän sana. Vastaanotto aikoja ei saa lääkärille, terveyskeskuksen puhelinpalvelun takaisinsoittoa ei kuulu. Olen saanut tällä viikolla yhteydenoton nuorelta ihmiseltä, joka odottaa edelleen takaisin soittoa viime viikoisen terveyskeskukseen tekemänsä yhteydenoton jälkeen. Ihmiset hylätään ongelmiensa kanssa. Suomessa on menossa henkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden romahdustila, katastrofi, jota ei edes haluta korjata, Juvonen sanoo.

Juvonen teki jo vuonna 2013 kirjallisen kysymyksen eduskunnassa, jossa esitettiin huoli psykiatristen sairaalapaikkojen karsimisesta ja avohoidon resursserista. Kyseessä oli juuri Uudenmaan HUS alueen psykiatristen sairaalapaikkojen vähentäminen. Juvonen kantoi huolta siitä, miten lisääntyneiden mielenterveysongelmien hoito painottuu vain lääkkeisiin ja potilaat jätetään muuten oman onnensa varaan. (KK 746/ 2013 eduskunta)

Yhteiskunnassa on reagoitava mielen hätään. Yksikään puhelu, jossa henkilö sanoo tarvitsevansa apua ja tukea henkiseen hätään ei saa jäädä vastaamatta. Myös läheisten huoli on kuultava. Yksityisyyden suojaa on tässä pohdittava siten, että pahoinvoivan ihmisen hätä on saatava kuuluviin. Miten se on mahdollista, se on ratkaistava. Ihmisen on päästävä myös kelan tukemaan terapiaan. On väärin, että oletetaan, että ihmisellä on varaa mennä yksityiseen terapiaan, jonne pääsee ohi julkisten jonojen, mutta joka maksaa jopa satoja euroja kerta. Miksi me maksamme veroja tässä yhteiskunnassa, Juvonen kysyy.

Psykologien, lääkäreiden, psykoterapeuttien, psykiatristen sairaanhoitajien, päihdetyön koulutuksen ja muun terapiakoulutuksen lisääminen on ehdotonta. Alaa opiskelevien resurssien käyttö myös tietyssä vaiheessa opintoja on otettava heti käyttöön. Opiskelijoiden karttunutta osaamista ja tietotaitoa on otettava käyttöön nopeammin. Opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön on heti ryhdyttävä yhdistämään voimiaan, Juvonen vaatii.

Tuleva soteuudistus uhkaa jäädä hallintohimmeliksi ja byrokratian ja erilaisten toimielinten kokoontumiskerhoksi, sillä hallitus ei millään toimillaan viittaa siihen, että ihmisten terveyspalvelut paranevat tai ne edes turvataan. Digipalvelujen sijaan terveydenhuollon asiakas on kohdattava kasvotusten, Juvonen sanoo.

TIEDOTE 28.6.2021

Venäjältä on kisaturismin mukana leviämässä erittäin ärhäkästi tarttuvaa koronamuunnosta. HUS:n johtajaylilääkärin mukaan Suomea uhkaa nyt koronan neljäs aalto tämän johdosta (YLE 28.6.2021). Tartuntoja on löydetty jo yli 200 ja altistuneita saattaa olla tuhansia.
-Kisojen aikataulut ja turismin mahdollinen suuri määrä oli tiedossa Suomessa etukäteen. Kuitenkin testauksessa, karanteeneissa ja ennakoinnissa tuli valtaisasti ongelmia, ihmettelee Reijonen.

Suomeen palaajia ei testattu riittävässä laajuudessa. Tartuntojen nousu oli raportoitavissa. Tilanne näyttää nyt todella huolestuttavalle monella eri tavalla.
-Miksi Venäjältä kisaturismin mukana tulevien tartuntojen ennakointi ja testauskapasiteetti pettivät Suomessa pahasti ja mitä tilanteelle tehdään sekä kuinka aiotaan estää, ettei vastaavaa jatkossa pääse tapahtumaan, kysyy Reijonen.

Minna Reijonen on kansanedustaja, farmaseutti ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen. Hän teki asiasta myös kirjallisen kysymyksen asiasta vastaavalle ministerille.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 23.6.2021

Eduskunta hyväksyi tänään sote-uudistuksen äänin 105-77. Muutamat sote-uudistuksen realiteetit tajunneet hallituspuolueiden kansanedustajat loistivat äänestyksistä poissaolollaan. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen arvioivat hallituspuolueiden motivaation korjata läpi menneitä virheitä jälkikäteen minimaaliseksi.

”Niin lausuntovaliokunnat kuin asiantuntijatkin toivat esiin lukuisia kriittisiä puutteita ja virheitä hallituksen sote-mallissa. Kritiikki ei edes rajoittunut oppositioon, vaan huolensa uudistuksesta ovat esittäneet muiden muassa Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.) ja Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd.). Kolme vihreiden kansanedustajaa, Inka Hopsu, Mari Holopainen ja Heli Järvinen, ilmoittivat etukäteen, etteivät aio äänestää sote-uudistuksen puolesta, ja olivat poissa äänestyksestä. Kuvaavaa on se, että keskustan ryhmä oli hallituspuolueista ainoa, jonka kaikki äänestäjät olivat paikalla äänestämässä sote-uudistuksen läpimenon puolesta. Keskusta sai nyt hallintohimmelinsä”, Juvonen, Juuso ja Reijonen kuvailevat tilannetta.

Oppositio teki lukuisia lausumaesityksiä, joissa edellytettiin pahimpien epäkohtien korjaamista. Nämä eivät tietenkään kelvanneet hallitukselle.

”Tämä uudistus vaarantaa niin lähipalvelut, vammaispalvelut kuin kuntien ja kuntayhtymien omistamien yhtiöidenkin tulevaisuuden. Perustuslakivaliokunta löysi esityksestä lukuisia muutostarpeita, mutta ei saanut tilaisuutta arvioida, onko muutokset tehty asianmukaisesti. Esimerkiksi Coxan ja Sydänsairaalan toiminnan jatkaminen ennallaan olisi ollut perustuslakivaliokunnan mielestä mahdollista, jos esitystä olisi korjattu. Hallitus ei kuitenkaan ideologisista syistä halunnut toimia näin tai tehdä monia muitakaan tarpeellisia korjauksia. Nyt hyväksyttiin jo valmiiksi rikki oleva rakennelma, joka ei hyödytä juuri ketään. Ainoa taho, joka voi tänään olla tyytyväinen, on keskustapuolue”, Juvonen, Juuso ja Reijonen moittivat.

Monia keskeisiä kysymyksiä jäi edelleen ratkaisematta.

”Uudistus hyväksyttiin ilman, että lopullisesta rahoitusmallista olisi päätetty samalla. Parlamentaarisessa yhteistyössä syntynyt maakuntaverokomitean mietintö katsoi, että maakuntavero ei ole tarpeellinen, ellei hyvinvointialueiden tehtäviä päätetä oleellisesti laajentaa. Hallituksen vihervasemmistopuolueille kuitenkin kansalaisten verottaminen on vähintään yhtä tärkeää kuin hallintohimmelit keskustalle, joten seuraavaksi hallitus junttaa asiantuntijoista välittämättä läpi maakuntaveron, jonka keskusta hyväksyy saadakseen haluamansa monialaiset maakunnat. Kukaan tuskin kuvittelee, ettei kokonaisveroaste nousisi uuden veron myötä, mutta keskustaa tämä ei tunnu haittaavan, kunhan saadaan nykyiset kuntapäättäjät kovapalkkaisiin palkkiovirkoihin hyvinvointialueiden hallintoon”, Juvonen, Juuso ja Reijonen pohtivat.

Sote-uudistuksen keskeinen tavoite, hoitoon pääsyn nopeutuminen, ei uudistuksen myötä toteudu.

”Nyt nuijittu uudistus ei ole ratkaisu perusterveydenhuollon ongelmiin. Se ei tuo terveyskeskuksiin yhtään uutta lääkäriä. Se ei myöskään vastaa tavoitteisiin yhdenvertaisista palveluista eikä paranna palveluiden saatavuutta saatikka saavutettavuutta. Useimmille palveluiden käyttäjille se on heikennys, ja maakuntahimmeli tulee veronmaksajille erittäin kalliiksi”, Juvonen, Juuso ja Reijonen kiteyttävät.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
050 531 1108

Kaisa Juuso
044 575 7758

Minna Reijonen
050 514 4567

TIEDOTE 21.6.2021

Pääkaupunki Helsingissä järjestettiin mielenosoitus, joka katkaisi liikenteen pitkäksi aikaa Mannerheimintiellä. Sisäministeriö valmistelee poliisin toimintaan liittyvän lainsäädännön ja yhteiskunta rahoittaa poliisin toimintaa. Veronmaksajilla on oikeus tietää mihin veroeuroja käytetään. Yhteiskunnan kustannuksiin osallistuu suomalainen veronmaksaja. Paikalla oli runsaasti poliiseja ja kalustoa.
-Onko todella niin, että yhteiskunnan varoilla ja poliisin suojaamana voi tukkia pääkaupungin pääväylän määräämättömäksi ajaksi, ihmettelee Reijonen.

Onkin syytä kysyä, onko jokaisella kansalaisella täysin yhtenäinen oikeus katkaista julkinen liikenneväylä missä vain osoittaakseen mieltä rajattoman pitkäksi aikaa yhteiskunnan verovarojen maksaessa järjestelyt ja täysin ilman minkäänlaista korvausvastuuta yhteiskunnalle aiheuttamistaan kustannuksista?
-On myös syytä kysyä, aikooko ministeriö muuttaa lainsäädäntöä tältä osin, kysyy Reijonen.

Reijonen esittikin eduskunnalle ministerin vastattavaksi kaksi kirjallista kysymystä. Ensimmäisessä hän kysyy, onko jokaisella kansalaisella täysin yhtenäinen oikeus katkaista julkinen liikenneväylä missä vain ja milloin vain osoittaakseen mieltä rajattoman pitkäksi aikaa yhteiskunnan verovaroin maksaessa järjestelyt ja täysin ilman minkäänlaista korvausvastuuta yhteiskunnalle aiheuttamistaan kustannuksissa.

Toisessa kirjallisessa kysymyksessä kysytään, paljonko kaikkiaan tuli maksamaan Mannerheimintien mielenosoitus yhteiskunnalle, kun mukaan lasketaan poliisin kulut, liikenteen katkaisusta aiheutuneet kulut ja muut mahdolliset kulut.
-Jäämme mielenkiinnolla odottamaan vastausta, toteaa Reijonen.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
kuntavaaliehdokas
09 432 3135

TIEDOTE 21.6.2021

Mannerheimintien liikennettä häirinnyt Elokapina-mielenosoitus päättyi sunnuntai-iltana poliisin pidätettyä yli 100 mielenosoittajaa. Ylen tietojen mukaan Pikkuparlamentin kohdalle leiriytyneet mielenosoittajat aikoivat jatkaa mielenosoitusta useita päiviä, mikä aiheutti merkittävää haittaa liikenteelle Helsingin keskustassa. Mielenosoitus siirtyi hetkeksi Unioninkadulle, mutta palasi myöhemmin Mannerheimintielle, jolloin poliisi päätti hajottaa mielenosoituksen. Tiistaina Elokapinan mediayhteyshenkilö Lauri Autereen mukaan mielenosoittajat saattavat siirtyä tällä viikolla uudelleen ajoradalle.

”Liikennettä tukkivat mielenosoittajat eivät suostuneet noudattamaan poliisin poistumiskäskyä, vaan häiritsivät käytöksellään sekä joukkoliikennettä että hälytysajoneuvojen liikkumista ja nyt he uhoavat vieläpä jatkavansa sekoiluaan. Tämä teatteri sitoo poliisin resursseja, joita tarvittaisiin kipeästi muualla. Helsingin poliisilla on tärkeämpääkin tekemistä kuin valvoa sitä, ettei kukaan vapaaehtoisesti ajoradalla istuva tai telttaileva jää bussin tai raitiovaunun alle omaa tyhmyyttään”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen painottaa.

Elokapina ilmoitti alun perin jatkavansa mielenosoitusta, kunnes hallitus suostuu liikkeen vaatimuksiin. Liike kertoo myös järjestävänsä muun muassa kansalaistottelemattomuuskoulutuksia, joilla pyritään tehostamaan tulevia mielenilmauksia.

”Elokapina toimii järjestelmällisesti häiritäkseen yhteiskuntarauhaa mahdollisimman paljon. Tämä järjestö toimii terroristijärjestön tavoin, mutta aikaisemmasta mielenosoituksesta poiketen poliisi ei puuttunut sen toimintaan ennen sunnuntai-iltaa, vaan liikenne-esteitä paikalle tuomalla edisti mielenosoituksen jatkumista. Tämä on ennenkuulumatonta eikä kuulu poliisin toimenkuvaan. Onko ohjeistus toimia näin tullut sisäministeriöstä?”, Antikainen ihmettelee.

Viime vuoden lokakuussa saman järjestön Unioninkadun kadunvaltaus nousi otsikoihin poliisin käytettyä kaasusumutetta poliisia vastustaneita mielenosoittajia kohtaan.

”Viime vuonna kadunvaltaukseen puututtiin nopeasti, mutta nyt poliisin toiminta on täysin päinvastaista ja mielenosoittajien annettiin vapaasti sabotoida kaupunkilaisten elämää. Poliisin täydellinen suunnanmuutos toimintatapojen suhteen herättää kysymyksiä siitä, miksi Helsingin poliisi katsoi mielenosoittajien toimintaa läpi sormien ja jopa edisti sitä. Kenen käskystä mielenosoittajien annettiin edelleen häiritä liikennettä?”, Antikainen tivaa.

Lopuksi edustaja Antikainen haluaa kertoa antavansa tukensa tavallisille kenttäpoliiseille Helsingissä, jotka joutuivat noudattamaan ylhäältä tulevia käskyjä olla aluksi tekemättä mitään häiriköille ja jotka joutuvat pelkäämään sisäministeri Ohisalon (vihr.) haukkuja.

Edustaja Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien poliisin toimintaohjeita 17.6.2021 alkaneen Elokapinan mielenosoituksen suhteen.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 5143140

TIEDOTE 21.6.2021

Perussuomalaiset Naiset piti sääntömääräisen syyskokouksensa viikonloppuna Tampereella. Kokous on siirtynyt koronarajoitusten vuoksi ja kokouksessa mahdollistettiin myös valtakirjojen käyttö. Perussuomalaisten Naisten jäsenmäärä on ollut kovassa kasvussa ja jatkokaudelle järjestön puheenjohtajaksi yksimielisesti valittu Ritva ”Kike” Elomaa on tyytyväinen.
– Perussuomalaiset Naiset tekivät valtavan urakan vaalityössä ja se näkyi valtakunnallisesti. Uusia naisehdokkaita ja -valtuutettuja saatiin runsaasti lisää ja kokouksessa oli riemukas tunnelma. Onneksi voimme vihdoin kokoustaa kasvotusten – se lisää yhteisöllisyyden tunnetta, Elomaa kommentoi.

Elomaa oli erityisen tyytyväinen uusista ideoista ja innosta, joka kokouksessa oli.
– Selvästi nyt on tekemisen meininki. Uusi hallitus aloittaa työnsä hyvin nopeasti ja toimeen onkin tartuttava myös näin vaalien jälkeen.

Syyskokous valitsi Perussuomalaisten Naisten hallituksen muiksi jäseniksi Uudeltamaalta Merja Nevalaisen, Lennu Sajomaan, Sari Martnikun ja Leena Meren, Pirkanmaalta Sari Henrikssonin ja Arja Tuppuraisen, Lapista Heli Trögin ja Terttu Mannisen, Helsingistä Nina Strandénin, Varsinais-Suomesta Alice Girsin, Keski-Suomesta Marke Tuomisen, Kymistä Tarja Saareksin, Kainuusta Eila Aavakareen, Etelä-Pohjanmaalta Leena Kurikan, Keski-Pohjanmaalta Tina Lindskogin, Pohjois-Pohjanmaalta Anu Elovaaran, Etelä-Savosta Tanja Hartosen, Pohjois-Savosta Vuokko Hämäläisen, Päijät-Hämeestä Päivi Granlundin, Kanta-Hämeestä Elise Lehtisen, Satakunnasta Ulla Saaren ja Pohjois-Karjalasta Outi Maran.

Varajäseniksi hallitukseen valittiin Suoma Karjalainen, Kirsi-Maarit Asplund, Heleena Pekkala, Piia Manninen, Anja Kivelä, Mervi Eskelinen, Eila Kivioja, Virva Romo, Kaija Hietanen, Anne Mattila, Marja Tammilehto, Hannele al-Hamzawi, Kaisa Garedew, Ulpu Keränen, Saija Granlund, Heidi Selenius, Seija Gröhn, Erja Gadd, Tiina Puotiniemi ja Rauni Lamberg

Lisätiedot:
Ritva ”Kike” Elomaa
050 512 0806

Olemmeko nyt saavuttaneet riittävästi sitä monen suomalaisen valtapuolueen kaipaamaa syvää integraatiota? Emme, tilanne tulee vielä huomattavasti pahenemaan. Ruotsi on väläytellyt jopa EU-eroa, koska pillastui palkkakysymyksestä. Ruotsi vastustaa EU:n minimipalkkadirektiiviä. EU-erolla väläyttely on tietysti vain nevottelutaktiikkaa, mutta ei merkityksetöntä. Kun alamme normaalissa puheessamme käyttämään saa EU-ero, se tekee tilaa tälle ajatukselle. Brittien menestyminen antaa rohkeutta ja luo uskoa myös muissa. Uskon ääni voittaa joskus järjenkin puutteen.

Viimeisin hullutus, jota EU:ssa pohditaan on ylähuone, eli EU-neuvosto muutettaisin ylähuoneeksi. Valtioidenvälisestä valtioiden sisäiseksi järjestelmäksi. Neuvoston sektorikohtaiset kokoonpanot muuttuisivat kamareiksi. Määräenemmistöpäätöksiä halutaan lisätä, jotta pienet maat eivät häiritse isojen maiden tavoitteita. Järjestelmää halutaan muuttaa periaatteellisella tasolla. Kun nyt ministerit edustavat maataan EU:ssa, niin uudistuksen jälkeen he edustavat EU:ta kotimaissaan, kuten komissaarit. Tämä kaikki tietysti yhteisen hyvän nimissä, koska alistuminen kuvitellun yhteisen edun nimissä vaatii kansallisvaltion itsemääräämisoikeuden menettämistä. Edellinen yhteinen hyvä oli “koronapaketti”.

Yhteinen kauppa ei vaadi yhteisiä velkoja, kaikkea ne kuitenkin kehtaavat väittää ja totuutena esittää. Se, että Puola ja Unkari kylpevät nyt meidän rahoillamme ei ole heille ilmaista. Osa sanoo sen ihan suoraan, että tiedämme EU:n ostavan meidän itsenäisyytemme. Tätä tietä on nyt kuljettu ja maali nähty. Seuraavaksi odottelemme komission ilmastopakettia, jolle Kiina ja Venäjä taputtavat jo etukäteen.

Hyvää juhannusta!
Yst. Laura

Mielipidekirjoitus 9.6.2021

Käteinen raha on perusmaksuväline, jonka käytön tulee olla mahdollista myös tulevaisuudessa. Monet näkevät mahdollisuuden maksaa ostokset käteisellä rahalla itsestäänselvyytenä. Käteismaksamisen tulevaisuus on kuitenkin kaikkea muuta kuin varmalla pohjalla. On myös taivaan tosi, että käteismaksamisen toimivuuden edellytys on käteisen rahan saatavuus.

Käteismaksaminen on vähentynyt Suomessa vauhdilla viime vuosina ja koronavuonna vauhti kiihtyi entisestään. Nosto-automaatteja ylläpitävän Nokas CMS Oy:n mukaan käteisnostoja tehtiin toukokuussa peräti 31 % vähemmän verrattuna koronaa edeltävään vuoteen. Samansuuntaisia uutisia kuuluu pankkipuolelta ja Finanssivalvonnan mukaan pankkien käteispalvelujen käyttö väheni kuluneen vuoden aikana.

Suomessa on noin 770 pankkikonttoria, joista viidesosa ei tarjoa lainkaan käteispalveluja. Käteisen rahan saatavuus on monin paikoin heikko. Ensin kirkonkylän ainoa pankki laittoi lapun luukulle ja muutama vuosi sen jälkeen viimeinen pankkiautomaatti katosi pääraitin varresta. Jos jossain vielä pankkikonttori on, niin käteisasioinnin palvelumaksut ovat päätähuimaavalla tasolla ja ne kurittavat kaikista eniten vähävaraisimpia suomalaisia. Myös käteisen rahan nostaminen automaateista rajoituksetta ilman kuluja on historiaa. Suomessa on tällä hetkellä noin 1700 pankkiautomaattia ja on kestämätöntä, jos niiden määrää supistetaan entisestään. Mahdollisuudet nostaa käteistä kaupoista tai muista myyntipisteistä ovat toisaalta parantuneet viime vuosina mikä tuo hieman helpotusta tilanteeseen.

Suomen Pankin mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista käyttää käteistä rahaa toisinaan ja pääasiallisena maksuvälineenä käteinen toimii noin kuudelle prosentille suomalaisista. Näistä noin 350 000 käteisellä maksavasta henkilöstä merkittävä osa on ikäihmisiä, joille digiasiointi ei ole eri syistä johtuen vaihtoehto. Monet eivät esimerkiksi uskalla tai osaa käyttää muita maksutapoja kuin perinteistä käteistä. Pankkien konttoriverkoston ja käteispalvelujen karsiminen koskettaa erityisesti syrjäseuduilla asuvia kansalaisia.

Miksi käteismaksamista tarvitaan? Ensinnäkin käteismaksamisen toimivuus on tärkeää satojen tuhansien suomalaisten arjen sujuvuuden kannalta. Digitaalisten maksujärjestelmien toimivuuteen liittyy aina riskejä. Monien suurten suomalaisten pankkien maksukorttien toiminnassa on esiintynyt hetkittäisiä laajojakin häiriöitä. Kun korttimaksu ei pelaa niin käteinen pelastaa usein päivän. Mahdollisessa kriisitilanteessa modernin maksujärjestelmän toimivuuteen voi liittyä riskejä ja käteismaksaminen turvaa poikkeustilanteissa maksamisen toimivuuden. Käteismaksamisella on myös aivan olennainen asema huoltovarmuuden kokonaisuutta ajatellen. Riski käteisen saatavuuden sekä käteismaksamisen toimivuuden merkittävästä heikkenemisestä on todellinen. Digitaalisen maksamisen yleistymisen myötä maksuja vastaanottavat tahot sekä käteisen rahan saatavuudesta vastaavat toimijat saattavat kannattavuussyihin vedoten vähentää palvelujaan tuntuvasti.

Näin ollen käteisen rahan asema maksuvälineenä sekä sen saatavuus maanlaajuisesti tulee turvata tarvittaessa lainsäädännön keinoin. Käteismaksamisen on oltava yksi vaihtoehto tulevaisuudessa myös muita kuin välttämättömiä hyödykkeitä, kuten ruokaa tai lääkkeitä, hankittaessa. Jätin aiheeseen liittyen perjantaina 4.6.2021 toimenpidealoitteen. Aloitteessa ehdotetaan, että Marinin hallitus ryhtyy toimenpiteisiin käteismaksamisen toimivuuden sekä käteisen rahan saatavuuden turvaamiseksi tulevaisuudessa. Asiaan on reagoitava pian sillä, kun käteismaksaminen vähenee ja saatavuus heikkenee riittävästi ovat korjausliikkeet auttamatta myöhässä.

Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja

TIEDOTE 8.6.2021

Tanskan parlamentti hyväksyi kesäkuun alussa lakialoitteen, jonka mukaan Tanskaan saapuvat turvapaikanhakijat sijoitetaan jatkossa EU:n ulkopuolella sijaitsevaan vastaanottokeskukseen odottamaan hakemuksen käsittelyä. Mikäli hakemus hyväksytään vastaanottokeskuksen isäntämaa voi myöntää hakijalle oleskeluluvan maahansa. Hylätty hakemus johtaa karkotukseen. Lain astuttua voimaan turvapaikkaa ei täten enää voi saada Tanskan maaperällä. Aloite on jatkumoa Tanskan pyrkimyksille vastaanottaa nollaa turvapaikanhakijaa. Jatkossa maa pyrkii ottamaan pakolaisia vain YK:n kiintiöohjelman kautta.

”EU:n löperöön ja väärinkäytöksille alttiiseen turvapaikkajärjestelmään kyllästyneet tanskalaiset ottivat ohjat omiin käsiinsä suojellakseen omaa yhteiskuntaansa. Turvapaikanhakijoiden joukossa maahan tulee myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät kunnioita Suomen lakeja pätkääkään eikä Suomen mitättömillä rangaistuksilla ole heille minkäänlaista pelotevaikutusta. Kun hallitus ei ole saanut aikaan turvapaikanhakijoiden säilöönottoa edes niissä tilanteissa, joissa turvapaikanhakijan oikeasta henkilöllisyydestä ei ole minkäänlaista tietoa, turvapaikanhakijoiden siirtäminen EU:n ulkopuolelle käsittelyä odottamaan olisi yhteiskunnan turvallisuuden kannalta perusteltua”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen linjaa.

Turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö laittoman maahanmuuton väylänä tulee tukkia yhteiskunnan turvallisuuden takaamiseksi ja yhteiskuntarauhan ylläpitämiseksi.

”Suomen tulee välittömästi toimia samoin kuin Tanska. Emme ole koko maailman sosiaalitoimisto eikä sosiaalitukijärjestelmämme kestä turvapaikkashoppailua puhumattakaan siitä, mitä olematon integraatio tekee yhteiskunnallemme. Olemme jo nähneet mitä vapaa maahanmuuttopolitiikka on tehnyt Ruotsille, ja meillä on vielä mahdollisuus toimia toisin. Meillä ei ole varaa jäädä odottamaan vastaava kehitystä ja vakavan rikollisuuden räjähtämistä käsiin, vaan tarvitsemme tehokkaita toimia välittömästi”, Antikainen vaatii.

Nyt hyväksytty lakialoite tiukentaa Tanskan ulkomaalaislakia huomattavasti. Aloite hyväksyttiin selvällä enemmistöllä, sillä sen puolesta äänesti 70 kansanedustajaa, kun 24 äänesti sitä vastaan.

”Olen jättänyt toimenpidealoitteen koskien nykyisen turvapaikka- ja vastaanottokeskusjärjestelmän kokonaisuudistusta Tanskassa nyt hyväksytyn mallin mukaiseksi, sillä nykyinen järjestelmä on jo vuosia sitten osoittautunut toimimattomaksi. Aloitteen tavoitteena on torjua Suomeen kohdistuvaa turvapaikkashoppailua. Nykyistä järjestelmää käytetään räikeästi hyväksi, sillä sadat tuhannet turvapaikanhakijat kulkevat usean turvallisen maan läpi jättääkseen hakemuksen maassa, jossa on hyvä sosiaaliturva”, Antikainen huomauttaa.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 8.6.2021

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta käsittelee parhaillaan sote-uudistusta. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen moittivat hallituspuolueita keskeisten päätösten panttaamisesta vaalien yli.

”Yksi keskeisimmistä toistaiseksi päättämättä olevista asioista on se, kuinka Länsi-Pohjan ja Itä-Savon laajan ympärivuorokautisen päivystyksen käy. Kysymys on merkittävä julkisen terveydenhoidon palveluiden tasa-arvoisen saatavuuden kannalta Lapissa ja Itä-Savossa. Perussuomalaiset vaativat ympärivuorokautisen päivystyksen säilyttämistä näissä sairaaloissa. Äänestäjien kuluttajansuojan kannalta olisi tärkeää, että he tietäisivät, kannattavatko hallituspuolueet jatkoa päivystykselle”, Juvonen, Juuso ja Reijonen kuvailevat tilannetta.

Hallituksen esityksessä päivystykset lakkautettaisiin vuoden 2032 lopussa.

”Perussuomalaiset eivät hyväksy hallituksen toimintatapaa, jossa ikävät päätökset pyritään tekemään vaivihkaa. Vaikuttaa, että hallituspuolueet eivät halua ottaa asiaan kantaa ennen vaaleja, vaan päätös tehdään heti vaalien jälkeen. Toivotaan, että äänestäjät eivät enää muista asiaa seuraavissa vaaleissa. Siirtymäkausi loppuu vuonna 2032, kun vuosi 2031 on eduskuntavaalivuosi. Kun leikkaukset siirretään kauas tulevaisuuteen, äänestäjien silmissä hämärtyy, ketkä nämä päätökset tekivät ja kenelle vastuu niistä kuuluu”, Juvonen, Juuso ja Reijonen moittivat.

Esitetyt heikennykset kohdistuvat maakuntiin, jotka ovat muutenkin jo kokeneet kovia.

”Pohjois- ja Itä-Suomesta on viime vuosina lakkautettu useita tehtaita ja Savonlinnasta vielä opettajankoulutus. Kun maakunnista viedään tehtaat, työt ja terveydenhoito, samalla niiden asukkailta viedään toivo paremmasta tulevaisuudesta. Tämä vaarantaa näiden alueiden elinvoiman. Meille on tärkeää, että niin Pohjois- kuin Itä-Suomenkin järjestelmällinen alasajo loppuu. Nyt olisi kuunneltava asukkaiden mielipidettä heidän omista palveluistaan sekä Meri-Lapissa että Savonlinnassa. Samalla Kuopion yliopistollisen sairaalan yliopistollisuutta on tärkeää ylläpitää ja vahvistaa entisestään”, Juvonen, Juuso ja Reijonen painottavat.

Perussuomalaiset esittävät, että määräaikaisesta siirtymäsäännöksestä luovutaan ja ympärivuorokautisen päivystyksen jatko mahdollistetaan.

”Nyt kaivataan hallituspuolueilta selkeää vastausta: esitämme, että yhteispäivystyksen jatkumista koskeva määräaika poistetaan lakiesityksestä. Oletteko valmiita tukemaan esitystämme? Vastauksestanne riippuu koko näiden sairaaloiden tulevaisuus, koska leikkaustoiminnan jatko on sidottu sote-uudistuksessa yhteispäivystykseen. Jos vastauksenne on ei, näihin sairaaloihin on hyvin vaikeaa rekrytoida enää henkilökuntaa. Itä-Savon ja Lapin asukkaat ansaitsevat ennen äänestyspäätöksiään tiedon, aikovatko hallituspuolueet viedä heiltä säästösyistä sairaalapäivystyksen, vaikka muualle Eurooppaan rahaa riittää jaettavaksi miljardikaupalla”, Juvonen, Juuso ja Reijonen vaativat.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
050 531 1108

Kaisa Juuso
044 575 7758

Minna Reijonen
050 514 4567

Tiedote 8.6. 2021

Juvonen vaatii hallitukselta toimia nuorten kesätyöpaikkojen eteen ja esittää erityistä nuorten kesätyötakuuta Suomeen. Takuu kannustaisi kaikkia Suomessa työllistämään nuoria ja innostaisi etsimään uusia tapoja työllistää oman kunnan nuoria. Yksi kehitysidea olisi kotitalouksien tarjoaman kesätyön edistäminen Suomessa.

Elinkeinoelämän keskusliiton Mikko Räsäsen mukaan hyvinä vuosina kesätyöpaikkoja on ollut tarjolla noin 120 000 jopa 130 000. Tänä vuonna kesätyöpaikkoja on ollut 90 000. (HS 7.6. 2021) Tilanne on lamaannuttava ja kertoo sen, että lukuisat nuoret jäävät ilman kesätyötä, Juvonen toteaa.

Juvonen on tehnyt aloitteen niin eduskunnassa ja kotikaupungissaan Espoossa, että kunnan myöntämällä nuorten kesätyösetelillä, jonka arvo on noin 300 – 350 euroa olisi mahdollista työllistyä myös kotitalouksien tarjoamaan työhön. Tällaista olisi esimerkiksi piha – ja puutarhatyöt, siivoustyö, avustavat erilaiset työt kuten eläintenhoito ja erilaiset asiointi- ja kaupassakäynti palvelut. Työllistäjä olisi joku muu muu nuoren oma perhe ja työssäolo säännöt olisivat samat, kuin kunnan kesäsetelin myöntämisperiaatteeisiin asetetut säännöt, kuten työaika.

Tein aloitteen jo vuosi sitten, sillä oli selvää, että koronaepidemiavuosi vaikuttaa karmaisevalla tavalla nuorten työpaikkoihin. Ilman kesätyötä jäävä nuori kokee usein myös huonommuutta ja pohtii mielessään, että mikä hänessä on vikana, kun kesätyötä ei löydy. Onkin hyvin valitettavaa, että aloite ei ole saanut kannatusta osakseen. Päättäjät eivät pidä kodin tarjomaa kesätyötä merkittävänä. Tämä hämmästyttää, sillä kotitaloudet ovat niitä tulevaisuuden työllistäjiä, Juvonen uskoo vahvasti.

Paljon sinnikkyyttä ja kannustusta nuorille kesätyön etsinnässä edelleen. Ilman työtä jääneessä nuoressa ei ole mitään vikaa, vika on hallituksen politiikassa ja yhteiskunnan jäykkyydessä. Yhteiskunta tee tarpeeksi nuorten kesätyöpaikkojen eteen, Juvonen toteaa.

Ystävällisin terveisin,

Arja Juvonen
kansanedustaja
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä
050 – 53 111 08

Liite 1

Toimenpidealoite kesätyösetelin käytöstä kotitalouksiin

Arja Juvonen ps

Toimenpidealoite TPA 77/2020 vp

Toimenpidealoite nuorten kesäsetelin hyödyntämisen mahdollistamisesta myös kotitalouksissa, kesätöihin palkkaamista koskevien käytäntöjen yhtenäistämisestä sekä kesäsetelin kaksisuuntaistamisesta

Eduskunnalle

Kuntien myöntämä kesäseteli on nuorten työllistymistä kesälomien aikaan tukeva ja edistävä hanke. Kesäsetelin arvo vaihtelee kunnittain välillä n. 300—400 euroa, jolloin kunta korvaa nuoren toimittaman kesäseteliä vastaavan summan palkkakuluista työnantajalle. Kesäseteli kannustaa yrityksiä palkkaamaan nuoria kesätöihin. Kesätyöt vahvistavat nuorten työelämätaitoja ja tar- joavat positiivista kuvaa työelämästä.

Kesäsetelin myöntämisperusteet ja siihen liittyvät haku- ja muut prosessit sekä rajoitukset vaih- televat tällä hetkellä kunnittain. Suurelta osin kunnissa kesäseteli on rajattu siten, että työnanta- jana voi toimia vain Y-tunnuksen omaava toimija. Kuitenkin positiivisia esimerkkejä setelin laajemmastakin käytöstä on olemassa. Muun muassa Kajaanissa peruskoulusta päässeen nuoren työnantajana voi toimia myös kotitalous.

Järvenpäässä käytössä olevaa kesätyöllistämistukea voi hakea työnantaja, joka on Suomessa re- kisteröitynyt yritys, säätiö, yhdistys tai kotitalous. Kesätyöllistämistukea voidaan myöntää järvenpääläisen 15—18-vuotiaan nuoren palkkaamiseen, jolloin palkan tulee olla vähintään kunkin ammattialan työehtosopimuksen mukainen. Mikäli alalla ei ole työehtosopimusta, on maksettavan palkan oltava kohtuullinen.

Nuorten palkkaamista koskevat käytännöt tulisi yhtenäistää, jolloin kaikki nuoret ja kotitaloudet olisivat Suomessa yhdenvertaisessa asemassa. Kesäsetelin voisikin esimerkiksi kehittää toimi- maan kaksisuuntaisesti, jolloin myös työvoimaa tarvitseva yritys, kotitalous, säätiö tai yhdistys voisi ostaa nuorten työllistämiseen tarkoitetun kesäsetelin, jonka antaisi nuorelle palkaksi tehdystä työstä. Luonnollisesti niin, että nuori voisi käyttää vain yhden kesäsetelin vuotta kohden. Kesätyöntekijä tilittäisi setelin arvon kunnalta samoin kuin työnantaja tällä hetkellä.

Edellä olevan perusteella ehdotan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin nuorten kesäsetelin hyödyntämisen mahdollistamiseksi myös kotitalouksissa, kesätöihin palkkaamista koskevien käytäntöjen yhtenäistämiseksi sekä kesäsetelin kaksisuuntaistamiseksi.

Valmis 5.0

Helsingissä 3.6.2020 Arja Juvonen ps

Toimenpidealoite TPA

TIEDOTE 4.6.2021

Maanpuolustuskoulutus MPK:n valtionavustuksien maksu jatkuu jälleen. Toukokuun alkupuolella Yle kertoi puolustusministeriön keskeyttäneen valtionavustuksien maksun laillisuusvalvontatarkastuksen johdosta, mutta saatuaan tarvittavat selvitykset päätti jatkaa avustuksien maksua normaalisti. Myös toukokuun avustus maksetaan takautuvasti. Avustusten maksun keskeytys ehti jo herättää huolta yhdistyksen toiminnan jatkumisesta, mutta nyt toiminta jatkuu entiseen tapaan.

”Suomen suurimpana kokonaisturvallisuuden kouluttajana MPK:n toiminta on ehdottomasti turvattava. Puolustusvoimien strategisena kumppanina yhdistyksen toiminta on elintärkeää Suomen puolustuskyvyn ja kriisinkestävyyden turvaamiseksi. Koronapandemia osoitti, kuinka herkästi maailma voi suistua kaaokseen. Emme voi tuudittautua siihen uskoon, että kansainvälisen tilanteen muutokset eivät kosketa meitä, vaan kansalaisille on jatkossakin tarjottava mahdollisuus kouluttautua vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja kriisinhallinnan saralla”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii.

MPK on puolustusministeriön ohjauksessa toimiva julkisoikeudellinen yhdistys, joka yhteistyöjärjestöjensä kautta tarjoaa koulutusta muun muassa sotilaallisten valmiuksien ylläpidossa sekä erityisesti naisille suunnattua vapaaehtoisen maanpuolustuksen koulutusta.

”MPK:n sekä sen jäsenyhdistysten monipuolinen koulutustarjonta on erittäin tärkeä kansalaisten kriisiajan osaamistason kehittämiselle ja ylläpidolle ja yhdistyksen toimintaa tulee kehittää ja sen rahoitus on turvattava jatkossakin. Etenkin naisille suunnatut koulutukset ovat loistava keino tutustua maanpuolustus- ja kriisitilannekoulutukseen matalalla kynnyksellä. Kansainvälisen tilanteen kiristyessä kansalaisten kyky toimia kriisitilanteissa on entistä tärkeämpää”, Antikainen toteaa.

Edustaja Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien MPK:n määrärahoja.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 5143 140

TIEDOTE 3.6.2021

Kulttuuri- ja tapahtuma-ala järjesti tänään Mitta on täysi! -mielenilmauksen eduskuntatalon edustalla. Koronapandemian takia lähes kokonaan pysähtyneellä alalla 120 000 ihmistä on menettänyt työnsä ja toimeentulonsa. Myös ravintola-alalla on lähes 80 000 ihmistä, joiden työntekoon rajoitukset ovat vaikuttaneet. Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen vetoaakin hallitukseen koronarajoitusten välittömäksi purkamiseksi.

– Kun perusoikeuksia rajataan, on rajoitusten oltava välttämättömiä, oikeasuhtaisia ja tarkkarajaisia. Nyt kun koronaepidemia on höllentämässä otettaan, hallituksen pitäisi arvioida tilannetta jatkuvasti ja tehdä päätöksiä sen mukaisesti, Rantanen kertoo.

Helsingin yliopiston julkisoikeuden professori Toomas Kotkaksen mukaan Suomi voi rikkoa perusoikeuksia, jos koronarajoituksia pidetään yllä liian pitkään, vaikka epidemiatilanne ei sitä edellytä. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mukaan säätely on ollut pirstaleista ja epäjohdonmukaista. Sen mukaan erityisesti kulttuuri- ja tapahtuma-alaan sekä urheilutilaisuuksiin on hyvin pitkäkestoisesti kohdistunut merkittävästi muita aloja tiukempia rajoituksia.

– Vaa’assa on satojentuhansien ihmisten työ ja toimeentulo. On muistettava, että elinkeino-oikeus ja oikeus tehdä työtä ovat myös perusoikeuksia, Rantanen perustelee.

Kansanedustaja Rantanen esittää, että tartuntojen ehkäisyyn on olemassa muitakin keinoja kuin täyskiellot tai kellonaikoihin perustuvat rajoitukset. Esimerkiksi poikkitieteellisessä TUPA-hankkeessa tutkittiin, kuinka hyvällä ilmahygienialla on mahdollista ehkäistä viruksen tarttumista.

– Ravintoloita ja sisätilatapahtumia olisi mahdollista avata laajemmin, kun huomioita keskitettäisiin ilman puhdistukseen, sekoittamiseen ja ilmanvaihdon tehostamiseen, Rantanen arvioi.

Hallituksen toimet koronarajoitusten suhteen ovat näyttäytyneet jopa sisäisenä kiistelynä. Kansanedustaja Rantanen epäilee, että kyse poliittisesta köydenvedosta.

– Koronarajoitusten logiikka ei aukea enää edes hallituksen sisällä. Onko kyse enää taudinehkäisystä vai alkoholipolitiikasta, Rantanen kyseenalaistaa.

Lisätietoja:

Kansanedustaja Mari Rantanen, p:
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

Tiedote 3.6. 2021

Kansanedustaja Arja Juvonen on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen selkokielen edistämisestä Suomessa ja eduskunnassa. Juvonen esittää kysymyksessä eduskuntaan selkokielistä kyselytuntia. Selkokielisellä kyselytunnilla puhuttaisiin hitaasti ja selkeästi.

Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. (selkokeskus.fi)

Suomessa on noin 650 000—350 000 ihmistä, jotka tarvitsevat selkokieltä selvitäkseen arjesta. Selkokieltä tarvitsevia on siis enemmän kuin Helsingissä on asukkaita. (YLE 5.11.2019) Selkokielen tarve on kasvanut Suomessa merkittävästi.

– Eduskunnassa käydään viikoittain eduskunnan kyselytunti. Kyselytunnilla kansanedustajat esittävät ajankohtaisia kysymyksiä ministereille. Kyselytuntia seurataan aktiivisesti Suomessa. Kyselytunnilla kysymyksen pituus on yksi minuutti. Ministerin vastausaika esitettyyn kysymykseen on myös minuutti. Koska aika on niin lyhyt, puheesta tulee usein nopea. Jos puhe on nopeaa, sitä on vaikea ymmärtää. Puheenvuoro tulisi voida esittää rauhallisesti, hitaasti ja selkeästi. Viikoittain järjestettävä kyselytunti voisi olla myös joskus erityisellä selkokieli-teemalla järjestetty, Juvonen esittää.

Kyselytunnin katselijoina ja kuuntelijoina on selkokieltä tarvitsevia henkilöitä niin kodeissa kuin myös erilaisissa asumispalveluyksiköissä. Selkokieltä tarvitsevia on Suomessa paljon.

Eduskunnassa on käsittelyssä juuri nyt sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Sen asiasisältö on hankalasti ymmärrettävissä. Asiasta on tullut paljon palautetta kansalaisilta. Eduskunnassa on myös paljon muita lakiesityksiä. Lakimuutokset koskettavat kansalaisia, joten ne olisi esitettävä ymmärrettävästi ja selkeästi. Soteuudistus, mutta myös muita lakiesityksiä, olisi esiteltävä kansalaisille selkokielellä, Juvonen esittää.

Juvonen osallistui Ylen järjestämään Selkokieliseen vaalitenttiin, joka lähetetään televisiosta perjantaina 4.6. 2021. Selkokielellä puhuminen on Juvosen mielestä kaikille mahdollista, mutta se vaatii myös harjoittelua ja keskittymistä. Vanhustenhoidossa ja kehitysvammaisten henkilöiden parissa ennen politiikkaa työskennellyt Juvonen tuntee selkokielen tärkeyden ihmistä kohdatessa. -Jokainen voi harjaantua puhumaan myös selkokielellä, Juvonen uskoo.

Kirjallisessa kysymyksessä Juvonen kysyy:

Miten hallitus aikoo edistää selkokielen lisäämistä Suomessa? Miten hallitus aikoo edistää kansalaisille tärkeiden lakiesitysten ja niiden käsittelyn selkokielisyyttä ja ymmärrettävyyttä? Aikooko hallitus järjestää ajoittain selkokielisiä kyselytunteja tai muita vastaavia eduskunnan täysistuntoja, joissa selkokielisyys huomioitaisiin?

Ystävällisin terveisin,

Arja Juvonen
kansanedustaja
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä
050 – 53 111 08

TIEDOTE 2.6.2021

Sekä Seurakuntalainen että Yle kertoivat alkuviikosta usean yhdysvaltalaisen professorin ja akateemisen asiantuntijan vaativan pakotteita valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaiselle. Yhdysvaltain kansainväliselle uskonnonvapauskomissiolle (USCIRF) lähettämässään kirjeessä he toteavat Toiviaisen rikkoneen ihmisoikeuksia päättäessään nostaa syytteet kansanedustaja Päivi Räsästä (kd.) sekä Suomen Luther-säätiön dekaania Juhana Pohjolaa vastaan.

”Valtakunnansyyttäjän järjetön ajojahti Päivi Räsästä kohtaan on samalla sekä vakava hyökkäys sanan- ja uskonnonvapautta kohtaan että vakava mainehaitta Suomelle. Vastaavia pakotteita on käytetty vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyneitä henkilöitä kohtaan, ja Suomi onkin vaarassa päätyä hyvin kyseenalaiseen seuraan. Valtakunnansyyttäjän toiminnasta tulisi käynnistää selvitys mitä pikimmiten”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii.

Päivi Räsäsen puheet ja kirjoitukset muuan muassa sosiaalisessa mediassa ovat useaan otteeseen olleet tutkinnan kohteena. Räsästä syytetään nyt kolmesta kansanryhmää vastaan kiihottamisesta.
”Perustuslakimme takaa jokaiselle uskonnon ja omantunnon vapauden, mutta valtakunnansyyttäjää tämä ei näytä kiinnostavan. Uskonnonvapaus ei hänen toimintansa perusteella näytä Suomessa kuuluvan kristityille, vaan hän hakemalla hakee perustetta syytteen nostamiselle. Valtakunnansyyttäjän toiminta alkaa muistuttaa noitavainoa”, Antikainen arvioi.

Valtakunnansyyttäjä Toiviaisen toiminta on herättänyt huomiota julkisuudessa aiemminkin.

”Valtakunnansyyttäjä tutkii Päivi Räsäsen puheita ja kirjoituksia jo toista vuotta, mutta samaan aikaan esimerkiksi Hussein Al-Taeen (sd.) kirjoitukset eivät herättäneet minkäänlaista reaktiota. Näin valikoivat syyttämispäätökset herättävät kysymyksiä siitä, mitä agendaa valtakunnansyyttäjä oikein ajaa”, Antikainen pohtii.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 31.5.2021

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on ryhtynyt kokoontumaan myös maanantaisin sote-uudistuksen käsittelemiseksi. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen moittivat hallituspuolueiden pyrkimyksiä poiketa eduskunnan normaalista työskentelystä.

”Valiokuntatyössä huomioidaan normaalisti se, että samat kansanedustajat istuvat yleensä myös jossakin toisessa valiokunnassa, eikä pyritä haittaamaan heidän osallistumistaan toisten valiokuntien työskentelyyn. Tämä kuuluu osaksi normaalia eduskuntatyötä. Nyt hallituspuolueet ovat päättäneet poiketa eduskunnan perinteisistä työtavoista. Tämä on ennenkuulumatonta ja törkeää”, Juvonen, Juuso ja Reijonen kuvailevat tilannetta.

Oppositiopuolueiden edustajat esittivät valiokunnassa, ettei kokouksia pidettäisi päällekkäin toisten valiokuntien kanssa.

”Perussuomalaiset ja kokoomus olivat yksimielisiä siitä, että työskentelytapojen muutos estää edustajilta normaalin työnteon. Esitimme, ettei kokouksia järjestettäisi päällekkäin toisten valiokuntien kokousten kanssa. Valiokunnan puheenjohtaja, Markus Lohi (kesk.) oli kuitenkin sitä mieltä, että valiokunnat voivat kokoontua päällekkäin, ja ainoastaan täysistunnon kanssa samanaikaisesti kokousta ei voitaisi järjestää. Hallituspuolueet junttasivat tämän näkemyksen sitten enemmistöllään läpi”, Juvonen, Juuso ja Reijonen moittivat.

Vähemmistöön jääneet edustajat pitävät hallituspuolueiden toimintaa valiokunnassa epäasiallisena.

”Eduskunnan käytäntöihin ei kuulu se, että asioiden käsittelyä yritetään viedä väen väkisin läpi niin, että kaikki edustajat eivät pysty osallistumaan kokouksiin, kun heillä on samanaikaisesti toisen valiokunnan kokous. Hallituspuolueet pyrkivät estämään tällä toiminnalla valmistavan keskustelun läpiviennin normaalin protokollan mukaan”, Juvonen, Juuso ja Reijonen painottavat.

Sote-uudistuksen käsittely on saanut erikoisia piirteitä muissakin valiokunnissa.

”Osallistuin sote-lausunnon käsittelyyn myös talousvaliokunnassa. Siinäkin yhteydessä hallitus viittasi kintaalla normaalille valiokuntatyölle. Vaadimme, että talousvaliokunta odottaisi perustuslakivaliokunnan lausunnon valmistumista ennen kuin lausuisi itse asiasta. Tämä ei hallituspuolueille käynyt, vaan lausunto juntattiin läpi väkisin ja perustuslailliset reunaehdot jäivät huomioimatta. Törkeintä kuitenkin oli se, että hallituspuolueet heittivät virkamiesten valmisteleman lausuntoluonnoksen roskakoriin ja hyväksyttivät enemmistöllään valiokunnan lausuntona kaunistellun version, jossa asiantuntijakuulemisissa esitetty kritiikki sivuutettiin täysin”, perussuomalaisia myös talousvaliokunnassa edustava edustaja Reijonen kertoo.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
050 531 1108

Kaisa Juuso
044 575 7758

Minna Reijonen
050 514 4567

TIEDOTE 21.5.2021

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli tänään kokouksessaan hallituksen esittämiä tartuntatautilain muutoksia. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen kritisoivat kulttuuri- ja tapahtuma-alan kohtelua.

”Kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijat ovat kärsineet koronapandemiasta ja rajoituksista jo reilun vuoden. Esityksiä on jouduttu perumaan niin elävän musiikin osalta kuin myös teattereissa, sirkuksissa, oopperassa ja baletissakin. Lukuisia festivaaleja on peruttu ja museoita suljettu. Merkittävä osuus alan liikevaihdosta on hävinnyt kuin tuhka tuuleen. Vaikka jotkut toimijat ovatkin voineet järjestää joitakin esityksiä pienennetyllä paikkamäärällä, tartuntariskillä peloteltu yleisö ei uskalla tulla paikalle. Virtuaaliesitykset netissä eivät riitä alkuunkaan paikkaamaan näitä menetyksiä”, Juvonen, Juuso ja Reijonen kuvailevat tilannetta.

Rokotusten etenemisestä huolimatta epävarmuus on edelleen suurta

”Pian 40 % väestöstä on saanut ainakin yhden rokotuksen. Epävarmuus on silti suurta: hallitus on keskittynyt toimimaan rajoittajana ja miettimään, mikä kaikki voitaisiin kieltää, sen sijaan, että se olisi toiminut mahdollistajana ja miettinyt, miten voitaisiin toimia, jotta mahdollisimman moni toimija voisi jatkaa toimintaansa. Äärimmäinen esimerkki tästä ’kielletään kaikki’ -ajattelusta nähtiin keväällä kuntosalien suhteen, kun sosiaali- ja terveysministeriö halusi kieltää niiden pitämisen auki jopa yhdelle kävijälle kerrallaan”, Juvonen, Juuso ja Reijonen muistuttavat.

Perussuomalaiset edustajat peräänkuuluttavat järjen käyttöä rajoituksissa

”Maskeista ei ole enää pulaa, kaikkialla on tarjolla käsidesiä ja turvavälien tärkeys ymmärretään. Monissa maakunnissa ilmaantuvuus on laskenut jo varsin pieniin lukuihin, Itä- ja Pohjois-Suomessa tasolle 20 tai sen alle. Nyt olisi korkea aika hallituksen ruveta pohtimaan, kuinka toimintoja voitaisiin turvallisesti avata. Erityisesti kesällä esityksiä ja tapahtumia voidaan järjestää ulkoilmassa, jolloin tartuntariski on paljon sisätiloja pienempi. Toimijoiden pitää voida luottaa siihen, että minimoimalla tartuntariskit ja osoittamalla tämän viranomaisille ne voivat avata toimintaansa. Tarvitaan selkeitä, perusteltuja malleja ja käytäntöjä, ja perusteettomista rajoituksista on luovuttava”, Juvonen, Juuso ja Reijonen painottavat.

Sekä ravintoloihin että kulttuuri- ja tapahtumatoimintaan kohdistuvissa rajoituksissa olisi entistä tärkeämpää huomioida työllisyys ja talous

”Hallitukselta liikenee miljardeja toisten EU-maiden tukemiseen, mutta niille kotimaisille toimialoille, joihin koronapandemian vaikutukset ovat voimakkaimmin iskeneet, on toistaiseksi ollut tarjolla vain murusia. Tämä vaarantaa kokonaisten toimialojen tulevaisuuden. Suomessa kulttuuri on muodostanut noin 3,3 % bruttokansantuotteesta ja työllisti ennen koronaa 135 000 henkilöä. Toimiala tarvitsee nyt tukea ja elvytystä, jota teiltä on toistaiseksi riittänyt lähinnä muille EU-maille. Lisäksi on käsittämätöntä, että karaokebaarin on voinut pitää auki, mutta jos baariin tulee muusikko soittamaan, siitä tuleekin yhtäkkiä vaarallinen yleisötilaisuus, jota koskevat ankarammat kokoontumisrajoitukset. Tämä ei ole tasa-arvoista eikä siinä ole yhtään mitään järkeä. Hallitus, tehkää jotain ja korjatkaa nämä epäkohdat!”, Juvonen, Juuso ja Reijonen vaativat.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
050 531 1108

Kaisa Juuso
044 575 7758

Minna Reijonen
050 514 4567

TIEDOTE 20.5.2021

Perussuomalaiset on kerännyt kuntavaalilistoilleen ennätykselliset 1239 naista ja näin tuplannut naisehdokkaiden määrän vuoden 2017 kuntavaaleista. Perussuomalaisten naisten kuntavaaliteemoissa korostuvat muun muassa hyvät lähipalvelut.
– Ihmiset maksavat usein korkeita veroja, joten suomalaisten on saatava rahoilleen vastinetta myös kuntien tuottamissa palveluissa. Esimerkiksi lähikoulut ja -päiväkodit sekä laadukkaat senioripalvelut ovat perussuomalaisille naisehdokkaille tärkeitä arvoja.

Myös turvallisuus on tärkeää naisehdokkaille. Suurien kasvukeskusten lähiöt voivat tuntua turvattomilta muun muassa sosiaaliperäisen maahanmuuton myötä, joka lisää segregaatiota ja levottomuutta. Kyselyn mukaan turvallisuus on nykyään jo tärkein tekijä, kun ihmiset valitsevat asuinpaikkaansa.
– Helsinki on surullinen hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun seuraamme Ruotsin tietä. Levottomat maahanmuuttajalähiöt tyhjenevät kantaväestöstä. Näille muuttajille tulee tarjota kunnissa turvallista ja kohtuuhintaista asumista myös vuokramarkkinoilla.

Myös soteuudistus huolettaa naisehdokkaita. Jo nyt on arvioitu, että uudistus tuo heti alkuun miljardien lisäkustannukset.
– Mistä tämä raha otetaan? Olemme huolissamme siitä, että verorasite vain kasvaa, eikä se edes riitä: palvelutarjontaa voidaan pahimmillaan joutua karsimaan juoksevien kustannusten kasvaessa räjähdysmäisesti. Hallitus on sivuuttanut täysin soteuudistuksen riskit!

Perussuomalaisten Naisten hallitus
Lisätiedot: Kike Elomaa: 050 5120 806

Tiedote 19.5.2021

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa pitää liikenteen verotuksen uudistamista selvittäneen valtiovarainministeriön työryhmän raporttia synkkänä suomalaisen tieliikenteen tulevaisuuden kannalta. Marinin hallituksen fossiilittoman liikenteen tiekartta tähtää kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseen jo vuoteen 2030 mennessä.
-Tämä päästöjen puolittaminen vajaan kymmenen vuoden kuluessa on äärimmäisen kova tavoite ja kaiken autoilun kulut uhkaavat nousta sen seurauksena pilviin.

-Eikä siinä vielä kaikki. Vuoteen 2045 mennessä on tavoitteena liikenteen nollapäästötason saavuttaminen mikä tarkoittaa käytännössä autoilijoiden kurittamisen jatkumista pitkälle tulevaisuuteen.

Työryhmä toteaa raportissaan, että nykyisellä hiilidioksidipäästöihin perustuvalla verotuksella liikenteen verotuottojen alenemaa voidaan korvata vain rajallisesti. Raportissa

pidettiin polttoaineveroa tärkeimpänä päästöohjauskeinona.
-Käytännössä tämä tietää roppakaupalla lisää polttoaineveronkorotuksia tulevaisuudessa. Se ei ole ihmisten ja tavaroiden liikkumisen kannalta hyvä kehityskulku. Kansalaiset ja talous kärsii. Jo tähän mennessä tehdyt polttoaineveronkorotukset ovat liikaa ja kohtelevat ihmisiä sekä yrityksiä todella epäoikeudenmukaisesti.

Elomaa pitää vääränä lähestymistapana pyrkiä rahoittamaan verokertymän putoamista suoraan autoilijoiden lompakosta.
-On suorastaan aivan älytön yhtälö, että hallitus on valmis elvyttämään Etelä-Euroopan valtioita miljardeilla euroilla ja samanaikaisesti se kaavailee uusien miljardiluokan verojen sysäämistä suomalaisten autoilijoiden harteille. Erityisesti dieselverojen roima korotus tuhoaa Suomen talouden kasvumahdollisuuksia.

-Polttoaineveronkorotukset tekevät hallaa koronasta nousevalle taloudellemme. En kykene käsittämään kuinka Keskusta voi olla mukana hallituksessa, joka on innolla nostamassa autoilun hintaa pitkien etäisyyksin maassamme. Vaikutukset osuvat kipeimmin juuri harvaan asutuille alueille missä auto on arjen toimivuuden perusedellytys.

Autoiluun liittyvän verokertymän turvaamiseksi väläytellään ajoneuvoveron fiskaalista korotusta sekä ajokilometreihin perustuvaa verotusta.
-Käytännössä hallituksen touhu näyttää siltä, että autoilua taklataan kovaa joka suunnasta. Ajatus ajokilometreihin perustuvasta verotuksesta on nyt todella myrkkyä ammattiautoilijoille sekä maaseudun asukkaille palvelujen keskittyessä kasvukeskuksiin. Nyt järki käteen hallitus ja tieliikenteen kurittaminen jäihin!

Lisätietoja:
Ritva Elomaa
050 512 0806

Tiedote 14.5.2021

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaan mielestä keskustelu EU:n elpymisvälineestä on ollut liian vähäistä asian suureen painoarvoon nähden. Hänen mielestään perussuomalaiset yrittävät vielä pitkäksi venyneessä eduskuntakeskustelussa nostaa esille elpymispakettiin liittyviä epäkohtia ja saada hallituspuolueiden ja Suomen kansan silmät avautumaan elpymisvälineen seurauksille.

-EU:n elpymispaketti on merkittävä kahdesta syystä. Ensinnäkin Suomelle on koitumassa noin neljän miljardin euron tappiot mitä on hankala niellä, kun korona on kurittanut talouttamme. Toiseksi kyseessä on EU:n toimintaperiaatteita mullistava päätös, Elomaa kertoo.

-Tässä on vuosien varrella tuettu Kreikkaa ja muita Etelä-Euroopan talouksia, mutta nyt elpymispaketin muodossa toteutettava mittava jäsenmaiden välinen tulonsiirto on viimeinen niitti vanhalle kunnon no bail out- periaatteelle, jonka perusajatuksena jäsenmaat kantavat vastuun taloudenpidostaan, hän jatkaa.

Elomaa katsoo, että Marinin hallitus epäonnistui pahemman kerran puolustamaan Suomen etua viime kesän elpymispakettineuvotteluissa Brysselissä.

-Suomen kannalta kehno neuvottelutulos on keskeinen syy sille miksi esimerkiksi perussuomalaiset vastustavat elpymispakettia tiukasti.

Elomaan mielestä Suomen osuuksissa tukipaketissa olisi pitänyt ottaa huomioon muun muassa maamme korkea veroaste, viimeaikainen heikko talouskasvu ja kilpailukyky, syrjäinen maantieteellinen sijainti ja haastavat olosuhteet maatalouden harjoittamiseen sekä maiden tosiasiallinen varallisuus.

-Pidän neuvottelutulosta äärimmäisen epäoikeudenmukaisena Suomen kohdalla. Talouskasvumme on EU-maiden pohjakastia ja kansalaisemme puolestaan kärsivät yhdestä EU:n korkeimmista veroasteista. Miten on silti mahdollista, että otamme vastaan elpymisvälineen takia noin neljän miljardin euron tappiot, kun maamme velkaantuu hälyttävää tahtia, Elomaa ihmettelee.

-Kun elpymispakettineuvottelujen tuloksia katsoo, niin voidaan todeta Marinin hallituksen tuoneen Brysselistä tuliaisiksi karvaan makuisen pannukakun, Elomaa päättää.

Lisätietoja:
Ritva Elomaa
050 512 0806

TIEDOTE 14.5.2021

Edustaja Antikaisen puheenvuoro: Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 hyväksymisestä

Arvoisat ministerit. On mukava nähdä teitä täällä suurena joukkona. Olisi ollut mukavaa, jos täällä olisi tiistainakin enemmän kuin yksi yhdeksästätoista ministeristä. Tiistainahan eduskuntaryhmät esittelivät kantansa EU:n elpymispakettiin osana monivuotista rahoituskehystä. Tiedän, että pääministeri ja eurooppaministeri olivat karanteenissa, mutta eivät varmaan kaikki ministerit olleet.

Eräs eduskunnan jäsen ja entinen pääministeri sanoi vuonna 2014 näin:
”Yhteinen velka on niin iso askel kohti liittovaltiota, että housut repeää.”

Mahtaako kukaan salista muistaa, kuka on kyseessä.

No, entinen pääministeri Juha Sipilä. Saa nähdä repeääkö Sipilän housut, kun äänestämme elpymispaketista. Samaisessa jutussa Sipilä on muuten myös kertonut yllättyneensä aikoinaan Brysselissä siitä, kuinka yleisesti EU:n liittovaltiokehitystä siellä ajetaan.

Voisi siis luulla, että keskusta äänestäisi elpymispakettia vastaan, mutta niin vain taitaa olla, että keskusta jälleen kerran todistaa vanhan viisauden todeksi. Eli sen, että keskusta pettää aina! Keskusta pettää äänestäjiään niin kovaa, että housutkin repeää!

”Kertaluonteiseksi ja tarkkarajaiseksi” luonnehdittu 750 miljardin euron elpymispaketti on todellisuudessa Troijan hevonen, jonka on tarkoitus toimia pysyvien rahoitusinstrumenttien prototyyppinä.

Saamme 2,7 miljardia euroa tukea paketista, joka tulee maksamaan meille 6,6 miljardia euroa vuosina 2028-2058. Kaikki paketista vastuuseen joutuvat veronmaksajat eivät ole vielä syntyneetkään, kun tukirahat on jo käytetty. Sen sijaan lapsemme ja lapsenlapsemme perivät velan, josta eivät tule koskaan hyötymään millään tavalla samalla kun Italiassa nautitaan superlapsilisästä.

Etelä-Euroopan konkurssikypsien maiden haaveet koronabondeista ja yhteisestä velasta eivät anna kovinkaan valoisaa kuvaa euroalueen vakaudesta tulevaisuudessa. Etenkin Italia on ollut vaikeuksissa jo kauan ja haluaa nyt muiden maiden ottavan vastuuta alati kasvavasta velkataakastaan. Haluammeko todellakin olla mukana tässä kehityksessä? Yhteinen velka sitoo oman taloutemme vuosikymmeniksi maihin, joiden talous on ollut kriisissä jo vuosikausia ennen koronaa. Menemme kohti liittovaltiota, jonka jo Juha Sipilä on vuonna 2014 ennustanut.

Etelä-Eurooppa saa vastikkeetonta tukea ja me saamme vuosikymmenien velkavankeuden. Suomi muiden taloutensa hyvin hoitaneiden maiden mukana muuttuu kriisimaiden sosiaalitoimistoksi. Tätä ei voi perussuomalaiset hyväksyä! Suomalaisten verorahat kuuluvat Suomeen ja suomalaisten käytettäviksi.

EU:n liittovaltiokehitys murentaa itsenäisyyttämme pala palalta. Pian olemme EU:n syrjäinen satelliittivaltio, jonka itsenäisyys on muisto vain. Verorahamme kelpaavat EU:lle kyllä, mutta mielipiteemme niiden käytöstä mitä ilmeisemmin eivät. En voi missään olosuhteissa kannattaa Suomelle kallista elpymispakettia. Tulen äänestämään äänestyksessä ei, ei elpymispaketille, ei suomalaisten verorahojen tuhlaukselle.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 11.5.2021

Keskustelu Euroopan Unionin elvytyspakettiin osallistumisesta on käynnissä eduskunnassa. Perussuomalaiset kansanedustajat Mari Rantanen ja Jari Ronkainen ihmettelevät, miksi edelleen monissa puolustuspuheenvuoroissa väitetään elvytyspakettia kertaluontoiseksi.

Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis ja Espanjan pääministeri Pedro Sánchez olivat eilen yhtä mieltä siitä, että elpymispaketin kautta otettavan yhteisvelan tulisi johtaa syvempään eurooppalaiseen fiskaalisen integraatioon.

– Elvytyspaketti on tasan yhtä ainutlaatuinen kuin sitä edeltävät ja sitä seuraavatkin tukipaketit. Väite kumottiin eilen taas kerran. Monestako suusta tämä tulee maailmalla kertoa, ennen kuin suomalaiset eurofiilit sen uskovat, Rantanen ja Ronkainen kysyy.

Talouskomissaari, latvialainen Valdis Dombrovskis peruutteli tänään suomenkielisessä twiitissään aiempaa kantaansa elpymisrahastosta pysyvämpänä ratkaisuna.

– On aivan naurettavaa ja päälle liimattua, että latvialainen komissaari Dombrovskis twiittaa suomeksi täysin päinvastaista, kuin puhuu englanniksi EU:n ja muiden jäsenmaiden suuntaan, Jari Ronkainen kuvailee.

Kansanedustajakaksikko uskoo, että seuraava tukipaketti odottaa jo nurkan takana valtiovarainvaliokunnan mietintöön tehdyistä lausumakirjauksista huolimatta. EU:n virkamiesjohto kaavaileekin elpymisrahastosta pysyvämpää työkalua erityisesti ilmasto- ja digitalouden kasvattamisessa.

– Kauankohan menee, kun tänään kuullut puheenvuorot vanhenevat ja uusi paketti on oven takana? Bryssel ei välitä tuon taivaallista suomalaisten valiokuntien lausumista. Suoraan sanottuna kansaa kusetetaan, Mari Rantanen luonnehtii.

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

Kansanedustaja Jari Ronkainen
09 432 3141
jari.ronkainen@nulleduskunta.fi

TIEDOTE 11.5.2021

Edustaja Antikaisen puheenvuoro: Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 hyväksymisestä:

Käsittelemme täällä tänään EU:n elvytyspakettia. Pääministeri Sanna Marin neuvotteli omien sanojensa mukaan ”hyvän paketin” suomalaisille. Tulos oli niin ”hyvä”, että me suomalaiset maksamme paketista yli kaksi kertaa enemmän, mitä me siitä takaisin saamme. Suomi maksaa 6,6 miljardia ja saa takaisin noin 2,7 miljardia. Hallitus ja pääministeri ovat tehneet totuudentaivuttamisen maailmanennätyksen kehuessaan itseään, omia toimiaan ja selitellessään, kuinka ”hyvä” ja ”ainutkertainen” paketti on.

Todellisuus on karumpaa kuin pääministerin ja hallituksen omakehu ja ylistyssanat. Oikeasti neuvottelutulos on yksi historian suurin epäonnistuminen, EMÄMUNAUS ja elpymispaketti asettaa Suomen talouden ja itsenäisyyden vaakalaudalle.

EU:ssa suunnitellaankin jo tulevia paketteja, nyt kun maksajat tiedetään. Euroopan komission johtavat talousasiantuntijat arvioivat, että unionin elvytyspaketista voi muodostua pysyvämpi toimintamalli ja lisäksi komission varapuheenjohtaja on kertonut kuinka:
”Mitä paremmin onnistumme tämän järjestelyn toimeenpanossa, sitä enemmän on tilaa keskusteluille pysyvästä välineestä, joka olisi todennäköisesti luonteeltaan samankaltainen.”

Siinä teille ”ainutkertainen ja väliaikainen” väline. Huh huh.

Elpymisrahasto vie myös Suomen kohti tulonsiirtounionia ja liittovaltiota. Euroalue on toistamassa elpymispaketin kanssa kaavaa, joka on pätenyt tähän asti käytännössä kaikissa menneissä yhteisvaluutta-alueissa. Niillä on ollut käytännössä kolme erilaista tietä:

– Tie poliittiseen tulonsiirtounioniin eli liittovaltioon
– Exit-mekanismin eli poistumisreitin luomiseen tai kolmas tie, joka vie yhteisvaluuttaliiton hajoamiseen.

Hallitus on tällä hetkellä valitsemassa ensimmäisen tien, tien kohti itsenäisyyden menetystä, tie kohti EU-liittovaltiota.

Tämän lisäksi massiivinen elpymispaketti asettaa Suomen talouden vaakalaudalle miljardien suorien tukien ja maksujen kanssa. Viimeinen eräpäivä maksuille olisi 2058. Te hallituspuolueet olette laittamassa lapsenne ja lastenlapsenne velkavankeuteen. Eikö teitä hävetä??

Kuka sitten hyötyy paketista? Espanja esimerkiksi saa paketista niin paljon rahaa, että siellä kokeillaan nelipäiväistä työviikkoa ja perustuloa, Italiassa taas superlapsilisää. Vaikka Italiassa valtio on köyhä, siellä kansalaiset ovat rikkaita, ja jopa Italian omat viranomaiset, toistan, ITALIAN OMAT VIRANOMAISET, ovat varoittaneet EU:ta siitä, että Italialle ohjattavasta tukipaketin 28 prosentin osuudesta merkittävä osa voi valua mafian käsiin. Italian viranomaisten varoituksille asiasta hallitus on naureskellut.

Hallitus on pyrkinyt esittämään, että rahaston elvytysvaikutus olisi Suomelle merkittävä. Tämäkin, kuten oikeastaan kaikki hallituksen puheet koskien elpymispakettia, on totuudentaivuttamisen maailman ennätys. Esimerkiksi hallituksen OMA Valtioneuvoston julkaisuja 2021 kertoo ”Suomen kestävän kasvun ohjelma – alustava elpymis- ja palautumissuunnitelma” tekstissään, kuinka mikroskooppinen vaikutus elpymispaketilla on Suomen talouteen. Paketti kasvattaa valtioneuvoston julkaisun mukaan Suomen bruttokansantuotetta (bkt) 0,5 %-yksikköä 2021–2023 ja alustavan arvion mukaan kasvupaketti voisi kasvattaa potentiaalisen tuotannon kasvua 0,1 % vuosittain keskipitkällä aikavälillä. Taloustieteen tohtori Juha Tervala arvioi, että EU-jättipaketin nettovaikutus Suomen taloudelle voi olla jopa kielteinen.

Lisäksi hallitus on perustellut pakettia viennin elpymisellä Euroopassa, joka vaikuttaisi Suomen vientiteollisuuteen. Tässäkin taas taivutellaan totuutta, koska ”lainaus dosentti Tervalan lausunnosta valtiovarainvaliokunnalle”:

”Elpymisvälikokoisuuden nettovaikutus Suomen taloudelle voi olla kielteinen, koska väline elvyttää Etelä- ja Itä-Eurooppaa Länsi- ja Pohjois-Euroopan kustannuksella”

Suomen vientimaiden top kymmenessä 2020 ei ole esimerkiksi Italiaa tai Espanjaa, joka hyötyy eniten elpymispaketista.

Hyvä hallitus, kysyn teiltä: jos tämä elpymispaketti hyväksytään ja te olette hallituksessa silloin, kun euroaluetta kohtaa seuraava velkakriisi, tajuatteko te silloin, että te rahoitatte rahaongelmaisia maita, joilla ei ole minkäänlaista halua laittaa asioitaan kuntoon? Käsi sydämellä, milloin te ymmärrätte sanoa muiden rahanpyynnöille ei, vai tuleeko sellaista aikaa ikinä? Kun sama maa tulee kerta toisensa jälkeen pyytämään uutta vippiä, vaikka edellistäkään ei ole maksettu takaisin, milloin te huomaatte, että kyseessä on kuvio, joka toistuu, eikä kertaluonteinen ongelma?

Henkilökohtaisesti en voisi koskaan tukea tällaista pakettia, jossa lahjoitetaan suomalaisten verorahoja muille maille ja laitetaan Suomen itsenäisyys vaaraan. Me perussuomalaiset tulemme varmasti äänestämään EI, ei elpymispaketille. Hallituksen toivoisin totuuden taivuttamisen sijaan alkavan katsoa faktoja unelmahötön sijaan. Elpymispaketti on HYLÄTTÄVÄ.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

Tiedote 30.4.2021

Uudenmaan perussuomalaiset naiset vaatii sote-uudistukselta ehdotonta tahtotilaa sille, että pääkaupunkiseudun henkilöstöpula sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla laitetaan uudistuksen myötä kuntoon.

Sote-uudistuksen on turvattava jatkuva ja korvamerkitty rahoitus sote-henkilöstöön. Jos rahoituspohja on epävarma, tilannetta ei saada korjattua, Uudenmaan PerusNaiset toteaa.

Sote-sektorin henkilöstöpula nousi esiin HUS:n alueen kätilöiden kerrottua toimialansa suurista ongelmista. Kätilöt kertoivat (27.4.2021 YLE), että heillä teetetään enemmän töitä kuin ennen, pätkätöitä ja sijaisuuksia ketjutetaan vuosikausia ja työ- ja loma-ajat ovat epäsäännöllisiä. Julkisuuteen on noussut keskustelu siitä, että HUS-alueen synnyttäjien ja vastasyntyneiden potilasturvallisuudessa on aukkoja.

HUS:n naistentautien ja synnytysten toimialajohtaja Seppo Heinonen kertoi HUS:n parantavan vallitsevaa tilannetta lisäämällä henkilöstöä synnytysosastoilla (29.4. 1 HS). Uudenmaan PerusNaiset muistuttaa kuitenkin tulevan sote-uudistuksen tuomista mustista varjoista henkilöstön yllä.

Sote-uudistus uhkaa pyyhkiä pöytää työnsä hoitaneella hoitotyön ammattilaisella, mutta myös puhtaanapitohenkilöstöllä. Kun rahoituspohja on riittämätön, tulee se tarkoittamaan massiivista henkilöstön irtisanomista. Hallituksen esittämä rahoitusmalli leikkaa HUS:n rahoitusta vähintään yli 100 miljoonaa euroa vuodessa ja summa voi olla vielä tätäkin suurempi. Tämä tarkoittaa noin 1500 henkilötyövuoden pysyvää vähennystarvetta.

Sotehenkilöstö on toiminut koronakriisissä joustaen ja venyen sekä erittäin sisukkaasti. He ovat tehneet pitkiä työvuoroja ja lisätöitä. Kestävyydestä on annettava heille suuri kiitos. Hallituksen on nähtävä sotehenkilöstön tilanne ja muutettava soteuudistuksen rahoituspohjaa ehdottomasti, Uudenmaan PerusNaiset ry linjasi kevätkokouksessaan.

Lisätiedot
Arja Juvonen
Uudenmaan PerusNaiset ry puheenjohtaja
kansanedustaja
050-5311 108

TIEDOTE 29.4.2021

Yle uutisoi maanantaina tiedon, jonka mukaan EU:n oikeuspalvelut uhkaili Suomea mainehaitalla ja poliittisella paineella, jos EU:n elvytyspaketti hylättäisiin. Iltalehden toimittaja ei kuitenkaan saanut kysyttäessä tietoa, kuka tämän näkemyksen oli esittänyt.

”On erittäin kyseenalaista, että valtioneuvoston toimijoilla on suosikkitoimittajia, joille vuodetaan tietoa silloin, kun se palvelee hallituksen tarkoitusperiä, mutta muut toimittajat eivät saa tietoa edes kysyttäessä, vaikka tiedon salaamiseen ei olisi julkisuuslain mukaan perusteita. Tämä on lehdistönvapauden kannalta vaarallinen kehityssuunta: onko viesti toimittajille se, että kannattaa olla hallituksen suosiossa, muuten tietoja uutisia varten ei tipu?”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee.

Vielä kyseenalaisemmaksi asian tekee se, että epämääräisellä uhkauksella yritetään ilmeisesti ohjata eduskunnan päätöksentekoa.

”Ohuesti verhottu uhkaus siitä, että Suomelle aiheutuisi vakava mainehaitta tai Suomen vaikutusmahdollisuudet heikkenisivät vuosiksi, ei ole vähäpätöinen asia. Jos tällainen uhkaus on esitetty, kyse on erittäin vakavasta asiasta. Vahva yleinen intressi on se, että uhkauksen esittäjä saatetaan yleiseen tietoon, sen sijaan, että uhkauksella pyritään painostamaan eduskuntaa toimimaan halutulla tavalla. Kiristäminen osana päätöksentekoa ei kuulu demokratiaan”, Antikainen moittii.

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun hallitus tai siihen kytköksissä olevat toimijat kieltäytyvät luovuttamasta hallussaan olevaa tietoa.

”Vastaavaan ilmiöön on törmätty tämän hallituskauden aikana useampaan kertaan aiemminkin. Ulkoministeriö kieltäytyi luovuttamasta tietoa al-Holin leirin palautusoperaation kustannuksista ja oikeuskansleri kieltäytyi luovuttamasta sähköposteja liittyen ministeri Bernerin siirtymiseen muihin tehtäviin. Julkisuusperiaate ei toteudu, vaan nämä toimijat pitävät sitä pilkkanaan. Tilanteeseen on saatava muutos, lehdistön ja kansalaisten on voitava arvioida päättäjien toimintaa ja saatava tätä varten käyttöönsä asiakirjat, joihin heillä on julkisuuslain mukaan oikeus”, Antikainen painottaa.

Edustaja Antikainen on jättänyt tänään eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa vaaditaan selvitystä EU:n oikeuspalveluilta saatuun vastaukseen, asiakirjoja pyytäneen Iltalehden toimittajan osakseen saamaan kohteluun sekä julkisuusperiaatteen toteutumiseen valtioneuvoston toiminnassa.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 28.04.2021

Perustuslakivaliokunta linjasi eilen, että EU-elpymispaketin hyväksyminen vaatii eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistön. Tämän jälkeen kokoomus ilmoitti äänestävänsä tyhjää eduskunnassa EU:n elpymispaketin käsittelyssä.

”Tämäkö on sitä kokoomuksen peräänkuuluttamaa vastuullista talouspolitiikkaa? Kokoomus tietää oikein hyvin, että voisi estää elpymispaketin hyväksymisen äänestämällä sitä vastaan. Mikä tahansa muu äänestysratkaisu tarkoittaa käytännössä paketin tukemista. Kokoomus ei voi tässä tyhjää äänestämällä kiemurrella irti vastuusta ja syyttää hallitusta elpymispaketista. Kokoomus ei ole uskottava vastuunkantaja, koska se päätti äänestää tavalla, joka käytännössä johtaa uuden EU-tukipaketin hyväksymiseen, vaikka olisi voinut toimia toisin”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen lataa.

Kokoomus esitti perusteluna, ettei se halua ajaa Eurooppaa kaaoksen tilaan.

”Eurooppa on jo kaaoksen tilassa, ja taloudellinen kaaos johtuu keskeiseltä osin kokoomuksen aikaisemmasta toiminnasta. Kokoomus ei ole ikinä vastustanut suomalaisten rahojen jakoa toisiin EU-maihin, eikä tyhjän äänestäminen protestina tarkoita muuta kuin sitä, että kokoomus haluaa esittää ennen kuntavaaleja julkisuudessa jotain muuta kuin on. Kokoomus vaatii tiukkaa talouskuria ainoastaan silloin, kun kyse on tavallisista suomalaisista ja heidän eduistaan, mutta Eurooppaan kokoomuksella on piikki auki”, Antikainen moittii.

Isoin ongelma elpymispaketissa on se, ettei se korjaa rakenteellisia ongelmia.

”EU-maat ovat joutuneet hyväksymään vuosien varrella tukipaketin toisensa jälkeen, vaikka perussopimusten mukaan EU ei ole velkaunioni. Tämä ei ole ensimmäinen eikä viimeinen tukipaketti, koska todellisuudessa kyse ei ole koronaepidemiasta, vaan eurovaluutan pelastamisesta. Kuitenkaan yhteenkään näistä tukipaketeista eivät maksajamaat ole saaneet minkäänlaista edellytystä siitä, että rahaa saavat maat joutuisivat ryhtymään itse korjaustoimenpiteisiin omassa maassaan. Etelä-Euroopan maiden on saatava taloudenpitonsa kuntoon, kitkettävä mafia sekä korruptio ja ryhdyttävä verottamaan kansalaisiaan, kuten maksajamaissakin tehdään”, Antikainen huomauttaa.

Erityisen kriittisesti Antikainen suhtautuu väitteisiin siitä, että elpymispakki on hyväksyttävä Suomen maineen takia.

”Suomella on EU:ssa maine hyväuskoisena hölmönä, joka ei pärjää neuvotteluissa, suostuu joka kerta ihan mihin tahansa, mitä muut vaativat, ja maksaa kiltisti. Sitten, kun vahinko on jo tapahtunut, eduskunta pakotetaan hyväksymään kyvyttömien neuvottelijoiden aikaansaamat, Suomen kannalta surkeat sopimukset. Suomen pitää ryhtyä ajamaan EU:ssa omaa etuaan. Jos emme tee näin itse, kukaan muukaan ei aja Suomen etua. Jokainen muu maa hoitaa omaa edunvalvontaansa, mutta Suomen neuvottelijoille tuntuu olevan tärkeämpää tavoitella kansallisen edun sijasta omaa henkilökohtaista etua hyväpalkkaisen EU-eläkeviran muodossa, joka onkin ainoa asia, johon kuvitteellista luottamuspääomaa on hyödynnetty. Tähän on saatava muutos!”, Antikainen vaatii.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 28.4.2021

Suomen metsistä on iso osa yksityisten omistuksessa. Myös valtio ja kunnat omistavat metsää. Yhä suurempi osa metsistä kuitenkin on yhtiöiden omistuksessa.
-Viime aikoina metsätiloja on siirtynyt runsaasti ulkomaisten yhtiöiden omistukseen. Tästä kehityksestä on syytä olla huolissaan. Miten tämä kehitys vaikuttaa kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua, kysyy Reijonen.

Verotus puunmyynnin osalta on erilainen ja se kohtelee huonommin yksityistä metsänomistajaa kuin yhtiöitä.

Metsätilojen kaupoissa merkittävä osa tiloista siirtyy ulkomaiseen omistukseen

-Jo lokakuussa 2019 Yle uutisoi ”kasvottomista sijoittajista”, sanoo Reijonen.

Yhteisövero on huomattavasti pienempi kuin yksityisen maksama vero puukaupoista. Ylen uutisoi (10/2019) yhteisöveron olevan 20 prosenttia, kun taas vastaavasti yksityiset omistajat maksavat veroa puukaupoista 34 tai 30 prosenttia.

Reijonen teki kirjallisen kysymyksen, kuinka aiotaan varmistaa, että suomalaisten metsät säilyvät pääasiassa suomalaisessa omistuksessa ja kuinka aiotaan huolehtia, että ulkomaiset sijoitusyhtiöt eivät ole verotuksellisesti puunmyynnin osalta jopa paremmassa asemassa kuin yksityinen, metsästään tunnollisesti huolehtiva metsänomistaja.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
kuntavaaliehdokas
09 432 3135

TIEDOTE 27.4.2021

Pääministeri Sanna Marin esitteli puolueensa kuntavaaliohjelman 11.4.2021 ja kertoi, kuinka SDP haluaa jokaiseen kuntaan tasapuolisen omaishoidontuen. Tämä on Reijosen mielestä pöyristyttävä vaalitemppu.

-Tosiasiassa SDP:n johtama hallitus ajaa päinvastaista linjaa, toteaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen (ps).

Pääministeri Sanna Marin (sd) ei kertonut kuntavaalitempauksessaan koko totuutta. Ei mainittu, että toisenlainen lakiesitys on jo vireillä. Hallitus ei ole ajamassa yhtenäistä toimintatapaa koko Suomeen ja joka kuntaan omaishoidon osalta. Krista Kiuru (sd) vahvisti 15.2.2021 Reijosen tekemään kysymykseen (KK 1038/2020) omaishoidon kohtalosta sotessa kirjallisesti, että omaishoidonasiat siirtyvät päätettäväksi hyvinvointialueille.

-Kovin näyttää olevan ristiriitaiset käsitykset asioista saman puolueen ministereillä, ihmettelee Reijonen.

Sote-uudistuksen lakiesitys annettiin SDP: n johtaman hallituksen toimesta jo viime vuoden puolella. Toteutuessaan sote- uudistus muuttaa omaishoitoa. Nyt omaishoidosta päättävät kunnat, soten myötä päätöksen teko siirtyisi hyvinvointialueille.

-Tämä esitys ei todellakaan tarkoita sitä, että jokaisessa Suomen kunnassa olisi tasapuolinen kohtelu. Eriarvoisuus omaishoidossa jatkuisi, toteaa kansanedustaja Reijonen.

Omaishoidon tasapuolisuus taataan vain siten, että on yhtenäiset kriteerit koko maassa, eikä vain kuntien tai maakuntien kokoisella alueella. Reijonen pitää tärkeänä, että omaishoidontuki saataisiin verottomaksi. Kansanedustaja Reijonen on tehnyt lakialoitteen tuen saamisesta verottomaksi.

Reijonen pitää erityisen paheksuttava SDP:n toimintatapaa omaishoitoa kohtaan. Kerrotaan ennen vaaleja ajavansa tätä asiaa, mutta taustalla onkin jo valmisteilla ihan toisenlainen lakiesitys.

-Onko tämä nyt näiden vaalien vappusatasen kaltainen haalea lupaus, hämmästelee Reijonen.

Ilman omaishoitajia Suomi ei pärjää, toteaa Reijonen ja toivoo enemmän arvostusta omaishoitoon ja aitoja tekoja omaishoidon hyväksi myös vaalien välillä.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
kuntavaaliehdokas
09 432 3135

TIEDOTE 26.4.2021

Kansanedustaja ja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen teki kirjallisen kysymyksen, miten varmistetaan, ettei työmatkaliikenteen avautuminen ulkomailta ei lisää tartuntoja.
-Myös väärennettyjen testitulosten pelätään nostavan tartunnat uuteen nousuun, sanoo Reijonen.

On uutisoitu pimeiltä markkinoilta ostetuista negatiivisista koronatestituloksista ulkomailta. Niiden mukaan Rakennusliitto on ollut huolissaan työmailla paljastuvista tartuntojen ketjuista. Samalla on oltu huolissaan terveysturvallisuudesta, jos työmatkaliikenne avataan liian varhain.
-Omaehtoinen karanteeni ei kuuleman mukaan rakennuspuolella täysin toimi, sanoo Reijonen.

Tällä hetkellä maassamme on tuhansia rakennusalan työttömiä, joten onko ulkomainen työvoima tarpeen siinä määrin, mitä sitä rajojemme kautta kulkee?

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
kuntavaaliehdokas
09 432 3135

TIEDOTE 23.4.2021

Postin toimintoja on tarjolla asiamiespalveluna kauppojen ja muidenkin liikkeiden tiloissa. Postipakettia ei enää tarvitse välttämättä noutaa erillisestä varsinaisesta Postin toimipisteestä, vaan esimerkiksi paketti voi tulla läheisen kaupan toimitiloihin, joka toimii yhteistyössä Postin kanssa asiamiespisteenä.

Kansalaisilta tulee palautetta, ettei paketti aina ohjaudu lähimpään toimipisteeseen, vaan ohjautumista on tapahtunut jopa eri kuntaan. Samoin on aiheuttanut ihmettelyä, että vaikka lähimmässä paketin hakupaikassa olisi ollut tilaa uusille paketeille, on paketti ohjautunut paljonkin kauemmaksi. Tätä on tapahtunut varsinkin kuntaliitoskunnista ja silloin, kun on tullut käyttöön uusia pisteitä, joista paketteja voi noutaa.

Ajantasaiset tiedot palvelupisteiden paikoista ovat tärkeitä, samoin tiedon välittyminen siitä, onko lähetyksille vapaita paikkoja ja ovatko kaikki täysiä.
-Moni mieluimmin odottaisi pakettia vähän kauemmin, kuin joutuisi hakemaan sen jopa toisesta kunnasta, toteaa Reijonen.

Reijonen tekikin ministerille kirjallisen kysymyksen, kuinka huolehditaan postin toimipisteiden ajantasaisista tiedoista siten, että kansalaiset saavat Postin palveluita nimenomaan heitä lähinnä olevista paikoista ja siten, ettei henkilön tilaamia lähetyksiä ohjaudu esimerkiksi kokonaan toiseen kuntaan asti haettavaksi, vaikka toimipisteissä myös lähellä olisi tilaa lähetyksille.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
kuntavaaliehdokas
09 432 3135

TIEDOTE 22.4.2021

Kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen teki asianomaiselle ministerille 22.3.2021 kirjallisen kysymyksen operatiivisissa tehtävissä toimivien poliisien rokottamisesta. Kirjallisessa kysymyksessään Reijonen kysyy, kuinka aiotaan turvata, että Suomessa poliisi voi tehdä työtään koronaturvallisesti.

Sisäministeri Maria Ohisalo vastasi kirjalliseen kysymykseen 13.4.2021. Vastauksessaan ministeri Ohisalo toteaa, että poliisin toimintaympäristö on muuttunut. Poliisit kohtaavat työssään jatkuvasti koronapositiivisia asiakkaita ja poliiseja uhkaillaan tartuttamisella, heitä kohti syljetään ja yskitään.

Ministeri Ohisalo toteaa: ”Poliisille kuuluvien yhteiskunnan kannalta merkittävien tehtävien, kuten yleisen järjestyksen ja turvallisuuden sekä lisääntyneiden terveydenhuollon virka-apu tehtävien, hoitamiseksi tulisi poliisin henkilöstö asettaa etusijalle yhdessä riskiryhmään kuuluvien henkilöiden kanssa rokotusjärjestystä määriteltäessä.”

Poliisihallitus teki 25.3.2021 sisäministeriölle esityksen, että pahimmilla epidemia-alueilla työskentelevälle henkilöstölle annettaisiin rokotukset nopeutetulla aikataululla.

Kirjallisen kysymyksen vastauksessaan sisäministeri Ohisalo puolsi poliisihallituksen esitystä ja ilmoitti esittävänsä sen sosiaali- ja terveysministeriölle.
-Ihmettelen kuitenkin miksi esim. itäsuomalaiset poliisit jätettäisiin eriarvoiseen asemaan, sanooa Reijonen.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila ilmoitti julkisuuteen 18.4.2021, ettei poliiseilla ole oikeutta nopeutettuihin rokotuksiin.
-Tämä vaikuttaa sangen erikoiselle. Eikö hallituksen sisällä vasen käsi tiedä, mitä oikea puuhaa, ihmettelee Reijonen.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
kuntavaaliehdokas
09 432 3135

TIEDOTE 21.4.2021

Päästöoikeuksien hinnannousu ja turpeen verotuksen korotus ovat vähentäneet energiaturpeen kysyntää ennakoitua nopeammin. Hallitus onkin nyt uuden ongelman edessä, sillä kotimainen turve on paitsi tärkeä polttoaine monissa lämpölaitoksissa, mutta myös oleellinen osa Suomen huoltovarmuutta.

”Hallitus on ilmeisesti valmis vaarantamaan Suomen huoltovarmuuden globaalissa mittakaavassa mitättömän päästövähennyksen vuoksi. Kuten koronaepidemia on monessa asiassa osoittanut, tarvitsemme kotimaisia varmuusvarastoja. Turve on Suomelle elintärkeä resurssi. Hallitus ampui itseään jalkaan liian optimistisilla päästötavoitteilla jälleen kerran”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen toteaa.

Turve ei pelkästään ole hyvä lämmityspolttoaine, vaan sillä on myös tärkeä rooli suomalaisessa maataloustuotannossa. Etenkin kasvuturpeen käyttö on ollut nousussa. Turvetta käytetään myös muun muassa tuotantoeläinten kuivikkeena.
”Turvetuotannon alasajo ei iske pelkästään kaukolämpöyhtiöihin ja niiden asiakkaisiin, vaan vaarassa on myös kotimainen ruuantuotanto. Kasvu- ja kuiviketurvetta tarvitaan maataloudessa eikä niille ole saatavilla taloudellisesti kestäviä vaihtoehtoja. Kotimaisen turpeen hinnannousu ja ulkomaisen turpeen tuonti vaikuttavat väistämättä myös kotimaisen ruuan hintaan ja ruuantuotannon huoltovarmuuteen”, Antikainen huomauttaa.

Tänään kehysriiheen kokoontuvalle hallitukselle kysymys on vaikea hallituspuolueiden ristiriitaisten näkemysten vuoksi. Turvetuotanto on merkittävä elinkeino etenkin keskustan kannatusalueilla.

”Hallituksen on syytä korjata tekemänsä virheet kehysriihessä ja alentaa turpeen verotusta roimasti. Emme voi jättäytyä pelkästään ulkomaisen tuonnin varaan. Turve on elintärkeää Suomen omavaraisuudelle, huoltovarmuudelle ja kotimaiselle maataloudelle. Turpeen verotus tulee palauttaa sille tasolle, mikä se oli ennen vuoden 2019 kehysriihen päätöksiä”, Antikainen vaatii.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 21.4.2021

Kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen ihmettelee sote-uudistuksen kiirettä keskellä koronaepidemiaa.
-Suomen historian suurinta hallinnollista muutosta valmistellaan pikaisella aikataululla, sanoo Reijonen.

Suomea ja koko maailmaa koettelee pandemia, jolla on merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi terveydenhuoltoon ja talouteen. Sote-uudistuksen suunnittelun alussa ei ollut tietoakaan maailmanlaajuisen pandemian tulemisesta. Myöskään sotelainsäädännön esityksessä pandemiaa tai sen vaikutuksia ei ole huomioitu.
-Koronan vaikutukset ovat taloudellisia, resursseihin vaikuttavia ja terveydenhuollon henkilöstöön vaikuttavia sekä vanhustenhuoltoon vaikuttavia ja monta muuta seikkaa koskettavia, toteaa Reijonen.

Vaikutukset kuntiin ja sairaanhoitopiireihin ovat erityisen voimakkaat. Suuressa lainsäädäntöuudistuksessa tulee tarkkaan huomioida koronan mukanaan tuoma muuttunut tilanne.

Reijonen teki asiasta kirjallisen kysymyksen. Hän myös kysyy, minkälaisia laskelmia vaikutusarvioineen on tehty ja aiotaan tehdä koronaepidemian vaikutuksesta sote-uudistukseen.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
kuntavaaliehdokas
09 432 3135

Tiedote 16.4.2021

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on tyytymätön Kela-taksikyytien kilpailutuksen tuloksiin ja taksiyrittäjien kohteluun. Kansaneläkelaitos on uudistamassa hankintojaan taksimatkojen suorakorvausmenettelyyn liittyen. Elomaan mielestä yhden maakunnallisen tilausvälityskeskuksen malli ei ole toimiva. Hän jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustellaan taksiyrittäjien aseman ja kyytipalvelujen laadun turvaamisesta Kela-taksikyytien kilpailutuksen yhteydessä.
-Nykymalli on johtanut siihen, että kelakyydeistä vastaava tilausvälityskeskus voi sanella taksiyrityksille omat ehtonsa ja määritellä maksunsa. Monilla taksiyrittäjillä ei ole varaa kieltäytyä epäedullisistakaan sopimuksista, koska kelakyydit muodostavat paikoin niin suuren osan kaikista ajoista, Elomaa harmittelee.

Elomaa kaipaisi kilpailua tilausvälityskeskusten välille myös kelakyytien kohdalla.
-Kilpailu tekisi hyvää kyytipalvelujen laadulle ja parantaisi samalla taksiyrittäjien tilannetta. Jos asiakas ei ole tyytyväinen laatuun, niin seuraavalla kerralla voisi kääntyä toisen välityskeskuksen puoleen. Myös taksiyrittäjillä olisi parempi neuvotteluasema sopimuksia sorvattaessa, Elomaa katsoo.

Bernerin ministeriaikana toteutettu taksilain uudistaminen ajautui monessa kohtaa penkan puolelle.
-Kilpailu on osassa Suomea kiristynyt hurjasti ja toisaalla ei taas taksia saa tilattua, vaikka kuinka yrittäisi. Vaikutukset taksikyytien toimivuuteen ja laatuun ovat olleet lähinnä negatiivisia eikä uudistukseen olla tyytyväisiä alan yrittäjienkään piireissä. Pelisäännöt eivät toimi tällä hetkellä, Elomaa tiivistää.

-Korona on ajanut monet taksiyrittäjät ahdinkoon, kun keikkamäärät ovat romahtaneet. Tässä on yksi lisäsyy miettiä kelakyytien kilpailutuksen yhteydessä myös niitä, jotka käytännössä ajavat sairaat vanhukset lääkäriin ja takaisin, Elomaa päättää.

Lisätietoja:
Ritva ”Kike” Elomaa
050 512 0806

TIEDOTE 15.4.2021

Eduskunta äänesti tänään täysistunnossa ravintoloita koskevien rajoitusten kiristämisen mahdollistavasta tartuntatautilain muutoksesta. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen esittivät valiokuntakäsittelyssä esityksen hylkäämistä ja ehdottivat kuutta lausumaa epäkohtien korjaamiseksi.

”Perustuslakivaliokunta on useita kertoja korostanut, että rajoitusten tulee olla oikeasuhtaisia ja välttämättömiä. Ravintoloiden kohdalla se tarkoittaa sitä, että rajoituksia ei kohdisteta kaavamaisesti kaikkiin ravintoloihin, vaan sellaiseen toimintaan, johon liittyy merkittävä riski tartuntojen leviämisestä. Nyt olisi tunnustettava se tosiasia, että useimmat ravintolat ovat ottaneet tilanteen vakavasti ja tehneet kaikkensa, jotta asiakkaat voisivat käyttää heidän palveluitaan turvallisesti. Hallituksella tuntuu kuitenkin olevan suuria vaikeuksia toimia perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla”, Juvonen, Juuso ja Reijonen ihmettelevät.

Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt maakuntatasoa hienojakoisempia rajoituksia harvaanasutuissa maakunnissa.

”Tuoreimmat ilmaantuvuusluvut Pohjois-Karjalassa ovat alhaisemmat kuin Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla. Tästä huolimatta Pohjois-Karjala oli sulun piirissä, mainitut kaksi muuta maakuntaa eivät. Nyt myös Pohjois-Savossa tartuntamäärät ovat selvässä laskussa. Lappi ei ole ainoa harvaan asuttu maakunta. Tähän päätyi valiokunnan enemmistökin lausumassaan, johon vastalauseessamme esitimme vieläkin selväsanaisempaa muotoilua. Hallituksen tulee nyt joka tapauksessa asetusta antaessaan huomioida myös Itä-Suomi ja siellä parantunut tartuntatilanne”, Juvonen, Juuso ja Reijonen painottavat.

Välinpitämättömyys yrittäjien lisäksi myös työntekijöiden tilanteesta herättää ihmetystä.

”Tartuntariskit ovat aivan erilaisia sisätiloissa yökerhossa tai karaokebaarissa kuin esimerkiksi kahvilan terassilla. Tätä hallitus ei kuitenkaan halua tunnustaa, vaan asettaa kaikille ravintoloille varmuuden vuoksi niin tiukat rajoitukset, että edes ruokaravintolat eivät voi toimia kannattavasti. Tämä vasemmistolainen käsitys tasa-arvoisuudesta kurjuuden maksimointina ei perustu tartuntariskeihin eikä huomioi sitä, että rajoituksissa on kyse paitsi yrittäjien, myös heidän työntekijöidensä, siis tuhansien ihmisten toimeentulosta. Tarpeettoman tiukat rajoitukset yhdistettynä siihen, ettei rajoitusten aiheuttamista tappioista makseta korvauksia oikea-aikaisesti, aiheuttavat työttömyyttä, konkursseja ja ahdistusta”, Juvonen, Juuso ja Reijonen moittivat.

Vaikka osa hallituspuolueiden edustajista salipuheissaan osoittikin ymmärrystä ravintola-alalle, äänestystuloksissa myötätunto ei kuitenkaan näkynyt. Yksikään hallituspuolueiden edustajista ei kannattanut äänestyksissä perussuomalaisten lausumia, joilla ravintola-alan ahdinkoa olisi voitu helpottaa.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
050 531 1108

Kaisa Juuso
044 575 7758

Minna Reijonen
050 514 4567

TIEDOTE 15.4.2021

Euroalueen 750 miljardin euron tukipaketin ympärillä kuohuu jälleen. EKP:n johtokunnan jäsen, italialainen ekonomisti Fabio Panetta kertoo espanjalaisen El País -lehden haastattelussa tällä hetkellä eduskunnassa käsiteltävänä olevan paketin toimivan jatkossa mahdollisena prototyyppinä tuleville paketeille. Lausunto on herättänyt ihmetystä, sillä sekä pääministeri Sanna Marin (sd.) että eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) ovat useaan otteeseen korostaneet tukipaketin kertaluonteisuutta.
”Pääministeri Marin myi elvytyspaketin suomalaisille kertaluonteisena tukena, mutta nyt puhutaan jo uusista paketeista ja eurobondeista. Hallitus romuttaa surutta Suomen budjettisuvereniteetin ja ajaa suomalaiset vuosikymmenien velkavankeuteen samalla kun Etelä-Eurooppa odottaa käsi ojossa seuraavaa tukipakettia. Euroalue on muuttumassa pysyväksi tulonsiirtounioniksi eikä se tunnu haittaavan hallitusta tippaakaan”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.

Etenkin Italia ja Ranska suhtautuvat myötämielisesti uusiin tukipaketteihin. Italian pääministeri Mario Draghi on myös tuonut esille yhteiset velkakirjat eli ns. eurobondit. Suomen kanta eurobondeihin on aiemmin ollut kielteinen, mutta pääministeri Marin on pysynyt asiasta hyvin vaitonaisena.
”Muiden euromaiden johtajat kertovat hyvinkin avoimesti toiveistaan uusia tukipaketteja kohtaan, mutta pääministeri Marin vaikenee asiasta täysin. Onko tavoitteena viedä kansan huomio pois Suomen kannalta huonosta neuvottelutuloksesta?”, Antikainen kysyy.

Edustaja Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien euroalueen elvytyspakettia sekä Suomen kantaa eurobondeihin ja yhteiseen lainaan.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 13.2.2021

Energiaturvetta nostettaessa, suon maatuneesta pintakerroksesta saadaan kuiviketurvetta, jota käytetään sekä kasvualustana, että esimerkiksi lypsykarjan ja siipikarjan kuivikkeena. Jos turpeentuotanto ajetaan alas, mistä jatkossa saadaan kuiviketurvetta?

Hinnat nousevat?

Kansanedustaja Minna Reijonen on huolissaan kuivike- ja kasvuturpeen hintojen noususta ja tekikin asiasta kirjallisen kysymyksen. Turvetuotannon alasajo tuntuu energian kuluissa. Kun uusien soiden avaamista ei tapahdu, niin kasvualustat ja myös kuiviketurpeet tuodaan todennäköisesti pian kokonaisuudessaan ulkomailta. Venäjällä ja Baltian maissa suunnitellaan turvetuotannon lisäämistä.
-Se todennäköisesti nostaa hintoja ja myös vähentää Suomen omavaraisuutta ja huoltovarmuutta, sanoo Reijonen.

Hintojen nousu tulee näkymään tuotteiden hinnoissa. Siten kotimaisen tuotannon kilpailukyky heikkenee. Myös MTK on ollut erittäin huolissaan asiasta. Kun energiaturpeen käyttö ajetaan alas, ei pelkkien kuivike- tai kasvualustaturpeen tuottaminen ole kannattavaa. Tämä huonontaa entisestään Suomen kilpailukykyä ja huoltovarmuutta.

Lisää työttömiä ja vähemmän kotimaista tuotantoa

Kauppapuutarhaliiton kyselyssä 90 prosenttia vastanneista ilmoitti lopettavansa toiminnan, jos turvetta ei voisi enää käyttää kasvualustana. Tämä tarkoittaa, että ruukkuyrtit- ja salaatit, kotimaiset kurkut ja yli 40 miljoonaa kesäkukkaa vuosittain tulisikin ulkomailta. Myös työpaikkoja menetettäisiin huomattava määrä.

Antibiootti- ja salmonellavapaa suomalainen siipikarja

Kuiviketurpeen käytön takia lintujen jalkapohjat, joita pidetään hyvinvoinnin mittareina, ovat poikkeuksellisen terveet. Kotieläintuotannossa yleisesti käytössä oleva kuiviketurve on imukyvyltään ja happamuudeltaan sellaisia, että nykyisen kaltainen tilanne on saavutettu kotimaisessa broilerintuotannossa vain kuiviketurpeen takia.

Suomi on niitä harvoja maita, joissa siipikarjantuotannossa ei käytetä antibiootteja. Kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista ja todellinen uhka myös Suomessa. Suomalaisessa broilerissa ei ole salmonellaa, eikä antibiootteja. Antibioottien tehon säilyttämisen yksi avain on antibioottien käyttötarpeen vähentäminen lihatuotannossa ja sitä kautta ihmisten ravinnon kautta saadun antibioottien määrän väheneminen.
-Turve on ylivoimainen muihin kuivikkeisiin verrattuna, sanoo Reijonen.

Hapan turve on antiseptista, sitoo ammoniakkia ja kosteutta. Lisäksi sillä on bakteerien kasvua estäviä ominaisuuksia. Turve toimii myös linnuille virikkeenä ja on erinomaista kylpymateriaalia linnuille. Käytön jälkeen kuivike käy sellaisenaan lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi pellolle.

Turpeelle ei ole vaihtoehtoja

Turpeelle on etsitty vaihtoehtoja esimerkiksi ruokohelpistä, kuituhampusta tai nollakuidusta. Mikään näistä ei ole ollut yhtä puhdasta kuin turve. Teollisuuden sivuvirroista tai pellosta otetusta kuivikkeesta on löydetty kampylobakteereita ja salmonellaa.
-Miten tällainen asia perustellaan ilmastomuutoksella ja vihreillä arvoilla, kun tuloksena on kotimaisen tuotannon alasajoa, eläinten hyvinvoinnista tinkimistä ja ulkomaisen tuonnin lisäämistä ja riippuvuuden kasvattamista ulkomaiseen tuotantoon, ihmettelee Reijonen.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
kuntavaaliehdokas
09 432 3135

TIEDOTE 12.4.2021

Nolo moka ministeri Marinilta (sd)/luvattiinko omaishoitajille katteeton vappusatanen?

Sdp julisti kuntavaalikampanjansa. Omaishoidon osalta ministeri Marin ei kertonut, että sdp:n johtama hallitus on antanut jo viime vuonna täysin päinvastaisen lakiesityksen.
-Sdp kertoo ajavansa yhtenäistä omaishoidon tukea kaikkiin kuntiin. Todellisuudessa lakiesityksessä ajetaan omaishoidontuen kriteereitä maakuntakohtaiseksi, kertoo sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Minna Reijonen (ps).

Tämä tarkoittaa toteutuessaan sitä, että Suomen kunnissa ei todellakaan ole jatkossa yhtenäiset kriteerit.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Minna Reijonen teki jo aiemmin kirjallisen kysymyksen ministerille omaishoidosta. Reijonen hämmästyi: “Miksei Marin kertonut, mitä ministeri Krista Kiuru vastasi?”

Reijonen kertoo, että Krista Kiuru kertoi helmikuussa eli 15.2. KK 1038/2020 vastauksessaan, että tuen kriteerit yhtenäistyvät hyvinvointialueen sisällä. Reijonen kertoo, että tämä on täysin eri asia kuin nyt puhuttu kuntakohtainen määrittely.

Kiuru vastauksessaan myös kertoo, että lakiesityksen mukaan rahoitusta ei ole korvamerkitty. Vaan se olisi nykytilannetta vastaavalla tavalla yleiskatteellista. Reijonen kertoo, kuinka taannoin hallitus antoi rahaa kunnille omaishoitoon. Loppujen lopuksi kunnat saattoivat käyttää tätä rahaa täysin muihin tarkoituksiin, kun kukaan ei valvonut asiaa. Reijosen mielestä tämä on epäkohta.

Reijonen kertoo, että kyse on sote-esitykseen liittyvästä laista. Hänen mielestään on hyvin harmillista, että edelleenkään hallitus ei ole valmis muuttamaan omaishoidontukea verottomaksi.

Minna Reijonen
kansanedustaja
sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen
050-514 4567

TIEDOTE 9.4.2021

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen ja farmaseutti Minna Reijonen haluaa apteekkien farmaseuttiselle henkilöstölle rokotuskoulutuksen. Reijonen teki asiasta kirjallisen kysymyksen.
-Rokotusten oikea-aikainen hoitaminen on tärkeää. Koronakriisi toi suuren lisätarpeen rokotuksien hoitamiseen, sanoo Reijonen.

Normaaliaikanakin myös influenssarokotukset saattavat vuosittain aiheuttaa ruuhkaa. Terveydenhuollon ammattilaisten siirtyminen koronarokotusten hoitamiseen, vähentää samalla työvoimaa muualta terveydenhuollon tärkeiltä sektoreilta, jotka ovat olleet jo ennen koronakriisiä ylikuormittuneita.
-Apteekit ovat Suomessa hyvin saavutettavissa läheisyyden ja laajojen aukioloaikojen vuoksi, toteaa Reijonen.

Jos apteekkilaisille suunnattaisiin lisäkoulutusta, voisi apteekki auttaa rokoteasioissa. Tämä on otettu käyttöön jo useissa maissa. Lisäkoulutusta voitaisiin järjestää jo töissä oleville apteekkilaisille. Samoin kyseinen koulutus voitaisiin ottaa mukaan esimerkiksi farmaseutin tai proviisorin koulutusohjelmaan jatkossa.
-Lisäkoulutus ei todennäköisesti olisi kovin pitkä, eikä kallis, onhan farmaseuteilla ja proviisoreilla jo valmiiksi takanaan yliopistotasoinen terveydenhuoltoalan koulutus, toteaa Reijonen.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
kuntavaaliehdokas
09 432 3135

8.4.2021

Hallituksen puoliväliriihen alla puheet maahanmuuton rajusta kasvattamisesta ovat saaneet isosti palstatilaa julkisuudessa. Erityisesti vihreät, keskusta ja elinkeinoelämä pitävät maahanmuuttoa patenttiratkaisuna Suomen talouskasvun nostamiseksi. Se, mistä nämä tahot vaikenevat täysin on se, että heidän tavoitteenansa ei ole ensisijaisesti korkeakoulutettujen osaajien houkuttelu Suomeen, vaan halpatyövoiman tuonnin vauhdittaminen kehitysmaista.

Maahanmuuton siunauksellisuudesta käytetään yleensä esimerkkinä naapurimaatamme Ruotsia. Maahanmuuton apostolit muun muassa Suomen elinkeinoelämässä eivät kuitenkaan tuo esiin sitä, että Ruotsissa on kaikista Euroopan maista suurin ero työllisyysasteessa maassa syntyneiden ja ulkomailla syntyneiden välillä. Aasian ja Afrikan maissa syntyneiden ihmisten määrä tuplaantui Ruotsissa 2010–2019 välillä pitkälti turvapaikanhaun ja perheenyhdistämisen vuoksi. Ruotsalainen ekonomisti Mats Hammarstedt on selvittänyt, että samalla aikavälillä näistä maanosista tulevien ihmisten korkeassa työttömyysasteessa ei tapahtunut mitään muutosta parempaan, huolimatta vahvasta talouskasvusta, johon Ruotsi pääsi mukaan heti finanssikriisin jälkeen.

Suomessa on liki puoli miljoonaa ihmistä työttöminä työnhakijoina tai työvoimapoliittisten palveluiden piirissä. Kelan tilastojen mukaan ennenaikaisesti eläköityneitä henkilöitä on maassamme noin 200 000. Nämä lukemat ovat hyvin korkeita, jos otetaan huomioon se, että Suomessa on työllisiä n. 2,5 miljoonaa, eikä määrä ole viimeiseen 10 vuoteen merkittävästi kasvanut. Suomen väestöpyramidi on epäedullinen taloudellisen huoltosuhteen kannalta, mutta on muistettava, että tilanne tasoittuu seuraavien 10–15 vuoden aikana. Ikääntyneiden määrä Suomessa kasvaakin enää yli 75-vuotiaiden keskuudessa. Olisi hätiköityä nyt yrittää ”parantaa” Suomen taloudellista huoltosuhdetta kuskaamalla kehitysmaista Suomeen väkeä, joilla ei ole edellytyksiä tulla nettoveronmaksajiksi.

Valtiovallan prioriteettina on nyt oltava Suomessa jo olevan ison työvoimareservin aktivoiminen, eikä halpatyövoiman kuskaaminen Aasiasta ja Afrikasta. Halpatyövoima ei vain syrjäytä Suomessa jo olevia matalan koulutuksen omaavia henkilöitä työmarkkinoilta, vaan se myös lisää julkisia menoja, koska halpatyöntekijä ei tule palkallaan toimeen Suomessa. Korkeakoulutettuja ammattilaisia Suomeen saadaan, jos täällä ovat muun muassa verotus, päivähoito- ja koulutuspalvelut ja yleinen turvallisuus hyvällä tolalla.

Tässä vielä linkki New Statesmanin juttuun, johon minuakin haastateltiin: https://www.newstatesman.com/politics/brexit/2021/04/after-brexit-why-there-has-been-no-domino-effect-europe

Kaunista kevättä!
Laura

TIEDOTE 8.4.2021

Suomalaisia jo pidemmän aikaa kiusannut huijaussoittojen suma ei ota laantuakseen. Kyseessä on kuitenkin vain jäävuoren huippu, sillä Kuluttajaliiton selvityksen mukaan matkapuhelinoperaattorit estävät kuukausittain satojatuhansia ulkomailta tulevia huijaussoittoja. Tämän hetken tyypillisin huijaussoitto on Microsoftin teknisen tuen nimissä esiintyvä soittaja, joka pyrkii saamaan uhrin asentamaan etähallintaohjelman tietokoneelleen. Tätä kautta saatetaan urkkia esimerkiksi pankkitunnuksia.

”Huijaussoitot eivät ole pelkästään ärsyttäviä, vaan niissä piilee myös todellinen vaara tietojenkalastelun muodossa. Vääriin käsiin päätyvät pankkitunnukset tai luottokorttinumerot voivat johtaa merkittäviin taloudellisiin vahinkoihin, eikä poliisilla useinkaan ole mahdollisuutta selvittää ulkomailta käsin tehtäviä verkkorikoksia. Rikollisten viemät rahat jäävät lähes poikkeuksetta sille tielleen”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

Huijaus- ja tietojenkalasteluviestejä satelee suomalaisille myös tekstiviestien ja sähköpostin muodossa. Postin ja PostNordin nimissä lähetetyt väärennetyt saapumisilmoitukset ovat levittäneet haittaohjelmia lukuisiin matkapuhelimiin ja lähettäneet käyttäjien tietämättä viestejä eteenpäin. Sähköpostitse kalastellaan etenkin pankkitunnuksia sekä yritetään kiristää käyttäjiä uhkaamalla paljastaa arkaluontoisia tietoja uhrin lähipiirille.

”Huijaukset ovat yhä kehittyneempiä ja yhä useampi lankeaa niihin viranomaisten varoituksista huolimatta. Aiemmin huijausviestin tunnisti jo pelkästään kömpelöstä kieliasusta, mutta nykyään sähköpostitse tullut viesti saattaa näyttää hyvinkin aidolta. Varomaton netinkäyttäjä voi huomaamattaan joutua tietojenkalastelun uhriksi ja seuraukset saattavat olla arvaamattomat. Verkkorikollisuus on mittava ongelma ja viranomaiset tarvitsevat ehdottomasti lisää keinoja pystyäkseen suojelemaan suomalaisia ulkomaiselta verkkorikollisuudelta. Myös operaattorien pitäisi kuitenkin tehdä oma osansa ja estää huijauksissa käytettyihin viesteihin tai puheluihin vastaaminen”, Antikainen vaatii.

Edustaja Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien verkkorikollisuutta ja sen torjuntaa.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 7.4.2021

Suomalainen siviilikriisinhallinnan asiantuntija menehtyi viime kuussa Covid-19-virukseen. Asiantuntija työskenteli Somalian turvallisuuskehitystä tukevassa EU-operaatiossa. Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen teki hallitukselle kirjallisen kysymyksen kansainvälisen siviilikriisinhallinnan henkilöstön turvallisuudesta.

– Kriisinhallinnan henkilöstö työskentelee usein alikehittyneillä alueilla, joissa rokottamattomuus on riski ja hoitoon pääsy ei ole itsestään selvää. Hallituksen prioriteetit ovat pielessä, jos rokotteita ei jaeta tarpeen perusteella. Näyttääkin siltä, että politiikka on jyrännyt rokotejakelussa, Rantanen sanoo.

Kysymyksessään Rantanen viittaa Suomen päätökseen osana EU-jäsenmaiden enemmistöä luovuttaa n. 34 000 rokotetta pandemiasta pahiten kärsineille Bulgarialle, Kroatialle, Virolle, Latvialle ja Slovakialle.

– Rokotukset ovat edistyneet Suomessa hitaasti. Hallituksen mielestä meillä on kuitenkin varaa solidaarisuuteen, vaikka omia ei ole vielä läheskään rokotettu. Rokotteita annetaankin ennemmin ulkomaille kuin suomalaisille, Rantanen toteaa.

Kriisinhallintakeskus on osa sisäministeriön hallinnonalaa. Sisäministeri Maria Ohisalo esitti Twitterissä osanottonsa asiantuntijan menehtymisen johdosta. Sisäministerin mukaan kerta on ensimmäinen, kun suomalainen menetetään siviilikriisinhallinnassa.

– Tapahtunut on valitettava ja raskas isku siviilikriisinhallinnalle. Sisäministeriltä olisin kuitenkin toivonut pyrkimystä siihen, että ensimmäinen kuolemantapaus jäisi myös viimeiseksi, mikäli se on rokotteista kiinni. Olen huolissani myös sotilaallisesta kriisinhallinnasta, joka toimii alikehittyneillä pandemia-alueilla eikä tietojeni mukaan myöskään ole saanut rokotteita, Rantanen kertoo.

”Kirjallinen kysymys siviilikriisinhallinnan henkilöstön terveysturvallisuudesta ja koronarokotuksista

Eduskunnan puhemiehelle

Suomalainen siviilikriisinhallinnan asiantuntija menehtyi 21.3.2021 Kenian Nairobissa. Hän oli sairastunut Covid-19-virukseen. Asiantuntija työskenteli Kriisinhallintakeskus CMC Finlandin lähettämänä siviilikriisinhallinnan asiantuntijana Somalian turvallisuuskehitystä tukevassa EU:n EUCAP Somalia -operaatiossa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun suomalainen siviilikriisinhallinnan asiantuntija on menehtynyt operaatiossa toimiessaan.

Suomi on jatkanut osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan koronapandemiankin aikana. Vuosittain noin 120 suomalaista työskentelee Suomen lähettäminä siviilikriisinhallinta-asiantuntijoina EU:n, YK:n, Etyjin, Naton tai Euroopan neuvoston siviilikriisinhallintatehtävissä. Vaikka COVID-tilanne on otettu kansainvälisessä siviilikriisinhallinnassa erittäin vakavasti, uhkaa tautitilanne kriisinhallinnan asiantuntijoita erityisesti kehittyvissä maissa. Rokottamattomuus kasvattaa riskiä sairastua koronavirukseen ja esimerkiksi hoitoon pääsy kansainvälisissä tehtävissä ei välttämättä vastaa suomalaista tasoa.

Suomessa rokotustilanne koronaa vastaan on kehittynyt verkkaisesti. 6.4.2021 tilanteen mukaan ensimmäisen rokoteannoksen oli saanut 972 371 henkilöä, mikä tarkoittaa 17,5 % rokotuskattavuutta ja toisen annoksen 89 198 henkilö, kattaen 1,6 % rokotettavasta väestöstä. Lisäksi Suomi osana EU-jäsenmaiden enemmistöä luovutti osan itselleen tarkoitetusta rokotuserästä koronasta vaikeasti kärsiville Bulgarialle, Kroatialle, Virolle, Latvialle ja Slovakialle kiirastorstaina tehdyllä päätöksellä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo turvata kansainvälisessä siviilikriisinhallinnassa toimivien henkilöiden terveyden ja turvallisuuden pandemiatilanteessa ja onko koronarokotusjärjestyksen osalta tehty päätöstä tai harkittu sellaisten henkilöiden rokottamisesta, joiden työtehtäviin kuuluu toimiminen pandemian kriisipesäkkeissä tai kehittymättömissä maissa?

Helsingissä 7.4.2021
­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________
Mari Rantanen [ps]”

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

TIEDOTE 7.4.2021

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli tänään hallituksen esitystä, jossa muutetaan ravintoloita koskevia rajoituksia. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen esittivät esityksen hylkäämistä ja kritisoivat hallituksen poukkoilevaa toimintaa.

”Ensin hallitus sääti kesäkuun loppuun asti rajoitukset, joissa ravintolat suljettiin klo 23 ja anniskelu loppumaan klo 22. Sitten tuli täyssulku huhtikuun loppuun, ja nyt muutetaan aikaisempia rajoituksia niin, että ravintolat voidaan määrätä sulkeutumaan jo iltakuudelta ja anniskelu loppumaan viideltä. Hallitus haluaa todellisuudessa sulkea ravintolat, mutta ei halua maksaa yrittäjille korvauksia. Siksi se rajoittaa aukioloaikoja niin, että ravintolatoiminnan harjoittaminen ei ole kannattavaa. Tämä toimintamalli on yksiselitteisesti väärin, joten esitimme esityksen hylkäämistä”, Juvonen, Juuso ja Reijonen kertovat.

Kuten perustuslakiin kaatuneissa liikkumisrajoituksissa, myös ravintolarajoituksissa alkaa olla farssin piirteitä.

”Pian säädöskokoelmasta löytyy kolme eri lakia, jotka rajoittavat ravintoloiden aukioloa huhtikuussa. Yrittäjien ja työntekijöiden saati kansalaisten on päällekkäisestä lainsäädännöstä vaikea ymmärtää, mikä rajoitus on milloinkin voimassa. Hallitukselta tuntuu olevan kaikki konseptit sekaisin. Pitkäjänteisen lainvalmistelun sijaan säädetään koko ajan jotain, jotta näyttäisi, että hallitus toimii. Sekoilusta kärsivät ravintolayrittäjät, joiden elinkeinosta tehdään mahdotonta, sekä usein muutenkin pienipalkkaiset työntekijät, jotka ovat rajoitusten seurauksena jatkuvasti lomautettuna tai ilman työvuoroja”, Juvonen, Juuso ja Reijonen moittivat.

Ravintoloiden osuus tartunnoista on mitättömän pieni, samaan aikaan todellisiin ongelmiin ei puututa.

”Saimme valiokunnassa tiedon, että alkuvuoden koronatartunnoista vain 2,4 % oli peräisin ravintoloista. Tämä huomioiden ravintolat on nostettu silmätikuksi kohtuuttomalla tavalla. Samaan aikaan tartunnat leviävät telakoilla, rakennustyömailla, vaihto-opiskelijoiden ja vieraskielisen väestön keskuudessa, kun rajoituksia ei noudateta. Miksi hallitus ei kohdista huomiotaan sinne, missä tartunnat oikeasti leviävät, vaan keskittyy ainoastaan ravintoloihin? Myös rajoilla pakkotestausten on toimittava”, Juvonen, Juuso ja Reijonen toteavat.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
050 531 1108

Kaisa Juuso
044 575 7758

Minna Reijonen
050 514 4567

TIEDOTE 6.4.2021

Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen ministerien erityisavustajien ja valtiosihteereiden määrästä. Nykyisellä hallituksella on ennätysmäärä avustajia, joista useat kuuluvat ministerien poliittiseen lähipiiriin.

– Avustavan henkilöstön määrä ja heihin käytetty raha on hallituksessa moninkertaistunut edellisestä kaudesta. Asiantuntijoiden sijaan tehtäviin on otettu lähinnä poliittista lähipiiriä. Sen lisäksi, ettei avustaja-armeijasta ole hyötyä lainsäädäntötyössä, muodostaa tämä merkittävän piilopuoluetuen hallituksessa oleville puolueille, Rantanen perustelee.

Avustajien ja valtiosihteerien määrää perusteltiin hallituskauden alussa Suomen EU-puheenjohtajuudella sekä edellisen hallituskauden lainvalmistelun heikolla tilalla. Pitkän uran ministeriön kansliapäällikkönä tehnyt Erkki Virtanen ei ole säästellyt sanojaan arvioidessaan hallituksen perusteita avustavan henkilöstön määrälle.

– Ministeriön konkarivirkamiehen Erkki Virtasen mukaan avustajista ei ole hyötyä lainvalmistelussa, vaan lakia valmistelevien virkamiesten aikaa on lähinnä tuhlaantunut avustajien kouluttamiseen. Avustajien sijaan hyödyllisempää olisikin panostaa valmistelevien virkamiesten palkkaukseen ministeriöissä, Rantanen sanoo.

Vuosi sitten eduskunnan kyselytunnilla pääministeri Sanna Marin (sd) ilmoitti olevansa valmis tarkastelemaan avustajamäärää kuluvalla hallituskaudella, sekä pitävänsä todennäköisenä, että sosiaalidemokraateissa määrä vähenee.

– Viimeistään nyt nähtyjen huonosti valmisteltujen ja puutteellisten lakiesitysten jälkeen olisi hallituksen korkea aika arvioida avustajien määrää. Työskentelyn taso ministeriöissäkin todennäköisesti vain paranisi, mikäli ympäristö rauhoittuisi näppinsä peliin laittavista poliittisista avustajista, Rantanen arvelee.

“Kirjallinen kysymys hallituksen avustajamäärästä

Eduskunnan puhemiehelle

Marinin hallituksessa on kaksi ministeriä enemmän kuin viime kaudella toimineessa Sipilän hallituksessa. Valtiosihteereiden määrä on kuitenkin yli viisinkertainen ja avustajien määrä lähes kaksinkertainen Sipilän hallitukseen verrattuna. Ennätyssuurta valtiosihteerien määrää on ministeri Mika Lintilän toimesta perusteltu EU:n puheenjohtajakaudella. Opetusministeri Li Andersson puolestaan perusteli avustajien määrää lain valmistelun tason heikentymisellä viime kaudella.

EU puheenjohtajakausi on päättynyt ja valtiosihteerien määrä on silti pysynyt samana. Lakien valmistelun taso on merkittävästä avustajamäärän lisäyksestä huolimatta pysynyt heikkona. Viime keväänä hallitus törmäsi ongelmiin valmiuslain kanssa, jossa oli yhdistetty valmiuslain käyttö- ja soveltamisasetus. Lisäksi perustuslakivaliokunta käsitteli omana asianaan eduskunnan perustuslaissa turvatun tiedonsaantioikeuden toteutumista, josta se antoi valtioneuvostolle voimakassanaisen lausunnon. Lokakuussa perustuslakivaliokunta tyrmäsi hallituksen puutteellisesti valmistellun rajatestaus-mallin, josta pääministeri Marin vieritti tv-keskustelussa syyn eduskunnalle. Maaliskuussa hallitus ilmoitti poikkeusoloista ja pääministeri kertoi ottavansa osittain käyttöön valmiuslain pykäliä ilman käyttöönottoasetusta, mikä ei ole lain mukaan mahdollista. Viime viikolla hallituksen esitys liikkumisrajoituksista ei edennyt perustuslakivaliokunnasta, sillä lakiesitys oli perusteiltaan ongelmallinen, eikä siinä arvioitu vaihtoehtoja liikkumisrajoituksille riittävällä tavalla.

Avustajien määrään lisäämisen sijasta lain valmistelun tasoa olisi mahdollista parantaa panostamalla lakeja valmistelevaan virkamieskuntaan. Lisäksi avustajien ja valtiosihteerien valinta vaikuttaa perustuvan asiantuntemuksen sijasta poliittiseen lähipiiriin. Avustajien ja valtiosihteerien palkoista muodostuukin nykyisin merkittävä piilopuoluetuki hallituksessa oleville puolueille.

Eduskunnan suullisella kyselytunnilla 13.2.2020 pääministeri Marin sanoi, että hallituskauden kuluessa avustajien määrää tarkastellaan ja pitävänsä todennäköisenä sitä, että ainakin sosiaalidemokraattien osalta avustajien määrää lasketaan. Tähän mennessä avustajien määrä on ainoastaan lisääntynyt.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus perustelee valtiosihteerien nykyisen määrän EU-puheenjohtajakauden loputtua, miten hallitus perustelee avustajien nykyisen määrän lainvalmistelun tason huomioon ottaen ja onko hallituksen piirissä tarkoitus arvioida ja mahdollisesti vähentää avustajien ja valtiosihteerien määrää?

Helsingissä 6.4.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­ _______________________________

Mari Rantanen [ps]”

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

TIEDOTE 31.3.2021

Perustuslakivaliokunta julkaisi hetki sitten lausuntonsa, jossa hallituksen esitys liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta sai täystyrmäyksen. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen kritisoivat hallituksen lainvalmistelutyötä.

”Hallitus on saanut lukuisilta asiantuntijatahoilta sekä jopa eduskunnan puhemieheltä moitteita tavasta, jolla koronakriisiin liittyviä lakeja yritetään viedä läpi kiireellä ja hutiloiden. Tänään perustuslakivaliokunta totesi, että liikkumisrajoituksia koskevan esityksen perusratkaisu kieltää liikkuminen kokonaan on oikeasuhtaisuuden vastainen eikä välttämätön. Tämä farssi on pohjanoteeraus jopa tämän hallituksen tasolla”, Juvonen, Juuso ja Reijonen moittivat.

Perussuomalaiset ovat kritisoineet puutteellista lainvalmistelutyötä useaan otteeseen.

”Hallitus on kerta toisensa jälkeen tuonut eduskuntaan esityksiä, jotka ovat niin reikäisiä, ettei niillä ole ollut mitään mahdollisuuksia mennä sellaisenaan läpi. Näitä sitten on jouduttu korjaamaan valiokunnissa. Liikkumisrajoitusesitys tuhlasi useita päiviä hallintovaliokunnan, perustuslakivaliokunnan, sivistysvaliokunnan, talousvaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan työaikaa, vaikka esityksen ongelmat olivat perustuslakivaliokunnan aikaisempien lausuntojen perusteella selvästi nähtävissä. Kysymys kuuluu, miksi hallitus ei ota palautetta vastaan ja valmistele esityksiä huolellisemmin”, Juvonen, Juuso ja Reijonen ihmettelevät.

Liikkumisrajoitusesityksen toinen keskeinen ongelma oli tulkinnanvaraisuus.

”Perustuslakivaliokunta totesi, että esityksen perusteella oli käytännössä mahdotonta ennakoida, mikä on kiellettyä ja rangaistavaa liikkumista. Tulkinnanvaraisuuden takia kuitenkin hallitus joutui juuri korjaamaan liikunta- ja harrastetiloja koskevaa tilapäistä tartuntatautilain muutostaan. Kyseisestä esityksestä paistoi läpi arvovaltataistelu sosiaali- ja terveysministeriön ja aluehallintovirastojen välillä. Samaan aikaan, kun huonoja esityksiä korjaillaan, tärkeät esitykset, kuten ennakkotestitodistuksen vaatiminen rajalla, jäävät tekemättä, vaikka eduskunta olisi niitä edellyttänyt”, Juvonen, Juuso ja Reijonen huomauttavat.

Erityisen kurjaksi hutilointi tekee rajoitusten kohteena olevien yrittäjien sekä heidän työntekijöidensä elämän.

”Kun tieto kaavailluista liikkumisrajoituksista tuli, monet yrittäjät ryhtyivät jo valmistelemaan henkilökuntansa lomauttamista. Hallituksen usein mielivaltaisista rajoituksista johtuva konkurssin pelko on roikkunut miekkana ravintola-alan yläpuolella jo vuoden verran, ja nyt vastaava uhka suunnattiin kaikkiin pääkaupunkiseudun ja Turun erikoisliikkeisiin sekä niiden työntekijöihin. Tämä on väärin ja kohtuutonta: tällainen sekoilu aiheuttaa tuhansille yrittäjille ja työntekijöille jatkuvaa epävarmuutta ja ahdistusta. Hyvä hallitus, ei näin!”, Juvonen, Juuso ja Reijonen kiteyttävät.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
050 531 1108

Kaisa Juuso
044 575 7758

Minna Reijonen
050 514 4567

TIEDOTE 30.3.2021

Sunnuntaina eduskunnan päätöksellä kolmeksi viikoksi jatkettu ja uusiin maakuntiin laajennettu ravintoloiden sulkeminen puhuttaa Itä-Suomessa.
”Aiemmin ravintolat ovat saaneet olla auki hyvin hallinnassa pysyneen tautitilanteen vuoksi, mutta nyt myös Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ravintolat pysyvät suljettuna 18.4. asti. Ainoastaan ruuan ulosmyynti on sallittua. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri on kuitenkin edelleen epidemian perustasolla, vaikka ravintolasulku ulotettiin nyt myös sinne”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee.

Perustuslakivaliokunta on kuitenkin edellyttänyt koko ajan rajoitusten oikeasuhtaisuutta ja välttämättömyyttä.

”Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa tautitapaukset keskittyvät Joensuuhun, jossa on tällä hetkellä liki 400 todettua tartuntatapausta. Samaan aikaan muissa kunnissa tapauksia on hyvin vähän. Esimerkiksi Liperissä 16, Nurmeksessa 11 ja Outokummussa 16. Eduskunta edellytti tarkkarajaisempaa sääntelyä niissä maakunnissa, joiden pinta-ala on suuri ja asukastiheys pieni, mutta tällainen tarkastelu tehtiin ilmeisesti näön vuoksi ainoastaan Lapissa”, Antikainen moittii.

Kohtuuttominta Antikaisen mukaan on tapa, jolla rajoitukset tuotiin Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan.

”Koko maakunnan ravintolat suljettiin erittäin lyhyellä varoitusajalla, jolloin ravintolayrittäjille ei jäänyt minkäänlaista aikaa sopeuttaa toimintaansa. Tämä on täysin kohtuutonta niitä paikkakuntia kohtaan, joiden koronatilanne on edelleen hyvin hallinnassa. Pienten paikkakuntien ravintolayrittäjät ovat vaarassa menettää elantonsa, koska hallitus haluaa ampua tykillä kärpästä. Eikä hallitus tietenkään ole valmis korvaamaan kiinteitä kustannuksia sataprosenttisesti, vaan korvauksia tulee murto-osa, jos lainkaan, ja useiden viikkojen viiveellä. Tämä ei riitä auttamaan ravintolayrittäjiä, joista monen kassa on jo aikaisempien rajoituksien seurauksena lähes tyhjä”, Antikainen kritisoi.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 29.3.2021

Eduskunta käsitteli sunnuntain täysistunnossa tartuntatautilain muutoksia ravintoloihin sekä liikunta- ja harrastetiloihin liittyen. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen moittivat rajoitusten puutteellisia perusteluita.

”Ravintoloiden toimintaa on rajoitettu rankalla kädellä useiden kuukausien ajan ja nyt hallitus halusi sulkea kaikki, pienimmätkin, liikunta- ja harrastetilat. Hallitus väittää, että nämä rajoitukset ovat välttämättömiä. Se ei kuitenkaan perustele tätä välttämättömyyttä juuri lainkaan eikä esitä väitteiden tueksi sellaisia tilastotietoja, joilla välttämättömyyden perustetta voitaisiin arvioida”, Juvonen, Juuso ja Reijonen huomauttavat.

Perussuomalaiset eivät kannata kieltämistä kieltämisen ilosta, ainoastaan merkityksellisiä rajoituksia.

”Jotta rajoitustoimille olisi perustuslakivaliokunnankin edellyttämät perusteet, niillä tulee olla todellinen merkitys tartuntojen määrän vähentämisessä. Rajoituksia on kohdistettu etenkin ravintoloihin kaavamaisesti ja arvioimatta eri ravintolatyyppien riskiprofiilia. Emme hyväksy toimintamallia, jossa sellaiset ravintolat, joiden toimintaan liittyy minimaalinen riski, suljetaan viikoiksi tai kuukausiksi vain siksi, että rajoituksia ei osata kohdistaa biletyspaikkoihin. Lisäksi ravintoloiden noutomyyntiä tulisi tukea veronkevennyksin ja mahdollistamalla anniskeluoikeus ulosmyynnin yhteyteen”, Juvonen, Juuso ja Reijonen vaativat.

Erityisen kielteisesti perussuomalaiset suhtautuvat liikunta- ja harrastustilojen kaavamaiseen sulkemiseen.

”Esitimme koko esityksen hylkäämistä, koska sen tarpeellisuudesta ei esitetty asiallisia perusteluita. Lisäksi esitimme lausumina rajoitusten vaikuttavuuden ja tarpeellisuuden yksityiskohtaista seurantaa, kiinteiden kulujen korvaamista yrittäjille, työntekijöiden työttömyysturvaa ilman omavastuupäiviä lomautusajalta, ulko- ja sisäliikuntapaikkojen erilaisten riskien analysointia sekä rajoitusten asettamista kuntatasolla, jotta tiloja ei suljeta ja yritysten toimintaa haitata tarpeettomasti”, Juvonen, Juuso ja Reijonen kertovat.

Väärin perustein asetetut rajoitukset aiheuttavat edustajien mukaan merkittäviä yhteiskunnallisia haittoja.

”On selvää, että kun liikuntapaikkoja suljetaan, sillä on sitä suurempia haitallisia vaikutuksia kansanterveydelle, mitä pidempään sulku jatkuu. Suomalaisten pitäisi liikkua nykyistä enemmän eikä vähemmän. Erityisen haitallista näissä rajoituksissa on lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien estäminen. Se aiheuttaa paitsi fyysisen kunnon heikentymistä, myös mielenterveysongelmia. Rajoituksia ei tule asettaa, ellei ole tehty perinpohjaista punnintaa toimenpiteiden hyötyjen ja haittojen välillä”, Juvonen, Juuso ja Reijonen painottavat.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
050 531 1108

Kaisa Juuso
044 575 7758

Minna Reijonen
050 514 4567

TIEDOTE 25.3.2021

Vesihuoltolaki edellyttää käytännössä liittymään niin vesi- kuin viemäröintisysteemeihin vesihuoltolaitoksien toiminta-alueella. Tämä asettaa ihmiset hyvin eriarvoiseen asemaan.
-Kansalaisille voidaan määrätä, jopa uhkasakkoja, ellei liitytä järjestelmiin ja jos perusteet olla liittymättä eivät ole riittävät, sanoo Reijonen.

Vesiosuuskunnat hoitavat usein niin vesi- kuin jätevesiliittymisiä. Joillekin alueille perustetaan kunnan päätöksillä vesihuoltolaitoksien toiminta-alueita. Näillä alueilla asukkaat helposti velvoitetaan liittymään niin vesi- kuin viemäriverkostoon.

Vesiliittymien ja viemäriliittymien hinta ja muut kulut vaihtelevat eri vesiosuuskunnissa. Yleensä liittymiskulut ovat merkittäviä. Kuntalaiset voivat joutua hyvinkin eriarvoiseen asemaan, riippuen minkä osuuskunnan alueella asutaan.
-Tasapuolinen kohtelu hinnoissa ei toteudu kuntalaisten osalta. Myöskään kuntalaisen taloudellista tilannetta ei käytännössä huomioida mitenkään, sanoo Reijonen.

Reijonen teki ministerille kirjallisen kysymyksen, onko suunnitteilla vesihuoltolakiin muutoksia, jotka ottaisivat huomioon kansalaisten taloudellisen tilanteen liittyessä tai kansalaisia ns. pakkoliitettäessä niin vesi- kuin viemäriverkostojen toiminta-alueisiin.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
kuntavaaliehdokas
09 432 3135

TIEDOTE 23.3.2021

Kansanedustaja Minna Reijonen kirjallisen kysymyksen ministerille, kuinka poliisi voi tehdä työtään koronaturvallisesti, kun he eivät vieläkään ole saaneet rokotuksia.

Helsingissä järjestettiin viikonloppuna iso satojen ihmisten mielenosoitus aikana, jolloin koronarajoitukset rajaavat kokoontujien määrän korkeintaan kuuteen henkilöön.
-Uutisoitiin, että mielenosoituksen työtehtävissä olisi voinut vaarantua jopa poliisien työturvallisuus, koska poliiseja ei ole vielä rokotettu, sanoo Reijonen.

Koronarokotukset ovat Suomessa edelleen pahasti kesken. On varauduttava vastaaviin tilanteisiin tulevaisuudessakin. Poliisien työssä ei aina pysty pitämään turvavälejä tai valitsemaan, meneekö koronaturvalliseen tilaan.

Kun tarkastellaan Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta, rokotusjärjestys puhuttaa monen muunkin ammattiryhmän osalta.
-Tulisi käydä läpi ne toiminnot, jotka on pystyttävä turvaamaan kriisissäkin; apteekkien toiminta, poliisin toiminta, koronalle mahdollisesti altistuvien kuljetustehtävissä olevien toiminta, sairaankuljetukset jne, sanoo Reijonen.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
kuntavaaliehdokas
09 432 3135

TIEDOTE 22.3.2021

Kansanedustaja ja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen on huolissaan vuodepaikkojen riittävyydestä.
-Kunnissa ja maakunnissa on oltava riittävästi vuodeosastopaikkoja, sanoo Reijonen.

Koti on jokaiselle tärkeä paikka ja onkin tärkeää, että mahdollisuuksien mukaan henkilö saa hoitoa kotiin. On kuitenkin tilanteita, että kotona ei pärjää. Vuodeosastoja tarvitaan esimerkiksi, kun potilaita jatkohoidetaan toimenpiteiden jälkeen ennen kotiuttamista.

Kuitenkin vuodeosastopaikkoja ei ole tarpeeksi. Kunnat ovat voineet lakkauttaa osastoja tai omassa kunnassa ei aina ole vapaita paikkoja. Hoitajat joutuvat kyselemään muista kunnista, minne potilas mahtuu, vai mahtuuko.
-On kuntia, joissa on lähes aina sellainen tilanne, etteivät kaikki vuodeosastopaikkaa tarvitsevat kuntalaiset mahdu oman kunnan osastoille, toteaa Reijonen.

Välillä tulee tilanteita, että vuodeosastolla suositeltu jatkohoito ei toteudu, koska ei ole paikkoja. Potilas joudutaan näissä tapauksissa kotiuttamaan suoraan kotiin.
-Näyttää sille, että ei ole tilastoja, kuinka moni vuodeosastopaikkaa tarvitseva on jouduttu siirtämään tai kotiuttamaan suoraan kotiin, koska kunnissa ei ole ollut vuodeosastoilla paikkaa. Palautteen perusteella tätä tapahtuu, sanoo Reijonen.

Reijonen teki kirjallisen kysymyksen, kuinka on varmistettu ja kuinka aiotaan varmistaa vuodeosastopaikkojen riittävyys ja kuinka tilannetta valvotaan sekä miten mahdollinen sote-uudistus vaikuttaa.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
kuntavaaliehdokas
09 432 3135

TIEDOTE 19.3.2021

Eduskunta käsitteli tänään täysistunnossa tartuntatautilain muutosta pakollisiin koronatestauksiin liittyen. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen ja Kaisa Juuso nostavat esiin ristiriidan hallituksen puheiden ja tekojen välillä.

”Hallitus on kerta toisensa jälkeen korostanut, kuinka Suomella on Euroopan tiukimpiin kuuluva rajakontrolli. Kuitenkin STM on ohjauskirjeissään aluehallintovirastoille viitannut kintaalla pakollisten rajatarkastusten käyttöönotolle. Sen sijaan, että hallitus olisi keskittynyt estämään tartuntojen pääsyn rajan yli, se on keskittynyt estämään turismin ja samaan aikaan muista syistä rajan ylittäneet ovat päässeet kulkemaan ilman testausta. Hallituspuolueiden edustajat keksivät toinen toistaan omituisempia tekosyitä sille, miksi koronakoiria ei voitaisi ottaa käyttöön rajoilla”, Juvonen ja Juuso ihmettelevät.
Sen sijaan, että tartuntoja olisi torjuttu johdonmukaisesti, hallitus on laiminlyönyt monia tarpeellisia toimia.

”Muissa Euroopan maissa maahan saapuvilta vaaditaan Suomessa negatiivinen testitulos. Suomessa hallitus pakoilee vastuuta ja sysää ongelman laiva- ja lentoyhtiöille. Keinojen etsimisen sijasta nostetaan kädet pystyyn ja jupistaan perusoikeuksista. Ilmeisesti näissä perusoikeuksissa kansalaisten oikeus henkeen ja terveyteen on jossain kaukana vapaan liikkuvuuden alapuolella, kun rajoja ei saada kiinni eikä joukkoliikenteeseen haluta säätää maskipakkoa”, Juvonen ja Juuso moittivat.

Perussuomalaiset vaativat negatiivista testitulosta maahan saapumisen edellytykseksi sekä hallitukselta korjausliikettä viestintänsä suhteen.
”Hallituksen puheet ja teot koronakriisin torjuntatoimiin liittyen ovat olleet vahvassa ristiriidassa keskenään. Kun hallitus haluaa poikkeusoloissa keskittää viestinnän itselleen, sen pitäisi ensin varmistaa, että pystyy viestimään paremmin kuin alueelliset ja paikalliset toimijat. Sairaanhoitopiirien edustajilta on totuttu kuulemaan faktoja, hallitukselta latteuksia. Perussuomalaiset vaativat, että hallitus selkiyttää tiedottamistaan niin, että sekä viranomaisille että kansalaisille välittyy selkeä ja yksiselitteinen käsitys siitä, kuinka eri tilanteissa pitää toimia. Nyt on hallituksella näytön paikka, puheiden sijasta tarvitaan konkretiaa ja tehokkaita toimenpiteitä, joiden vaikutukset on huolella arvioitu ennalta”, Juvonen ja Juuso vaativat.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
050 531 1108

Kaisa Juuso
044 575 7758

Tiedote 19.3.2021

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa oli äärimmäisen tyytyväinen, kun korviin kantautui tieto lausuntokierroksella olevasta lakiluonnoksesta, jossa ehdotetaan maksuhäiriömerkinnän poistumista rekisteristä kuukauden kuluttua siitä hetkestä, kun merkinnän perusteena ollut maksu on kuitattu. Tällä hetkellä merkintä säilyy luottorekisterissä yleensä kolme vuotta, vaikka merkinnän aiheuttanut lasku kuluineen olisi jo maksettu.

-Tässä on nyt vihdoin ja viimein kauan odotettu pienen ihmisen puolella oleva uudistus tekeillä. Toivon koko sydämestäni, että asia etenee valmiiksi laiksi saakka ja vanha epäoikeudenmukainen käytäntö päätyy roskakorin pohjalle, Elomaa sanoo.

Perussuomalaiset ovat politiikassaan pienen ihmisen puolella. Niin tässäkin asiassa. Puolue on johdonmukaisesti ajanut helpotuksia velallisten asemaan ja nostanut tikunnokkaan esimerkiksi velkojen perintään liittyviä epäkohtia ja maksuhäiriömerkinnän saaneiden kansalaisten epätasa-arvoista kohtelua.

-Maksuhäiriömerkintä on kuin huonomman kansalaisen leima, joka vaikeuttaa elämää monin tavoin. Merkintä heikentää mahdollisuuksia saada esimerkiksi vuokra-asuntoa sekä kotivakuutusta. Niin ikään puhelinliittymän avaaminen tai muiden elämän kannalta tarpeellisten sopimusten teko voi tyssätä maksuhäiriömerkintään. Myös työpaikan saaminen voi vaikeutua ja lainan saanti on kiven alla, hän listaa.

Viime vuoden lopussa lähes 400 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä ja kasvoi 5 500 henkilöillä edellisvuodesta. Elomaa on laatinut vuosien saatossa ison nipun valtiopäivätoimia velallisten ja maksuhäiriömerkinnän omaavien suomalaisten tilanteen helpottamiseksi sekä tuonut kantansa esille lukuisissa keskusteluissa eduskunnan istuntosalissa. Lakialoitteita aiheen tiimoilta hän on laatinut kolme, joista ensimmäinen on jo vuodelta 2013. Kirjallisia kysymyksiä on kertynyt yhdeksän ja näiden lisäksi tehtynä on yksi toimenpidealoite sekä yksi keskustelualoite.

-On väärin, että suurta ihmisjoukkoa kyykytetään vanhoista maksetuista veloista vuosikausia. Ei ole oikein, että maksuhäiriömerkintä hankaloittaa elämää kohtuuttomasti. Tähän on puututtava maksuhäiriömerkinnän omaavien tilannetta kohtuullistamalla ja lisäksi kehittämällä esimerkiksi ulosottoa oikeudenmukaisempaan suuntaan, Elomaa näkee.

-Olen halunnut omalla työlläni tuoda esille velkojen takia heikommassa asemassa olevien ihmisten ongelmia ja saada muutosta aikaan. Onneksi tulitukea on poliittisten avausten muodossa tullut yli puoluerajojen, koska hyvät muutokset syntyvät parhaiten yhteistyöllä, hän päättää.

Lisätietoja:
Ritva Elomaa
050 512 0806

TIEDOTE 16.3.2021

Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen hoitolaitoksissa tapahtuneista potilaskuolemista. Viime vuosina on paljastunut useita hoitajien potilaisiin kohdistamia henkirikoksia.

– Viimeisimmässä tapauksessa hengityskonepotilaan hoitoa laiminlyönyt hoitaja todettiin syyllistyneen tappoon syyntakeettomasti. Miten ihmeessä syyntakeeton ihminen on päässyt hoitamaan vaativaa hoitoa tarvitsevaa potilasta, Rantanen kyseenalaistaa.

Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin vuonna 2019 julkaiseman rikollisuustilanneraportin mukaan hoitohenkilöstön kiinnijäämisriski potilaisiin kohdistuvissa henkirikoksissa on selvästi muuta henkirikollisuutta pienempi.

– Potilaskuolemien kautta ilmi tulleet henkirikokset ovat järkyttäviä. Vaikka tietenkin suurin osa hoitohenkilöstöstä on nuhteettomia ja potilaille turvallisia, on kylmäävä ajatus, että meillä voi olla potilaille vaarallisia henkilöitä töissä ja potilaisiin kohdistuvia rikoksia huomaamatta, Rantanen sanoo.

Kirjallisessa kysymyksessään Rantanen peräänkuuluttaa terveydenhuollon valvontajärjestelmien kehittämistä sekä alalle soveltumattomien henkilöiden karsimista.

– Suomalainen terveydenhuolto on maailman huipputasoa, ja se on syytä pitääkin sellaisena. Hoitotyössä ei voi olla henkilöitä, joiden taustan tulisi estää alalla toimimisen. Tähän tarvitaan valvontaa sekä tarkastuksia ja ehkä olisi syytä harkita myös terveydenhuollon ammattilaisille nuhteettomuusvaadetta, Rantanen esittää.

“Kirjallinen kysymys potilaiden turvallisuudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa

Eduskunnan puhemiehelle

1.-2. tammikuuta 2020 välisenä aikana hengityskoneeseen kytketty potilas kuoli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alaisessa hoidossa helsinkiläisessä hoitolaitoksessa. Käräjäoikeus totesi 58-vuotiaan hoitajan syyllistyneen tappoon, mutta olleen teon tehdessään syyntakeeton ja jätettiin tuomitsematta rangaistukseen.

Turkulaisen saattohoitoa tarjoavan Kotisairaala Luotsin sairaanhoitajana toiminutta toimitusjohtajaa on syytetty 96-vuotiaan potilaan murhasta. Syytteen mukaan epäilty oli vastoin hoitavan lääkärin ohjetta ja ilman lääkärin määräystä antanut uhrille useita eri lääkeaineita, kunnes uhrin hengitys salpaantui, hän meni elottomaksi ja menehtyi. Epäilty on aiemmin tuomittu huumausainerikoksesta kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen samassa huumevyyhdissä kuuluisan viihdetaiteilijan kanssa.

Vappuaattona 2017 18-vuotias syvästi kehitysvammainen nainen kuoli yllättäen Turun yliopistollisen keskussairaalan Salon sairaalassa. Kuolinsyytutkinnassa naisen todettiin kuolleen Propofol-nukutuslääkkeen vaikutuksesta, jota naiselle ei ollut määrätty. Murhasta epäilty hoitaja pääsi tutkintavankeudesta tehostettuun matkustuskieltoon eli käytännössä tekniseen pantavalvontaan poliisin vaatimuksesta vangittuna pitämisestä huolimatta. Muutamaa kuukautta potilaan kuoleman jälkeen epäilty syyllistyi törkeään pahoinpitelyyn, jossa epäilty puukotti puolisoaan lähes kuolettavasti ja josta langetettiin 2 vuoden ja 8 kuukauden ehdoton vankeus.

2000-luvulla Suomessa on ollut useita muitakin hoitajien tekemiä henkirikoksia. Vuonna 2014 sairaanhoitaja murhasi 84-vuotiaan muistisairaan salolaisnaisen myrkyttämällä tämän sydämen vajaatoiminnan hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Helsinkiläinen perushoitaja tuomittiin vuonna 2010 elinkautiseen vankeuteen mm. viidestä murhasta, viidestä murhan yrityksestä ja kolmesta törkeästä pahoinpitelystä myrkytettyään iäkkäitä potilaitaan lähinnä rauhoittavilla lääkkeillä vuosina 2004-2009. Ylöjärvellä sairaanhoitaja tuomittiin elinkautiseen vuonna 2007 Ylisen kuntoutuskeskuksessa tapahtuneesta 79-vuotiaan kehitysvammaisen naisen myrkyttämisestä. Sama hoitaja yritti aiemmin myrkyttää insuliinilla kahdeksan kuukauden ikäisen sukulaisvauvansa. Kaksi yövalvojaa sai kuusi vuotta vankeutta törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta liittyen kehitysvammaisen nuoren naisen kuolemaan vuonna 2007 Lehtimäen opistossa Etelä-Pohjanmaalla. Nainen oli saanut kuolettavan määrän insuliinia.

Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (Krimo) marraskuussa 2019 julkaiseman rikollisuustilanneraportin mukaan hoitohenkilöstön kiinnijäämisriski potilaisiin kohdistuvissa henkirikoksissa on selvästi muuta henkirikollisuutta pienempi. Hoitotyöntekijöiden pienempi kiinnijäämisen riski johtuu kuolemansyyntutkintajärjestelmään ja terveydenhuollon valvontajärjestelmiin liittyvistä puutteista. Raportin mukaan tämä on selvinnyt vasta viime vuosien aikana.

Tapahtuneiden henkirikosten ja Krimon raportin valossa nykyinen terveydenhuollon valvontajärjestelmä on puutteellinen ja altistaa potilaat korostuneeseen vaaraan hoitajien suorittaman rikollisuuden osalta. Valvontaa on syytä kehittää siten, että aiempi rikollisuus, päihteiden käyttö tai mielenterveyden ongelmat ovat karsivia tekijöitä hoitotyöhön sijoittumisessa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy terveydenhuollon valvonnan parantamiseksi ja potilaskuolemien ehkäisemiseksi ja miten hallitus aikoo edistää sitä, että terveydenhuollon tehtäviin ei pääse siihen soveltumattomia henkilöitä, ja että alalla jo olevat soveltumattomat henkilöt tunnistetaan ja poistetaan terveydenhuollon tehtävistä?

Helsingissä 16.3.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Mari Rantanen [ps]”

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

TIEDOTE 16.3.2021

Moottorikelkkailuväyliä tehdään Suomessa erilaisin tavoin. On epävirallisia väyliä ja virallisia reittejä.

Epävirallinen kelkkailu-ura

Epävirallinen kelkkailu-ura sovitaan maanomistajan kanssa. Kun väylä on epävirallinen, voidaan uran paikkaa helposti muuttaa, jos maanomistajalle tulee tarve esimerkiksi rakentaa tai käyttää omistamiaan maita muihin tarkoituksiin. Epävirallista kelkkailuväylää kutsutaan moottorikelkkailu-uraksi. Uran ylläpidon kustantaa harrastajat, ei yhteiskunta. Maanomistaja voi saada vuokratuottoja maidensa käytöstä.

Virallinen moottorikelkkailureitti

Virallinen moottorikelkkailureitti tehdään virallisien toimitusten kautta. Reitti merkitään rasitteeksi maanomistajan maille ja se voi rajoittaa maankäyttöä hyvinkin paljon, esimerkiksi rakentamisen tai vaikka metsänomistajan näkökannalta. Maanomistajia ei aina kuunnella, vaan kunnat voivat käyttää pakkokeinoja maanomistajia kohtaan vahvistamalla reittejä lautakuntakäsittelyiden kautta. Virallista väylää kutsutaan moottorikelkkareitiksi. Ylläpidon kustantaa kunta, yhteiskunta ja veronmaksajat. Virallisten reittien käyttäjiltä ei peritä maksua käytöstä.
-Maanomistajalle maksetaan vain hyvin pieni kertakorvaus, vaikka reitti tulee rasitteeksi tilalle, sanoo Reijonen.

Virallinen reitti on epäedullisempi maanomistajalle

Maanomistajat ovat hyvin erilaisessa asemassa riippuen siitä, missä kunnassa sattuvat asumaan ja millainen tahtotila päättäjillä on kuunnella kuntalaisia tai tehdä pakkoreitityksiä.
-Kelkkailu on harrastus, siinä missä muutkin harrastukset. Useat kelkkailijat ovat kertoneet mielellään osallistuvansa väylien kustannuksiin, jos kelkkailu-urat tehdään epävirallisina, kertoo Reijonen

Pakkokeinojen käyttäminen maanomistajia kohtaan tuntuvat epäoikeudenmukaisille ja kummallisille, koska väylät ovat usein sovittavissa maanomistajien kanssa, kunhan korvaus on kohdallaan.
-Maanomistajan yksityisomaisuudensuoja tuntuu olevan hyvin heikko kuntien ajaessa mahdollisia pakkotoimia maanomistajan maille. Minulla ei ole mitään kelkkailua vastaan, vaan sitä vastaan, että kunnissa käytetään pakkokeinoja, sanoo Reijonen.

Reijonen tekikin aiheesta kirjallisen kysymyksen. Hän kysyy ministeriltä, ollaanko parantamassa maanomistajan yksityisomaisuuden suojaa kelkkailureittien virallistamisen osalta ja luopumassa pakkotoimista maanomistajia kohtaan.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 15.3.2021

Koronaepidemia ja sen hillitsemiseksi tarkoitetut rajoitustoimet ovat lamaannuttaneet suomalaisen kulttuurielämän täysin. Taloudellisesti suurimmat menetykset ovat iskeneet musiikki- ja tapahtuma-alaan keikkojen ja konserttien peruutusten vuoksi. Music Finland ry arvioi musiikkialan arvon laskeneen kolmanneksella vuonna 2020 koronatilanteen vuoksi, mikä merkitsi yli 250 miljoonan euron tulonmenetyksiä alalle.

”Suurten kesäfestivaalien perumiset ovat vain jäävuoren huippu vaikkakin näkyvin osa alan kriisitilasta. Kulttuuriala elää yleisötilaisuuksista eikä niitä ole nykyisten rajoitusten puitteissa voitu järjestää lähes vuoteen. Suuri osa alan toimijoista on tämän seurauksena ollut työttömänä ja siten ilman toimeentuloa jo vuoden ajan. Etenkin freelancereille ja itsensätyöllistäjille tilanne on äärimmäisen vaikea heikon työttömyysturvan takia”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen toteaa.

Merkittävä osa kulttuurialan työntekijöistä toimii freelancereina tai itsensätyöllistäjinä, minkä vuoksi moni ei ole oikeutettu työttömyysturvaan työtilanteen heikentyessä.

”Kulttuuriala on koronaepidemian myötä kokenut ennenäkemättömän mullistuksen eikä paluuta vanhaan välttämättä enää ole. Freelancereille tilanne on täysin kestämätön ja moni onkin jäänyt täysin tyhjän päälle töiden loppuessa. Epävarmuus tulevasta saa monet harkitsemaan alanvaihtoa voidakseen turvata toimeentulonsa. Pahimmillaan keikkatyöläinen jää kokonaan työttömyysturvan ulkopuolelle, ellei työssäoloehto ole ehtinyt täyttyä”, perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen huomauttaa.

Edustaja Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen kulttuurialan ja freelancereiden tukemisesta nykyisten koronarajoitusten aikana sekä niiden päättyessä. Myös edustaja Koponen on allekirjoittanut kysymyksen.

”Sivistysvaliokunnan jäseninä kuulemme päivittäin kulttuurialan toimijoiden hädästä sekä kannamme suurta huolta alan tulevaisuudesta. Jatkuva epävarmuus uhkaa näivettää suomalaisen kulttuurialan peruuttamattomasti, ellei hallitus ryhdy toimiin alan tukemiseksi”, Antikainen ja Koponen varoittavat.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

Ari Koponen
040 717 8015

TIEDOTE 12.3.2021

Hallitus yrittää samanaikaisesti hoitaa koronakriisiä ja viedä läpi sote- ja maakuntauudistusta. Kumpikaan ei ole onnistunut erityisen hyvin.

”Hallituksella tuntuu olevan ongelmia priorisoida toimintaansa. Koronakriisi on edelleen välitön uhka kansalaistemme hengelle ja terveydelle. Kriisin hoitoon pitäisi nyt käyttää kaikki tarvittava energia, jotta lainsäädäntö saadaan ajan tasalle, viranomaisille tarvittavat toimivaltuudet ja väestö rokotettua. Yrittäjille, joiden yritykset on käytännössä hallituksen määräyksillä suljettu, pitää saada korvaukset, jotta yritykset ja työpaikat saadaan pelastettua. Näihin asioihin hallituksen energiaa tarvittaisiin. Suurten muutosten tekeminen sote-järjestelmään tai sen rahoitukseen kriisin ollessa käynnissä on väärä ratkaisu”, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen korostaa.

Eduskunnassa puhemiesneuvosto on halunnut siirtää ei-kiireelliset asiat taka-alalle, mutta hallitus ei vastaavaa priorisointia ole tehnyt.

”Puhemiesneuvostosta esitettiin, että kaikki sellaiset asiat, joiden käsittely ei juuri nyt ole välttämätöntä, siirrettäisiin myöhemmäksi. Perustuslakivaliokunta ja useat asiantuntijat ovat kerta toisensa jälkeen huomauttaneet hallitukselle lainvalmistelun puutteellisuudesta. Jopa puhemies Vehviläinen (kesk.) puuttui ravintolat sulkevan esityksen kohdalla siihen, kun hallitus yritti kävellä eduskunnan normaalien käsittelyaikataulujen yli. Tämä palaute pitäisi ottaa vastaan ja ymmärtää. Sote-uudistus pitää valmistella huolella eikä puolihuolimattomasti koronalakien sivussa. Etenkään maakuntien tehtävien laajentamisen aika ei ole nyt”, Juvonen korostaa.

Myöskään hallituksen sisällä ei tunnu olevan yksimielisyyttä maakuntauudistuksen sisällöstä.

”Maakuntauudistuksen valmistelussa hallituspuolueetkin ovat jättäneet mietintöihin eriäviä mielipiteitä. Keskusta tuntuu haluavan mahdollisimman suurta ja laaja-alaista valtaa maakunnille. Jotkut puolueista haluavat lisää veroja maakuntaveron muodossa. Itse näen asian niin, että hallitukselta tarvittaisiin yksimielinen ja huolella valmisteltu esitys, johon liittyisi kattavat vaikutusarviot. Tähän voitaisiin hankkia asiantuntijalausunnot ja tehdä tarvittavat muutokset eduskunnassa. Nyt kuitenkin vallitsee epäselvyys siitä, mitä hallitus tarkalleen ottaen haluaa. Tämä tilanne vaarantaa hallituksen uskottavuuden ja aiheuttaa yhteiskunnassa epäluottamusta hallituksen päätöksentekokykyyn”, Juvonen ihmettelee.

Edustaja Juvonen jätti maakuntaverokomitean mietintöön eriävän mielipiteen, jossa peräänkuulutetaan uudistusten huolellista valmistelua asiantuntijatietoon pohjautuen. Perussuomalaiset eivät hyväksy palveluiden alasajoa eivätkä uusia veroja, vaan edellyttävät tasapainoista budjetointia.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
050 531 1108

TIEDOTE 11.3.2021

Kansanedustaja ja talousvaliokunnan jäsen Minna Reijonen huolestui Pohjois-Savon muuta maata korkeammista asumisen kustannuksista. Omakotiliitto teki vastikään vertailuja asumisen kustannuksista. Kävi ilmi, että Pohjois-Savossa asumisen kustannukset ovat kalleimmat.
-Esille nousi suurien kustannuksien takia esimerkiksi Kuopio, Siilinjärvi ja Leppävirta, toteaa Reijonen.

Vertailu osoitti, että kunnalliset maksut olivat Pohjois-Savossa jopa noin 4500 euroa vuodessa, kun esimerkiksi Lapissa vastaava summa oli noin 3750 euroa vuodessa.

Asumiskustannukset koostuvat monesta eri tekijästä

Näitä kuluja ovat kiinteistöverot, vesimaksut, jätemaksut ja myös esimerkiksi hulevesimaksut ja lämmityskulut.
-Asumiskustannuksilla on iso merkitys alueen asukkaille ja alueen vetovoiman takia nyt ja tulevaisuudessa. On syytä olla huolissaan alueiden eriarvoisuudesta, sanoo Reijonen

Reijonen teki kirjallisen kysymyksen ministerille, mitä on tehtävissä sille, että eri puolilla Suomea ihmiset joutuvat eriarvoiseen asemaan asuinkustannusten suhteen ja miten hallitus aikoo tasata asuinkustannusten eroja jatkossa

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 11.3.2021

Suomessa on valtavasti käyttökelpoisia asuinrakennuksia ja liikekiinteistöjä tyhjillään. Palveluiden keskittäminen keskustoihin on tyhjentänyt taajamista isojakin liikekiinteistöjä.
-Osa kiinteistöissä on huonokuntoisia, eikä niitä ole kustannusten takia järkevää remontoida. Monet ovat kuitenkin vielä hyvässä kunnossa, sanoo Reijonen.

Suuriakin liikekiinteistöjä saa omistukseen pilkkahinnalla. Ostajia ei tahdo löytyä, koska ylläpitokulut ovat suuria. Yksi suuri menoerä on kiinteistövero. Kunnat laskevat, että on halvempaa purkaa kiinteistö, kuin ylläpitää sitä, ellei käyttöä kohteelle ole.

Ei keskitetä kaikkea kaupunkeihin

-Asiaa voisi lähestyä siten, että meillä Suomessa on valtava voimavara, joka jää käyttämättä, toteaa Reijonen.

Kiinteistöjen käyttö voisi muuttua houkuttelevammaksi, jos ylläpitokuluihin, kuten kiinteistöveroihin kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Enemmän liikekiinteistön verohelpotuksia ajalta, kun vuokralaisia ei vielä ole tai ajalta, jolloin kiinteistössä oleva yritys ei ole vielä kovinkaan kannattava. Kenties kiinteistön käyttötarkoituksen muutosta voisi helpottaa.
-Maaseututaajamissa voisi olla merkitystä sillä, jos vaikka tyhjä liikekiinteistö saataisiin helpommin muutettua vaikka asuinkiinteistökäyttöön, sanoo Reijonen

Pidetään maaseutu asuttuna

-Pitäisi pohtia, voisiko antaa vero- tai muita helpotuksia, jos henkilö muuttaa tyhjillään olevaan asuinkiinteistöön ja asuttaa sitä, kysyy Reijonen.

Korona-aika lisäsi etätyötä ja moni pohtii etätyön mahdollisuutta. Maaseudulle asialla olisi iso merkitys. Jokainen uusi asukas elävöittää maaseudun kyliä. On kaikkien etu, jos käyttökelpoisia kiinteistöjä saadaan järkevään käyttöön.

Kirjallinen kysymys

Reijonen teki asiasta kirjallisen kysymyksen, että onko pohdittu, mitä voitaisiin tehdä, jotta valtava määrä Suomessa nykyisin tyhjillään olevia, käyttökelpoisia liikekiinteistöjä ja asuinkiinteistöjä voitaisiin estää jäämästä autioksi ja saataisiin takaisin järkevään käyttöön

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 10.3.2021

Kuntavaalien siirto kesäkuulle on herättänyt vilkasta keskustelua puolin ja toisin. Oikeusministeriö ilmoitti vaalien siirrosta lauantaina puoluesihteerien käsiteltyä asiaa kokouksessaan. Siirtoa perusteltiin THL:n arviolla huhtikuun koronatartuntatilanteesta. Suurta ihmetystä on herättänyt sekä vaalien siirron menettelytapa että pääministerin hiljaisuus asian tiimoilta.

”Hallituksella on ollut lähes vuosi aikaa tehdä tarvittavat koronatoimenpiteet ja suunnitella terveysturvalliset vaalit, jotka kuitenkin päätettiin siirtää viime hetkillä THL:n laskuharjoituksen perusteella. Hallitus osaa kyllä kehua itseään, muttei osaa järjestää vaaleja. Vaalit on kyllä saatu pidettyä useissa muissa maissa huomattavasti vaikeammasta koronatilanteesta huolimatta”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.

Valtaosa kritiikistä on kohdistunut oikeusministeri Anna-Maja Henrikssoniin (r.), sillä pääministeri Sanna Marin (sd.) ei ole kommentoinut asiaa julkisesti lainkaan. Iltalehden pyytäessä kommenttia asiaan pääministerin esikunta ilmoitti, ettei kommentointi onnistu.

”Oikeusministeri Henriksson kertoi Ylen haastattelussa, ettei vaalien siirrosta ole keskusteltu pääministerin kanssa. Tietääkö pääministeri Marin lainkaan mitä hänen oma hallituksensa tekee? Vai pitääkö pääministeri vaalien siirtoa lähinnä ilmoitusluontoisena asiana, jota koko hallituksen ei tarvitse käsitellä?”, Antikainen ihmettelee.

Hämmästystä herättää myös se, kuinka hallitus tekee päätöksiä demokratian kannalta merkittävässä asiassa.

”Oikeusministeri Henriksson on kertonut, ettei ole puhunut pääministerin kanssa vaalien siirrosta. Toiseksi suurimman hallituspuolueen puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) kritisoi julkisesti päätöstä ja kommentoi, että päätös vaalien siirrosta olisi pitänyt tehdä aikaisemmin. Pääministeri Marin ei kommentoi mitään asiasta. Eikö pääministerin pitäisi kriisiaikana johtaa joukkoja edestäpäin, mihin johtajuus on kadonnut?”, Antikainen kysyy.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 10.3.2021

Kuntavaalien siirto kesäkuulle on herättänyt vilkasta keskustelua puolin ja toisin. Oikeusministeriö ilmoitti vaalien siirrosta lauantaina puoluesihteerien käsiteltyä asiaa kokouksessaan. Siirtoa perusteltiin THL:n arviolla huhtikuun koronatartuntatilanteesta. Suurta ihmetystä on herättänyt sekä vaalien siirron menettelytapa että pääministerin hiljaisuus asian tiimoilta.

”Hallituksella on ollut lähes vuosi aikaa tehdä tarvittavat koronatoimenpiteet ja suunnitella terveysturvalliset vaalit, jotka kuitenkin päätettiin siirtää viime hetkillä THL:n laskuharjoituksen perusteella. Hallitus osaa kyllä kehua itseään, muttei osaa järjestää vaaleja. Vaalit on kyllä saatu pidettyä useissa muissa maissa huomattavasti vaikeammasta koronatilanteesta huolimatta”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.

Valtaosa kritiikistä on kohdistunut oikeusministeri Anna-Maja Henrikssoniin (r.), sillä pääministeri Sanna Marin (sd.) ei ole kommentoinut asiaa julkisesti lainkaan. Iltalehden pyytäessä kommenttia asiaan pääministerin esikunta ilmoitti, ettei kommentointi onnistu.

”Oikeusministeri Henriksson kertoi Ylen haastattelussa, ettei vaalien siirrosta ole keskusteltu pääministerin kanssa. Tietääkö pääministeri Marin lainkaan mitä hänen oma hallituksensa tekee? Vai pitääkö pääministeri vaalien siirtoa lähinnä ilmoitusluontoisena asiana, jota koko hallituksen ei tarvitse käsitellä?”, Antikainen ihmettelee.

Hämmästystä herättää myös se, kuinka hallitus tekee päätöksiä demokratian kannalta merkittävässä asiassa.

”Oikeusministeri Henriksson on kertonut, ettei ole puhunut pääministerin kanssa vaalien siirrosta. Toiseksi suurimman hallituspuolueen puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) kritisoi julkisesti päätöstä ja kommentoi, että päätös vaalien siirrosta olisi pitänyt tehdä aikaisemmin. Pääministeri Marin ei kommentoi mitään asiasta. Eikö pääministerin pitäisi kriisiaikana johtaa joukkoja edestäpäin, mihin johtajuus on kadonnut?”, Antikainen kysyy.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

Mielipidekirjoitus 10.3.2021

Tapahtumateollisuus ry:n puheenjohtaja Pekka Timonen nostaa kissan pöydälle todetessaan, että tapahtuma-ala on lentoliikenteen ohella syvimpään koronan takia sukeltanut toimiala. Liikevaihdot ovat pudonneet alalla jopa mielipuoliset 80-90 prosenttia. On päivänselvää, että tapahtuma-alalla tarvitaan kipeästi taloudellista tukea, jotta mahdollisimman moni yrittäjä selviäisi pahimman yli. Kun pohditaan tapahtuma-alan merkitystä Suomen taloudelle, on todettava, että yli kahden miljardin euron toimiala on ollut viime vuodet hyvässä nosteessa ja näkymät koronan jälkeen ovat varsin positiiviset. Muun muassa tämän takia olisi äärimmäisen tärkeää pelastaa tapahtuma-alan yritykset synkältä konkurssiaallolta.

Tapahtuma-ala työllistää yli kolmen tuhannen yrityksen kautta kokoaikaisesti noin 20 000 henkilöä ja peräti 175 000 tilapäistä työntekijää. Tässä lähes 200 000 hyvää syytä Marinin hallitukselle järjestää taloudellista tukea tapahtuma-alan yrittäjille. Otetaan esimerkkitapaukseksi suosittu muusikko, jonka ympärillä häärii yllättävän paljon eri alojen osaajia. Tarvitaan muun muassa manageria, markkinointi-ihmisiä, tekniikan ja valaistuksen ammattilaisia, äänentoiston osaajia ja musiikin tuottajaa sekä tietysti legendaarisia roudareita, jotta keikat saadaan ylipäätään hoidettua maaliin. Keikkatoiminta luonnollisesti työllistää tapahtumapaikalla lisäksi baarihenkilökuntaa, järjestyksenvalvojia ja niin edelleen.

Suuri osa tapahtuma-alalla työskentelevistä suomalaisista on freelancereita sekä yksinyrittäjiä. Freelancereiden ja pienyrittäjien työttömyysturva on usein tavallista palkansaajaa heikompi. Monilla heistä kovat ajat jatkuvat, kun ei omaa elinkeinoa pääse vieläkään harjoittamaan. Kyse ei ole harrastustoiminnasta vaan leipätyöstä. Valtion on tultava vastaan, kun terveysturvallisuuden nimissä työt viedään alta pois.

Suhteellisen verkkaisesta rokotustahdista huolimatta väestöä ollaan jo jonkin verran saatu rokotettua ja kyllä jonain kirkkaana päivänä elämänmeno alkaa olemaan jo melko lähellä normaalia ja keikkalavat heräävät henkiin. Vetoan nyt hallitukseen, että tehkää kaikkenne sen puolesta, että Suomessa olisi vielä tapahtuma-alan yrityksiä pystyssä koronakriisin jälkeen, koska vuorenvarmasti kysyntä tulee olemaan kova. Suomella ei ole varaa päästää tätä yhtä talouskasvun lähdettä kuivumaan. Koronatartunnoista huolestuttava määrä on peräisin Suomen rajojen ulkopuolelta. Vuotavat rajat sekä tähän liittyen puutteet testauksessa langettavat synkän varjon tapahtumakesän 2021 ylle. Näiden ulkomailta tulevien tartuntaketjujen katkaiseminen voisi olla nyt ensi askel siihen suuntaan, että ensi kesänä festarit ja muut menot saataisiin käyntiin ja tapahtuma-alan työntekijät taas hommiin.

Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja, ps

TIEDOTE 10.3.2021

Kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen on huolissaan, toteutuuko annettu rokoteaikataulu.
-Hyvin organisoidut rokotukset ovat tärkeitä, jotta pandemia saadaan hillittyä. Rokotteiden hankinnan ja jakelun täytyy olla takkuamatonta, sanoo Reijonen.

EU-komissio on jo tammikuussa kehottanut rokottamaan yli 80-vuotiaat ikäihmiset ennen maaliskuuta. Eri puolilla Suomea tilanne vaihtelee huomattavasti. On ollut ongelmia saada rokotteita.

Samoin EU-komissio on kehottanut, että vähintään 80% terveydenhuollon työntekijöistä olisi rokotettu ennen maaliskuuta vuonna 2021.
-Rokotustahti tuntuu hitaalle ja sen myötä paluu entiseen normaaliin karkaa koko ajan kauemmaksi, toteaa Reijonen.

Reijonen teki kirjallisen kysymyksen, miten aikataulut pitävät paikkaansa ja mitä Suomi aikoo tehdä, että EU-komission kehotus toteutuu.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
kuntavaaliehdokas
09 432 3135

TIEDOTE 9.3.2021

Kuntavaalien siirtämiseen johtanut prosessi herättää paljon kysymyksiä. Toistaiseksi hallitus ja erityisesti pääministeri Sanna Marin (sd.) ovat vältelleet kysymyksiin vastaamista.

”Kuntavaalien ajankohta ei voinut tulla kenellekään yllätyksenä. Päinvastoin, viime lokakuussa oikeusministeriö tiedotti valmistelevansa yhdessä THL:n kanssa turvallista äänestämistä epidemiatilanteesta riippumatta. Aikaa on ollut useita kuukausia eikä esimerkiksi Yhdysvalloissa vaaleja siirretty, vaikka koronatilanne oli siellä vaalien aikaan paljon pahempi. Kansalle on kerrottava rehellisesti, mistä yhtäkkinen suunnanmuutos johtui, ja kuinka prosessi eteni”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii.

Laskelmat, joilla siirtoa perusteltiin, eivät kestä lähempää tarkastelua.
”Kun poskettoman suuri tartuntamäärien nousu kyseenalaistettiin, THL:n Mika Salminen kiirehti kertomaan, että kyseessä oli vain laskuharjoitus. Puoluesihteerit kuitenkin tekivät päätöksensä näiden laskelmien pohjalta. Kerrottiinko heille laskentamallin puutteista? On myös epäuskottavaa, että oikeusministeriön virkamiehet päätyisivät tuomaan vaalityöryhmälle pohjaesityksen vaalien siirrosta kysymättä ministeriltä tai informoimatta häntä ensin. Kuka päätökset teki ja kenellä kaikilla tieto oli ennen vaalityöryhmän kokousta?”, Antikainen tivaa.

Vaalien siirto yhdistettynä hallituspuolueiden ehdokashankinnan takkuiluun ja jatkoaika ehdokaslistojen jättämiseen herättävät kiusallisia kysymyksiä.

”Mikäli vaalien siirron taustalla oli poliittista ohjausta, herää kysymys, pitikö vaaleja siirtää, koska kepun kannatus oli liian alhainen eikä demareilla ollut vielä tarpeeksi ehdokkaita. Jos listoja saa alkuperäisen päivämäärän jälkeen täydentää muillakin kuin vasta kyseisen päivämäärän jälkeen 18 vuotta täyttäneillä, tilanne vaikuttaa juuri tältä. Vaalien siirtäminen siksi, että hallituspuolueet voivat paikata kannatustilannettaan ja täydentää ehdokaslistojaan, ei kuulu länsimaiseen yhteiskuntaan, vaan tekee Suomesta demokratian irvikuvan. Missä se hallituksen toitottama oikeusvaltioperiaate nyt on, heitettiinkö se romukoppaan oman valta-aseman säilyttämiseksi? Voiko Suomelta nyt jäädä EU:n elvytyspakettirahat saamatta hallituksen omien vaatimusten ja toiminnan seurauksena?”, Antikainen ihmettelee.

Antikainen on tänään tehnyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa hän tivaa hallitukselta vastauksia siihen, kuinka esitys vaalien siirtämisestä syntyi.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 9.2.2021

Kansanedustaja Minna Reijonen pitää vaikutusarviointeja tärkeinä.
-Erityisen merkittäviä ne ovat, kun tehdään Suomen historian suurinta hallinnon uudistusta, sanoo Reijonen.

Sote-uudistus vaikuttaa hallinnollisesti siten, että lähikuntapäättäjät eivät enää olekaan päättämässä kunnan terveys- ja sosiaalipuolen asioista. Päätöksenteko siirtyy kauemmas.

Kuntaliitoksia tehdessä vaikutusarviot kuntalaisiin, yrityksiin ja muihin liittyviin asioihin ovat tärkeitä. Valitettavasti kuntaliitoksissa ei aina ole tehty riippumattomia tai puolueettomia vaikutusarvioita. Joskus esimerkiksi eroista liittyvien kuntien maapolitiikan osalta on saatettu todeta vain sen olevan erilaista.
-Kuntaliitoksen tehneiden kuntien osalta on hyvin vähän tarkasteltu liitoksen jälkeisiä vaikutuksia ja verrattu niitä vastaaviin itsenäisinä pysyneisiin kuntiin, toteaa Reijonen.

Sote-uudistus vaikuttaa myös kuntaliitoskunnissa. Kuntalaisille nämä vaikutuksien arvioinnit ovat tärkeitä.

Reijonen tekikin ministerille kirjallisen kysymyksen, kuinka tarkastellaan kuntaliitoskuntia ja millaiset vaikutusarvioinnit tehdään jo aiemmin kuntaliitoksen tehneiden kuntien osalta liittyen mahdolliseen sote-uudistukseen.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
kuntavaaliehdokas
09 432 3135

TIEDOTE 8.3.2021

Hallituksen päätös siirtää vaalit on kyseenalainen, kun sen suhteuttaa hallituksen aikaisempaan suhtautumiseen toimenpiteisiin, joilla tartuntamääriä olisi voitu rajoittaa.

”Hiljattain julkisuuteen nousi tapaus, jossa bussimatkustaja oli tartuttanut kymmenittäin muita matkustajia. Perussuomalaiset esittivät eduskunnassa tartuntatautilain muutoksen yhteydessä jo helmikuun alussa, että joukkoliikenteessä liikennöitsijä voisi päättää maskipakosta. Hallituspuolueet, KD ja Liike Nyt äänestivät esitystä vastaan, kokoomus tyhjää. Nyt tilanne on hallituksen mielestä niin paha, että vaalit pitää siirtää. Käsi sydämellä, hyvä hallitus, oletteko tehneet tähän mennessä kaiken voitavanne tartuntojen leviämisen estämiseksi?”, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen kysyy.

Vaalien siirtäminen on poikkeuksellinen ja ennenkuulumaton toimenpide.

”Muissa maissa vaalit on järjestetty normaalisti, vaikka tartuntatilanne on ollut pahempi kuin Suomessa tällä hetkellä. Millainen poru olisi noussut siitä, jos Yhdysvalloissa presidentinvaaleja olisi siirretty? Suomessa hallituksella on ollut vuosi aikaa pohtia, kuinka vaalit voitaisiin järjestää turvallisesti. Keinoja on lukuisia, kuten ennakkoäänestysajan pidentäminen, sähköinen äänestys tai vaikkapa ulkona tapahtuva drive in -äänestys. Miksi hallitus ei ottanut esimerkiksi näitä keinoja käyttöön tai ylipäänsä tehnyt mitään?”, Juvonen ihmettelee.

Hallituksen toiminta koronatartuntojen torjunnassa on ollut leväperäistä ja poukkoilevaa.

”Virusmuunnosten leviäminen Suomeen olisi pystytty välttämään tai ainakin tartuntaketjut saada hallintaan, jos pakollinen testaus rajoilla olisi otettu käyttöön, kuten useimmat muut maat ovat jo tehneet jo aikoja sitten. Suomi ei edellytä edes ennalta hankittuja testitodistuksia maahan saapujilta, kuten muut EU-maat lähes poikkeuksetta tekevät. Hallituksen toiminnan onnistumisen voi tiivistää yhteen lauseeseen. Miksi vaalit pitää siirtää, mutta bussissa saa edelleen matkustaa ilman maskia?”, Juvonen lataa.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
050 531 1108

TIEDOTE 8.3.2021

Suomen kannalta on oleellista, että lääkehuolto on turvattu niin normaali- kuin poikkeusoloissakin. Jos apteekki joudutaan sulkemaan karanteenin takia, lääkkeiden toimittaminen asiakkaille vaarantuu.
-Tällaista tilannetta ei saa päästää tapahtumaa, sanoo Reijonen.

Rokotusten organisointi on tärkeää ja rokotejakelun huoltovarmuus on turvattava. Apteekin työntekijöiden ja rokotejakelussa mukana olevien henkilöiden rokottaminen ajoissa varmistaa osaltaan rokotteiden jakelun toimivuuden ja lääkkeiden toimitukset. Apteekkien ja apteekin henkilökunnan rooli on tässä merkittävä.
-Apteekin henkilökunnalla on riski altistua koronalle asiakaskontaktien myötä. Jos apteekin henkilökunnasta joku altistuu tai sairastuu, voi se vaikuttaa merkittävästi lääketoimituksiin, toteaa Reijonen.

Apteekin henkilökunta työskentelee yleensä samoissa tiloissa. Jos henkilökunta joutuu karanteeniin, vaarantuu alueen lääkehuolto. Lääkkeiden toimituksesta vastaa farmaseuttinen henkilöstö, joten ammattitaitoista henkilökuntaa ei mahdollisen karanteenin alkaessa ole välttämättä saatavilla. Käytännössä karanteeni voi pysäyttää alueen lääkehuollon.

Toinen kriittinen ammattiryhmä on poliisit. Myös heidät tulee huomioida rokotusjärjestyksessä.
-Koko maa ja varsinkin Pohjois-Suomi kärsii jo valmiiksi poliisipulasta, joten poliisien sairastuminen ja altistuminen voivat pahentaa tilannetta huomattavasti. Tästä voi olla merkittäviä seurauksia yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, toteaa Reijonen.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
kuntavaaliehdokas
09 432 3135

26.2.2021
Riikka Purra mainitsi kirjoituksessaan Hesarin mielipidekirjoituksen, jossa opettaja tuo esille huolestuttavia epäkohtia.

Eriytymiskehitys on selvästi nähtävissä, toisaalta pitää muistaa, että tarvitaan erilaisia tukimuotoja, kouluja tai ainakin luokkia erilaisille oppilaille.

Opettaja ei voi toimia samanaikaisesti kielenopettajana, perhetyöntekijänä, sosiaalityöntekijänä sekä erilaisten traumaattisten kokemusten, psykologisten ja kehityshäiriöiden erityisopettajana ja asiantuntijana.

Opettajien on saatava keskittyä opettamiseen ja he ovat asiantuntijana oppimisvaikeuksien ehkäisemisessä ja oppimisen edistämisessä, mutta ei ole opettajan tehtävä hoitaa kaikkia niitä syvimpiä syitä, joista nämä vaikeudet johtuvat. Ne kuuluvat muiden asiantuntijoiden työnkuvaan, toki yhteistyössä koulun kanssa.

On turhaan puhua erilaisista tuki muodoista, joiden tarve ja tukisuunnitelmat kyllä kirjataan erilaisiin dokumentteihin, kun tuen toteuttamisen keinot ja resurssit eivät kohtaa.

Taas ollaan tilanteessa, jossa puhutaan kauniisti, julistetaan ja kirjataan tärkeitä asioita paperille, mutta todellisuudessa tuki jää liian heikoksi ja oppilaat eivät saa sellaista tukea kuin mitä heidän dokumenttien mukaan olisi pitänyt saada.

Näyttää samalta kuin hienot havainnekuvat uusista asuinalueista, joissa rakennukset ovat kauniita, suuret puut ja avoimet kävelykadut iloisine lapsineen ja tyytyväisine aikuisineen kauniissa auringonpaisteessa. Kun rakennukset on saatu rakennettua, on jäljellä betonislummi asvalttipihoineen, muutama istutettu pensas siellä täällä.

Asioita on lähdettävä kehittämään ruohonjuuritasolta, on kuunneltava opettajia, koulun henkilökuntaa, oppilaita sekä vanhempia ja palautettava päätösvalta käytännön tasolle. Työtä tekevien opettajien on oltava mukana päätöksenteossa, vaikuttamassa ja kehittämässä koulussa tehtäviin ratkaisuihin.

Peruskoulu ei saa jäädä pelkäksi säästökohteeksi ja mahdottomaksi ideologiseksi unelmaksi.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007825954.html?fbclid=IwAR3VLPbybFQY9m6uJImgXPEetCgDY1W0zPsgXSvfg-NhdFSfTjZ9L7uZ4HY

Riikka Purran kirjoitus
https://www.facebook.com/108379644250296/posts/244432120645047/?d=n

Nina Strandén

Tiedote 26.2.2021

Perussuomalaisten kansanedustajat Ritva ”Kike” Elomaa, Leena Meri, Mari Rantanen ja Veikko Vallin ovat jättäneet kirjallisen kysymyksen eläinsuojelulain noudattamisen valvonnasta. He peräänkuuluttavat hallitukselta eläinsuojelurikosten valvonnan tehostamista lainsäädäntöä uudistamalla ja resursseja lisäämällä valvontaa suorittaville viranomaisille.

Tällä viikolla esille noussut äärimmäisen törkeä koiriin kohdistunut väkivalta suojelukoirakoulutuksen yhteydessä on hälyttävä esimerkki siitä, millaista väkivaltaa eläimiin kohdistuu yhä tänä päivänä. Oikeutta eläimille -yhdistys on julkaissut salaa Paimiossa ja Loviisassa kuvattua videomateriaalia, jossa koiria potkitaan, lyödään ja kuristetaan. Lisäksi koirilla käytetään sähköpantoja ja niitä koulutetaan antamalla kovia ja pitkäkestoisia sähköiskuja.

Elomaa, Meri, Rantanen ja Vallin tuomitsevat jyrkästi tällaisen käsittämättömän puolustuskyvyttömiin eläimiin kohdistuvan silmittömän väkivallan. Heidän mielestään tekijät tulee saattaa vastuuseen teoistaan ja rangaistusten tulee olla asteikon tiukimmasta päästä. Hallituksen tehtävä on varmistaa, että lainsäädännön ja resurssien puolesta eläinsuojelun parissa työskentelevillä viranomaisilla on riittävät työkalut puuttua väärinkäytöksiin. Ongelma ei koske ainoastaan koirien kouluttamista vaan kaikkea eläintenpitoa mukaan lukien tuotanto- ja lemmikkieläimet.

Suojelukoirien kouluttamiseen liittyvässä esimerkkitapauksessa eläinsuojelurikoksen tunnusmerkistö täyttyy videoissa esitetyn materiaalin perusteella. Käytännössä ilman toimivaa valvontaa ei syyllisiä kuitenkaan voida saada tilille teoistaan. Juuri siksi valvonnan tehostaminen on äärimmäisen tärkeää, jos eläinrääkkäykseen halutaan puuttua toden teolla. Pallo on hallituksella.

Lisätietoja:
Ritva ”Kike” Elomaa
050 512 0806

Leena Meri
050513 2330

Mari Rantanen
050 514 4547

Veikko Vallin
050 476 9598

TIEDOTE 25.2.2021

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen ja farmaseutti Minna Reijonen saa kiitosta kampanja kasvoksi lupautuneelta Apteekkariliiton yhdyskuntasuhteista vastaavalta johtajalta Touko Aallolta.

Kiitä, kannusta ja tsemppaa kollegoita näinä vaikeina aikoina -kampanjan tarkoitus on jakaa iloa ja hyvää mieltä terveydenhuollon ja farmasian alan ammattilaisille. Kampanja toteutetaan tänä vuonna viidennen kerran.

Kampanjavideossa Touko Aalto sanoo: ”Tahdon kiittää ihmistä, joka on koko vaalikauden tehnyt paljon töitä sosiaali- ja terveyspolitiikan kysymysten parissa, nostanut esiin kirjallisilla kysymyksillä etenkin lääke- ja lääkitysturvallisuuteen, omaishoitajien tilanteeseen liittyviä kysymyksiä ja tehnyt näkyväksi tuhansien ja tuhansien suomalaisten arjessa nousevia kysymyksiä, haasteita ja ongelmia.”

Touko Aalto on Vihreiden entinen puheenjohtaja ja entinen kansanedustaja.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
kuntavaaliehdokas
09 432 3135

Tiedote 25.2.2021

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri teki viime vuoden lopulla lakialoitteen eläimiin sekaantumisen kieltämiseksi.

Aloite käsitellään torstaina eduskunnan täysistunnossa.
– Minusta on oikeustajun vastaista, että Suomessa eläimiin sekaantuminen on sallittua, kunhan et vahingoita eläintä. Miten kipu ja kärsimys mitataan? Haastatellaanko eläintä, että tunsitko kärsimystä, kipua tai tuskaa? Tuskinpa vaan.

– Kyse on teosta, joka loukkaa eläinten oikeuksia ja hyvinvointia. Siksi ihmettelen, missä on eläinten hyvinvoinnista aina niin paljon puhuvien vihreiden tuki aloitteelle? Ei ole tukea. Jääkö vihreiden puheet vain puheiksi, että heti kun se on ristiriidassa ihmisen halujen kanssa, unohdetaan eläinten hyvinvointi, Meri kysyy.

Pornografia kielletty, sekaantuminen ei

– Meillä on jo kriminalisoitu eläimeen sekaantumista esittävän kuvan levittäminen, mutta itse sekaantumista ei. On siis ajateltu, että eläimiin sekaantumista esittävän kuvan levittäminen on vaaraksi yleiselle järjestykselle ja moraalille, mutta sitten se itse teko ei. Tässä on selkeä ristiriita, joka tulisi korjata, Meri sanoo.

Lakialoite on luettavissa täältä.

Leena Meri
050 513 2330

TIEDOTE 23.2.2021

Pääministeri Marinin hallituksen sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen tehtävien järjestämisvastuu siirtyy kunnilta uusille hyvinvointialueille. Alkuvaiheessa rahoituksesta vastaa pääosin valtio, mutta tulevaisuudessa sote-maakunnat saavat mahdollisesti myös verotusoikeuden. Rahoitusmallin käyttöönotossa on seitsemän vuoden siirtymävaihe, jolloin laskennallisen rahoituksen ja todellisten kulujen eroa tasoitetaan siirtymätasauksella.

”Hallituksen kaavailema siirtymätasaus rankaisee niitä maakuntia, jotka ovat noudattaneet tiukkaa kulukuria vuosien ajan. On käsittämätöntä, että taloutensa hyvin hoitaneet ja palvelunsa kustannustehokkaasti järjestäneet alueet menettävät niille kuuluvan lisärahoituksen, vaikka sille olisi todellisuudessa huutava tarve. Siun sote on vuosia tehnyt hartiavoimin töitä taloudenpitonsa eteen ja nyt tämä työ palkitaan leikkaamalla rahoitusta siirtymätasauksella”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.

Uusien hyvinvointialueiden rahoitus perustuu tarvevakioituihin kriteereihin huomioiden palveluiden tarve, väestön ikä- ja sukupuolirakenne, sairastavuus sekä sosioekonomia. THL on tämän perusteella arvioinut eri maakuntien asukkaiden sote-palveluiden tarvetta suhteessa maan keskimääräiseen tasoon. Pienin tarve oli Uudellamaalla, korkeimmat kertoimet taasen Itä-Suomen maakunnissa.

”Pohjois-Karjalassa on THL:n laskelmien mukaan yksi maan suurimpia sote-palveluiden tarvekertoimia ja palveluiden tarve tulee kasvamaan entisestään väestön vanhetessa. Väestön ikäjakauma ei ole maakuntien itsensä päätettävissä, eikä maakunta voi itse päättää, mitkä lakisääteisistä palveluista se haluaa järjestää. Rahoitusta leikataan silti kovalla kädellä, mikä myös rajoittaa maakunnan kykyä riittäviin investointeihin tulevaisuutta ajatellen. Riittävä rahoitus on turvattava nyt, eikä vasta sitten, kun maakunnan sote-palvelut ovat kriisissä”, Antikainen vaatii.

Edustaja Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen pysyvän siirtymätasauksen vaikutuksesta hyvinvointialueiden rahoitukseen.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 8.2.2021

Kansanedustaja ja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen teki tammikuussa kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyi, kuinka hallitus aikoo puuttua lastensuojelullisesti toimintaan, jossa lapset kotonaan altistuvat terroristijärjestön propagandavideoille ja aseita käytetään lapsien leluina?

On uutisoitu, että lapsille on näytetty terroristijärjestön propagandavideoita ja oikeat aseet ovat olleet ainoita leluja. Viime aikoina on uutisoitu suojelupoliisin olevan huolissaan Suomessa tapahtuvasta radikalisoitumisesta, jota on ollut havaittavissa osassa perheissä.

-Ministeri Kiurun vastaus oli pitkälti kopio lastensuojelulaista yms. Varsinaiseen kysymykseen hän ei ottanut kantaa, toteaa Reijonen.

Väkivaltainen ideologia tekee väkivallasta hyväksytyn tavan toimia ja kannustaa väkivaltaan. Havaittu tilanne on vakava ja otettava tosissaan. Aiheesta ei ole syytä vaieta. Vaikka vanhemmat ovat aina vastuussa kasvatuksesta, on myös yhteiskunnalla vastuu silloin, kun puhutaan lasten radikalisoinnista.

-Vanhemmilla saa olla erilaisia ideologioita ja poliittisia kantoja. Nyt kyseessä on kuitenkin toiminta, missä lapsia kasvatetaan väkivaltaiseen ideologiaan ja sellaiseen tulee myös yhteiskunnan puuttua, sanoo Reijonen.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

Tiedote 5.2. 2021

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen on huojentunut siitä, että Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva lääkkeiden hintalautakunta hyväksyi torstaina 4.2.2021 korvattavuushakemukset neljälle uudelle lääkkeelle kystisen fibroosin hoitoon. Juvonen nosti epäkohdan lääkkeiden korvaamattomuudesta esiin kirjallisessa kysymyksessään vuosi sitten 6. 2. 2020.

Päätös tuo kystistä fibroosia (CF) sairastavien hoitoo merkittäviä parannuksia. Tulen myös jatkossa tekemään kaikkeni uuden sukupolven lääkkeiden saamiseksi suomalaisten käyttöön. Esimerkkinä muun muassa syöpälääkkeet, Juvonen kertoo.

Nuo ihmiset olivat hyvin yksin sairautensa ja asiansa kanssa. Kun kuulee pienen lapsen vanhemman hädän, on pakko toimia. Kysyin hallitukselta, että mitä se aikoo tehdä, jotta harvinaisia sairauksia sairastavat ihmiset saavat käyttöönsä uuden sukupolven lääkkeitä ja aikooko hallitus edistää kystistä fibroosia sairastavien henkilöiden mahdollisuutta saada markkinoille tulevia uusia lääkkeitä käyttöönsä lääkekorvattavuuden keinoin. Hilan päätös lääkkeiden korvattavuuteen oli aluksi kielteinen, mutta se on nyt muuttunut, Juvonen kertoo.

Kystinen fibroosi on vakava, etenevä, synnynnäinen ja parantumaton monielinsairaus, jota sairastaa Suomessa noin sata henkilöä. Elimistöön kertyvän sitkeän liman vuoksi erityisesti keuhkojen toiminta heikentyy asteittain. Suomessa on tähän mennessä tehty keuhkonsiirtoja 18 CF-sairastavalle. Tälläkin hetkellä Suomessa useampi CF-sairastava odottaa elinsiirtojonossa. Hintalautakunnan päätöksen myötä Suomessa voidaan jatkossa korvata hoito Kalydeco, Kaftrio, Orkambi ja Symkevi -nimisillä lääkkeillä.

Uusimman ja tehokkaimman Kaftrio-lääkkeen avulla CF-sairastavien terveydentila, kunto, työkyky ja elämänlaatu ovat kohonneet merkittävästi. CF-sairastavien eliniän odote on tähän asti ollut huomattavasti muuta väestöä lyhyempi, noin 40 vuotta, mutta Kaftrion on arvioitu pidentävän elinikää yli 20 vuodella merkittävästi terveempänä, kerrotaan CF- yhdistyksen tiedotteessa asiasta 4.2. 2021.

Lisätiedot
Arja Juvonen
Kansanedustaja, ps
050-5311 108

TIEDOTE 5.2.2021

Omaishoidon rooli tulee kasvamaan. Omaishoitoon tarvitaan lisää resursseja ja enemmän rahoitusta. Sote-uudistus mullistaa Suomen kuntien ja terveydenhuollon rahoituksen sekä hallinnon. Sote-suunnitelmissa ei kuitenkaan suoraan luvata lisärahoitusta omaishoitoon, vaikka se on tulevaisuudessa vielä merkittävämmässä roolissa.

-Koska omaishoito on niin merkittävä osa terveydenhuoltoamme, tulisi se ottaa huomioon soteuudistuksessa ja ennen kaikkea sen rahoituksessa, toteaa Reijonen.

Hyvinvointiyhteiskuntamme romahtaa ilman omaishoitajia

Omaishoitajat muodostavat merkittävän osan terveydenhuollostamme. Tällä hetkellä meillä on noin 60 000 omaishoitajaa, jotka säästävät yhteiskunnallemme valtavan summan vuodessa. Omaishoidontuen saajista 58 % on 65 vuotta täyttäneitä.

-Puhutaan miljardisäästöistä vuodessa. Ilman omaishoitajia koko terveydenhuoltomme on vaarassa. Meillä ei ole hoitopaikkoja, henkilökuntaa tai rahaa hoitaa 60 000 omaishoidettavaa laitoksissa tai palveluasumisessa, toteaa Reijonen.

Reijonen teki kirjallisen kysymyksen, miten omaishoidon asemaa parannetaan sotessa ja miksei lisärahoitusta ole soteuudistuksessa näkyvissä.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 4.2.2021

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) nimittämä kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR on eilen antanut suosituksen, että kahdessa annoksessa annettavien koronarokotteiden annosväli tulisi pidentää 12 viikkoon. Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen on suosituksesta ihmeissään. Mm. lääkeyritys BioNTech on varoittanut, että sen yhdessä amerikkalaisyhtiö Pfizerin kanssa kehittämän koronarokotteen teho ei ole taattu, jos toisen rokoteannoksen antamista viivästytetään yli kolmen viikon.

– Niin rokotevalmistajat, maailman terveysjärjestö WHO kuin Euroopan lääkevirasto EMA:kin ovat suositelleet, että toisen rokoteannoksen väli on 3-4 viikkoa, kuitenkin maksimissaan 42 päivää mikäli epidemiatilanne on erityisen vakava. Suomessa epidemia ei ole erityisen paha moneen muuhun maahan verrattuna. Silti THL linjaa kaksinkertaisen rokoteannosvälin kuin mitä on suositeltu, Rantanen summaa.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek perustelee linjausta sillä, että rokotettu saa usein paremman suojan annosväliä pidentämällä, sillä silloin elimistön tuottama vastustuskyky kypsyy ja vahvistuu. Lisäksi Nohynekin mukaan pidempi annosväli auttaa vakavassa epidemiatilanteessa nostamaan rokotuskattavuutta, kun pienissä erissä saapuvat annoksen riittävät useammalle.

– Vielä kuukausi sitten sekä THL:n Nohynek että Tampereen yliopiston rokotekeskuksen professori Mika Rämet olivat päinvastaista mieltä rokotevälin pidentämisestä. Jos nyt asiat ovat toisin, tulisi sille löytyä vankka tutkimusnäyttö perustaksi. Olen huolissani siitä, että rokotuskattavuutta yritetään pönkittää keinotekoisesti. Vaarana on, että rokotteen teho kärsii ja suoja virukselle jää puutteelliseksi. Pahimmassa tapauksessa virus saa tilaisuuden muuntautua rokotetta kestäväksi, Rantanen perustelee.

THL ilmoittaa tarkastelevansa uudelleen suosituksia rokotteiden kohderyhmistä ja annosvälistä sitä mukaa, kun saatavilla on uutta tietoa sekä Suomeen toimitettavista rokotemääristä että eri rokotteiden suojatehosta.

– Miten rokoteohjeistus voi muuttua sillä perusteella, minkä verran Suomi saa rokotetta? Mitään takeita suojatehosta ei voi olla, mikäli rokotetta käytetään eri tavoin kuin on tutkittu ja suositeltu. Ihmettelen, ettei media napannut kiinni tähän eilisessä tiedotustilaisuudessa. Riittävä rokoteväli tulisi varmentaa valmistajalta ja Euroopan lääkevirastolta, Rantanen sanoo.

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

TIEDOTE 4.2.2021

Kansanedustaja ja talousvaliokunnan jäsen Minna Reijonen teki kirjallisen kysymyksen, missä hän kysyi ministeriltä, miten elpymisrahojen Suomen osuuden väheneminen vaikuttaa Itä-Suomen osalle aiottuihin suunnitelmiin.

Jos EU:n elpymispaketti hyväksytään, kuten Suomen enemmistöhallitus haluaa, Suomen maksuosuudeksi tulee 6,6 miljardia. Suomen oletettiin saavan takaisin tästä rahasummasta noin puolet.
-Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että ehkä saammekin takaisin enää ehkä vain 2 miljardia tai jopa vai 1,5 miljardia. Suomessa on kuitenkin tehty jo suunnitelmia tulevalle rahankäytölle, sanoo Reijonen.

Jos hallitus runnoo elvytyspaketin läpi, rahat ovat tarpeen myös itäisessä Suomessa. Suomi kärsii koronasta ja vielä kaikki koronaan liittyvät menetykset eivät edes ole tiedossa. Koska Suomeen saatavilla oleva rahamäärä EU:sta pienenee huomattavasti, suunnitelmat Suomen rahankäytöstä tulevat oleellisesti muuttumaan.
-Miten siis koko ajan hupeneva rahasumma tullaan käyttämään ja mikä on Itä-Suomen osuus siitä? Mitä suunniteltua jää nyt sitten tekemättä, kun tulevaksi oletetut rahat supistuvat, kysyy Reijonen.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 4.2.2021

Keskiviikkona 27.1.2021 voimaan astuneet aiempaa tiukemmat maahantulosäännöt ovat vähentäneet voimakkaasti Suomeen saapuvien matkustajien määrää. Tavoitteena on vähentää rajaliikennettä, jotta koronaviruksen uusien muunnosten leviäminen estettäisiin. Rajoitukset ovat näillä näkymin voimassa 25. helmikuuta asti.

”Maahantulon ehtoja tiukennetaan, mutta karanteeni ja koronatesti ovat edelleen vapaaehtoisia. Suomen kansalaisia ja Suomessa vakituisesti asuvia muiden maiden kansalaisia rajoitukset eivät koske. Vapaaehtoiset testit ja pelkästään suositusmuotoiset karanteenit eivät pysäytä epidemiaa, jos maahan saapuvat henkilöt viittaavat niille kintaalla. On hallituksen vastuulla tuoda eduskunnan käsittelyyn toteutuskelpoinen laki, jonka myötä voidaan hyväksyä pakkotestaus rajalla ja tartunnan saaneet saadaan oikeaan karanteeniin”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii.

Työmatkaliikenne Ruotsista ja Virosta Suomeen tyrehtyi lähes täysin uusien sääntöjen astuttua voimaan.

”Nykyisten sääntöjen puitteissa sallitaan ainoastaan välttämätön työmatkaliikenne. Muita mahdollisia syitä ovat muun muassa pakottavat perhesyyt mukaan lukien seurustelu sekä Suomessa sijaitsevalla kiinteistöllä käynti. Viime kädessä oikeus saapua maahan ratkaistaan rajatarkastuksen yhteydessä. Nykyiset kriteerit eivät ole johdonmukaisia ja rajavartijoiden on hyvin vaikea selvittää niiden täyttymistä. Turhan paljon jää rajanylitystä haluavan oman sanan varaan”, Antikainen huomauttaa.

Oikeusturvan ja rajavartijoiden työn edellytysten kannalta sekä tarpeettomien rajanylitysten välttämiseksi olisi tärkeää, että kriteeristö olisi johdonmukainen ja sitä voitaisiin soveltaa yhdenvertaisesti kaikkialla.

”On käsittämätöntä, että työmatkaliikenne loppui kuin seinään, mutta vaikeasti todennettava seurustelusuhde tai kesämökillä käynti kelpaa maahanpääsyn syyksi. Miten rajatarkastajan on edes mahdollista arvioida maahanpääsyn edellytyksiä, jos lähtökohtaisesti tulisi uskoa maahan pyrkivän henkilön sanaa? Käytännössä kuka tahansa voi tulla rajan yli tekaistun seurustelusuhteen perusteella. Näin epäjohdonmukaiset säännökset asettavat kohtuuttomia vaatimuksia Rajavartiolaitoksen henkilöstölle”, Antikainen moittii.

Edustaja Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien rajaliikenteen rajoitusten epäjohdonmukaisuutta.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 3.2.2021

Kansanedustaja Minna Reijonen teki eduskunnalle toimenpidealoitteen, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta alaikäisten lasten vieminen terroristiseen tai väkivaltaiseen ympäristöön tai yhteisöön muutetaan rangaistavaksi.

Suomesta on lähtenyt useita naisia lastensa kanssa Irakin ja Syyrian alueella olleeseen äärimmäisen julmaan ja väkivaltaiseen Isis-kalifaattiin. Kalifaatin tarkoitus oli alistaa kaikki kansat valtaansa. Isis noudattaa islamin sunnalaista tulkintaa, joten kaikkien muiden uskontokuntien edustajien lisäksi sen vihollisia ovat myös shiiamuslimit.
-Monet terrorismin asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei kukaan Isisin riveihin länsimaista lähtenyt ole voinut olla tietämätön järjestön rikoksista, toteaa Reijonen.

Naisten roolit Isisin Kalifaatissa tai al-Holin leirillä ovat varsin epäselviä

Supon mukaan naiset ovat yleisesti ottaen osallistuneet erilaisiin värväyksiin, propagandan tuottamiseen ja rahoituksen kaltaisiin tehtäviin. Myös aseellinen toiminta on ollut mahdollista.

YK:n alainen Counter-Terrorism -komitean toiminnanjohtaja varoitti syksyllä 2020, että terroristijärjestö Isisissä mukana olevien naisten vaarallisuutta on aliarvioitu sukupuolirooleihin liittyvien stereotypioiden vuoksi. CTED:n raportissa muistutettiin, että Isis-naiset ovat tukeneet sotarikoksia ja terrori-iskuja. Raportissa sanotaan myös, että Isis-naisten roolia ei aina oteta tarpeeksi vakavasti siksi, että perinteisiin sukupuolirooleihin kuuluu ajatus naisesta esimerkiksi uhrina. CTED vetosikin kaikkiin maihin ja toivoi näiden ottavan vakavasti naisten roolin Isisin riveissä.

Naisten rooli on myös ollut kasvattaa lapsia järjestön ideaalin mukaisiksi tuottaen tulevaisuuden johtajia, taistelijoita ja kannattajia Isisille. Aseellinen koulutus on saattanut alkaa jo taaperoikäisenä.
-Isis on julkaissut videoita, missä 3-vuotias ampuu lähietäisyydeltä miehen kuoliaaksi päähän ampumalla ja sen jälkeen ylistää jumalaa. Isis on julkaissut videoita, joissa 9 ja 13 -vuotiaat teloittavat miehen katkaisemalla kaulan veitsellä, sanoo Reijonen.

Supon arvion mukaan naisilla on ollut keskeinen rooli jesidivähemmistöön kuuluvien naisten ja lasten orjuuttamisessa. Jesidinaiset ovat useaan otteeseen kertoneet, että heidän täysin järjestelmälliseen orjuuttamiseen, kiduttamiseen ja raiskaamiseensa eivät syyllistyneet pelkästään miehet vaan myös Isisin toiminnassa mukana olleet naiset.

Suomeen palanneet ja vielä al-Holin leirillä olevat ovat niitä, jotka pysyivät viimeiseen asti Isisin viimeisellä hallinta-alueella

-Voidaan aiheellisesti kysyä, miksi he eivät ole pyytäneet apua kotimaansa viranomaisilta aikaisemmin. Kaikkihan ovat olleet alueella jo vuosia. Heidän halunsa pysyä Isisin kalifaatissa on tämän perusteella mennyt heidän lastensa edun edelle, huomauttaa Reijonen.

Brittiläisen ajatushautomo Quilliamin raportin mukaan Isisin kalifaatissa olleilla lapsisotilailla on hyvin vähän toivoa saada takaisin normaali elämä. He kärsivät vakavista psyykkisistä ja henkisistä traumoista ja päätyvät jopa itsemurhiin.

Huoltaja, joka vie tarkoituksella huollettavansa tällaiseen ympäristöön ei voi olla kykenevä toimimaan huoltajana. Alaikäisten lasten vieminen terroristiseen tarkoitukseen perustettuun ympäristöön tai yhteisöön osoittaa huoltajalta täydellistä piittaamattomuutta lapsen henkisestä tai fyysisestä hyvinvoinnista. Mikäli huoltaja palaa tai tuodaan Suomeen, tulee hänelle määrätä tuntuva rangaistus. Lapsi tulee ottaa huostaan tällaiselta huoltajalta.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 2.2.2021

Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 18. huhtikuuta 2021. Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 7.–13. huhtikuuta ja ulkomailla 7.–10. huhtikuuta 2021.

”Kuntavaalit 2021 ovat yhdet tärkeimmistä vaaleista miesmuistiin. Jos et kannata nykyisen vihervasemmistolaisen hallituksen tavallista suomalaista kurittavaa politiikkaa, nyt on aika toimia ja kertoa mielipiteesi vaaleissa äänestämällä perussuomalaisia. Äänesi kuuluu vielä paremmin, jos lähdet itse ehdolle”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kannustaa.

Sanna Marinin (sd.) johtama vihervasemmistolainen hallitus on nostanut ihmisten liikkumisen ja elämisen hintaa ennätystavalla. Lisäksi hallitus on tehnyt kaikkensa tavallisen suomalaisen yrittäjän kurittamiseksi. Esimerkiksi turpeen verotuksen nosto oli kuolinisku monille turvealan yrittäjille.

”Keskusta on vihervasemmiston tukipuolue ja sellaisena siitä tulee puhua. Keskusta on niellyt vihervasemmiston vaatimukset mukisematta ja vieläpä tukee lakia rikkonutta ministeri Haavistoa mukisematta. Näyttää sille, että Keskusta on muuttunut ja on pysyvästi siirtynyt keskeltä äärivasemmalle”, Antikainen huomauttaa.

Kun äänestät kuntavaaleissa, mieti, ketkä kunnassasi ovat käyttäneet valtaa viimeiset neljä vuotta, ja sen jälkeen pohdi, ovatko kunnassasi asiat paremmin kuin neljä vuotta sitten.

”Nykyinen keskusta ei ole enää se keskusta, jota maakunnissa on vuosikymmenet äänestetty. Se ei pidä tavallisen suomalaisen puolia, vaan sitä kiinnostaa ainoastaan oma valta-asema. Jos olet huolissasi omasta ja lapsiesi tulevaisuudesta, turvallisuudesta ja siitä, onko sinulla tulevaisuudessakin mahdollisuus elää, tehdä töitä ja yrittää, sekä varaa asua ja liikkua kotiseudullasi, on sinulla vain yksi vaihtoehto. Se vaihtoehto on perussuomalaiset”, Antikainen painottaa.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 1.2.2021

Korona on maailmanlaajuinen uhka. Rokotukset ovat alkaneet, mutta Suomessa rokotustahti vaikuttaa olevan hidas. Rokotukset ovat välttämätöntä hoitaa nopeasti ja hyvin organisoidusti. Aikataulut ovat olleet epäselviä.
-Mitä kauemmin rokotukset kestävät, sitä kauemmin joudumme jatkamaan rajoitustoimenpiteitä, toteaa kansanedustaja Minna Reijonen.

Mitä nopeammin ihmiset rokotetaan ja saadaan riittävän kattava rokotesuoja, sitä nopeammin saamme yhteiskunnan toiminnat normaaliksi.
-Monet yrittäjät kamppailevat vähentyneiden tulojen kanssa ja edes tieto aikataulusta varmasti helpottaisi, toteaa Reijonen.

Jossain vaiheessa näytti siltä, että ennen kesää olisi kaikki halukkaat rokotettu. Nyt on julkisuudessa ollut tietoja, että aikataulu venyisi jopa vuoden loppuun asti.

Reijonen tekikin asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille, mitä on suunniteltu tehtäväksi rokotusten ja rokotushankintojen nopeuttamiseksi sekä missä aikataulussa eli mihin mennessä viimeistään suomalaiset ovat rokotettu.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 27.1.2021

Farmaseutti, kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijosen mukaan Suomessa tulisi olla käytössä vain yksi potilastietojärjestelmä.
-Yhteen järjestelmään siirtyminen vie aikaa, eikä se ole toteutettavissa nopealla aikataululla. Minimivaatimus olisi, että nykyiset potilastietojärjestelmät vähintään ”keskustelisivat” keskenään, toteaa Reijonen.

Jopa satoja potilastietojärjestelmiä

Suomessa on terveydenhuollossa käytössä kymmeniä, jopa satoja eri järjestelmiä tiedon tallentamiseen. Eri järjestelmät eivät aina keskustele keskenään, joten tieto ei automaattisesti kulje toisesta yksiköstä toiseen. Tämä muodostaa ongelman esimerkiksi silloin, jos asiakas käy eri sairaanhoitopiirin alueen vastaanotolla. Tieto ei myöskään kulje automaattisesti terveyskeskusten tai sairaaloiden välillä.
-Kun tieto ei kulje, niin lääkitystiedot tai koetulokset eivät aina ole ajan tasalla. Edes saman sairaalan sisälläkään tieto ei kulje automaattisesti eri osastojen välillä, sanoo Reijonen.

Potilasturvallisuus vaarassa

Tiedon siirtymisen hankaluuksista voi tulla terveydenhoitohenkilöstölle ylimääräistä työtä. Jos koetulokset eivät ole ajan tasalla, saatetaan eri toimipisteessä tehdä samoja kokeita uudestaan. Tämä tarkoittaa aina ylimääräisiä kuluja. Potilaalle voi myös aiheutua terveydellistä haittaa, esimerkiksi tilanteessa, jos hän joutuu äkillisesti sairaalaan toisella paikkakunnalla ja ei pysty itse kertomaan esimerkiksi ajantasaisesta lääkityksestään. Lääkityskortit etteivät useinkaan ole ajan tasalla.
-Moni olettaa, että lääkäri ja hoitohenkilökunta tietävät ajantasaiset potilastiedot, vaikka näin ei aina ole. Kuitenkin ajantasaisen tiedot ovat potilaan hoidon kannalta välttämättömiä, toteaa Reijonen.

Valtion tulisi ottaa kantaa potilastietojärjestelmiin

Monessa virastossa, kuten Kelalla ja verottajalla tiedonsiirto toimii vastaavasti hyvin. Kanta-tiedosto ei ole täysin kattava ja esimerkiksi ajantasaiset lääkityskortit eivät sinne automaattisesti päivity. Tämä voi aiheuttaa ongelmia, kun tehdään lääkitysmuutoksia.
-Käytännössä ohjeistusta valtion taholta ei ole ollut, että Suomessa olisi julkisella puolella vain yksi järjestelmä, joka toimisi kaikkialla tai useampi, joiden tulisi vastaavasti keskustella keskenään, sanoo Reijonen.

Reijonen teki asiasta kirjallisen kysymyksen.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 25.1.2021

Kansanedustaja ja talousvaliokunnan jäsen Minna Reijonen kohdistaisi metsänomistajien puunmyynnin verotulot siihen kuntaan, missä metsä sijaitsee. Metsänomistajia asuu paljon eri kunnassa tai kaupungissa, kuin missä hänen omistamansa metsä sijaitsee. Kun metsänomistaja myy puustoa, maksetaan tuloista veroa. Myynnistä tulevat verot eivät kohdistu sen kunnan hyväksi, missä metsä sijaitsee.

-Jos myynnistä aiheutuvat verotulot kohdennettaisiin kuntaan, jossa kyseinen metsä sijaitsee, voisi verotulot hyödyttää maa- ja metsäseutuisia alueita piristävästi, sanoo Reijonen.

Reijonen teki kirjallisen kysymyksen, että onko harkittu mahdollisuutta, että puunmyynnin verotuloja kohdennettaisiin sen alueen eli sen kunnan kehitykseen, jossa metsäalue sijaitsee?

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 22.1.2021

Kansanedustaja ja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen on huolissaan maaseudun vanhuksista. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 1 231 274 yli 64-vuotiasta. Näistä 426 763 eli 35 % asui maaseutualueilla.
-Kyse on siis isosta joukosta suomalaisia, sanoo Reijonen.

Moni ikääntyvä haluaa asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Käytännössä monen on kuitenkin muutettava taajamaan asumaan siinä vaiheessa, kun kotona tarvitaan enemmän apua. Kunnat ja kaupungit näyttävät järjestävän mielellään palveluita enemmän keskustojen tai taajamien alueille.

Korona-aika sai monet arvostamaan harvaanasuttuja alueita

Suomessa haja-asutusalueella on paljon käyttökelpoisia kiinteistöjä vanhusväestön omistuksessa. Jos mahdollistettaisiin enemmän henkilökuntaa myös haja-asutusalueelle, olisi monella mahdollista asua pitempään kotonaan. Näin maaseutu pysyisi vireämpänä, kun alueella asuu ihmisiä ja asuminen mahdollistetaan.
-Tietysti palvelujen tuottaminen maksaa, mutta tuo myös vastaavasti työpaikkoja ja sitä kautta tuloja ja elinvoimaa pienempiinkin kuntiin, toteaa Reijonen

Reijonen teki asiasta kirjallisen kysymyksen, että onko suunniteltu tai suunnitteilla projektia, jossa vanhustenhuoltoon järjestettäisiin parannusta ja henkilökuntalisäystä kohdentaen resursseja myös haja-asutusalueilla ja maaseudulla asuville, jotta he voisivat asua pidempään kotonaan?

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 22.1.2021

Kansanedustaja Minna Reijonen teki kirjallisen kysymyksen, paljonko al-Holin liittyvät kustannukset ovat olleet tähän mennessä ja paljonko toimiin aiotaan vielä varata. Ministeri Haavisto vastasi, etteivät lopulliset kustannukset ole vielä selvillä, mutta 15.12.2019 mennessä kokonaiskustannukset olivat noin 277 000 euroa.

Haavisto ei vastannut kansanedustajan tekemään kirjalliseen kysymykseen, minkä verran rahaa näihin kotiutustoimiin vielä varataan.

-Tarkoittaako tämä, että piikki on auki, eikä minkään laista ylärajaa ole olemassa, ihmettelee Reijonen.

Lisää tulossa

Verkkouutiset uutisoi 29.12.2020, että Ruotsin radion mukaan Suomi aikoo kotiuttaa lisää ”ISIS-terroristeja”. Uutisen mukaan Suomen viranomaisilla on aikomus tuoda loputkin Isis-naiset ja heidän lapsensa Suomeen. Ulkoministeriön erityisedustaja Jussi Tanner sanoo Ruotsin Radion haastattelussa, että mikäli Isis-naisia ja heidän lapsiaan ei noudeta, siitä voisi muodostua pitkällä tähtäimellä turvallisuusriski.

-Pidän itse huomattavasti isompana turvallisuusriskinä näiden Isiksen kannattajien tuomista Suomeen. Lapsistakin osa on lähes täysi-ikäisiä ja todennäköisesti saaneet jo vuosia ideologista ja aseellista koulutusta terroristiseen toimintaan, sanoo Reijonen.

Turvallisuusuhka näytä vaikuttaneen mitenkään vihervasemmistohallituksen siunaamaan operaatioon tuoda näitä isisnaisia, jotka ovat lähteneet vapaaehtoisesti äärimmäiseen julmaan terroristiseen tarkoitukseen perustettuun Isiksen ”valtakuntaan” ja pysymään siellä viimeiseen asti lastensa hyvinvoinnista välittämättä.

-Kun kaikki nämä Isis-naiset ja heidän jälkikasvunsa on tuotu Suomeen, alkavatko sitten perheenyhdistämiset lasten edun vuoksi? Tuodaanko sitten tänne myös Isis-isät, ne taisteluissa kouliintuneet veteraanit, kysyy Reijonen.

-Eduskunta ei tunnu olevan tietoinen mahdollisista leiriin liittyvistä jatkosuunnitelmista. Päätöksenteko on ulkoistettu hallitukselta virkamiehille, vaikka kyseessä on merkittävästä Suomen sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavista asioista, ihmettelee Reijonen.

Rahaa riittää

Nyt kun on tullut esille suunnitelma kaikkien Suomeen siteitä omaavien leirillä olevien tuomiseen Suomeen, niin kustannukset tulevat olemaan varmasti huomattavasti ilmoitettua korkeammat.

Tuontikustannukset tulevatkin todennäköisesti olemaan vain pieni osa todellisista kustannuksista. Kustannuksiin pitäisi laskea myös näiden isisnaisten ja heidän lastensa elatus, terapiat, kuntoutus ja muut kotoutustoimet. Pääsemme varmasti aika suuriin summiin, jos kokonaiskustannukset lasketaan.

-Täytyy ihmetellä, miten hallituksella riittää loputtomasti rahaa näihin ideologisiin hankkeisiin, mutta kun puhutaan vaikkapa suomalaisista vanhuksista, niin rahaa ei ole koskaan riittävästi. Mitä jos tuokin raha olisi käytetty vaikkapa lastensuojeluun tai omaishoitoon, sanoo Reijonen.

Nyt suurempi turvallisuusriski kuin aikaisemmin

Näiden nyt tuotujen ja leirillä vielä olevien naisten suhteen täytyy muistaa, että he ovat niitä, jotka ovat olleet isiksen toiminnassa mukana aivan viimeiseen asti. He ovat myöskin pitäneet lapsensa mukana aivan viimeiseen asti. Jos he oikeasti olisivat irtautuneet terroristisesta ajattelusta ja ajatelleet edes vähän lastensa etua, he olisivat tulleet pois tuolta jo vuosia sitten.

-Tämä on se syy, miksi juuri nämä naiset muodostavat meille tuvallisuusriskin, sanoo Reijonen.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 22.1.2021

Perussuomalainen kansanedustaja ja lakivaliokunnan jäsen Mari Rantanen on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee hallitukselta toimenpiteitä, joilla poliisille saataisiin oikeudet tarvitsemiinsa tietoihin uhka-arvioiden tekemistä varten. Helsingin Sanomat uutisoi eilen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta, jonka mukaan Helsingin poliisilla ei ollut oikeutta saada sosiaaliviranomaisen asiakastietoja väkivaltaiseksi epäillystä henkilöstä, kun tarkoituksena oli estää mahdollinen uskonnollisista, poliittisista tai ideologisista motiiveista tehty terroriteko.

– Tein kirjallisen kysymyksen, jotta voitaisiin arvioida, onko poliisilla tarvittavat työkalut ennaltaehkäistä vakavia väkivalta- ja terroritekoja. Poliisilla tulee olla pääsy kaikkeen tarvitsemaansa tietoon ja tiedonkulun on oltava saumatonta viranomaisten välillä, juhlapuheet eivät riitä, Rantanen sanoo.

Helsingin poliisi oli tehnyt uhka-arviota suojelupolisiin ja keskusrikospoliisin pyynnöstä. Helsingin sosiaalivirasto kieltäytyi kuitenkin antamasta tietoja vedoten lakiin, jossa sosiaalihuollon asiakirjatiedot on määrätty ehdottoman salaisiksi. Tietoja voidaan luovuttaa poliisille vain, jos sosiaaliviranomainen epäilee jonkun hengen tai terveyden olevan vaarassa, tai jos poliisi on selvittämässä rikosta, josta saattaa seurata neljä vuotta vankeutta.

– Laki ei toimi, jos se rajoittaa poliisin mahdollisuuksia puuttua rikoksiin ennen niiden tapahtumista. Hallituksen tulisikin valmistella eduskunnalle lakimuutos, jossa poliisin tiedonsaantioikeutta laajennettaisiin uhka-arvioiden tekemistä varten. Keväällä tapahtuva terrorismilainsäädännön uudistaminen tarjoaisi tähän erinomaisen ajankohdan, Rantanen perustelee.

“Kirjallinen kysymys poliisin oikeudesta sosiaaliviranomaisten asiakastietoihin

Eduskunnan puhemiehelle

Korkeimman hallinto-oikeuden tämänpäiväisen vuosikirjaratkaisun mukaan laissa ei ole säännöstöä, jonka perusteella sosiaaliviranomaisen tulee luovuttaa asiakastietoja poliisille uhka-arvion tekemistä varten.

Helsingin poliisi teki suojelupoliisin ja keskusrikospoliisin pyynnöstä uhka-arviota väkivaltaiseksi epäillystä henkilöstä. Tarkoituksena oli estää mahdollinen uskonnollisista, poliittisista tai ideologisista motiiveista tehty terroriteko. Poliisi pyysi sosiaalivirastolta henkilön perustietoja sekä väkivaltaisen käyttäytymisen arvion kannalta keskeisiä tietoja. Sosiaalivirasto kieltäytyi, sillä laissa sosiaalihuollon asiakirjojen sisältämä tieto on säädetty ehdottoman salaiseksi. Tietoja voidaan luovuttaa poliisille vain, jos se on selvittämässä rikosta, josta saattaa seurata vankeutta vähintään neljä vuotta. Tietoja voidaan luovuttaa myös sosiaaliviranomaisen aloitteesta, jos on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista säädetyn lain mukaan tietoja voidaan luovuttaa vain, jos kyse on rikoksesta tai rikosepäilystä.

Poliisin mukaan tiukka laintulkinta estää poliisilta riittävän tiedonsaannin vakavien väkivaltarikosten ja terroritekojen estämiseksi. Poliisin on tärkeää tunnistaa etukäteen väkivaltainen riskikäyttäytyminen, jotta mahdollinen rikos voidaan ehkäistä. Nykyinen lainsäädäntö rajoittaa poliisin mahdollisuuksia puuttua rikoksiin ennen niiden tapahtumista.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin, joilla poliisille turvataan riittävä tieto uhka-arvioiden tekemistä varten?

Helsingissä 21.1.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Mari Rantanen [ps]”

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

MIELIPIDE 21.1.2021

Naiset tyrmää työ- ja elinkeinoministeriön alaisen ryhmän esityksen kotihoidontuen lakkauttamisesta. Paheksumme ajatusta siitä, että perheet kiristettäisiin työmarkkinoille ja lapsi päivähoitoon sillä, ettei muuten tule pienen lapsen taloudellisesti kanssa toimeen.

Lisäksi kunnille tulisi tästä valtava lasku, kun perheet olisivat pakotettuja viemään usein lapsi päivähoitoon jo 9 kuukauden iässä, kun vanhempainvapaa päättyy. Mistä ja millä rahalla nämä päivähoitopaikat luodaan?

Ennen kaikkea esitys on räikeästi perheiden valinnanvapauden vastainen. Nykyään, kun kotihoidontukea maksetaan kolmeen ikävuoteen saakka, perheillä on edes jonkinlainen mahdollisuus olla pienen lapsen kanssa kotona. Kaikilla ei ole tähän varaa nykyiselläkään tuella. On kuitenkin hyvinvointivaltion mitta, että lapsella olisi mahdollisuus kasvaa ensimmäiset vuotensa kotona.

Päivähoitomme laadussa ei ole vikaa, mutta on periaatteellisesti väärin pakottaa perheet turvautumaan päivähoitoon jo alle vuoden ikäisen lapsen kanssa. Se on kallista ja kohtuutonta. Lisäksi tutkijatohtori Aino Saarisen tuoreen väitöskirjan mukaan päiväkodin aloittaminen liian varhain, liian iso ryhmäkoko ja liian pitkät hoitopäivät kasvattavat lapsen aggressiivisen käyttäytymisen riskiä.

On myös huomioitava, että kotihoidontuen lakkautus saattaisi entisestään heikentää syntyvyyttä, kun lasta suunnittelevat tietävät jo etukäteen, että taloudelliset mahdollisuudet olla lapsen kanssa ovat heikot.

Toisekseen tämä toimi ei olisi mikään työllisyystoimi. Se ei luo yhtään työpaikkaa. Se sen sijaan pakottaa usein nimenomaan äidit ottamaa esimerkiksi matalapalkkaisten alojen osa-aikaisia työpaikkoja vastaan, että hallitus saa pakotetusti korjailtua työllisyyslukuja. Äiti ei saa olla lapsensa kanssa ja veronmaksajat maksavat päivähoitopaikasta, jota ei olisi tarvittu ilman päätöntä perhevihamielistä politiikkaa.

Kaiken kaikkiaan säästötoimenpiteet näyttävät kohdistuvan nyt kohtuuttomasti lapsiperheisiin, eikä loppua näy. Perussuomalaiset eivät ole tällaisten perheisiin kohdistuvien leikkausten kannalla

Jos vanhempi hoitaa pientä lastaan kotona, hän ei ole työtön. Päinvastoin hän tekee ehkä elämänsä tärkeintä työtä siinä hetkessä. Jos hallitus lähtee ajamaan tällaista uudistusta, sen voidaan sanoa olevan Suomen historian perhevihamielisin hallitus.

Perussuomalaiset Naiset ry
Hallitus

TIEDOTE 21.1.2021

Perjantaina järjestetyssä liikenne- ja kuljetusalan elinkeinojärjestöjen webinaarissa käsiteltiin muun muassa liikenteen päästövähennyksiä. Yhtenä vaihtoehtona ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) väläytti valtion takaamaa lainaa sähköauton ostamiseen.

”Valtion takaama autolaina on järjetön ajatus. Sekä valtio että kansa ovat korviaan myöten veloissa ja nyt pitäisi ottaa lisää lainaa liikenteen päästöjen vähentämiseksi, vaikka Suomen osuus niistä on globaalissa mittakaavassa kuin pisara meressä. Sähköautot soveltuvat kylmään ja pitkien välimatkojen Suomeen huonosti. Ihmisillä ei ole varaa niihin, eikä useimmilla ole mahdollisuutta ladata niitä. Missä todellisuudessa arvon ministeri oikein elää?”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee.

Ministerin mukaan sähköauto tekisi autoilusta huomattavasti nykyistä edullisempaa, mutta auton hankintahinta on selkeästi fossiilista polttoainetta käyttävää autoa korkeampi. Suomen 2,7 miljoonasta liikennekäytössä olevasta henkilöautosta täyssähköautoja oli vuoden 2020 lopussa alle 10 000.

”Pari vuotta sitten Autoliitto selvitti, että suomalainen ajaa keskimäärin 3600 euron autolla. Kyse ei ole siitä, ettei autolainoja olisi tarjolla, vaan kyse on siitä, että useimpien suomalaisten tulotasoilla ei uutta sähköautoa makseta, kun palkan pitäisi riittää liikkumisen lisäksi myös asumiseen ja syömiseen. Ja vaikka sähköauton saisi työsuhdeautona, missä kerrostalossa asuva kansalainen lataa sen? Ympäristöystävällisiä, kotimaista biokaasua tai bioetanolia käyttäviä autoja olisi saatavilla merkittävästi edullisemmin eikä niihin liittyisi latausongelmaa, mutta nämä eivät tunnu vihreille kelpaavan, vaikka biokaasun ja bioetanolin tuotanto loisi uusia työpaikkoja Suomeen”, Antikainen huomauttaa.

Kotitaloudet ovat ennätyksellisen velkaantuneita jo valmiiksi, eikä kymmenien tuhansien laina sähköautoon ainakaan helpota tilannetta.

”Kotitalouksien velkaantumisaste suhteessa käytettäviin tuloihin on noussut vuosituhannen vaihteen 60 %:sta yli 130 %:iin. Ministeri Mikkonen myöntää itsekin sähköauton olevan monelle liian kallis kertaostos, mutta ehdottaa jo ennestään velkaantuneille kotitalouksille ratkaisuksi pitkäaikaista lainaa. Suomen autokanta on syystäkin vanhaa, kansalaisilla ei yksinkertaisesti ole varaa ostaa uusia autoja eikä kymmenen vuoden kytkykauppaa muistuttava valtion takaama autolaina muuta tilannetta mitenkään. Luulisi hälytyskellojen soivan hallituksessakin, kun tavallisilla työssäkäyvillä suomalaisilla ei ole varaa uuteen autoon ilman kymmenen vuoden laina-aikaa. Sähköautojen akkujen takuukaan ei ole kymmenen vuoden mittainen, ja akkujen vikaannuttua takuun loputtua auto on käytännössä arvoton”, Antikainen huomauttaa.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

Tiedote 21.1.2021

Perussuomalaisten kolmannen kauden kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on jättänyt hallitukselle kirjalliset kysymykset koskien kotihoidon toimivuuden turvaamista sekä hoivalaitoksessa olevien omaisten tapaamisten järjestämistä turvallisesti koronaepidemian aikana.

-Minulla on suuri huoli kotihoidon kantokyvystä ja riittävän hoivan järjestämisestä näinä vaikeina aikoina. Myös kotihoidon parissa työskentelevien henkilöiden jaksaminen on vaakalaudalla. Mielestäni hallituksen on välittömästi ryhdyttävä toimiin kotihoidon toimivuuden turvaamiseksi, Elomaa sanoo.

Kotihoidon toimivuuden haasteet ovat suuria. Tällä hetkellä yksi keskeinen ongelma on kotikäyntien riittämätön määrä sekä käyntien kiireinen aikataulu. Riittävä määrä kotikäyntejä olisi pystyttävä takaamaan jo pelkästään hoidettavien inhimillisten olosuhteiden turvaamiseksi.

-Jatkuva resurssipula ja liian vähäinen hoitajamäärä ovat suuri riski hoidettavien terveydelle ja hoitajien jaksamiselle. Koronan myötä tilanne on suorastaan hälyttävä. Näin ei voi jatkua. Hallitukselta tarvitaan nyt pikaisesti avauksia kotihoidon kehittämiseksi sekä lisää taloudellisia resursseja riittävän hoidon varmistamiseksi, Elomaa vaatii.

Yksinäisyys on äärimmäisen vakava ongelma ja se lisää riskiä henkiseen oireiluun esimerkiksi masentuneisuuden muodossa. Henkinen hyvinvointi puolestaan heijastuu tutkitusti myös fyysiseen terveyteen.

-Valitettavan moni vanhus tai sairas kärsi yksinäisyydestä jo ennen kuin korona pahensi tilannetta entisestään. Vierailukäyntejä onkin rajattu tuntuvasti. Vaikeasta tilanteesta huolimatta olisi ensiarvoisen tärkeää yrittää järjestää mahdollisuus tavata turvallisesti sukulaisia tai muita läheisiä, Elomaa sanoo.

-Nyt olisi äärimmäisen tärkeää panostaa tapaamisten järjestämiseen turvallisesti koronasta huolimatta. Käytännön ratkaisuja ovat esimerkiksi ulkoilmassa riittävillä välimatkoilla järjestettävät kohtaamiset tai erilliset tapaamistilat. Joustavuutta on myös lisättävä siten, että esimerkiksi juhlapyhinä järjestetään hoidettaville mahdollisuus vierailla kotona tai sukulaisilla, jos tilanne sen suinkin sallii. Tapaamisten järjestämiseen tarvittaisiin nyt kansallisen tason ohjeistusta, jottei yksinäisyys nakerra entisestään heikossa kunnossa olevien ihmisten tilannetta, Elomaa päättää.

Lisätietoja:
Ritva ”Kike” Elomaa
050 512 0806

TIEDOTE 20.1.2021

Koronaepidemian aiheuttama talouskriisi vaati jälleen uuden uhrin sonkajärveläisen talovalmistaja Omatalo Oy:n hakeuduttua konkurssiin tammikuun alussa. Yhtiö on Suomen vanhin puutalovalmistaja ja toiminut Sonkajärvellä vuodesta 1974.

”Omatalon talotehdas on vuosikymmenten ajan ollut merkittävä työllistäjä Sonkajärvellä ja sen sulkeminen olisi raskas isku kunnalle. Konkurssin myötä noin 75 ihmistä on vaarassa menettää työpaikkansa, ellei toiminnalle löydy jatkajaa. Tehtaan sulkemisesta eivät kärsi pelkästään elantonsa menettävät työntekijät ja alihankkijat, vaan se heijastuu väistämättä myös kunnan talouteen menetettyinä verotuloina. Monien kuntien talous on jo ennestään todella heikoissa kantimissa ja työllisyyden lasku vaikeuttaa tilannetta entisestään”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen toteaa.

Useat paikkakunnat ovat lähivuosina menettäneet merkittäviä työnantajia yritysten sulkiessa tehtaitaan ja toimipaikkojaan. Tilanne on erityisen vaikea pienissä kunnissa, joissa työpaikkoja on ennestään tarjolla niukasti.

”Pelkästään viime vuonna menetettiin satoja teollisuuden työpaikkoja useilla paikkakunnilla. Kiteellä suljettiin saha, Jämsässä Kaipolan paperitehdas ja seuraavana vuorossa on Nesteen jalostamon alasajo Naantalissa vain muutamia mainitakseni. Pienelle paikkakunnalle tehtaan sulkeminen voi olla kuolinisku, ellei menetettyjen työpaikkojen tilalle pystytä luomaan uutta, työllistävää yritystoimintaa. Pienten kuntien työpaikkaomavaraisuus on valitettavan usein muutaman suuren toimijan varassa”, Antikainen huomauttaa.

Keskeisessä asemassa työpaikkojen säilymisen kannalta on se, millaista elinkeinopolitiikkaa hallitus ajaa.

”Hallitus on tehnyt muutenkin hankalassa taloudellisessa tilanteessa lukuisia toimenpiteitä, jotka ovat hankaloittaneet yritysten toimintaa asutuskeskusten ulkopuolella. Polttoaineverojen korotukset nostavat kuljetuskustannuksia ja työmatkakustannusten nousu heikentää pienemmillä paikkakunnilla toimivien yritysten kiinnostavuutta työntekijöiden näkökulmasta. Jopa metsäteollisuuden suurinvestointeja on torpattu. Tähän yritysvihamieliseen politiikkaan, joka johtaa erityisesti Itä-Suomen alasajoon, on tultava loppu”, Antikainen vaatii.

Edustaja Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien pienten kuntien ja paikallisesti merkittävien työllistäjien tukemista koronaepidemian aiheuttamassa talouskriisissä.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 20.1.2021

Kansanedustaja ja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen on huolissaan omaishoitajien jaksamisesta.

Oulun yliopiston tekemän tutkimuksen ”Että joku näkee mut – omaishoitajan hyvinvointi ja turvallisuus” omaishoitajat hyötyisivät säännöllisesti järjestettävästä ja tarjottavasta fyysisen hyvinvoinnin tukemisesta, vuosittaisista terveystarkastuksista, sekä ammatillisesta työnohjauksesta. Omaishoitajilla on tuki- ja liikuntaelinvaivoja ja tapaturmat ovat yleisiä. Lisäksi omaishoitajilla on turvattomuuden tunnetta ja elämänhallinnan puutetta. Tutkimuksessa tuli myös esille negatiivisia ajatuksia ja yksinäisyyttä, johtavat henkisen kapasiteetin ylikuormittumiseen.

Omaishoitajat voivat huonosti ja tarvitsevat tukeamme. Omaishoitajilla ei ole työterveyshuoltoa, eikä työnohjausta. Omaishoitajien työpanosta kiitellään useissa yhteyksissä, mutta konkreettisia tekoja ei näy.

-Johtuuko arvostuksen puute ajatuksesta, että perheet kuitenkin hoitavat omaisensa. Monet tyytyvät tähän tilanteeseen olosuhteiden pakosta, miettii Reijonen.

Hyvinvointiyhteiskuntamme romahtaa ilman omaishoitajia. Omaishoitajat muodostavat merkittävän osan terveydenhuollostamme. Tällä hetkellä meillä on noin 60 000 omaishoitajaa, jotka säästävät yhteiskunnallemme valtavan summan vuodessa. Omaishoidontuen saajista 58 % on 65 vuotta täyttäneitä. Ilman omaishoitajia koko terveydenhuoltomme on vaarassa.

-Meillä ei ole hoitopaikkoja, henkilökuntaa tai rahaa hoitaa 60 000 omaishoidettavaa laitoksissa tai palveluasumisessa, toteaa Reijonen.

Reijonen teki asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 19.1.2021

Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen on tehnyt kantelun valtakunnansyyttäjän toimista oikeuskanslerille, joka on Suomen ylin julkisten tehtävien laillisuudenvalvoja. Helsingin Sanomat uutisoi viime viikolla, kuinka terrorismirikoksista ei ole aloitettu esitutkintaa sitten vuoden 2018, vaikka esimerkiksi Syyriassa Isis-leirillä asekoulutusta saanut henkilö on kyetty tunnistamaan ja paikantamaan Suomessa. Kantelussa pyydetään selvittämään, johtuuko vähäinen esitutkintojen ja syytteiden määrä lainsäädännön puutteista vai valtakunnansyyttäjän liian korkeasta kynnyksestä.

– Supo on kertonut toimittaneensa keskusrikospoliisille tietoja terrorismiasioissa yli 800 kertaa viimeisen neljän vuoden aikana, silti esitutkintoja ei ole aloitettu eikä syytteitä nostettu. Muissa Pohjoismaissa on annettu jopa tuomioita ja Suomessakin kerrotaan olevan lähes 400 terrorismitorjunnan kohdehenkilöä. Helsingin Sanomien haastatteleman professori Kimmo Nuotion tulkinnan mukaan terroristiryhmän aseelliseen koulutukseen osallistumisen tulisi olla rangaistavaa ja täten ylittää esitutkintakynnyksen jo nykylainsäädännön perusteella, Rantanen selvittää.

Kantelussaan Rantanen vertaa terrorismirikosten syytekynnyksen tasoa kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd) tapaukseen, josta valtakunnansyyttäjä on tehnyt jo viisi tutkintapyyntöä. Tutkintapyynnöt koskevat epäiltyjä kiihottamisia kansanryhmää vastaan ja näistä kolme on edennyt syyteharkintaan. Yhdessä tv-ohjelmaa koskevassa asiassa valtakunnansyyttäjä oli määrännyt esitutkinnan puheista, joita ei tv-ohjelmassa edes sanottu.

– Valtakunnansyyttäjän mukaan suojelupoliisin toimittamat tiedot eivät ole riittäneet esitutkinnan aloittamiseksi, mutta yksittäisen kansalaisen muistinvaraiset sitaatit edustaja Räsäsen puheista riittivät tutkintapyynnön tekemiseen ilman edes tv-ohjelman tarkistamista. Lienee paikallaan, että ylin laillisuusvalvoja selvittää valtakunnansyyttäjän toimintaa, Rantanen huomauttaa.

Kansanedustaja ja lainsäätäjä Rantanen on itse esittänyt terrorismilainsäädännön tuntuvaa kiristämistä.

– Suomesta ei saa tulla terroristien turvasatamaa, jossa löysä lainsäädäntö antaa mahdollisuuden paeta tuomioita. Terrorismilainsäädäntöä on tilkitty vähän kerrallaan vuodesta 2003 lähtien, nyt olisi korkea aika uudistaa koko rikoslain luku ja samassa yhteydessä olisi ehkä syytä arvioida, oliko vuoden 2019 tiedustelulakien mukainen suojelupoliisin esitutkintavaltuuksien poistaminen sittenkään hyvä ratkaisu rikosprosessien kannalta, Rantanen päättää.

“Kantelija:
Mari Rantanen

KANTELU OIKEUSKANSLERILLE

Viranomainen ja henkilöt:
Pyydän oikeuskansleria ystävällisesti selvittämään ylimpänä laillisuusvalvojana valtakunnansyyttäjän toimintaa esitutkinnan aloittamisen ja syytekynnysten osalta liittyen terrorismirikoksiin.

Menettelyn tai päätösten yksilöinti:
Viime aikoina on julkisuudessa käyty keskustelua siitä, että terrorismirikosten osalta ei ole avattu esitutkintoja sitten vuoden 2018. Viranomaiset ja asiantuntijat ovat melko erimielisiä siitä, onko näyttö esitutkinnan aloittamiseen riittävä. Toisaalta valtakunnansyyttäjä on määrännyt aloittamaan esitutkinnan esimerkiksi televisio-ohjelmasta Päivi Räsästä kohtaan sellaisilla väitteillä sanomisista, jotka eivät pidä paikkaansa ja olisi ollut helposti havaittavissa jos ohjelman on katsonut. On siis kysymys siitä, millä tavoin esitutkintakynnys ylittyy missäkin, onko toiset rikokset matalamman esitutkinta ja syytekynnyksen piirissä kuin toiset.

Alla linkkejä mediaan, johon viittaan.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006355005.html

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007743536.html

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007744340.html?fbclid=IwAR0i4Ja0wGR1DEEBOInQGz8-KOLuLtWgVJ2-dGMJ_l8mC7BOxlvWyvtUwDA

https://yle.fi/uutiset/3-11446839

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c3cd05ce-2c8e-4909-a2f5-bf6edbee87a6

Asian kuvaus:

Kysymys on siitä, onko valtakunnansyyttäjän kynnys esitutkinnan aloittamiseksi ja syytteen nostamiseksi lain tarkoittamalla tasolla liittyen rikoslain 34 a luvun rikoksiin. Nyt toistuvasti mediassa käydään läpi mm tapausta, jossa on tiedossa, että henkilö on saanut isis-terroristijärjestön aseellista koulutusta, mutta esitutkintakynnys ei ole ylittynyt asiassa. Pyytäisin oikeuskansleria selvittämään johtuuko rikosvastuun toteutumattomuus terrorismirikoksissa pelkästään lainsäädännön puutteista vai onko valtakunnansyyttäjän kynnys toimia asioissa liian korkea suhteessa voimassa olevaan lainsäädäntöön rikoslain 34 a luvun sisältämien rikosten osalta. Supo on kertonut toimittaneensa tietoa keskusrikospoliisille 800 kertaa viimeisen neljän vuoden aikana ja näistä ei mikään ole johtanut esitutkinnan aloittamiseen vaikka Supon näkemyksen mukaan tietoa pitäisi olla riittävästi esitutkinnan aloittamiseen.”

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

TIEDOTE 19.1.2021

Poliisin verkkosivuilla julkaistiin 17.11.2020 ilmoitus, että Elokapina-ryhmän mielenosoitus katkaiseen liikenteen yli viiden tunnin ajaksi Helsingin keskustassa. Liikenteen ohjauksesta vastasi poliisi ja julkinen liikenne kulki poikkeusreittejä. Osa alueen vanhuksista tai työ-, koulu- tai asiontimatkalaisista ei pystynyt käyttämään tarvitsemiaan julkisenliikenteen pysäkkejä.

Poliisilla selkeä ohjeistus

Poliisin oma ohjeistus mielenosoituksen järjestäjille ohjeistaa, että soveltuva paikka mielenosoituksille on sellainen, jossa se ei häiritse liikennejärjestelyjä, liikkumista yleisellä paikalla tai estä pääsyä esimerkiksi johonkin liiketilaan. Poliisi voi myös siirtää mielenosoituksen, jos se häiritsee kohtuuttomasti sivullisia tai liikennettä tai jos liikenteen sujuvuus sitä vaatii.
-Kadun sulkeminen viideksi tunniksi liikenteeltä ei varmasti ole näiden ohjeiden mukaista, toteaa Reijonen.

Kirjallinen kysymys

Reijonen esitti ministerille kirjallisen kysymyksen, onko ministeriö hyväksymässä mielenosoituksissa julkisen tien käytön häiriintymisen jopa sallimalla katkaista liikenne ja estää tien käyttö, ilmoituksen perusteella ja poliisin avustuksella.

Ministeri Ohisalo vastasi kirjalliseen kysymykseen näin:
”Kokoontumislaissa säädellään kokouspaikoista ja niitä koskevista rajoituksista. Yleisen kokouksen saa järjestää ulkona yleisellä torilla, aukiolla, katualueella tai muussa sellaisessa kokoustarkoitukseen soveltuvassa yleisessä paikassa. Jos yleisen kokouksen järjestäminen ilmoitetussa paikassa vaarantaa ihmisten turvallisuutta, aiheuttaa huomattavaa haittaa ympäristölle tai vahinkoa omaisuudelle, häiritsee kohtuuttomasti muun muassa sivullisia tai liikennettä, poliisi voi yhteyshenkilön kanssa neuvoteltuaan osoittaa kokouksen siirrettäväksi toiseen, kokouksen tarkoituksen kannalta sopivaan paikkaan. Edellytyksenä kuitenkin on, että häiriön voidaan katsoa objektiivisin perustein ylittävän kohtuuden rajat.

Mielenosoituksia koskevista rajoituksista päätetään kokoontumislaissa säädetyillä tavoilla itsenäisesti poliisissa eikä sisäministeriöllä ole roolia tässä päätöksenteossa.”

Ministeri siis pesi kätensä koko jutusta

Julkiset tiet ovat tehty liikkumista varten. Julkisen tien käytön rajoittamiselle pitää olla perusteet. Helsingissä on liikenteen kulkua estetty aikaisemminkin estetty mielenosoituksella, johon poliisi on puuttunut. Tuolloin mm. sisäministeri, jonka toimenkuvaan kuuluvat myös poliisiasiat ja sisäinen turvallisuus, kyseenalaisti poliisin toimintaa.

-Kuinka paljon vastuuministerin kannanotot vaikuttivat poliisin toimintaan seuraavassa mielenosoituksessa, pohtii Reijonen.

Onko Elokapina-ryhmällä erivapauksia?

Elokapina määrittää itse toimintaansa omilla nettisivuillaan, että he käyttävät mm. kansalaistottelemattomuutta saadaksemme aikaan tarvittavia muutoksia. Kansalaistottelemattomuus on määritelmän mukaan yksiselitteisesti lainvastaista toimintaa ja kansalaistottelematon henkilö rikkoo vakaumuksellisista syistä lakia.

Mielipiteenvapaus ja sananvapaus ovat tärkeitä. On julkisen pohdinnan paikka, onko julkisen liikenteen pysäyttäminen mielenosoituksen vuoksi poliisin avustamana hyväksyttävää. Pohdintaa aiheuttaa myös se, voiko mikä tahansa mielenosoitus vain ilmoituksen perusteella katkaista liikenteen missä päin Suomea tahansa ja mitenkä pitkäksi aikaa tahansa.

-Onko huolestuttava, jos poliisi ei kohta uskalla puuttua mielenosoituksiin, ei edes, jos liikenne katkaistaan, ihmettelee Reijonen.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
puh. 09 432 3135

TIEDOTE 18.1.2021

Viikonloppuna uutisoitiin, että Suomessa ei ole viimeisen kahden vuoden aikana avattu yhtään terrorismia koskevaa rikostutkintaa. Suojelupoliisin ja valtakunnansyyttäjän näkemykset poikkesivat toisistaan melkoisesti.

”Valtakunnansyyttäjän prioriteetit ovat jokseenkin erikoiset, kun hänellä tuntuu olevan loputtomasti aikaa ja resursseja poliitikkojen vanhojen kirjoitusten penkomiseen ja niistä syyttämiseen, mutta samaan aikaan hän ummistaa silmänsä siltä, kun jihadistit värväävät somepalveluissa Suomesta uusia terroristeja tappamaan ja orjuuttamaan Syyriassa. Myös kynnys kiihottamisesta kansanryhmää vastaan syyttämiseen tuntuu olevan todella matala, mutta terrorismirikoksista syyttämiseen äärimmäisen korkea. Onko tämä suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden kannalta oikea priorisointi?”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kysyy.

Helsingin Sanomien julkaisemien tietojen mukaan kalifaatista Suomeen palanneita henkilöitä ei ole Suomessa tutkittu, mutta heitä on tuomittu vuosien vankeusrangaistuksiin heidän matkustettuaan toisiin EU-maihin.

”Jihadismin torjunnassa Suomen lainsäädäntö ja suomalaiset viranomaiset ovat osoittautuneet täysin hampaattomiksi. Poliisi tekee hyvää työtä, mutta lainsäädäntö ei vastaa yleiseurooppalaista tasoa eikä terroristeja saada oikeuteen. On käsittämätöntä, että samojen tietojen perusteella Suomeen palanneet jihadistit saadaan tuomittua vasta, jos he erehtyvät matkustamaan toiseen EU-maahan”, Antikainen moittii.

Keskeinen ongelma liittyy terrorismirikosten teonkuvauksiin.

”Sen sijaan, että terroristijärjestön toimintaan osallistuminen olisi kriminalisoitu, Suomen lainsäädännössä terroristiksi kouluttautuminen tai terroristien kouluttaminen on sallittua, kunhan koulutus pysyy yleisellä tasolla eikä liity tiettyyn, yksittäiseen terroritekoon. Tämä on älytöntä ja järjenvastaista, kun samaan aikaan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan voidaan tuomita, vaikka ketään ei kehotettaisi tekemään mitään. Suomi torjuu vihapuhetta, kunhan kyseessä ei ole jihadismin lietsonta. Viittaako haluttomuus korjata lainsäädännön puutteita siihen, että terroristit ja erityisesti jihadistinaiset ovat jonkinlaisessa valtiovallan erityisessä suojeluksessa?”, Antikainen ihmettelee.

Edustaja Antikainen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa kysytään, ottaako hallitus terrorismilainsäädäntöön liittyvät ongelmat vakavasti ja aikooko se muuttaa lainsäädännön muiden Pohjoismaiden tasolle, jotta terroristit saataisiin vastuuseen teoistaan.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 18.1.2021

Helsingin Sanomat uutisoi 16.1.2021, ettei Suomessa ole kahden viime vuoden aikana avattu yhtään terrorismia koskevia rikostutkintoja, eikä yhtään tapausta ole päätynyt oikeuteen.

-Suojelupoliisin mukaan Suomesta on lähtenyt Syyrian ja Irakin konfliktialueella noin 80 henkilöä. Niistä maista, joista on laajemmassa määrin lähtenyt vierastaistelijoita, Suomi on ainoa, missä yhtään lähtenyttä ei ole tuomittu terrorismirikoksista, ihmettelee Reijonen.

Suojelupoliisista on kerrottu, että sieltä on annettu enemmän kuin riittävästi tietoja esitutkintojen aloittamiseen. Suojelupoliisi on toimittanut viimeisen neljän vuoden aikana yli 800 kertaa tietoja keskusrikospoliisille. Päätöksen tutkinnan aloittamisesta tekee valtakunnansyyttäjä. Yhtään tutkintaa ei ole aloitettu.

Valtakunnansyyttäjä on kuitenkin huolissaan perus- ja ihmisoikeuksien loukkaamisesta ja toteaa Helsingin Sanomien 16.1.2021 artikkelissa, että on oltava avoin vaihtoehdolle, ettei Suomessa yksinkertaisesti esiinny merkittävästi terroristista toimintaa.

Reijonen teki ministerille kirjallisen kysymyksen, miksi Suomessa ei ole tutkittu terrorismirikoksia pitkään aikaan ja mitä on pikaisesti aiottu tehdä, että mahdollinen rikosvastuu toteutuu.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 18.1.2021

Kansanedustaja ja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen on huolissaan uutisista, että lapsille on näytetty terroristijärjestön propagandavideoita ja oikeat aseet ovat olleet ainoita leluja. Viime aikoina on uutisoitu suojelupoliisin olevan huolissaan Suomessa tapahtuvasta radikalisoitumisesta, jota on ollut havaittavissa osassa perheissä.

-Vaikka vanhemmat ovat aina vastuussa kasvatuksesta, on myös yhteiskunnalla vastuu silloin, kun puhutaan lasten radikalisoinnista, sanoo Reijonen.

-Vanhemmilla saa olla erilaisia ideologioita ja poliittisia kantoja. Nyt kyseessä on kuitenkin toiminta, missä lapsia kasvatetaan väkivaltaiseen ideologiaan ja sellaiseen tulee myös yhteiskunnan puuttua, sanoo Reijonen.

Väkivaltainen ideologia tekee väkivallasta hyväksytyn tavan toimia ja kannustaa väkivaltaan. Havaittu tilanne on vakava ja otettava tosissaan. Aiheesta ei ole syytä vaieta.

Reijonen teki asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 15.1.2021

Hallitusohjelman mukaan hallituksen keskeisin tavoite on Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Osana tätä suunnitelmaa on liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Keskeisenä tavoitteena tämän suunnitelman toteutumiseen on henkilöliikenteen sähköistäminen.

Liikenteen sähköistäminen tarkoittaa myös tavoitetta siirtyä sähköautoihin.

-Sähköautoilu on kustannuksiltaan varmasti erilaista pitkien etäisyyksien Suomessa. Myös sähkönsiirtohinnoissa on suuria eroja eri alueilla ja myös tämän vaikuttaa sähköautoilun kustannuksiin, sanoo Reijonen.

Jos Suomessa siirrytään laajamittaisesti sähköiseen henkilöliikenteeseen, on myös varmistettava, että sähköä riittää kaikille ilman ylimääräisiä lisäkustannuksia esim. pääsulakekoon muutokset omakotitaloissa tai jakelumuuntajien uusimiset maksavat.

-Kuinka paljon sähköautolla ajaminen maksaa eripuolilla Suomea, ottaen huomioon erilaiset sähkönsiirtohinnat ja haja-asutusalueen pitkät työmatkat, kysyy Reijonen.

Riittääkö sähköä ilman erillisiä hankintakustannuksia kaikille tarvitsijoille, jos Suomessa siirrytään suuressa mittakaavassa sähköiseen henkilöliikenteeseen? Kuka maksaa pääsulakekoon tai jakelumuuntajien muutokset? Reijonen teki näistä kirjallisen kysymyksen ministerille.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 14.1.2021

Suomessa turve tuotetaan vastuullisella ja kestävällä tavalla. Suomen turvemaista on turvetuotannossa ympäristöhallinnon ympäristöluparekisterin mukaan 64 000 hehtaaria eli 0,8 % Suomen turvemaista. Yhteensä turvemaita on Suomessa 9,08 miljoonaa hehtaaria.

Hallitusohjelman mukaan hallituksen keskeisin tavoite on Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Osana tätä suunnitelmaa on energiaturpeen käytön vähentäminen. Käytännössä tämä on osoittautumassa energiaturpeen tuotannon alasajoksi etuajassa.

Kun tuotanto ajetaan alas etuajassa, laskelmien mukaan noin 15 000 suohehtaarilta jää energiaturpeen nosto kesken. Soiden uudelleenmetsitys on hankalaa ja kallista. Metsänistutuksen hinnaksi arvioidaan olevan 200-300 euroa hehtaarilta. Hintaa nostaa se, että hapan suo pitää tuhkata ennen istutusta. Istutuksen hinnaksi tulee noin 30 – 45 miljoonaa euroa.

Reijonen teki kirjallisen kysymyksen, että kuka maksaa turpeentuotannon alasajosta johtuvan turvesoiden uudelleenmetsityksen kustannukset.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

Mielipidekirjoitus

Viime päivinä uutisotsikoissa on pyörinyt koronarokotusten jakeluun ja saatavuuteen liittyvät ongelmat. Vaikuttaa vahvasti siltä, että hallitus on vain odotellut passiivisesti rokotteiden saapumista eikä yrittänyt toimia asian eteen tilanteen edellyttämällä aktiivisuudella. Tähän mennessä on saatu rokotettua vasta joitakin tuhansia ihmisiä ja terveydenhuollon parissa työskentelevillä ja riskiryhmään kuuluvilla on meneillään pitkä piinallinen odotus. Rokotteiden saavuttua niiden jakelun on toimittava saumattomasti. Tarvitaan tehokas, nopea ja vapaaehtoisuuteen perustuva rokotusohjelma ja pian. Ihmisille ei saa olla myöskään epäselvää, milloin heidän vuoronsa koittaa.

Rajoitukset ja suositukset saavat tavallisen kansan pään pyörälle. Hallitus on sysännyt tiedotusvastuun viranomaisille ja viestintä maamme johdon taholta on ollut liian vähäistä. Ihmisille on epäselvää, miten pitäisi toimia juuri tällä hetkellä. Moni on jo turtunut pitkään kestäneeseen koronauutisten virtaan ja tärkeiden viestien poimiminen uutisvirrasta ei ole niin helppoa. Nyt jos koskaan tarvittaisiin aktiivista poliittista johtajuutta niin tekojen kuin tiedottamisen suhteen.

Valitettavasti koronan helpommin tarttuvaa muunnosta on löydetty myös Suomesta. Miten hallitus on reagoinut tähän tietoon? Onko syytä päivittää kiireesti ohjeistusta? Mitä tavallisten ihmisten tulisi tehdä? Minkä suuruiset tartuntaluvut johtavat valmiuslain käyttöönottoon? Tällä hetkellä osa suomalaisista on visusti omissa oloissaan vältellen ihmiskontakteja. Samaan aikaan toiset lomailevat laskettelukeskuksissa vailla huolenhäivää ja ramppaavat ostoskeskuksissa alennusmyynneillä. Toiset käyttävät maskia ja toiset eivät. Maskin käyttöhän ei ollut vielä viime keväänä hallituksen ja terveysviranomaisten mukaan olennaista koronan torjunnassa. Tätä tietoa levitettiin, koska maskeja ei ollut tuolloin tarpeeksi. Kyseenalaista viestintää tai ei niin tämä viesti vaikuttaa yhä ihmisten suhtautumiseen maskien käyttöön. Tulisiko hallituksen toimesta painottaa tästä syystä vielä voimakkaammin maskinkäytön merkitystä? Vallitseva epävarmuus ja epätietoisuus siitä miten tulisi toimia ovat koronaviruksen ikäviä kylkiäisiä. Juuri näihin voidaan vaikuttaa aktiivisella, selkeällä ja konkreettisella sekä toivoa luovalla viestinnällä.

Hallituksen on pidettävä huoli kansalaisten elämän toimivuudesta myös kriisin keskellä. Passiivisuus ja laiminlyönnit johtavat epäinhimillisiin seurauksiin. Esimerkiksi maksuvaikeuksissa olevien yritysten ja yksityishenkilöiden auttaminen on jäänyt puolitiehen, eikä hallituksen oikeansuuntaiset toimet ole olleet riittäviä. Nyt erityisesti yksinäisyyttä järisyttävästi lisäävän koronakriisin keskellä on varmistettava omaisten mahdollisuus tavata koronaturvallisesti hoitolaitoksissa tai sairaaloissa makaavia läheisiään. Kuulostaa pieneltä jutulta, mutta sitä se ei ole. Menetin taannoin läheisen rakkaan sukulaisen. Pitkän elämän taipaleen viimeiset metrit menivät yksin kivun ja kärsimyksen keskellä. Tapaamaan pääsi vasta kun oli jo liian myöhäistä. Vastaavaa ei saisi tapahtua kenellekään. Tästä syystä turvallisten tapaamisten järjestämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Koronan lisäksi yksinäisyys on iso uhka yhteiskunnallemme. Nyt tarvitaan hallitukselta paljon töitä pandemian kaatamiseen ja sen vanavedessä paisuneiden ongelmien ratkaisemiseen. Maamme johdolla ei ole varaa olla talviunilla.

Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja, ps

TIEDOTE 12.1.2021

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen moittii suomalaista terveydenhuollon järjestelmää, mistä esimerkiksi rokotetietoja ei löydy kovin helposti.-Suomalaisten rokotustietoja ei ole yksiselitteisesti tallennettu mihinkään siten, että tiedot tarvittaessa löytyisivät helposti eri terveydenhuollon yksiköistä asiakkaan asioidessa siellä, sanoo Reijonen.

Terveydenhuollon yksiköissä on kymmeniä, jopa satoja erilaisia tietokoneohjelmia, jotka eivät keskustele keskenään ja tiedonvälitys on ongelmallista. Ajantasaisten tietojen ylläpito on periaatteessa eniten kansalaisen omalla vastuulla. Rokotustietoja ei automaattisesti löydy toisessa terveydenhuollon asiointipisteessä tai eri paikkakunnalla asioidessa.

Koronarokotuksen alkaessa on tärkeää olla valtakunnallinen, selkeä, yksiselitteinen järjestelmä ja toimintatapa kaikkialla, kun rokotetiedot kirjataan ylös. Selkeä ja yhtenäinen järjestelmä on tärkeää nyt ja rokotteen osalta myös tulevaisuudessa, mikäli tarvitaan tehosteannoksia. Selkeä järjestelmä helpottaa hoitohenkilökunnan työtä ja on asiallinen kansalaisten kannalta.

Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen valtakunnalliseen rokotusrekisteriin kerätään tällä hetkellä rokotustietoja julkisen perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmistä ja tulevaisuudessa myös erikoissairaanhoidossa ja yksityisessä terveydenhuollossa annetuista rokotuksista. Tästä rekisteristä ei kuitenkaan voi tarkistaa yksittäisen henkilön rokotustietoja, vaan se seuraa ja arvioi kansallisen rokotusohjelman kattavuutta, hyötyjä ja turvallisuutta.

Rokotusrekisteristä ei voi tarkistaa yksittäisen henkilön rokotustietoja

Reijonen teki kirjallisen kysymyksen, miten koronarokotustiedot tallennetaan kansalaisten osalta selkeällä tavalla, koska nykyisin ei ole olemassa Suomessa yhtenäistä järjestelmää, josta kansalaisen ajantasaiset rokotetiedot löytyvät.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 11.1.2021

Farmaseutti, kansanedustaja, ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen korostaa, että lääkehoidon ajantasaisuuden tärkeyttä.

-On merkittävää huomioida oikea lääkkeenottoajankohta, mahdolliset yhteensopimattomuudet ja oikea annostelu. Omaishoidossa usein hoidettavan lääkehoito ja lääkkeiden annostelu jää omaishoitajan vastuulle, sanoo Reijonen.

Monille lääkkeet toimitetaan koneellisen annosjakelun kautta. Tällöin jokaisen eri ajankohdan lääke on pussitettuna omaan annospussiinsa, jossa on ottamisajankohdan kelloaika ja pussin sisältämät lääkkeet lueteltu. Käytössä on myös perinteisiä annosdosetteja käsin jakelu, joihin jaetaan esimerkiksi viikon annos kerrallaan.

-Jos annosjakelu aloitetaan, käydään huolella niin lääkärin kuin apteekin toimesta läpi lääkehoidon kokonaisuutta, toteaa Reijonen.

Kela korvaa osan lääkejakelun kustannuksista, jos henkilöllä on tietty määrä kelakorvattavia lääkkeitä käytössään ja henkilö on ylittänyt tietyn iän. Myös kunnat voivat kustantaa lääkejakelun kotihoidon asiakkaille tietyin perustein.

Omaishoidettavat eivät kuitenkaan välttämättä ole kotihoidon asiakkaita, koska omaishoitaja huolehtii hoidettavan monista asioista. Siten kunnat eivät automaattisesti kustanna omaishoidettavan lääkejakelua. Olisi merkittävää, että omaishoitajalla ja omaishoidettavalla olisi mahdollista saada kunnan tai yhteiskunnan kustantamana lääkejakelu.

-Omaishoito tuntuu jäävän heikommalle osalle myös lääkejakelun kustannusten osalta. Näin ei pitäisi olla, sanoo Reijonen.

Reijonen teki kirjallisen kysymyksen, onko suunnitteilla lääkehoidon ja lääkkeiden annosjakelukustannusten osalta helpotuksia omaishoitajille ja omaishoidettaville?

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 8.1.2021

Viime päivinä julkisuuteen päätyneet viestit herättävät kummastusta siitä, mikä on Suomen linja EU:n koronarokotehankintoihin liittyen.

”Keskiviikkona Ruotsin entinen ulkoministeri Carl Bildt twiittasi kuvan EU-komissiolle osoitetusta kirjeestä, jossa korostettiin EU:n globaalia vastuuta ja haluttiin jakaa EU:n yhteishankintarokotteita EU:n ulkopuolisille maille, tietenkin edullisesti ja reilusti. Kirjeen oli allekirjoittanut muun muassa Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto. Tänään perus- ja perhepalveluministeri Krista Kiuru kertoi terveys- ja elintarvikekomissaari Stella Kyriakidesille lähettämästään kirjeestä, jossa hän vaati EU:lta painostusta rokotevalmistajille rokotteiden saamiseksi nopeasti EU-maihin. Kumpaa tavoitetta Suomi EU-tasolla ajaa?”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kysyy.

Koronarokotukset ovat alkaneet Suomessa varsin verkkaisesti ja pelkästään sote-henkilöstön rokotuksiin voi mennä kuukausia.

”Hallitus ei tunnu asiassa juurikaan kiirehtivän ja tiedotuksen taso tuntuu jatkuvan maskigatesta tutulla linjalla. Media on kuitenkin tuonut esiin sen, että nykytahdilla koko väestön rokottamiseen kestäisi vuosia, ja pelkästään sote-henkilöstön osalta esimerkiksi HUS:in koko henkilökunnan rokottaminen voi venyä maalis-huhtikuulle. Tässä tilanteessa, kun rokotteita ei saada tarpeeksi edes EU-maiden omiin tarpeisiin, Suomen edustajien ei todellakaan pitäisi olla EU-tasolla puhumassa rokotesolidaarisuudesta ja jakamassa yhteishankintakiintiön rokotteita EU:n ulkopuolisille maille”, Antikainen moittii.

Suomen EU-politiikkaa on usein leimannut hyvesignalointi ja oman maamme edunvalvonnan sijasta ”poliittisen pääoman” kerääminen tuntemattomaksi jäävään tarkoitukseen.

”On käsittämätöntä, että samaan aikaan, kun ministeri Kiuru on herännyt rokotetoimitusten hitauteen ja aivan oikein vaatinut toimenpiteitä asian korjaamiseksi, ulkoministeri Haavisto on tässäkin asiassa sabotoimassa Suomen kansallista etua. Kysymys kuuluu, hyväksyvätkö muut puolueet hallituksessa tällaisen toiminnan? Saavatko vihreät ja Haavisto kaivaa kuoppaa hallitukselle ja vetää maton tällä kertaa keskustan sijasta ministeri Kiurun jalkojen alta?”, Antikainen ihmettelee.

Edustaja Antikainen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa pyritään selvittämään Suomen linjaa ja vastuunjakoa EU:n rokotehankintoihin liittyen.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 8.1.2021

Eläkkeiden ostovoima on heikentynyt. Eläkkeet eivät korotu samassa tahdissa kuin tuotteiden ja palveluiden hinnat nousevat. Lipposen hallitus otti käyttöön taitetun indeksin. Nykyisessä hallitusohjelmassa ei ole taitetun indeksin korjaavaa mainintaa, vaikka se olisi huomattava helpotus eläkeläisköyhyyteen.

Suomalaisista vanhuksista naisista 12 % ja miehistä 9 % on säästänyt lääkkeistä ja terveydenhuollon maksuista rahan puutteen vuoksi. Pienituloisuus on yleisintä iäkkäillä naisilla, yksinasuvilla ja työkyvyttömyyseläkeläisillä.

Eläkeläisten alimpaan tulokymmenykseen kuuluvilla toimeentulo on keskituloisiin eläkeläisiin verrattuna kolmanneksen pienempi.

-Eläkkeelle siirtyessä perusmenot harvoin kovin paljoa pienenevät, vaikka työhön ja työnkäyntiin liittyvät kustannukset loppuvatkin. Tilalle tulee usein kasvavassa määrin terveydenhoitoon ja lääkkeisiin liittyviä kuluja, jotka voivat olla moninkertaisia työhön liittyviin kuluihin verrattuna, toteaa Reijonen.

Eläkkeiden ostovoiman säilyminen on tärkeää eläkeläisille ja samalla ostovoiman parantaminen vaikuttaisi kotimaassa tapahtuvaan kulutukseen. Perussuomalaiset ovat nostaneet esille puoliväli-indeksiä, joka helpottaisin eläkeläisen asemaa.

Reijonen teki kirjallisen kysymyksen, miten hallitus aikoo helpottaa eläkeläisen asemaa vaikuttamalla eläkkeiden taitettuun indeksiin ja siten eläkkeiden ostovoiman parantamiseen.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 7.1.2021

Suomalaisia on pitkään puhuttanut al-Hol leirin tapahtumat ja kotiuttamiset. Kyseiseltä leiriltä on jo kotiutettu isisnaisia ja heidän lapsiaan Suomeen. Lapsista osa on lähes täysi-ikäisiä. Useita tahoilta on nostettu esiin sekä näiden isisnaisten, että heidän lastensa kautta tuleva turvallisuusuhka suomalaisille.

-Turvallisuusuhka ei kuitenkaan ole vaikuttanut mitenkään vihervasemmistohallituksen siunaamaan operaatioon tuoda näitä isisnaisia, jotka ovat lähteneet vapaaehtoisesti äärimmäiseen julmaan terroristiseen tarkoitukseen perustettuun isiksen ”valtakuntaan” ja pysymään siellä viimeiseen asti lastensa hyvinvoinnista välittämättä, toteaa Reijonen.

Lisäksi eduskunta ei tunnu olevan tietoinen mahdollisista leiriin liittyvistä jatkosuunnitelmista. Päätöksenteko on ulkoistettu hallitukselta virkamiehille, vaikka kyseessä on merkittävästä Suomen sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavista asioista.

Rahaa riittää

Kokonaiskustannuksiksi aiemmin esitetty arvio on noin 300 000 euroa. Nyt kun on tullut esille suunnitelma kaikkien Suomeen siteitä omaavien leirillä olevien tuomiseen Suomeen, niin kustannukset tulevat olemaan varmasti huomattavasti korkeammat.

-On vaikeaa keksiä, mihin ammattiin terroristiseen toimintaan osallistuminen pätevöittäisi, joten kovin nopealla aikataululla näitä isisnaisia tai heidän lähes täysi-ikäisiä lapsiaan tuskin työmarkkinoilla nähdään, sanoo Reijonen.

Tuontikustannukset tulevatkin todennäköisesti olemaan vain pieni osa todellisista kustannuksista. Kustannuksiin pitäisi laskea myös näiden isisnaisten ja heidän lastensa elatus, terapiat, kuntoutus ja muut kotoutustoimet. Pääsemme varmasti aika suuriin summiin, jos kokonaiskustannukset lasketaan.

-Täytyy ihmetellä, miten hallituksella riittää loputtomasti rahaa näihin ideologisiin hakkeisiin, mutta kun puhutaan vaikkapa suomalaisista vanhuksista, niin rahaa ei ole koskaan riittävästi. Mitä jos tuokin raha olisi käytetty vaikkapa lastensuojeluun tai omaishoitoon, sanoo Reijonen.

Nyt suurempi turvallisuusriski kuin aikaisemmin

Näiden nyt tuotujen ja leirillä vielä olevien naisten suhteen täytyy muistaa, että he ovat niitä, jotka ovat olleet isiksen toiminnassa mukana aivan viimeiseen asti. He ovat myöskin pitäneet lapsensa mukana aivan viimeiseen asti. Jos he oikeasti olisivat irtautuneet terroristisesta ajattelusta ja ajatelleet edes vähän lastensa etua, he olisivat tulleet pois tuolta jo vuosia sitten.

-Tämä on se syy, miksi juuri nämä naiset muodostavat meille tuvallisuusriskin, sanoo Reijonen.

Reijonen teki kirjallisen kysymyksen ministerille, paljonko al-Holin liittyvät kustannukset ovat olleet tähän mennessä ja paljonko toimiin aiotaan vielä varata.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 5.1.2021

Suomen yrittäjistä noin kaksi kolmasosaa eli 182 000 (vuonna 2018) on yksinyrittäjiä. -Kyse on siis merkittävästä joukosta, jotka osaltaan kannattelevat Suomen taloutta, toteaa Reijonen.

Suomessa työntekijän palkkaukseen liittyy monenlaista byrokratiaa ja järjestelyitä. Suomessa on paljon yksinyrittäjiä, jotka voisivat joko vakituisesti tai määräaikaisesti tarvita työtekijän tai työntekijöitä. Ensimmäisen työntekijän palkkaamista ja työllistämistä tulisi helpottaa ja yksinkertaistaa.

Usein yksinyrittäjällä on iso kynnys palkata juuri se ensimmäinen työntekijä. Muutos yrittäjästä työnantajaksi on iso. Se tuo mukanaan myös monenlaisia huolia ja kysymyksiä; osaanko valita juuri oikean työntekijän tehtävää, mitä jos töitä ei riitäkään, työnantajan byrokratia ja lainsäädäntö ym? Koronan myötä myös yrittäjille on tullut aivan uudenlaisia riskejä yritystoimintaan ja sen jatkuvuuteen.

-Lähihistoriamme laajimmat valtiovallan rajoitukset monien yritysten toimintaan, vaikkakin aiheelliset, ovat varmasti nostaneet monilla yksinyrittäjillä kynnystä sen ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, sanoo Reijonen.

Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli marraskuun 2020 lopussa 315 000 työnvälityksen säädösten mukaan tilastoitua työtöntä työnhakijaa. Määrä oli 86 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Jos ensimmäisen työntekijän palkkausta helpotettaisiin, voisi se vaikuttaa myönteisesti Suomen työllisyyteen.

Reijonen teki kirjallisen kysymyksen, kuinka on suunniteltu helpotettavan ensimmäisen työntekijän työllistymistä ja palkkaamista yrityksiin.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

31.12.2020
Taantumuksellisen vasemmiston hyvät aikomukset ovat lain yläpuolella. Isis-naisten Suomeen saaminen oli yksi hallituksen kärkihankkeista. On helpompi saada anteeksi kuin lupa. Kansa unohtaa lainrikkomiset ja keväällä voi taas huoletta antaa muiden aiheiden nousta otsikoihin. Isis-naiset saavat jatkaa rallatellen elämäänsä, eivät he poliisin puheille joudu. Heidän lapsiaan ei huostaan otettu. Sen sijaan Päivi Räsäsen löysä hirsi jatkuu myös seuraavalle vuodelle. Räsäsen viharikoksia on nyt tutkittu vasta 15 vuoden takaa. Kaikki kivet on käännettävä, hän on koko ikänsä ollut samaa mieltä. Räsänen ei suinkaan ole rikoksensa kanssa yksin. Tässä sen nyt tunnustan, olen hänen rikoskumppaninsa, eli samaa mieltä hänen kanssaan. Jumala meitä uskovaisia armahtakoon, kun muut syyttävät ja häpäisevät.Kouluissa poliittiset opettajat hokevat:”Black lives matter.” Muinoin, kun minä opiskelin opettajaksi, meitä käskettiin sanomaan oppilaille:” You matter”. Oppilaat jäävät valistuneen agendan varjoon. Polvistuman heidän pitää asioista, joihin heillä ei ole osaa eikä arpaa. Kyllähän sen jo pormestariehdokas Nasimakin meille julisti: “Suomi ei ole kenenkään omistama maa.” Oi maata siellä jossain, jonka kansa omakseen kokee, oi sitä onnea, missä kansalla ei ole “itsehävitysviettiä”! Black lives matter -liike johti väkivaltaan, pienyrittäjien omaisuuden tuhoamiseen ja patsaiden kaateluun. Toimintaa ei tuomittu, ei rajoitettu edes koronan takia. Sellainen ei olisi ollut soveliasta, koska ajatus oli ylevä. Sen sijaan mielenosoituksia ei pidetä suomalaisiin tyttöihin kohdistuvista raiskauksista, vaikka sitä tapahtuu tänään. Raiskauksista annetut tuomiot ovat surullista luettavaa. Vika ei ole pelkästään lainsäädännössä, mitä tulisi kyllä muuttaa, vaan myös tuomareissa. Eräs sanoi kerran:”Lait ovat kuin donitseja, niissä on reikiä. Se reikä antaa tilaa tulkinnalle.”Media on niin ihquuntunut hallituksesta, että se ei ole vaivautunut haastamaan pääministeriä elpymisrahastosta. Pääministeristä kyllä kirjoitetaan joka viikko kivajuttuja, joita sitten toimitus jakaa virallisilla sometileillään saatesanoinaan sydämiä. Somessa ja mediassa alkoi massiivinen tissivaon esittelykampanja, koska feministit olivat huolissaan siitä, että heitä ei oteta vakavasti. Tottahan se oli, kun oikein kissojen ja koirien kanssa hakemalla haki, löytyi muutama henkilö, jotka eivät pitäneet pääministerin kuvasta, jossa hän esiintyi bleiseri päällä. Siitäs saivat, ne kaikki 6 tyyppiä. Jokin asia oli myös tänä vuonna ennallaan. Iänikuinen puheenaihe: raha. Kuka saa tienata ja kuinka paljon. Parkkonen kummasteli Sara Siepin hyviä tuloja. No, jos se kerran on noin helppoa, niin kuka estää myös Parkkosta kokeilemasta “helpompia” tapoja tienata. Itse ehdotin miehelleni, että hänkin alkaa leikkimään päivät pitkät tyttäremme kanssa ja lataa siitä sitten videon YouTubeen. Tyttäremme katsoo sellaisia ohjelmia netistä, niitä katsoo kyllä kymmenet miljoonat muutkin. Laskimme, että hurjat ovat sen isän tulot. Asiat eivät aina ole niin helppoja kuin miltä näyttävät. Seuraavista Parkkosen teksteistä tulee puuttumaan terä, koska, no kyllä te tiedätte… hänen täytyy todistaa olevansa hyvä ihminen nyt jonkin aikaa. Jos kehuu hallitusta ja haukkuu persuja ja Trumpia, niin se saattaa auttaa. Eihän edes vitsejä ole saanut muista viime vuosina tehdä, koska niistä loukkaannutaan. Nykyiset huumoriohjelmat ovat muuttuneet agendahauskoiksi, siksi ne ovat joskus vähän puuduttavia. Aina luulen, että stoppi oli nyt tässä. Mutta yhä uudestaan löytyy uusi väärinajattelija, joka joutuu selittelemään ja anomaan armoa. Ei edes Anna Kontula osannut tänä vuonna ajatella oikein, vaikka kommunisti onkin. Hän meni ja murjaisi väärän vitsin.

Elpymispaketista puhutaan hyvin vähän. Ennen oli niin, että vaikka poliitikot puhuivat palturia, niin asiantuntijat kertoivat totuuden. Nyt poliittinen aktivismi on myös saavuttanut ekonomistit, jotka pokerinaamalla puolustavat pakettia. Heidän mielestään se on hyvä asia, että suomalaisten rahat heitetään maailman turuille ja toreille. Kun pääministeri ei antaudu julkiseen keskusteluun dosentti Malisen kanssa, haluaisin nähdä edes Korkmanin ja Malisen väittelevän asiasta. VTT Heikki Koskenkylä sanoo Suomen Uutisissa:” Suomi on pudonnut kehittyneiden maiden alimpaan sarjaan.” Pitäisikö suomalaisten olla huolissaan? Elinkeinoelämä hehkuttaa EU:n yhä tiukkenevien päästötavoitteiden puolesta. Toki myöntävät, että:”Teknologiset ratkaisut eivät ole enää pullonkaula vaan se, miten se saadaan kannattaviksi” (HS). Ajatella, yritystoiminnan pitäisi siis olla kannattavaa!

Brexit on jo aiheuttanut muutoshaluja kahdessa valtiossa: Norjassa ja Sveitsissä on nyt jo aloitettu keskustelu mahdollisuudesta saada yhtä hyvä sopimus kuin UK sai. Taantumuksellinen vasemmisto säälii brittejä, koska he eivät enää pääse EU:n alueelle vapaasti. Ehkä heitä kuitenkin lohduttaa se tieto, että sentään EU:n raja pysyy auki yhä Välimereltä saapuville kymmenille miljoonille ihmisille.

Suomessa keskityttiin tänäkin vuonna rasismijahtiin. Partiossakin se on keskeinen teema. Suomalaiset ovat rasisteja joka päivä. Jatkuvasti tutut laulut, sadut, mainokset, kirjat, patsaat ja perinteet ovat läpivalaisun alla. Kukaan tai mikään ei ole rasismista vapaa, kaikkea ei ole vain tarpeeksi huolellisesti tutkittu. Mutta uskon, että järki voittaa vielä järjen puutteen. Joskus vain pitää mennä pohjaan saakka, mutta missä se pohja sijaitsee, se jää nähtäväksi.

Oli sekin jollain lailla koomista, kun Halla-aho piti paremman joulusaarnan kuin nykykirkon leipäpapit. Valtamedian vihaama Trump äänestettiin Yhdysvalloissa ihailluimmaksi henkilöksi.

Tämän vuoden ilopilkkuni on italialainen mastino, jonka viime kesänä sain. Kuningatar Kleopatra “pistää ojennukseen karuimmatkin urokset”. Miten voikaan koira tuoda niin paljon iloa ihmisen eloon? Minulla on aiemmin ollut lähinnä uroksia, koska nartuilla on ne menkat. Sen jälkeen kun Tampereen tiedeyliopiston kurssilta saa sillä perusteella potkut, jos väittää menkkojen olevan vain naisten juttu, niin samapa tuo sitten, ottaako sitä uroksen vai nartun. Vai onko ihminen muuttunut jo eläintäkin tyhmemmäksi?

Hyvää uutta vuotta ystäväni!

Yst. Laura

Hyvä Perussuomalainen Nainen!

Kuluva vuosi on ollut vähintäänkin haastava. Jo valmiiksi yksinäiset ihmiset ovat joutuneet rajoittamaan sosiaalisia kontakteja, hoitohenkilökunta on ollut kovilla poikkeusoloissa, kaupan kassat ovat joka päivä satojen ihmisten kanssa tekemisissä ja silti palvelu pelaa. Useat yritykset ovat joutuneet laittamaan työntekijöitä pakkolomalle pakon sanelemana tai jopa hakemaan konkurssia. Perheet ovat ottaneet osaa lastensa kouluista järjestettyyn etäopetukseen. Myös viranomaiset joutuneet uusien haasteiden eteen.

Voidaan siis sanoa, että olemme kaikki saaneet osamme vuodesta 2020, ja haasteet seuraavat meitä vielä seuraavallekin vuodelle. Haluan kuitenkin ajatella, että koronakriisi on myös opettanut jotain meille siitä, mikä on oikeasti tärkeää: läheiset ihmiset, terveys, toimeentulo, perhe – yhdessä toisista välittäminen.

Tämän kaiken keskellä politiikassa valmistaudumme kuntavaaleihin, jotka käydään huhtikuussa 2021. Tarvitsemme teitä, rohkeat, vahvat, isänmaalliset naiset. Yhdessä me teemme historiallisen tuloksen, ja se tulee vaikuttamaan myös valtakunnan politiikkaan.

Tehdään seuraavasta vuodesta parempi. Ollaan armollisia läheisimmille ja myös itsellemme. Välitetään vielä paremmin läheisistämme, eläimistä, luonnosta – meille kaikille tärkeistä asioista.

Oikein hyvää ja onnellista Uutta Vuotta joka kotiin!

Ritva ”Kike” Elomaa

Perussuomalaiset Naiset ry, puheenjohtaja

TIEDOTE 30.12.2020

Kansanedustaja ja talousvaliokunnan jäsen Minna Reijonen ihmettelee, miten kunnat voivat käyttää tiettyyn tarkoitukseen myönnettyjä määrärahoja ihan muihin kohteisiin.

Valtio antaa kunnille määrärahoja eri tarkoituksiin. Rahaa on kunnille annettu mm. koronan takia ja aiemmin esimerkiksi omaishoitoon. Kuitenkin esimerkiksi omaishoitoon varattuja rahoja käytettiin osassa kuntia täysin toisiin tarkoituksiin. Tämä kävi ilmi kyselyssä jälkeenpäin. Valtio ei siis seuraa, mihin kunta käyttää valtion antamat määrärahat.

Juha Sipilän hallitus kohdensi omaishoitoon merkittävästi lisärahaa vuosien 2016-2019 välillä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselyssä 105 vastanneesta kunnasta vain 23 kuntaa kertoi, että lisäraha meni omaishoidon palveluihin. Todellisuudessa lukuisissa kunnissa rahat saattoivat mennä esimerkiksi rakentamiseen tai teidenhuoltoon. Syy määrärahojen valumiseen muualle on valtionosuusjärjestelmässä, jossa kunnille on taattu lailla laaja itsehallinto.

-Tämä omaishoidon määrärahojen käyttö muihin kohteisiin tuli ilmi, mutta kuinka paljon ja mitä muita määrärahoja kunnissa on käytetty muuhun kuin myönnettyyn tarkoitukseen, kysyy Reijonen.

Reijonen teki kirjallisen kysymyksen, miten ja mikä taho ja millä aikataululla seurataan, mihin valtion antamat rahat kunnissa käytetään ja kuinka nämä raportoidaan.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 29.12.2020

Eduskunnan sähköposteissa liikkuu paljon valtiollisia tietoja, jotka ovat luottamuksellisia. Myös Norjassa tapahtui syksyllä tietomurto, josta uutisoitiin mediassa syksyllä. Äskettäin Vastaamon tietomurron heikohkon tuntuinen tiedottaminen nousi esille. Eduskuntaan kohdistunut tietomurto on tehty jo syksyllä.

-Asiasta ei kuitenkaan informoitu eduskuntaa tai valiokuntia, ihmettelee kansanedustaja Minna Reijonen.

Suomessa ei eduskunnan jäsenille tiedotettu eduskunnan tietomurrosta, vaikka tapahtuneesta on jo kuukausia. Nopea tiedottaminen olisi voinut estää, ettei uutta tietoa lähde tietomurron seurauksena eteenpäin. Näin kansanedustajat ja henkilökunta olisivat osanneet olla paremmin varuillaan käsittelemiensä tietojen kanssa sähköpostin osalta.

Tietomurtautuja ei ole vieläkään tiedossa

Milloin ja kenen toimesta päätettiin, ettei vakavasta tietomurrosta informoida eduskuntaa, vaikka sillä olisi voitu minimoida tietojen vuotoa jopa kuukausien ajalta?

-Ei kai tutkinta häiriinny, jos kansanedustajat tietävät asiasta, ihmettelee Reijonen.

On tärkeää, että ajantasainen tiedottaminen ja ohjeistus toimii. Tärkeää on myös nimetä asian hoitamiseen vastuutahot tai -henkilöt. Kun vahinko on havaittu, on tärkeää minimoida vahingot jatkossa mahdollisimman vähäisiksi.

Reijonen teki asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

Terveiset Bysselistä!

EU-maat päättivät joulukuun Brysselin huippukokouksessa nostaa unionin 2030 päästövähennystavoitteen 40 prosentista 55 prosenttiin vuoden 1990 päästötasoon nähden. Suomessa EK ja Teknologiateollisuus viestittivät välittömästi huippukokouksen jälkeen EU:n korkeamman päästövähennystavoitteen olevan kiistaton kilpailuetu Suomelle. Tämä on linjassa maamme vanhojen puolueiden tavoitteen kanssa tehdä Suomesta hiilineutraali 2035 mennessä.

Saksan teollisuuden keskusjärjestön puheenjohtaja Dieter Kempf varoitti joulukuun huippukokouksen jälkeen EU:n tiukemman päästövähennystavoitteen riskeistä Saksan teollisuuden kilpailukyvylle. Kempfin mielestä EU:n tiukentunut ilmastopolitiikka keskellä koronakriisiä asettaa yrityksille valtavia haasteita epävarmalla lopputulemalla. Kempf lisäksi totesi, että 55 prosentin päästövähennystavoite ei tule jakautumaan tasaisesti jäsenmaiden kesken, vaan Saksa joutuu kantamaan päästövähennystaakkaa toisten EU-jäsenmaiden puolesta. Herääkin kysymys, mitä suomalaiset teollisuusjärjestöt tietävät Saksan teollisuuden edunvalvojia paremmin, kun kriittiset puheenvuorot EU:n radikaalista ilmastopolitiikasta loistavat poissaolollaan?

Suomi on Nokia-vetoisen IT-klusterin romahtamisen jälkeen tullut yhä riippuvaisemmaksi erityisesti metsäteollisuuden tuomasta arvonlisästä. Metsäteollisuus on yksi harvoista toimialoista Suomessa, jossa on viime vuosina tehty ja lähivuosiksi harkitaan mittavia yksityisiä investointeja. Metsäteollisuutemme toimintanäkymiä uhkaa kuitenkin riski siitä, että Bryssel haluaa tehdä Suomesta EU:n kiristyneen päästövähennystavoitteen myötä koko Euroopan hiilinielun, jolloin puuraaka-aineen käyttöä rajoitetaan voimakkaasti. Samalla erivapauksia EU-neuvotteluissa lypsänyt Puola saa polttaa kivihiiltä.

Suomessa on monipuolistettava keskustelua siitä, minkälaisessa aikataulussa siirtymä hiilineutraalimpaan yhteiskuntaan on taloudellisesti mahdollisimman riskitöntä. Maailmanyhteisöä ei palvele se, jos Suomi ideologisessa hurmoshengessä taannuttaa ilmastopolitiikallaan itsensä köyhäksi ulkoilmamuseoksi.

Tässä vielä lisää luettavaa: https://www.express.co.uk/news/politics/1377351/brexit-news-mep-eu-parliament-trade-deal-brussels-michel-barnier-finland-nexit-spt

Toivotan kaikille hyvää ja menestyksekästä vuotta 2021!

Yst. Laura

TIEDOTE 17.12.2020

Kansanedustaja Minna Reijonen on huolissaan oppivelvollisuusiän nostamisesta. Tällä hetkellä suurin osa suorittaa peruskoulun jälkeen toisen asteen opinnot ilman velvoitetta. Oppijoita on kuitenkin hyvin erilaisia.
-En ymmärrä, miten oppivelvollisuudella saadaan oppilas opiskelemaan, jos siihen ei alun perinkään ole kiinnostusta, motivaatiota tai tarvittavia taitoja, ihmettelee Reijonen.

Maksuttomat oppimateriaalit tai koulukyydit tuskin vaikuttavat koulupudokkaiden opiskelumotivaatioon. Syyt ovat ihan muualla. Perustaidot, opiskeluvalmiudet, mielenterveyden ongelmat ja elämänhallinta, näitä ei korjata koulupakolla tai maksuttomuudella.

Miksi ei kehitetä oppisopimuskoulutusta?

Osa ei välttämättä halua tai pysty käymään pitkään koulua. Osa nuorista voisi haluta opiskella ammattiin, vaikka käytännön tekemisellä eli oppisopimuskoulutuksella. Oppisopimuksella niidenkin, joilla on haasteita perinteisissä oppimismenetelmissä, voi päästä loistamaan osaamisellaan.
-Meillä on yritysmaailmastakin esimerkkejä niistä ”viitosenoppilaista”, jotka ovat päässeet vasta tekemisen kautta todella loistamaan ja luoneet menestyviä yrityksiä ja jopa miljoonaluokassa, huomauttaa Reijonen.

Oppisopimuskoulutus on tietyille aloille erittäin hyvä vaihtoehto. Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen vastaisi paremmin monen koulupudokkaan tarpeisiin, kuin ilmaiset oppimateriaalit.

Oppisopimus hyödyttää myös yrittäjiä

Oppisopimuskoulutus on helpottanut monen yrittäjän arkea. Yrittäjä voi oppisopimuksen kautta löytää työntekijän, jos sopivaa ja osaavaa työntekijää ei muuten ole löytynyt tai kouluttaa jo olemassa olevaa henkilöstöään. Oppisopimus on nuorelle ja aikuiselle väylä ammattitaitoon ja työpaikkaan. Usein opiskelija myös työllistyy yritykseen, jossa hän on suorittanut ammattitutkinnon oppisopimuksella.
Vuonna 2017 oppisopimuskoulutuksessa opiskeli 52 700 opiskelijaa, joka on 16,1 % kaikista ammatillisessa koulutuksessa opiskelleista.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 15.12.2020

Helsingin Sanomat kertoi joulukuun alussa työ- ja elinkeinoministeriön valmistelleen keväästä lähtien sovellusta, jolla voidaan luoda terveydenhuoltoalan työvelvollisuusrekisteri, mikäli valmiuslaki jälleen otettaisiin käyttöön. Huomionarvoista asiassa on se, että työvelvollisuusrekisterin saa lain mukaan perustaa ainoastaan poikkeusoloissa ja sen tiedot on poistettava puoli vuotta poikkeusolojen päättymisen jälkeen. Seuraavana päivänä ministeriö kertoi uutisoinnin olleen harhaanjohtavaa ja että rekisterin tiedot poistettiin marraskuussa.

”Ministeriön epäselvä tiedotuslinja herättää kysymyksiä sekä työvelvollisuusrekisterin valmistelun lainmukaisuudesta että mahdollisesta valmiuslain uudesta käyttöönotosta. Hallitus on pitänyt hoitajia löysässä hirressä keväästä lähtien, eivätkä vihjailut valmiuslaista ja hoitoalan työvelvollisuusrekisteristä paranna tilannetta ollenkaan. Hallituksen on syytä tarkastella tiedotuslinjaansa perinpohjaisesti. Tässäkin tapauksessa asiaan saatiin selvyyttä vasta Tehyn jättämän selvityspyynnön jälkeen”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.

Hoitoalan ammattijärjestöt suhtautuvat kriittisesti valmiuslain mahdolliseen käyttöönottoon ja ovat useaan otteeseen muistuttaneet sekä kiihtyvästä alanvaihdosta että hoitajien kokemasta uupumuksesta. Epidemian kiihtyessä hoitohenkilökuntaa tarvitaan yhä enemmän koronapotilaiden hoitoon, mikä samalla vie resursseja muulta hoitotyöltä.

”Lukuisat hoitoalan ammattilaiset ovat lähiaikoina kertoneet julkisuudessa jatkuvasta henkilöstövajeesta ja kiireestä, mikä kuormittaa työvuorossa olevaa henkilöstöä entisestään. Myös jatkuva epävarmuus valmiuslain mahdollisesta käyttöönotosta aiheuttaa huolta. Miten hallitus aikoo paikata hoitoalan työvoimapulaa ja saada riittävästi uusia hoitajia hoitajamitoituksen toteutukseen, jos epämääräinen uhkailu valmiuslain käyttöönotolla karkottaa loputkin hoitoalan ammattilaiset?”, Antikainen kysyy.

Edustaja Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien työvelvollisuusrekisterin käsittelyn lainmukaisuutta normaalioloissa. Hän esittää myös toimenpidealoitteessa 1000 euron kertakorvauksen maksamista hoitoalan työntekijöille koronapandemian aiheuttaman ylimääräisen työtaakan vuoksi.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 15.12.2020

Kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen on huolissaan soteuudistuksesta.
-Koskaan meillä ei ole tehty niin suusta uudistusta kuin nyt annettu soteuudistus hyvinvointialueineen. Tämä uudistus koskee nyt jokaista kuntaa ja kaupunkia, toteaa Reijonen.
Muutos on myös hallinnollisesti suuri. Ihmisille kuitenkin on tärkeintä, että arkiset asiat, kuten terveydenhuolto toimivat.

Päätöksenteko siirtyy todellisuudessa hallituspuolueille

Jos rahoitus tulee valtiolta kunnan sijaan, se tarkoittaa myös muutosta. Kunnassa kunnanvaltuutetut päättävät oman kunnan asioista, kuten oman kunnan terveysasemasta. Mutta jos rahoitus tulee valtiolta, niin käytännössä iso rooli on Suomen hallituksella. Eikä hallituksessa koskaan ole kaikki puolueet mukana. Tämä muuttaa päätöksentekoa radikaalisti.

-Päätöksenteko kapenee. Hallituspuolueet voivat ohjata rahoja haluamallaan tavalla ja maakunnassa päättäjä toimivat vain kumileimasimena. Tämä on ilmeinen riski, toteaa Reijonen.

Onko hallinnon kustannuksia laskettu

Onko laskettu, kuinka paljon luottamuspaikkoja tulee lisää luottamushenkilöille, kun kuntiin kuitenkin jää sosiaali- ja terveydenhuollon lautakunnat ja myös valtuutettujen määrä kunnissa säilyy ennallaan?
-Eli kuinka paljonko enemmän hallintokulut tulevat jatkossa olemaan? Onko tästä laskemia olemassa? Ainakaan niitä ei ole esitetty, ihmettelee Reijonen.

SDP:stä luvattiin kaikkien puolueiden yhteistä valmistelua – ei tullut

Näin ison muutoksen valmisteluun olisi ollut syytä ottaa kaikki mukaan. Hallitus ei kuitenkaan halunnut tehdä niin, joka on valitettavaa. Kun alusta asti valmistelussa on mukana isompi ryhmä, ongelmakohtia voi nousta enemmän esille. Ongelmien esille nouseminen tässä vaiheessa on tärkeää, sillä niihin on helpompi puuttua ennen kuin lait on hyväksytty lopullisesti eduskunnassa.

-On harmi, ettei kaikkia otettu mukaan valmisteluun, vaikka tämän sosiaalidemokraatit olivat luvanneet, mikäli olisivat hallituksessa, toteaa Reijonen.

Säilyykö lähipalvelut?

Tämä uudistus ei takaa, että terveysasemat säilyvät paikallaan. Kun säästöjä haetaan, aletaanko sitten keskittämään? Montako terveysasemaa meillä on viiden vuoden kuluttua? Keskitetäänkö palvelut isoihin hyvinvointikeskuksiin ja haja-asutusalueilta häviää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut?

-Hyvinvointialueiden päättäjiksi ei välttämättä tule päättäjiä edes joka kunnasta eli päätöksenteko siirtyy kauemmas. Kun päätöksenteko on kauempana, ikäviä päätöksiä on helpompia tehdä. Vaikkapa se juuri sinun lähelläsi olevan pienen terveysaseman lakkauttamien, toteaa Reijonen.

Yliopistollinen sairaala on äärettömän tärkeä

Yliopistollisissa sairaaloissa on erikoisosaamista. Yliopistollisen sairaalan säilymisestä yliopistollisena ei nimittäin ole itsestäänselvyys. Soteuudistuksessa pitää turvata ylipoistojen ja sairaaloiden yhteistyö.

-Olen tehnyt ministerille jo parikin kysymystä siitä, että miten turvataan yliopistollisen sairaalan ja yliopistojen yhteistyön rahoitus tulevaisuudessa. En ihan saanut sellaista vastausta kuin toivoin, sanoo Reijonen.

Tätä ei ole mainittu kunnolla tässä uudistuksessa. Tästä ovat yliopistollisten sairaaloiden johtohenkilöt olleet erityisen huolissaan. Täytyy varmistaa, että ihmiset saavat jatkossakin hoitoa yliopistollisessa sairaalassa.

Maakuntavero

Tulee uusi maakuntavero, kuten suunnitellaan? Jos tulee, nostaako se kokonaisveroastetta. On pidettävä huoli, ettei näin käy.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso on jättänyt ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen vuorotteluvapaajärjestelmän kehittämisestä. Juuso pitää vuorovapaajärjestelmää tärkeänä työkaluna vanhempien työntekijöiden työssä jaksamisen parantamiseksi ja uusien työntekijöiden työelämään pääsyn helpottamiseksi eläkeputken poistumisen yhteydessä.

Vuorotteluvapaan tarkoituksena on edistää lyhytkestoisen työstä poissaolon avulla työntekijän työssä jaksamista. Samalla se parantaa työttömänä työnhakijana olevan henkilön työllistymisedellytyksiä määräaikaisen työkokemuksen kautta.

– Järjestelmän taustalla on tavoite, että 3—12 kuukauden vapaan jälkeen työntekijät ovat terveempiä ja jatkavat työuraansa pidempään kuin ilman mahdollisuutta jäädä vuorotteluvapaalle. Järjestelmällä on ollut myös erittäin myönteisiä vaikutuksia sijaisten työllistymiseen, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso.

Viime vaalikaudella vuorotteluvapaan ehtoja tiukennettiin säästösyistä

Vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää, että sijaiseksi palkataan työtön työhakija, jonka työttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana. Vuorotteluvapaasijaisena työtön työnhakija saa mahdollisuuden kerryttää työkokemusta määräaikaisesta työstä. Työnantaja taas voi sijaisen myötä saada uutta osaamista työyhteisöön.

– Voimassa oleva vuorotteluvapaalaki tuli voimaan vuoden 2003 alussa. Vuorotteluvapaan ehtoja on muutettu useaan otteeseen järjestelmän olemassaolon aikana. Viime vaalikaudella vuorotteluvapaan ehtoja tiukennettiin valtiontalouden säästösyistä.

– Vuorotteluvapaalakia muutettiin niin, että vuorotteluvapaan työhistoriaedellytys korotettiin 20 vuoteen, vapaan enimmäiskesto lyhennettiin 180 kalenteripäivään, pitkän työuran tehneiden korkeampi vuorottelukorvaus poistettiin ja se alennettiin samalle tasolle muiden vuorottelijoiden kanssa.

Työvoimapoliittisista palveluista paras työllistäjä

– Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan vuorotteluvapaa on kuitenkin kaikkien työvoimapoliittisten palvelujen joukossa paras työllistäjä. Sen vuoksi vuorotteluvapaan käytön edellytyksiä tulisikin parantaa ja järjestelmää kehittää, toteaa Juuso.

Työ- ja elinkeinoministeriö on säännöllisesti tehnyt selvityksen työvoimapoliittisten palvelujen jälkeisestä työllistymisestä. Selvityksessä tarkastellaan seitsemän eri aktiivisen työvoimapoliittisen palvelun työllistämisvaikutusta. Näitä ovat tuella työllistäminen, työvoimakoulutus, valmennukset, työ- tai koulutuskokeilut, vuorotteluvapaan sijaisuus, kuntouttava työtoiminta ja omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella.

Tuoreimman selvityksen mukaan kolmen kuukauden kuluttua edellä mainittujen palvelujen päättymisestä on avoimille työmarkkinoille sijoittuneita ollut keskimäärin 25 prosenttia. Keskimäärin noin 29 prosenttia on ollut avoimilla työmarkkinoilla kuuden kuukauden kuluttua palvelun päättymisestä.

Varteenotettava työkalu eläkeputken poistuessa

Selvityksen kohteena olleista työvoimapoliittista palveluista vuorotteluvapaasijaisuus on ollut paras työllistäjä. Kolmen kuukauden jälkeen vuorotteluvapaasijaisuuden päättymisestä on 64 prosenttia henkilöistä työllistynyt avoimille työmarkkinoille. Noin 67 prosenttia vuorotteluvapaasijaisista on ollut avoimilla työmarkkinoilla 6 kuukauden kuluttua sijaisuuden päättymisestä.

– Tein eilen ministerille kirjallisen kysymyksen vuorotteluvapaajärjestelmän kehittämisestä. Eläkeputken poistumisen yhteydessä on ehdottoman tärkeää kehittää työkaluja vanhempien työntekijöiden työssä jaksamisen parantamiseksi ja uusien työntekijöiden työelämään pääsyn helpottamiseksi. Vuorotteluvapaajärjestelmä on siihen yksi varteenotettava vaihtoehto, painottaa Juuso.

SUOMEN UUTISET

Terveiset Brysselistä!

Eduskunta saa tällä viikolla käsiteltäväkseen kansalaisaloitteen elvytyrahastosta. Kansalaisaloitteessa vaaditaan asiasta kansanäänestystä. Valitettavasti tämä kansalaisaloite tullaan todennäköisesti hautaamaan valiokuntaan, eikä siitä päästä siksi äänestämään eduskunnan täysistunnossa. Vain hallituksen mielestä tärkeät kansalaisaloitteet päätyvät saliin äänestykseen, kuten kävi sukupuolineutraalia avioliittolakia koskevalle aloitteelle.

EU-johtajien heinäkuussa sopiman koronaelvytyspaketin voimaansaatto on jumissa Unkarin ja Puolan käyttämän veton vuoksi, sillä nämä kaksi maata eivät hyväksy monivuotisen rahoituskehyksen ja koronapaketin kylkiäisenä tulevaa uutta oikeusvaltiomekanismia. Riippumatta Unkarin ja Puolan motiiveista koronapaketin pysäyttämiselle, Suomen etu on koko paketin kaatuminen. Tällä hetkellä EU:ssa pohditaan kuumeisesti miten myös tätä yksimielisyysvaadetta, mikä perussopimuksiin on kirjattu, voitaisiin kiertää. Minkälaista hirviötä EU:sta ollaan luomassa, koska aina kun säännöt eivät miellytä, niitä manipuloidaan?

Fiskaalipoliittinen suvereniteetti on viimeisiä itsenäisyyden rippeitä, mitä EU-Suomella on enää jäljellä. Kansallisen fiskaalipolitiikan liikkumatilaa ovat leikanneet jo eurokriisin aikana sovitut tukipaketit, pankkiunioni ja EVM. Koronaelvytyspaketti jatkaa tätä eduskunnan budjettivallan nakertamista. Elvytyspaketti avaa oven EU:n omalle verotusoikeudelle, jolloin unionin ei enää tarvitse neuvotella jäsenmaiden kanssa rahankäytöstään, vaan se voi EU-veroilla suoraan nyhtää budjettivaransa eurooppalaisilta. Elvytyspaketti lisäksi johtaa Suomen EU-velkavankeuteen.

Elvytysrahaston sijaan Suomen olisi järkevämpi investoida Suomeen teollisen tuotantokapasiteettimme monipuolistamiseksi. Tällä olisi myös Eurooppaa elvyttävä vaikutus, sillä teollisuusyrityksemme tarvitsevat tuotantoprosesseissaan välituotteita toisista EU-maista.

Suomen valtapuolueiden vuoden 1994 EU-kansanäänestyksen alla esittämät väitteet EU-jäsenyyden vaikutuksista Suomelle ovat kerta toisensa jälkeen osoittautuneet täysin vääriksi. Suomi on menettänyt 26 jäsenyysvuotensa aikana oman valuuttansa, rajavalvontaoikeutensa ja nyt vielä budjettipoliittisen päätäntävaltansa Brysselille. EU:n perusluonne on muuttumassa kovaa vauhtia federalistiseksi byrokratiaunioniksi, jonka päätöksenteossa Suomen sanalla ei ole mitään väliä. Tämän vuoksi olisi korkea aika kysyä Suomen kansalta kansanäänestyksessä, onko se valmis luopumaan viimeisestä itsenäisen kansallisvaltion tunnusmerkistään, fiskaalipolitiikasta, EU:n elvytyspaketin myötä.

Rauhallista joulun odotusta!

Laura Huhtasaari

Uudenmaan PerusNaiset ry:n julkilausuma 4.12.2020

Lasten ja nuorten turvalliseen kouluarkeen on panostettava koko koulunkäynnin ajan, linjaa Uudenmaan PerusNaiset ry.

Koulujen tulisi olla avoimempia toimenpiteistään kuntalaisille, sillä muutoin voi jäädä kuva, ettei ongelmiin puututa. Oppilaan ääntä on kuultava ja siihen reagoitava.

Aineopetuksen lisäksi koulussa tulisi opettaa jo alakoulussa erilaisten tunteita hallitsemista, riitojen selvittelemistä ja sopimista. Opettajilla ja henkilökunnalla tulisi olla koulutusta ja tietoa lain sallimista mahdollisuuksista kiusaamistilanteissa. Vapaiden tilanteiden valvontaan kuten ruokailujen ja välituntien, on oltava riittävästi aikuisia.

Kuntia tulisi tukea ja kannustaa säilyttämään pienet kyläkoulut. Suuret koulut ovat olleet kuntien tavoitteena kustannussäästöjen vuoksi. Säästöpyrkimykset voivat kääntyä äkkiä kulueriksi ja inhimillisiksi tragedioiksi. Pidentyneet koulumatkat kuormittavat lapsia sekä perheitä. Koulumatkojen turvallisuutta tulee lisätä esimerkiksi valaistuksella näin pimeään aikaan.

Sekä kiusaaja että kiusattu, väkivallan tekijä ja uhri, tarvitsevat apua ja tukea. Koulussa opettajan tehtävä on opettaa, kasvatusvastuun ollessa ensi sijassa aina huoltajilla. Jos huoltajat eivät pysty kasvatusvastuuseensa, yhteiskunnan on puututtava asiaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin vuoksi.

Kiusaamiseen tulee puuttua heti, koska se on rikos toista henkilöä kohtaan. Nöyryyttämistä ja alistamista ei pidä sallia missään muodossa koulussa eikä vapaa-ajalla.

Yhtenä keinona on kiusaajan siirtäminen toiseen kouluun. Ei ole oikein, että kiusattu joutuu väistymään ja siirtymään. Kun kiusaaja tietää, mitä toimenpiteitä kiusaamisesta hänelle itselleen voi aiheutua, voi se toimia pelotteena. Tämä kannustaisi myös kiusaajan vanhempia puuttumaan lapsensa toimintaan.

Henkistä pahoinvointiaan vakavasti ja jopa väkivaltaisesti oirehtiva oppilas voi viedä opettajan kaiken ajan ja huomion, jolloin muut oppilaat voivat jäädä oman onnensa nojaan.

Oirehtiva oppilas tarvitsee sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten apua.

On tilanteita, jolloin pahoin kiusatun lapsen ja nuoren tilanne on niin huono, että ainoa mahdollisuus käydä koulua on sairaalakoulu. Sairaalakoulupaikkoihin on kohdennettava resursseja.

Lasten hyvinvointia tukevia päätöksiä on tehtävä heti. Rajat ovat rakkautta. Vanhempien tehtävä on asettaa ne, mutta jos vanhemmat eivät tähän kykene, on se yhteiskunnan tehtävä.

Korona-arki ja etäkoulu muuttaa oppilaiden arkea. Olisi hienoa, jos tämän raskaan vuoden jälkeen jokainen kiusaaja ymmärtäisi pohtia sitä, miten suuri merkitys turvallisuudella ja yhdessäololla on.

Uudenmaan PerusNaiset ry:n puolesta

Lisätiedot:
Arja Juvonen
puheenjohtaja
050-5311 108

Tiedote 30.11. 2020

Mielenterveysongelmat ovat olleet Suomessa jo pitkään kovassa kasvussa ja koronavirusepidemia on lisännyt ihmisten kokemaa ahdistusta, toteaa kansanedustaja Arja Juvonen (ps).

Tämä käy ilmi muun muassa MIELI, Suomen Mielenterveys ry:n tiedosta, että kriisipuhelimeen on tullut syyskuussa 27 000 soittoyritystä, kun viime vuoden syyskuussa luku oli 19 000. Myös edellisen vuoden soittojen määrä 211 700 on ylittynyt jo lokakuussa. (Iltasanomat 28.10. 2020)

Koronavirusepidemian aiheuttama poikkeustilanne pahentaa monien mielenterveydeltään hauraiden ihmisten tilannetta entisestään, mutta tuo ongelmia myös heille, joilla vastaavia ei aiemmin ole ollut. Huoli terveydestä, toimeentulosta ja ihmissuhteista kuormittavat raskaasti, ahdistus ja synkkä mieli saavat vallan, Juvonen sanoo.

Terapiatakuu kansalaisaloitteen aika on juuri nyt. Ihmisten on päästävä nopeammin ja helpommin avun piiriin. Terapiatakuu-kansalaisaloitteessa ehdotetun lakimuutoksen myötä soveltuvaa varhaista hoitoa tarjottaisiin jo perusterveydenhuollossa, jossa hoidon tarve tulisi arvioida välittömästi apua haettaessa. Oireen mukaisen psykoterapiahoidon tai muun psykososiaalisen hoidon tulisi alkaa kuukauden sisällä tästä.

Palvelujen kehittämisen tulisi kuitenkin alkaa jo ennen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistutusta eli mielenterveyspalvelujen kehittämisellä ja palveluiden resurssien lisäämisellä on kiire, Juvonen vaatii.

Juvonen on jättänyt mielenterveyspalvelujen kehittämisestä kirjallisen kysymyksen ja terapiatakuun voimaansaattamisesta toimenpidealoitteen.

Tänään julkaistussa perussuomalaisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa 2021 esitetään myös resursseja terapiatakuuseen.

Kirjallisessa kysymyksessä kysytään:
Miten hallitus huomioi terapiatakuu kansalaisaloitteen esittämät parannusehdotukset mielenterveyspalvelujen kehittämisessä?
Miten hallitus turvaa, että perusterveydenhuollossa mielenterveyspalvelut ovat riittävällä tasolla ja kaikenikäisillä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevilla ihmisillä on mahdollisuus hakeutua ja päästä palvelujen piiriin eli arvioon, tutkimukseen, hoitoon ja tarvittaessa erikoissairaanhoitoon ja Kelan kuntoutuspsykoterapiaan?

Arja Juvonen
kansanedustaja
050-5311 108

Perussuomalaiset Naiset ry vaatii tuntuvaa kohtuullistamista sähkönsiirtomaksuihin. Siirtomaksut ovat etenkin haja-asutusalueilla asuville ikäihmisille kohtuuton pala maksettavaksi.

– Vastuullisia sähköverkkojen päätymiseen ylikansallisille sijoittajille löytyy hallituksesta, sillä esimerkiksi SDP ja vihreät olivat tukemassa Caruna-kauppoja, Perussuomalaisista Naisista todetaan.

Siirtohinnat paisuneet valtavasti

Perussuomalaiset vastustivat aikanaan sähköverkon myyntiä ja varoittivat seurauksista. Siitä lähtien perussuomalaiset ovat vaatineet, että niin sanottua tuottoastetta madalletaan.

Siirtohinnat ovat paisuneet valtavasti viime vuosina. Esimerkiksi Caruna on nostanut hintojaan jopa yli 50 prosenttia vuodesta 2016.

– Siirtoja perustellaan vuoden 2011 Tapani-myrskyn jälkeisillä kaapelointivaatimuksilla, mutta esimerkiksi Carunan talousluvut kertovat, että voittoja on kerätty häikäilemättömästi enemmän kuin lain vaatimat kaapeloinnit vaatisivat.

Hallitus hämää äänestäjiä nippelimuutoksella

Hallitus on esittämässä, että sähkönsiirron ja -jakelun vuosikorotuksen enimmäismäärää laskettaisiin nykyisestä 15 prosentista 12,5 prosenttiin. Tämän pitäisi hallituksen mukaan hillitä siirtohintojen korotusten vauhtia.

– Käytännössä muutos ei aiheuta muutoksia, vaan esimerkiksi 10 prosentin korotus vuosittain olisi edelleen mahdollinen. Hallitus hämää äänestäjiä pienellä nippelimuutoksella, joka ei käytännössä vaikuta korotuksiin mitenkään.

Korotuskatto alennettava viiteen prosenttiin

Perussuomalaiset Naiset vaatii, että vuosittainen korotuskatto tulisi alentaa korkeintaan viiteen prosenttiin.

– Ellemme tee näin, annamme ylikansallisen yhtiön rahastaa kansalaisia monopoliasemalla. Syyttävän sormen tulee osoittaa niin demareihin, keskustaan, kokoomukseen kuin vihreisiinkin. Tehtyä virhettä voi paikkailla hieman, mutta nykyinen hallitus ei tunnu edes yrittävän.

TIEDOTE 27.11.2020

Keskustelu oppivelvollisuusiän nostosta on käynyt kuumana sekä puolesta että vastaan syksyn mittaan. Keskiviikkona hallintovaliokunnan demarikansanedustajat iskivät lusikkansa soppaan kehumalla uudistuksen työllisyysvaikutuksia siteeraamalla STTK:n laskelmaa, jonka mukaan oppivelvollisuuden pidennys toisi jopa 150 000 uutta työllistä.

”Valtiovarainministeriön arvion mukaan oppivelvollisuusiän noston työllisyysvaikutus on noin 15 000 henkilöä ja sekin toteutuu vasta vuonna 2065. Mistä demarit näitä lukuja oikein taikovat? Edustajien olisi ehkä syytä tutustua oman hallituksena teettämiin laskelmiin sen sijaan että yrittävät myydä laajennettua oppivelvollisuutta kertomalla ministeriön arviot kymmenellä”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee.

Useat tahot suhtautuvat kriittisesti oppivelvollisuusiän nostoon, mukaan lukien Kuntaliitto sekä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Suurimpina haasteina nähdään rahoituksen riittävyys sekä perusopetuksessa heikosti pärjänneiden oppilaiden edellytykset selvitä toisen asteen opinnoista.

”Perusopetuksen ongelmat eivät korjaannu oppivelvollisuusiän nostolla. Vihervasemmiston visioimien työllisyyslukujen sijaan saadaan vain lisää keskeytyksiä pakottamalla peruskoulusta hädin tuskin selvinneet oppilaat toiselle asteelle. Pakko ei motivoi ketään opiskelemaan. Ammattikoulutus on jo ennestään kriisissä riittämättömän rahoituksen vuoksi eikä opiskelijamäärien nosto paranna tilannetta ollenkaan”, Antikainen huomauttaa.

Oppivelvollisuusiän nostoon koplattu toisen asteen maksuttomuus vaikuttaa negatiivisesti myös resurssien käyttöön.

”Sen sijaan, että hallitus olisi miettinyt, kuinka auttaa koulupudokkaita täsmätoimilla, se päätyi esittämään toisen asteen maksuttomuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa mittavaa tulonsiirtoa hyvätuloisten perheiden lapsille. Samaan aikaan kuitenkin ne, jotka tarvitsisivat perusopetuksessa oppimiseensa erityistä tukea, uhkaavat jäädä ilman apua, kun rahat käytetään lukiolaisten oppikirjoihin. Oppivelvollisuusiän nostoon laitettavat rahat tulisi kohdistaa nimenomaan peruskoulun tilanteen parantamiseen, tämän ovat tuoneet esille monet eri asiantuntijat. Miksi opetusministeri Li Andersson valitsi lähes hyödyttömän ideologisen hankkeen sen sijaan, että olisi panostanut oppimisen tukeen ja koulupudokkuuden torjuntaan siellä, missä rahat olisi voitu käyttää tehokkaasti?”, Antikainen kysyy.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 24.11.2020

Helsingissä lähes joka kolmas koronatartunta todetaan maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä. Ylen A-studion haastattelema Suomi-Somalia Seura ry:n projektikoordinaattori Yusuf M. Mubarak luettelee syyksi syrjinnän ja rasismin, sekä peräänkuuluttaa isompia asuntoja, muutoksia kotouttamispolitiikkaan sekä sosiaalista osallistumista ja osallisuutta. Perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Mari Rantanen eivät niele selitystä tai ratkaisuesityksiä.

– Asia on juuri päinvastoin. Se, että maahanmuuttajat ovat ylläpitäneet omaa kulttuuriaan ja käytänteitään on johtanut koronaviruksen suhteellisesti laajamittaisempaan leviämiseen heidän keskuudessaan. Maahanmuuttajilta tulee vaatia aivan samat varotoimenpiteet kuin muiltakin – maskin käyttö, sosiaalinen etäisyys ja huolellinen hygienia. Se ei ole rasismia, Jari Ronkainen perustelee.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) on myöntänyt Suomi-Somalia Seura ry:lle 197 656 euroa avustuksia vuodelle 2020. Rahoista 82 656 euroa on tullut poikkeustilanteessa järjestetyn ylimääräisen haun kautta ja kohdistuu Suomensomalialaisten terveysneuvontaan ja koronatilanteeseen liittyvään kriisiviestintään puhelinpalvelun, tiedotuskampanjan ja järjestöyhteistyön avulla.

– Valtio siis jakaa Veikkaus-rahaa, jotta kansalaiset kuulisivat olevansa rasisteja, ja että lisää rahaa pitäisi syytää kotoutumiseen ja isompiin asuntoihin. Perussuomalaiset ovat aiemminkin vaatineet STEA-avustusten perkaamista ja tämä ulostulo ainoastaan alleviivaa tuota vaadetta, Mari Rantanen kertoo.

Kansanedustajakaksikko kritisoi erityisesti Itä-Helsingin maahanmuuttajayhteisöjä virusepidemian vähättelystä.

– Asenne on lähtökohtaisesti pielessä, jos omaa käyttäytymistä ei olla valmiita muuttamaan edes mahdollisesti tappavan virusepidemian edessä. Sen sijaan, että puhutaan syrjinnästä, pitäisi järjestöjen nyt pikemminkin viestittää, että ihmiset pysyisivät kotonaan eikä Itiksessä ja Puhoksessa parveilemassa. Virus ei syrji ketään, Ronkainen ja Rantanen päättää.

Lisätietoja:
Kansanedustaja Jari Ronkainen
09 432 3141
jari.ronkainen@nulleduskunta.fi

Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

Toimeksi

TIEDOTE 20.11.2020

Hoitoalan ammattiliitot ovat tänä vuonna useaan otteeseen vedonneet päättäjiin hoitoalan työntekijöiden jaksamisen puolesta raskaan koronakevään ja syksyn toisen aallon aikana. Liitot ovat esittäneet hoitoalan työntekijöille tuhannen euron kertakorvausta koronapandemian aiheuttaman lisääntyneen työtaakan vuoksi, mutta tähän mennessä vastakaikua ei ole kuulunut.

”Keväällä voimassa ollut valmiuslaki, suojavarusteiden puute ja epäselvät viranomaisohjeet ovat lisänneet hoitoalan työntekijöiden kuormitusta huomattavasti, mutta rahallista korvausta ylimääräisestä venymisestä ei ole tullut. Suorassa potilaskontaktissa työskentelevät asettavat itsensä ja lähipiirinsä alttiiksi vakavalle tartuntataudille joka ikinen päivä. Myös kutsumustyössä voi palaa loppuun heikkojen työolojen vuoksi”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa.

Liittojen teettämien kyselyiden mukaan tyytymättömyyttä aiheuttavat muun muassa matala palkkataso suhteessa työn raskauteen ja vastuullisuuteen sekä arvostuksen puute. Alanvaihtoa harkitsevien työntekijöiden määrä on myös nousussa.

”Hoitoala on kriisissä työvoimapulan ja alanvaihdon vuoksi. Opiskelijoiden määrä on jyrkässä laskussa samalla, kun kuntapuolelta on kymmenen vuoden sisällä jäämässä tuhansia hoitajia eläkkeelle. Monet työuransa alussa olevat harkitsevat alanvaihtoa työuupumuksen vuoksi. Ikääntyvä väestömme kaipaa kipeästi lisää hoitoalan ammattilaisia samalla, kun pako alalta vain kiihtyy. On korkea aika osoittaa arvostusta hoitajien tekemälle työlle myös rahallisesti”, Antikainen vaatii.

Edustaja Antikainen on jättänyt toimenpidealoitteen tuhannen euron kertakorvauksesta hoitoalan työntekijöille koronapandemiasta aiheutuneen lisääntyneen työtaakan vuoksi.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 51431 40

TIEDOTE 14.11.2020

Viime päivinä julkisuudessa on ollut pääkaupunkiseudun lisääntyvä ja raaistuva jengiväkivalta.

”Katujengien toiminta on pitkään yritetty julkisuudessa vaieta kuoliaaksi, vaikka tietoja ryöstöistä ja raa’asta väkivallasta on kuulunut kentältä jo vuosia. Tilanne nousi julkiseen keskusteluun vasta nyt, kun 16-vuotias, jo ennestään tapon yrityksestä epäiltynä ollut nuori tappoi alle parikymppisen nuoren miehen Helsingin Vallilassa. Toinen teosta epäilty henkilö on 14-vuotias, eikä hänelle koidu teosta minkäänlaista rangaistusta. Viimeistään nyt yhteiskunnan olisi lopetettava ongelman vähättely ja herättävä tilanteeseen”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii.

Osan viranomaisista sekä erityisesti tiettyjen hallituspuolueiden poliitikkojen vähättelevä asenne on keskeinen osa ongelmaa.

”Tietyille vihervasemmistopuolueiden poliitikoille tuntuu olevan tärkeämpää hillitä keskustelua maahanmuuttajataustaisten nuorten toiminnasta kuin osoittaa tukea raa’an väkivallan uhreille ja miettiä tehokkaita keinoja, joilla rikollisuuteen voitaisiin puuttua. Toistellaan papukaijan lailla, että nuoret ovat tehneet Suomessa rikoksia ennenkin tai että jollakin sopivalla mittarilla rikollisuus näyttää vähentyneen. Tämä on törkeää uhreja kohtaan – yhtään ryöstettyä tai henkitoreisiin pahoinpideltyä uhria tai tapetun nuoren omaisia ei takuuvarmasti lohduta se, jos tiedostavat ja muiden yläpuolelle itsensä asettavat poliitikot tulevat kertomaan heille, että kyllä nuoret ovat ryöstäneet tai tappaneet ennenkin”, Antikainen korostaa.

Kehityssuunta on huolestuttava, mutta tähän mennessä yhteiskunta ei ole juuri siihen reagoinut.

”Jotkut poliitikot tuntuvat kuvittelevan, että rikollisuus voitaisiin ratkaista esimerkiksi sosiaalisella sekoittamisella tai muilla ei-yksilötason keinoilla. Väkivaltaa vähätellään oireiluna, ja syy tekoihin pyritään löytämään mistä tahansa muualta kuin rikollisesta itsestään. Jopa ulkomaille terroristijärjestöjä tukemaan lähteneet henkilöt esitetään mediassa uhreina ja heidän paluunsa Suomeen mahdollistaminen tuntuu olevan hallituksen prioriteettien kärkipäässä. Millaisen viestin tämä antaa rikolliselle itselleen? Ei ainakaan sellaista, että yhteiskunta tuomitsee hänen tekonsa, teosta on seuraamuksia ja hänen on muutettava toimintaansa, jos haluaa elää suomalaisessa yhteiskunnassa”, Antikainen moittii.

Suomi on Ruotsin tiellä, vaikka vihervasemmisto ei sitä haluaisikaan myöntää.

”Sekoittava asuntopolitiikka ei estä väkivaltaa tai radikalisoitumista, se vain hidastaa ongelman havaitsemista. Poliisin resurssipula näkyy siinä, että moni rikos jää selvittämättä. Kiinteä rikosoikeudellisen vastuun alaikäraja on ongelma ja johtaa tarkoitukseensa nähden päinvastaiseen tilanteeseen, jos jengit käyttävät nuorimpia jäseniään sellaisiin tekoihin, joista seuraisi 15 vuotta täyttäneille rikostuomiot. Se ei suojele lapsia, vaan kannustaa hyväksikäyttämään heitä rikoksiin. Ongelmiin pitää puuttua hyvin matalalla kynnyksellä jo kouluissa, ja koulujen pitäisi matalalla kynnyksellä kutsua poliisit ja sosiaaliviranomaiset selvittämään tilannetta sen sijaan, että väkivallan uhri jätetään yksin, kuten turhan usein on käynyt. Jos vanhemmat eivät kasvata lapsiaan, vaan sallivat rikollisen elämän, lapset pitäisi ottaa tällaisilta vanhemmilta huostaan jo aikaisessa vaiheessa”, Antikainen painottaa.

Yhteiskunnan asenteet kaipaavat muutenkin korjausliikettä.

”Rikollisuudesta oireiluna puhuvat poliitikot ovat usein kiinnostuneita vain rikollisen itsensä hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta. Keskustelun painopisteessä pitäisi olla uhrien asema ja yhteiskunnan tulisi ottaa tavoitteeksi nollatoleranssi väkivaltarikollisuuteen. Mitättömät, usein ehdolliset tuomiot pahoinpitelyistä tai seksuaalirikoksista, jotka jättävät uhreille elinikäiset vammat, halventavat uhreja. Tekijät eivät tarvitse suojelua, vaan muun yhteiskunnan pitää asettua selkeästi uhrin puolelle sen sijaan, että pyritään selittämään vastuu teoista muille kuin tekijälle itselleen”, Antikainen vaatii.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 5143 140

TIEDOTE 13.11.2020

Sitovan hoitajamitoituksen sisältävä vanhuspalvelulain uudistus astui voimaan 1.10.2020.

”Hallitus vesitti sitovan hoitajamitoituksen kahdella eri tavalla. Ennen vaaleja nykyinen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) esitti, että sitova hoitajamitoitus tasolla 0,7 saadaan voimaan kuin sormia napsauttamalla. Kun hän pääsi itse ministeriksi, niin eipä käynytkään ihan näin. Hallituksen vesitetty tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon välittömän asiakastyön henkilöstömitoitus on 0,5 hoitajaa yhtä asiakasta kohti. Kiurun ennen vaaleja lupaama ja julkisuudessa usein nähty luku 0,7 astuu voimaan siirtymäajan päättyessä 1.4.2023, jos nykyinen hallitus on silloin vielä pystyssä”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pohtii.

Hoitajamitoituksen määrän lisäksi hallituspuolueista lupailtiin hoitajien työnkuvan tarkentamista, mutta siltäkin osin uudistus tuntuu lässähtäneen.

”Hoitajamitoituksen tavoitteena oli, että hoitajat voivat käyttää työaikaansa varsinaiseen hoitotyöhön tukityön sijaan, mutta kentältä tulleiden viestien mukaan tilanne ei ole käytännössä muuttunut. Hoitajat tekevät edelleen tukitöitä, mikä syö hoitotyöhön käytettävää aikaa. Työnantajien tulee palkata riittävästi osaajia tukitoimintoihin, jotta hoitajilla on tarpeeksi aikaa varsinaiseen hoitotyöhön. Mikäli tilanne ei muutu, viranomaisten tulee puuttua asiaan”, Antikainen vaatii.

Valvira ja Aluehallintovirasto julkaisivat lokakuun lopussa ohjeistuksen liittyen välittömään ja välilliseen työhön, mutta ammattiliittojen mukaan työnantajat eivät suhtaudu asiaan sen vaatimalla vakavuudella.

”Hoitajat ovat olleet kovilla koronakevään ja poikkeustilan aiheuttaman ylikuormituksen vuoksi ja nyt pitkään odotettu hoitajamitoitus vesitetään välinpitämättömien työnantajien toimesta. Monissa muissa maissa hoitohenkilökunnan työrupeama koronakriisin aikana palkittiin rahapalkkiolla, mutta Suomessa hoitajat eivät saaneet hallitukselta ja työnantajiltaan edes lämmintä kättä, vaan hoitohenkilökuntaa kyykytettiin valmiuslailla. Alanvaihto tulee kiihtymään entisestään, mikäli työoloja ei saada kuntoon. Hallituksen tulee valvoa, että mitoitusta noudatetaan ja että sen toteutukseen osoitetaan kunnille riittävä rahoitus, joka on korvamerkitty nimenomaan tähän tarkoitukseen”, Antikainen painottaa.

Edustaja Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen hoitajamitoituksen toteutuksen valvonnasta ja todellisesta vaikutuksesta hoitajien työnkuvaan.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

Leena Kurikka Seinäjoelta valittiin Etelä-Pohjanmaan PerusNaiset ry:n syyskokouksessa yhdistyksen puheenjohtajaksi myös ensi vuodelle. Kurikan lisäksi yhdistyksen hallitukseen valittiin varsinaisiksi jäseniksi Merja Ujanen Isostakyröstä, Seija Salmi Ilmajoelta, Inga Petäjäniemi Kauhavalta ja Suvi Saunamäki Koskenkorvalta, varalle Milla Mörönen Alavudelta, Sini Syrjälä Lapualta ja Raili Varo Tervajoelta. Toiminnan tarkastajana toimii ensi vuonna Päivi Karppi Vaasasta, varalla Anne Matokangas Alajärveltä.

Kurikka edustaa yhdistystä Perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piirin hallituksessa myös ensi vuonna.

Etelä-Pohjanmaan PerusNaiset ry:n syyskokous pidettiin Kauhavan Alahärmässä 7.11.2020. Kansanedustaja Leena Meri lähetti puhelimitse tervehdyksen kokousväelle.

Yhdistyksen toiminta kärsii tänä vuonna koronasta, jonka vuoksi tälle vuodelle suunniteltuja tapahtumia ei kokouksia lukuun ottamatta ole voitu järjestää.

-Toivottavasti ensi vuonna tilanne maassa ja maailmalla on parempi. Meillä on paljon kivaa suunnitteilla, kertoo puheenjohtaja Kurikka.

Ensi vuoden toimintasuunnitelmassa on erilaisten toritapahtumiin osallistumisten lisäksi koulutustilaisuuksia, teatterikäyntejä ja ideointipalaveri.

­-Tammikuussa vietetään pikkujoulua, tarkempi paikka ja aika selviävät myöhemmin. Viime vuonna olimme Tampereella teatterissa ja sitten syömässä ja istumassa iltaa. Meillä oli tosi hauskaa, hymyilee Kurikka.

Yhdistykseen on saatu tänä vuonna mukavasti uusia jäseniä.

-Tilaa on edelleen. Tulkaahan naiset mukaan. Yhdessä meissä on voimaa, kehottaa Kurikka.

Yleiset kokoukset pyritään järjestämään eri kunnissa ympäri aluetta ja samalla tutustutaan johonkin paikalliseen kohteeseen. Kevätkokous pidettiin Kyrö Distilleryssä ja päästiin tutustumaan ginin ja viskin tekoon. Syyskokous oli Roadhousessa, jossa päästiin shoppailemaan kokouksen jälkeen.

-Paremman maailman rakentaminen saa olla kivaa. Tämä on osalle elämäntapa ja osalle harrastus. Vaikka politiikassa asiat ovat vakavia, vastapainona tarvitaan rentoa ja mukavaa yhdessäoloa ja –tekemistä, painottaa Leena Kurikka.

Etelä-Pohjanmaan PerusNaiset ry

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on seurannut huolestuneena Suomen maaseudun kehityskulkua jo vuosikymmeniä. Poliittisilla päätöksillä on merkittävät vaikutukset maaseudun elinvoimaan. Elomaa on jättänyt hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa toivoo hallituksen heräävän myös pienten maidontuottajien tukalaan tilanteeseen.

Maatilojen määrä oli vielä vuosituhannen alussa hieman yli 80 000 ja nyt luku on alle 50 000. Maaseutu autioituu sitä mukaa kun mahdollisuudet tehdä töitä ja yrittää heikkenevät. Poliittiset päätökset ovat osaltaan vauhdittaneet tätä kehityskulkua.

– On pitkään tehty sellaisia ratkaisuja, jotka pakottavat tilat suuriin investointeihin sekä laajennuksiin. Pientilojen toimintaedellytykset heikkenevät vuosi vuodelta, Ritva ”Kike” Elomaa sanoo.

– Euroopan unionin yhteiset maatalouslinjaukset ovat osaltaan kiihdyttäneet tätä suuruutta suosivaa kehityskulkua. Lisääntynyt byrokratiakaan ei helpota yhtään tilallisten elämää, hän jatkaa.

Maidontuottajien tilanne on käynyt mahdottomaksi

Maidontuotannon suhteen pienet tuottajat kärsivät Elomaan mukaan meijereiden vähimmäiskiintiöistä, jotka ovat nousseet tuntuvasti ajan saatossa. Tämän vuosituhannen alussa määrä saattoi olla esimerkiksi 30 litraa, mutta nyt puhutaan jo 150 litran suuruisista kiintiöistä. Nämä toki vaihtelevat toimijoiden välillä, mutta trendi on ollut selvästi nouseva. Myös lehmien sairastelut ja muut tilapäiset vaikeudet aiheuttavat toisinaan haasteita saada kiintiöt täyteen.

– Tilanne on mennyt ihan mahdottomaksi. Jos maitoa ei saada lypsettyä riittävää määrää, jotta se tultaisiin ostamaan, syntyy hävikkiä ja hyvä maito joudutaan laskemaan viemäriin. On todella sääli, kun maitoauto ajaa tilan ohi pysähtymättä kiintiöiden takia. Tämä tietää tilallisille taloudellista tappiota eikä hävikin syntyminen ole ekologisesti kestävää, Elomaa kertoo.

Maaseudun valoja ei pidä sammuttaa huonolla politiikalla

Elomaa on laatinut kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy hallitukselta, mitä toimia se tulee tekemään pienten lypsykarjatilojen toimintamahdollisuuksien parantamiseksi, ja tulisiko vähimmäismaitokiintiöihin puuttua.

– Toivon, että hallitus herää myös pienten maidontuottajien tukalaan tilanteeseen. Isossa kuvassa olisi tärkeää, ettei huonoa politiikkaa harjoittamalla sammuteta maaseutumme valoja. Päinvastoin maaseudun elinvoimaisuutta tulee vahvistaa, ja se tapahtuu parhaiten luomalla hyvät edellytykset elinkeinotoiminnan harjoittamiseen myös siellä, missä kaupunkien valot eivät loista, Elomaa päättää.

Ritva “Kike” Elomaa
Kansanedustaja

Tiedote 9.11.2020

Lainsäädännön arviointineuvosto tiedotti tänään, että hallituksen luonnos sote-uudistukseksi ei huomioi riittävästi vaikutuksia julkiseen talouteen, yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille.

“Soteuudistuksen rahoituksen suunnittelu on paljastumassa flopiksi. Soteuudistuksen kustannusten arviointi on jäänyt tekemättä. Hallitus ei ole kertonut, että mistä se aikoo soterahan saada eli onko se olemassa vai tehdäänkö sen löytämiseksi säästöjä. Hallitus puuhailee soteuudistukseen maakuntaveroa, jolla haetaan rahoituspohjaa, mutta koko malli on vielä levällään ja epävarma. Maakuntaveron vaikutuksista kukaan ei tiedä, mutta se voi johtaa verotuksen kiristymiseen”, perussuomalaisten kansanedustajaArja Juvonen analysoi.

Jos rahat eivät riitä, jostain pitää karsia

“Hallituksen soteuudistuksen takana vaanii henkilöstön vähentäminen, palveluverkoston karsiminen ja asiakasmaksujen nostaminen. Kun jatkossa palvelut eivät ole enää yksittäisen kunnan vastuulla eikä maakunnilla riitä rahat, ainoa ratkaisu voi olla laittaa pienten kuntien osalta sote-palveluissa lappu luukulle. Sitten ihmetellään, miten ikäihmiset voivat enää elää näissä kunnissa, kun lähin terveysasema on sadan kilometrin päässä”, Juvonen pohtii.

Työllisyyskeskustelun keskiössä on kysyttävä hallitukselta, että tuoko sote-esitys sote-alalle työtä vai viekö se työpaikkoja.

“Sen lisäksi, että monien maakuntien rahoitus on tiukalla, on kysyttävä, turvaako esitys pk-yritysten toimintamahdollisuudet, muun muassa maaseutujen pienet, usein naisyrittäjien ylläpitämät hoivakodit? Näiden yrittäjien viesti on ollut se, että säästötavoitteet heikentävät heidän mahdollisuuttaan tuottaa palveluja, eli hoitaa vanhuksia. Vanhuksen hoivan hinnat halutaan polkea niin alas, että toimijat eivät kykene enää toimimaan”, Juvonen huomauttaa.

Vaikutusarviointien puuttuessa uhkana on, että tiedossa on sote-toimijoiden pudotuspeli.
“Arviointineuvosto nostaa esiin vaikutusarviointien puutteen myös yhteiskunnallisten yritysten ja järjestöjen näkökulmasta. Kolmannen sektorin toimijoiden tulevaisuus jää täysin avoimeksi soteuudistuksessa, vaikka kaikki tietävät niiden yhteiskunnallisen merkityksen. Ketkä toimijat jäävät sotekentälle ja hyvinvointialueille, ketkä jätetään kentän laidalle, ja kuka muistaa palveluita tarvitsevan asiakkaan?”, Juvonen kysyy.

Lisätiedot
Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan ps valiokuntavastaava
PS eduskuntaryhmän 2. vpj
050-5311 108

TIEDOTE 4.11.2020

Terveys-, pelastus- ja ensihoitoalan järjestöjen teettämästä tuoreesta kyselystä paljastuu, että lähes jokainen kyselyyn vastannut ensihoitoalan työntekijä oli kohdannut työssään väkivaltaa tai sen uhkaa. Perussuomalaiset kansanedustajat Mari Rantanen ja Jari Ronkainen tekivät jo vuosi sitten lakialoitteen, jossa ensihoitajaan kohdistetusta väkivallasta tuomittaisiin ankarampia rangaistuksia.

– Odotamme, että hallitus ottaa kyselyn tulokset tosissaan. Näiden karujen lukujen perusteella voidaan kysyä, joko nyt löytyisi yhteisymmärrys lakimuutosten tekemiseksi. Auttajien pitää olla koskemattomia, Mari Rantanen sanoo.

Järjestöt vaativat päättäjiltä konkreettisia toimia ja esittävät kolmea toimenpidekokonaisuutta: kansallista ohjelmaa ensihoidon työturvallisuuden parantamiseksi, rikoslain rangaistusasteikon tiukentamista sekä väkivallan syiden tunnistamista ja panostamista väkivallan ennaltaehkäisyyn yhteiskunnassa.

– Päättäjien tulisi kuunnella alan ammattilaisia. Lakimuutoksen lisäksi olemme esittäneet, että ministeriöt käynnistäisivät yhteistyössä ensihoidon ja pelastusalan työturvallisuuden parantamiseen tähtäävän kansallisen hankkeen. Tähän asti esityksemme ovat kaikuneet kuuroille korville hallituksessa, Jari Ronkainen kertoo.

Kyselyn mukaan työntekijöiden kohtaama sanallinen uhkailu ja uhkaava käytös on lähes jokapäiväistä. Vastaajista 40 prosenttia kertoi saaneensa tappouhkauksia. Noin kolmasosaa oli uhattu teräaseella, ampuma-aseella lähes joka kymmenettä.

– Sinivalosabotaasin yleistymisen ja väkivallan raaistumisen myötä hankkeilla alkaa olemaan kiire. Asiassa ei pidä odotella, että joku loukkaantuu vakavasti tai kuolee, kansanedustajakaksikko päättää.

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

Kansanedustaja Jari Ronkainen
09 432 3141
jari.ronkainen@nulleduskunta.fi

TIEDOTE 31.10.2020

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tänään lähettänyt Nobel-komitealle kirjeen, jossa esitetään vuoden 2021 Nobelin rauhanpalkintoa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpille.

”Presidentti Trump on auttanut Israelia ja arabimaita ottamaan merkittävän, konkreettisen askeleen kohti rauhaa Lähi-idässä. Rauhansopimukset Israelin ja Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien sekä Bahrainin välillä edistävät alueen vakautta ja kannustavat alueen muita maita noudattamaan esimerkkiä. Nämä sopimukset ovat ensimmäiset 26 vuoteen ja on merkkejä siitä, että Saudi-Arabia, Sudan ja Oman saattavat myös solmia rauhansopimukset Israelin kanssa”, Antikainen perustelee.

Lähi-idän rauhanprosessin edistyminen on ollut rauhanpalkinnon perusteena aiemminkin.

”Aikaisemmin Nobelin rauhanpalkinnon ovat saaneet muun muassa Palestiinan Jasser Arafat sekä Israelin Jitzhak Rabin ja Shimon Peres Lähi-idän rauhan edistämisestä vuonna 1994, sekä Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter vuonna 2002 työstään rauhanomaisten ratkaisujen kansainvälisiin konflikteihin edistämisessä. Palkinnon on saanut myös vuonna 2008 presidentti Martti Ahtisaari sekä vuonna 2009 presidentti Barack Obama kansainvälisen diplomatian vahvistamisesta, joten perusteet myöntää rauhanpalkinto ensi vuonna presidentti Trumpille kahden konkreettisen, merkittävän rauhansopimuksen aikaansaamisesta ovat vahvat”, Antikainen korostaa.

Rauhanpalkinnon myöntämisen Trumpille puolesta puhuu myös se, että Trumpin presidenttikaudella Yhdysvallat ei ole ajautunut mukaan uusiin aseellisiin konflikteihin.

”Viiden Trumpia edeltäneen presidentin aikana Yhdysvallat osallistui lukuisiin uusiin aseellisiin konflikteihin. Trump ei ole aloittanut yhtään uutta sotaa, mutta on jämäkällä persoonallaan ja päättäväisyydellään saattanut muiden aloittamia konflikteja päätökseen. Hän on Yhdysvaltain presidenttinä tehnyt suurimman työn rauhan eteen sitten Jimmy Carterin”, Antikainen kiteyttää.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 5143 140

TIEDOTE 30.10.2020

Hallituksen suhtautuminen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneisiin on vähintään epäselvä. Kysymyksiä herättää erityisesti se, millä mandaatilla sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) toimii.

”Hallitusohjelmasta löytyy selkeä kirjaus siitä, että hallitus pyrkii saamaan aikaan palautussopimukset kaikkien keskeisten kolmansien maiden kanssa ja jopa kirjaus kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneen henkilön teknisestä valvonnasta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että näitä kirjauksia hallitus ei ole edistänyt juuri millään tavoin. Sen sijaan sisäministeri tuntuu tekevän kaikkensa, jotta kenenkään ei tarvitsisi poistua Suomesta, vaan kielteisen oleskelulupapäätöksen Suomeen voisi jäädä suurin piirtein millä tekosyyllä tahansa”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pohtii.

Sisäministeriössä on käynnistetty ilmiöpohjainen työskentely, jonka yhtenä ilmiönä ovat laittomasti maassa olevat henkilöt.

”Ohisalon mukaan halutaan estää varjoyhteiskunnan syntyminen. Käytännössä tämä vaikuttaa tarkoittavan sitä, että kansallinen turvallisuus unohdetaan ja kuka tahansa saa jäädä halutessaan Suomeen, jos itse niin haluaa. Minkäänlaista merkitystä ei ole sillä, minkä takia kielteinen päätös on tullut, ja sillä, paljonko veronmaksajat joutuvat maksamaan näiden henkilöiden oleskelusta Suomessa. Ohisalo kun haluaa varmistaa heille johdonmukaisen ja selkeän palvelujärjestelmän koko maassa, jotta heidän välttämätön toimeentulonsa ja huolenpito olisi turvattu. Kunpa Ohisalo kantaisi vastaavaa huolta myös suomalaisista syrjäytyneistä, kuten päihdeongelmaisista, kodittomista tai pienituloisista vanhuksista. Hallitukselle tuntuu kuitenkin olevan tärkeää varmistaa maksuttomat palvelut nimenomaan laittomille maahantulijoille”, Antikainen ihmettelee.

Toisaalla hallitus on huolissaan ihmiskaupasta ja työsyrjinnästä, mutta samalla hallitus kuitenkin on luomassa kannusteita laittomasti maassa oleskelevien käyttämiseen pimeänä työvoimana.

”Kun Ohisalo haluaa mahdollistaa Suomeen jäämisen niille laittomasti maassa oleskeleville, jotka ovat löytäneet työpaikan, on selvää, mihin tämä johtaa. Epärehelliset yrittäjät kauppaavat näille henkilöille näennäistyöpaikkoja, joissa palkkaa ei makseta käytännössä lainkaan, vaan ainoa tavoite on ostaa Suomeen jääminen. Kun maahan jääminen on varmistunut, sen jälkeen töitä ei tarvitse jatkaa, vaan voi keskittyä yhteiskunnan tukien nostamiseen. Vihreiden osalta en ihmettele, vaikka tätä ei ymmärrettäisi tai tätä jopa tietoisesti haluttaisiin, mutta sen sijaan en ymmärrä, miten keskusta voi hallituksessa hyväksyä tällaisen toiminnan. Ministeri Saarikko, annatteko vihreiden pyyhkiä keskustalla pöytää kerta toisensa jälkeen ja viedä puolueeltanne loputkin uskottavuuden rippeet?”, Antikainen kysyy.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 29.10.2020

Perussuomalaiset Naiset vaatii laajaa maksutonta terapia-apua psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron uhreille. Kymmeniä tuhansia terapiakeskuksen potilastietoja ja -kertomuksia joutui rikollisten käsiin tietomurrossa, jonka jälkeen rikolliset ovat yrittäneet kiristää rahaa vastineeksi tietojen poistamisesta verkosta. Rikolliset ovat uhanneet julkaista tietoja internetin niin sanotussa pimeässä osassa, TOR-verkossa.

Perussuomalaiset Naiset toivoo, että rikoksen uhreille annetaan terapia-apua maksuttomasti. Tietyt tahot ovatkin jo ilmaista kriisiapua tarjonneet. Kriisiavun tarjoajia ja ohjeita on listattu tietovuotoapu.fi -sivustolle.

– Tämä on rikoksista mitä alhaisin. Ihmisten yksityisyyttä on loukattu röyhkeällä tavalla varastamalla tietoja yksityiselämästä. Terapiaan turvautuneet ihmiset ovat tilanteessa takuulla ahdistuneita ja loukattuja, eikä heillä kaikilla ole ketään, kenelle puhua. On kohtuutonta, että he joutuisivat vielä maksamaan avusta, jos he haluavat puhua tilanteesta ammattilaisen kanssa, Perussuomalaiset Naiset toteaa.

Perussuomalaiset Naiset kannustaa ihmisiä tietomurrosta huolimatta käyttämään terapiapalveluita, mikäli elämäntilanne sitä vaatii. Pelkona on, että ihmisten luottamus palveluiden luotettavuuteen kärsii.

– Psykoterapiassa ei ole mitään hävettävää. Se on suotavaa monelle ihan normaaleissa elämän risteyskohdissa, joissa on hyvä kuulla ulkopuolista ihmistä, joka ei katso asioita lähipiiristä. Ulkopuoliselle voi olla jopa helpompi puhua.

– On teetettävä perusteellinen selvitys siitä, mikä psykoterapiakeskus Vastaamon vastuu on tässä asiassa.

Perussuomalaiset Naiset vetoavat kansalaisiin, ettei kukaan jakaisi tai edes lukisi mahdollisesti eteen tulevia potilastietoja. Naiset muistuttavat lisäksi, että rikollisin keinoin saadun yksityistiedon levittäminen on rikos itsessään.

– Me voimme voittaa nämä alhaiset rikolliset yhdessä tukahduttamalla tiedonkulun. Näiden rikollisten kanssa ei tule neuvotella – heidän rikoksensa tulee tehdä tyhjäksi.

Perussuomalaisten Naisten hallitus

Tiedote 28.10.2020

Hallitus on kertonut rahoittavansa vuonna 2023 voimaan tulevan 0,7 henkilöstömitoituksen kustannukset muun muassa lääkemuutoksiin tehtävillä säästöillä. Myös sote-uudistuksella tavoitellaan valtakunnallisesti kustannustehokkuutta eli säästöjä.

Nämä haaveet ovat jäämässä haaveiksi, toteaa kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen (ps).

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) on perustanut syyskuussa 2020 lääkeasioiden tiekartan, jolla on tarkoitus hakea henkilöstömitoituksen rahoitusta. (Iltalehti 27.10.20) Koordinaatioryhmän toimikausi on alussa ja tuloksia saamme odottaa vuoteen 2023, eli hallituskauden loppuun. Kiirettä pitää siis säästöjen löytymisen kanssa. Jos niitä ei löydy, uhkaa se vakavasti 0,7 henkilöstömitoituksen toteuttamista, Juvonen varoittaa.

Myös sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Elina Asola suhtautuu koordinaatioryhmän toimintaan epäilevästi todeten, että suuria muutoksia tuskin tulee ja asiat on jäämässä seuraavalle hallituskaudelle. (Iltalehti 27.10. 20).

Epäilen vahvasti lääkemuutoksista, mutta myös soteuudistuksesta saatavia säästöjä. Tänään julkaistussa Valtion tarkastusviraston katsauksessa todetaan, että sote-uudistuksen rahoitusmalli luo palvelujen järjestäjille vain vähän kannustimia kasvun hillitsemiseksi. (Iltalehti 27.10.20). Karua, mutta totta, Juvonen toteaa.

Epäloogisten säästötavoitteiden sijaan sotesta on paisumassa sotekustannusten rahasampo, ei säästöporsas. Jotta yhtälöstä voisi saada toimivan, tarkoittaisi se henkilöstön vähentämistä ei lisäämistä, Juvonen huomauttaa.

Koska rahoituksen suunnittelu on näin epävarmaa, jatkuvat henkilöstömitoituksen ja soten ongelmat jatkuvat seuraavalle hallituskaudelle. Hallituksen tulisi kertoa nyt rehellisesti, miten se toteuttaa nämä suuret asiat. Olisiko sittenkin syytä laittaa ensin perusterveydenhuollon palvelut kuntoon ja minimoida ylimääräiset suuret linjaukset. Lääkärille pääsy ja hoitajaresurssit ovat nyt ne tärkeimmät, Juvonen toteaa.

Arja Juvonen
kansanedustaja
050-5311 108

TIEDOTE 28.10.2020

Keskustelu hoitoalan työntekijöiden koronalisistä on noussut uutisotsikoihin useaan otteeseen kuluvan vuoden aikana. Muualla hoitajille maksetaan koronalisiä, mutta Suomessa hallitus tuntuu katsovan, että kiitos riittää.

”Useissa Euroopan maissa hoitoalan henkilöstölle on maksettu korvauksia koronaepidemian aiheuttaman kuormituksen vuoksi, mutta Suomessa asiasta on oltu hyvin vaitonaisia. Tehy vetosi koronalisän puolesta jo keväällä, mutta hallitus ei ota asiaan mitään kantaa. Hoitajille satelee kyllä kiitoksia, mutta taloudellisesta kompensaatiosta ei ole lausuttu halaistua sanaakaan. Hoitotyö on raskasta ja alipalkattua suhteessa työn vaativuuteen. Palkkataso on muita Pohjoismaita huonompi, mikä kertoo hoitotyön heikosta arvostuksesta Suomessa”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.

Hoitoalalla jatkuvasti yleistyvä alanvaihto ja työvoimapula uhkaavat kiihtyä entisestään hoitajien uupuessa koronan tuoman ylimääräisen työtaakan vuoksi.

”Valmiuslain voimassaolon ajan valtiovalta suhtautui hoitajiin kuin orjatyövoimana. Sen sijaan, että olisi esimerkiksi puhuttu kolmikannasta, kuten hallitus tekee sysätessään vastuun muissa työmarkkina-asioissa muille, hoitajien osalta otettiin käyttöön ja pidettiin pitkään voimassa hoitohenkilökohtaa koskevat valmiuslain pykälät, joilla muun muassa henkilöstön oikeutta vaihtaa työpaikkaa tai pitää lakisääteisiä vapaitaan heikennettiin. Kuten ravintoloiden rajoitukset, nämäkin pykälät kohdistettiin koko maahan, siis sellaisiinkin maakuntiin, joissa ei ollut viikkoihin tai kuukausiin havaittu yhtään koronatartuntaa”, Antikainen muistuttaa.

Kuntapuolelta arvioidaan kymmenen vuoden sisällä jäävän eläkkeelle yli 30 000 hoitoalan ammattilaista eikä uusia hakijoita ole riittävästi paikkaamaan vajetta.

”Hoitajat kokevat, ettei heidän työpanostaan arvosteta, eikä alalle hakeudu riittävästi uusia opiskelijoita. Hoitajamitoituksen toteutumiseen tarvitaan lisää koulutettua työvoimaa, mutta pako alalta vain kiihtyy. Lisäksi moni Suomessa koulutettu hoitaja lähtee ulkomaille töihin paremman palkan tai parempien työolojen toivossa. Kuka huolehtii Suomen ikääntyvästä kansasta, mikäli hoitoalalle ei saada uusia työntekijöitä?”, Antikainen kysyy.

Edustaja Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien hoitoalan koronalisää ja hoitoalan tulevaisuutta Suomessa.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 27.10.2020

Iltalehti uutisoi, että sisäministeriössä on tänä vuonna käynnistetty ilmiöpohjainen työskentely, jossa etsitään keinoja oleskelulupien myöntämiseksi laittomasti maassa oleville. Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen kummastelee työn lähtökohtaa.

– Jos turvapaikanhakija on saanut kielteisen päätöksen, tulisi etsiä kaikki keinot hänen palauttamiseksi kotimaahansa. Jos paluu ei onnistu, oikea osoite tällaiselle henkilölle on säilöönotto, Rantanen perustelee.

Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan yhtenä tarkoituksena on oleskeluvan edellytysten selvittäminen työllistyneille turvapaikanhakijoille. Hänen mukaansa on niin yrittäjien, yksilöiden kuin yhteiskunnankin edun mukaista, että kielteisen turvapaikan saaneet mutta työssä käyvät henkilöt saavat oleskeluluvan.

– On erikoista, että keskellä koronaepidemian aiheuttamaa lähihistoriamme vakavinta kriisiä ja valtavaa työttömyysaaltoa vihreitä kiinnostaa vain laittomasti maassa olevien työt, sanoo Rantanen.

Ohisalon mukaan selvitystyö perustuu hallitusohjelman kirjaukseen. Hallitusohjelmassa on myös kirjaus kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden teknisestä valvonnasta, joka on julkisuudessa mielletty turvapaikanhakijoiden jalkapannoiksi. Erityisesti keskustapuolueen toivomia jalkapantoja ei ole hallituskaudella edistetty lainkaan.

– Muut hallituspuolueet ovat nähtävästi antaneet koko maahanmuuton vihreiden käsiin ja katsovat toisaalle, kun turvapaikkajärjestelmää romutetaan järjestelmällisesti. Keskustan jalkapannatkin ovat vaihtuneet oleskelulupiin, Rantanen päättää.

Lisätietoja:

Mari Rantanen
Kansanedustaja
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

Tiedote 26.10. 2020

Kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan varajäsen Arja Juvonen on jättänyt toisen kirjallisen kysymyksen hallitukselle liittyen kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöön kohdemaissa. Se on jatkokysymys vuonna 2019 jätetylle kysymykselle. Juvonen nosti kehitysyhteistyövarojen väärinkäytön esiin myös Ulkoministeriön hallinnonalan keskustelussa eduskunnassa lokakuussa.

Vuoden 2019 kysymyksessä Juvonen totesi, että Ulkoministeriön vuoden 2018 tilinpäätöksessä kirjattiin 27 kehitysyhteistyöhön liittyvää väärinkäyttöä tai väärinkäyttöepäilyä ja ulkoministeriöllä on perinnässä 1,2 miljoonaa euroa väärinkäytösten kohteeksi joutuneita kehitysyhteistyövaroja. Takaisinperintäpäätöksiä tehtiin vuoden aikana vajaan 30 000 euron edestä ja vuosina 2015—2018 ulkoministeriö sai kehitysyhteistyöhön liittyviä väärinkäyttöepäilyjä 16—28 kappaletta vuodessa.

Juvonen on tutkinut nyt Ulkoministeriön tilinpäätöstä 2019, jossa todetaan, että vuonna 2019 tuli ilmi 17 ulkoasiainhallintoon kohdistunutta väärinkäytöstä tai väärinkäytösepäilyä. Näistä seitsemän tapausta liittyy ulkoasiainhallinnon hoitamaan kahdenväliseen kehitysyhteistyöhön, seitsemän tapausta on havaittu kansalaisjärjestöyhteistyössä, yksi tapaus kohdistuu maittain kohdentamattomaan kehitysyhteistyöhön sekä kaksi tapausta humanitaariseen apuun.

Tilinpäätöksessä todetaan, että väärinkäytöksistä on tehty toimivaltaiselle tutkintaviranomaiselle ilmoituksia niiden asemamaassa, sekä niiden kohdalla on käytetty myös erilaisia hallinnollisia menettelyjä. Lisäksi kerrotaan, että Ulkoministeriö jatkaa joidenkin edellisen vuoden toimintakertomuksessa kirjattujen tapausten käsittelyä.

Väärinkäytökset ovat kehitysyhteistyörahojen käytössä jatkuneet. Huijaukset ja väärinkäytökset on pysäytettävä. Rahaa ei saa eikä voi jakaa epämääräisiin kohteisiin.

Kysynkin hallitukselta, että miten hallitus reagoi kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöön ja miten väärinkäytettyjä varoja on saatu perittyä takaisin, kuinka paljon väärinkäytettyjä varoja Suomella on tällä hetkellä vielä saamatta takaisin ja miten hallitus valvoo kehitysyhteistyövarojen kohdentumista niille tarkoitettuun kohteeseen. Lisäksi pyydän kirjallisessa kysymyksessä selvitystä Suomen edelleen Sambialle myöntämistä kehitysyhteistyö rahoista, vaikka juurikin Sambiassa on todettu väärinkäytöksiä rahojen käytön suhteen. Miten on mahdollista, että rahahanat ovat edelleen auki, Juvonen kysyy.

Vuonna 2019 paljastui Sambian tekemät väärinkäytökset. Yle kertoi 18.2. 2019, että Suomi on päättänyt lopettaa yli 45 vuotta kestäneen kahdenkeskisen kehitysavun Sambiaan. Viimeinen kehitysavun maksuerä kerrottiin maksettavan vuonna 2023. Suomen ja Sambian yhteistyötä ovat varjostaneet kehitysyhteistyöhön liittyvät väärinkäytökset Suomen tukemaan sosiaaliturvaohjelmaan. Ohjelman kautta jaettavista avustuksista kaikki eivät ole menneet kotitalouksille.

Väärinkäytöksiä todettiin myös Kirgisian kohdalla, jossa maan oikeusapujärjestelmän kehittämiseen tarkoitettu tuki päätyi kansainvälisen verkkorikollisuuden kautta väärään osoitteeseen, Juvonen kertaa.

Kehitysyhteistyön tarkoituksena on tehdä kestävän kehityksen toimenpiteitä ja auttaa hädässä olevia. Kehitysyhteistyövarojen väärinkäytökset romuttavat täysin kehitysyhteistyömallia ja heikentävät kansalaisten luottamusta kehitysyhteistyöhön. Siksikin on tärkeää, että asiasta kysytään edelleen ja epäkohtiin puututaan heti, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen
kansanedustaja
050-5311108

Mielipidekirjoitus 23.10.2020

Turve on ollut varsinainen poliittinen kiistakapula jo pidemmän aikaa. Julkisessa keskustelussa turpeen käyttö saa jatkuvasti lokaa niskaan. Turpeen kohdalla haittoja kyllä nostetaan esille, mutta harvemmin keskustellaan siitä, miten monipuolisesti turvetta hyödynnetään myös varsinaisen energiakäytön lisäksi. Turvetta käytetään muun muassa maataloudessa kuivikkeena sekä imeytysaineena ja kompostoinnissa. Kuivikkeena turve on todella toimiva ratkaisu. Se on puhdasta, pehmeää, imukykyistä sekä hyvät lämpöominaisuudet omaava materiaali, joka sopii hyvin niin lypsykarjan, kanojen kuin hevostenkin kuivikkeeksi.

Lisäksi turve on oivallinen puutarhan kasvualusta, maanparannusaine ja lannoite. Turpeella on paikkansa myös viherrakentamisessa ja kompostoinnissa. Vähemmän tunnettuja käyttötarkoituksia ovat öljyntorjunta, kylpy- ja hoitokäyttö sekä hyödyntäminen tekstiileissä. Osaan näistä tarkoituksista voidaan käyttää soiden pintakerrosten huonosti maatunutta paremman nesteenpidätyskyvyn omaavaa turvetta, joka ei sovellu energiakäyttöön. Kerätty turve saadaan hyödynnettyä tehokkaasti mitä moninaisimpiin käyttötarkoituksiin.

Miksi sitten tässä yhteydessä nostan esille turpeen lukuisat käyttötarkoitukset? Jos turpeen käyttö ajetaan nopeasti alas, on mietittävä seurauksia myös energiakäyttöä laajemmin. Turpeen energiakäytön lakkauttaminen lopettaisi turpeentuotannon myös muihin käyttötarkoituksiin sillä kannattavuus ei olisi tällöin riittävä. Turvetta muuhun kuin energiakäyttöön nousee käytännössä sivutuotteena. Kuiviketurpeen katoaminen markkinoilta olisi monille turvetta käyttäville tiloille sekä puutarha-alan toimijoille äärimmäisen synkkä uutinen. Turpeen ammoniakin ja nesteen sitomiskyky on eri tasolla moniin muihin kuivikeratkaisuihin verrattuna. Sillä on merkittävä rooli eläintautien ennaltaehkäisyssä. Haluammehan antibioottivapaita lihatuotteita myös jatkossakin? Eläinten hyvinvoinnin kannalta turve on oivallinen tuote, joka pitää eläinten jalat kuivina. Hyvien ominaisuuksiensa lisäksi turve on myös edullinen vaihtoehto. Monet puutarha-alan yritykset ovat ilmaisseet suuren huolen siitä, jos erinomaisena kasvualustana tunnettua turvetta ei olisi enää saatavilla. Kustannukset nousisivat pilviin ja moni joutuisi lakkauttamaan toimintansa.

Turpeella katetaan noin viisi prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta. Turvetuotannon lakkauttamisella on energiantuotannon vajeen lisäksi paljon laajemmat seuraukset. Tämä on pidettävä mielessä, kun turvetta vaaditaan kovaan ääneen käyttökieltoon. Turve muodostaa monille elinkeinon ja tuo lämpöä lukuisiin suomalaisiin koteihin. Jos turpeen käyttö ajetaan nopeasti alas seuraa valtavasti työttömyyttä, konkursseja sekä taloudellisia menetyksiä, joihin ei korona-aikana ole yksinkertaisesti varaa. Turpeen käytön alasajo kaksinkertaisen verotuksen myötä on katastrofi. Toistaiseksi turve on maatalouden ja energiantuotannon kannalta Suomessa niin tärkeä tuote, ettei sen käyttöä saa tehdä mahdottomaksi.

Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja
maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja

20.10.2020

Oikeusministeriön alainen työryhmä on ehdottanut kyseenalaisia muutoksia lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistavuuteen. Lausunnoissa asiantuntijat ovat olleet huolissaan siitä, että erityisesti 12-15-vuotiaisiin lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten rangaistukset lievenisivät.

Myös Perussuomalaiset Naiset tyrmäävät työryhmän esityksen.

– Keitä tällä pyritään oikein suojelemaan – lapsia vai esimerkiksi kulttuureja, joissa solmitaan lapsiavioliittoja? Perussuomalaisista Naisista kysytään.

Pedofiilien suojasatamaa rakentamassa?

Työryhmän esitystä on jopa tulkittu niin, että käytännössä nykyinen 16 vuoden suojaikäraja laskisi 12 vuoteen. Tällaista kehitystä Perussuomalaiset Naiset pitävät käsittämättömänä.

– Meidän tulee kaikissa tilanteissa suojata lasta, eikä ole mitenkään perusteltavissa, että 12-vuotias olisi kyllin kypsä päättämään seksuaalisesta kanssakäymisestä. Lapsi on helposti vanhempien pedofiilien hyväksikäytettävissä, ja tämä esitys heikentäisi merkittävästi lapsen suojaa. Pedofiilien suojasatamaako tässä ollaan rakentamassa?

Perussuomalaiset Naiset vaativat, että hallitus niin ikään heittää työryhmän esityksen romukoppaan lapsen edun vastaisena.

TIEDOTE 22.10.2020

Itä-Suomen poliisilaitos on täsmentänyt kohua herättäneitä keskittämissuunnitelmiaan. Uuden linjauksen mukaan Pohjois-Karjalan kenttähenkilöstön virkapaikat tulevat säilymään entisellään Lieksassa ja Nurmeksessa, mutta Kiteen henkilöstö siirtyy Joensuuhun.

”Kiteen poliisiaseman alasajo on ehdottomasti estettävä. Pohjois-Karjala tarvitsee kenttäväkeä jokaiselle asemalle eikä harvaan asuttuja alueita saa jättää oman onnensa nojaan. Vasteajat ovat jo ennestään kestämättömiä pitkien etäisyyksien vuoksi. Miten sisäministeriö voi hyväksyä nämä suunnitelmat?”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kysyy.

Strategiaryhmän esittämä keskittämissuunnitelma sai voimakasta kritiikkiä kenttähenkilöstöltä ja etenkin vasteaikojen epäiltiin heikentyvän. Myös ajoitus herättää ihmetystä, sillä vuoden 2021 talousarvioon ehdotettiin lisämäärärahaa poliisin henkilöresurssien kasvattamiseksi.

”Suomalaisten on voitava luottaa viranomaisten apuun hädän hetkellä. Tätä luottamusta ei missään nimessä saa rapauttaa supistamalla poliisiasemien toimintoja. Sisäministeriön on puututtava asiaan välittömästi”, Antikainen vaatii.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 20.10.2020

Itä-Suomen poliisin strategiatyöryhmän vastikään julkaistu raportti esittää merkittäviä muutoksia Itä-Suomen poliisin toimintaan. Lakkautuslistalla olisi muun muassa Nurmeksen poliisivankila sekä Outokummun ja Lieksan lupapalvelut. Valtaosa kenttäväestä keskitettäisiin suurimpiin kaupunkeihin, mikä väistämättä vaikuttaa vasteaikoihin.

”Poliisin vasteajat Itä-Suomessa ovat jo ennestään maan pisimpiä eikä henkilöstön keskittäminen todellakaan paranna tilannetta. Tämä esitys on suoraan ristiriidassa sisäministeriön vaatiman vasteaikojen parantamisen kanssa. Harvaan asuttujen alueiden avuksi on esitetty nettipoliisia, mistä tuskin on suurempaa iloa siinä vaiheessa, kun on oikeasti hätä”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen huomauttaa.

Itä-Suomen poliisin kenttäväessä esitys on herättänyt ihmetystä, sillä vuoden 2021 talousarvioon on ehdotettu lisämäärärahaa poliisin henkilöresurssien kasvattamiseen.

”Henkilöresursseihin ehdotettiin lisämäärärahaa, jotta harvaan asuttujen alueiden palvelut pystytään turvaamaan, mutta Itä-Suomessa aiotaan toimia täysin päinvastaisella tavalla. Herää kysymys, miksi näin toimitaan? Onko hallituksen tavoitteena koko Itä-Suomen alasajo?”, Antikainen kysyy.

Sanomalehti Karjalaiselle mielipiteitään esittänyt Itä-Suomen poliisin kenttäväki suhtautuu skeptisesti keskittämissuunnitelmiin ja epäilee poliisin näkyvyyden ja vasteaikojen kärsivän muutoksesta. Usea itäsuomalainen poliisi kokeekin, ettei Itä-Suomen poliisi toimi Suomen hallituksen ja Poliisihallituksen linjausten mukaisesti suunnitellessaan toimintojensa keskittämistä.

”Poliisiasemia voidaan lakkauttaa ainoastaan sisäministeriön päätöksellä, mutta mikään ei estä toimintojen siirtämistä muualle. Jäljelle jää ainoastaan näennäisesti toimivia pieniä asemia, kun valvonta- ja hälytystehtäviä hoitavat poliisit on siirretty muualle. Poliisin katoaminen katukuvasta heikentää sekä asukkaiden turvallisuutta että luottamusta poliisiin. Tätä kehitystä ei missään tapauksessa voi sallia. Harvaan asuttujen alueiden viranomaispalvelut on ehdottomasti turvattava ja on hallituspuolueiden tehtävä säilyttää palvelut ja noudattaa omaa hallitusohjelmaansa ”, Antikainen vaatii.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

Tiedote 20.10. 2020

Juuri tulleen tiedon mukaan Apulaisoikeuskansleri moittii sosiaali- ja terveysministeriötä siitä, että STM pyysi Vantaan kaupunkia osallistumaan koronatorjuntatoimiin Hki-Vantaan kentällä hyvin myöhäisessä vaiheessa. Lisäksi Apulaisoikeuskansleri pitää kyseenalaisena, että STM päätyi ensin käyttämään yksityistä palveluntarjoajaa. Oikeuskansleri toteaa, että ratkaisu ei tartuntatautilain mukainen. (STT 20.10.20).

Oikeuskanslerin kannanotto on pysäyttävä ja kertoo sen, että sosiaali- ja terveysministeriön johtajuus on täysin hukassa ja se on laiminlyönyt ja ollut liki tietämätön tehtävistään, kansanedustaja Arja Juvonen (ps) kritisoi.

Tein 24.1.2020 ensimmäisenä kansanedustajana ministerille kirjallisen kysymyksen (KK 464/2019 vp ), jossa kysyin, että toimiin hallitus ryhtyy varautuakseen koronavirusepidemiaan Suomessa. Tilanne oli vakava, mutta kukaan ei ollut asiaan vielä reagoinut julkisesti. Ministerin vastaukset esitettyyn kysymykseeni osoittautuvat kerta toisensa jälkeen katteettomiksi, mikä on erittäin huolestuttavaa. Kuka oikein johtaa ja organisoi sosiaali- ja terveysministeriön toimintaa? Onko siellä ketään vastuuhenkilöä? Onko ministeriö avustajien hotteilla, Juvonen kysyy.

Ministeri Krista Kiuru vastaa 17.2. 2020 kirjalliseen kysymykseen muun muassa näin:

Tilanteen seurannan ja analyysien perusteella on muun muassa toteutettu kansalais- ja viranomaisviestintää, kehitetty materiaalista valmiutta, nostettu omaa johtamis- valmiutta ja tiivistetty viranomaisten välistä yhteydenpitoa.

Materiaali eli maski tilanteeseen ministeri Krista Kiuru vastasi, että materiaalista valmiutta on lisätty. Miten sitten kävikään? Huoltovarmuusvaraston tuotteet paljastuivat päivämääriltään vanhoiksi ja Suomessa havaittiin laajoja puutteita materiaalisissa suojavälineissä. Lisäksi paljastui ohjeistusten sekametelisoppa, kun kukaan ei tiennyt, että mistä ohjeita tulee vai tuleeko, esimerkiksi maskien käyttöön.

Kun nyt oikeuskansleri toteaa, että STM on toiminut hyvin myöhäisessä ohjeistaessaan Vantaata liittyen lentokentän toimintaan koronakriisissä, paljastaa se sen, että sosiaali – ja terveysministeriössä on nukuttu ruususen unta. Tilanteen vakavuutta ei ymmärretty, vaikkakin kirjalliseen kysymyksen vastauksessa annettiin ymmärtää, että tilanne oli hallussa. Koronakriisissä toiminta oli lentokentän osalta liian hidasta.

Nyt on syytä kysyä, että mihin toimiin sosiaali- ja terveysministeriö ja sen ministerit ryhtyvät näiden asioiden tultua julki? Miten he aikovat parantaa ministeriön toimintavalmiutta? Onko se edelleen täysin hukassa, Juvonen kysyy.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen
050-5311 108

Terveiset Brysselistä!

Euroopan parlamentti hyväksyi 8.10.2020 valiokunta-aloitteisen mietinnön eurooppalaisesta metsästrategiasta. Koska asiasta on tullut paljon palautetta, haluan avata sitä hieman lisää tässä.

Kysymyksessä on mietintö, joka ei ole laillisesti sitova säädös, vaan ehdotus, joka ei pakota komissiota tekemään lakiesitystä tai muutakaan tointa. Sopimuksessa Euroopan unionin toiminnasta (art. 225) säädetään seuraavaa: “Euroopan parlamentti voi jäsentensä enemmistöllä pyytää komissiota tekemään sille aiheellisia ehdotuksia asioista, joissa se katsoo, että on valmisteltava unionin säädös perussopimusten panemiseksi täytäntöön. Jollei komissio tee ehdotusta, se ilmoittaa Euroopan parlamentille perustelunsa.”

On totta, että mietinnössä oli paljon hyviä asioita, mutta myös esimerkiksi 14 viittausta EU:n vihreän kehityksen ohjelmaan (Green Deal), jota perussuomalaiset eivät kannata. On tosiasia, että Suomi on EU:n nettomaksaja ja jäsenmaksumme kasvaa, joten kaikki saamamme tuki myös maataloudessa ja metsänhoidossa on Brysselin kautta kierrätettyä rahaa. Päätöslauselmassa mainitaan mahdolliset uudet tukimuodot, ja onkin oletettavaa, että niistä ja rakennerahastoista saavat eniten eteläisen ja itäisen Euroopan maat. Kaiken maa- ja metsätalouden tukemisen tulisi olla kansallista eikä rahaa ole mielekästä kierrättää Brysselin kautta. Lisäksi paperi suhtautuu myönteisesti komission vuoden 2020 työohjelmaan, kehuu yhteisen maatalouspolitiikan vaikutuksia metsiin ja haluaa korostaa komission pysyvän metsäkomitean roolia. Tekstissä “kehotetaan” komissiota tekemään erilaisia asioita 19 kertaa, osaa voi kannattaa, osaa taas ei.

Oma äänestyspäätökseni oli nolla. Toki mietintö myös aivan oikein korostaa paikka paikoin jäsenvaltioiden oikeutta päättää metsistään ja metsätalouden merkitystä sekä metsien luontoarvoja. Siinä on siis sekä myönteistä että kielteistä, hiukan kaikille kaikkea. Yleisenä huomiona todettakoon, että pohdin, miksi Suomen metsistä edes puhutaan Brysselissä? Moni tuntuu nielevän tämän purematta. Mielestäni Suomen metsistä tulee puhua Suomessa, me suomalaiset varmasti osaamme hoitaa metsiämme, kuten olemme osanneet jo tuhansia vuosia, emme tarvitse ohjeita Brysselistä. Olisi mielestäni todellakin pohtimisen arvoista, miksi niin harva kyseenalaistaa EU:n liittovaltiokehityksen ja ottaa lähes annettuna sen, että Suomen asioista päätetään muualla kuin Suomessa.

Hyvää lokakuun jatkoa toivottaa
Laura

TIEDOTE 12.10.2020

”Hallituspuolueiden edustajat ovat kertoneet, että he esittelevät uuden sotelakipaketin hallituksen eduskuntaryhmille tiistaina. On hämmästyttävää, että hallituspuolueet eivät ole lähestyneet oppositiota eivätkä näin aio esitellä mallia meille, perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskuntaryhmän 2.vpj Arja Juvonen kummastelee.

Mihin unohtui hallituksen lupaama parlamentaarinen valmistelu?

”Hallituskauden alussa puhuttiin parlamentaarisesta valmistelusta, joka kuitenkin on loistanut poissaolollaan myös tämän lopullisen sotelakipaketin luonnostelun kanssa. Hallituksen saavuttaman sovun yksityiskohdista ei haluta kertoa oppositiolle, vaan tiedotus rajoittuu hallituspuolueiden eduskuntaryhmiin. Oppositio on täysin julkisuuteen vuotaneiden tietojen varassa. Tilanne alkaa muistuttaa parlamentarismin irvikuvaa”, perussuomalaisten kansanedustaja ihmettelee.

Hallituslähteet ovat kertoneet, että asiantuntijalausunnot noin 800 kappaletta käytiin läpi viime viikolla kahden illan ja yön tunteina. Tämä kuulostaa varsinaiselta soten pikajunalta, joka voi törmätä vielä moneen asemalaituriin.

”Sotelakipaketti on kirjoitettu viikonlopun aikana kasaan ja se esitellään tällä viikolla hallitukselle. Oppositio on tästä ulkona, vaikka soteuudistusta tehdään koko kansalle ja kaikille suomalaisille. Ulkopuolisia näkemyksiä soteen ei ole haluttu, sillä hallitus haluaa suhmuroida keskenään heille parhaimmat lakisisällöt. Siellä on muun muassa kepun maakuntamalli, joka on pitänyt säilyttää ratkaisun pohjana hinnalla millä hyvänsä. Ihmettelen, jos näin nopealla tahdilla tehty malli tulee läpäisemään eduskuntakäsittelyä”, Juvonen pohtii.

Salamyhkäisyys herättää kysymyksiä siitä, kestääkö saavutettu ratkaisu kriittisen tarkastelun.

”Viime kaudella edellisen hallituksen sote-ratkaisu kaatui keskeisiltä osin siihen, että ehdotetun mallin perustuslaillisuutta ei selvitetty ajoissa. On mahdollista, että Marinin hallituksen sote-ratkaisu kaatuu täsmälleen samoista syistä. Tuntuu, ettei viime kauden virheistä ole opittu mitään. Jotta vältytään toistamiseen tilanteelta, jossa kokonainen eduskuntakausi ja lukematon määrä asiantuntijoiden työtunteja tuhlataan vialliseen sote-ratkaisuun, nyt on toimittava paremmin. Hallituksen on jo tässä kohtaa tuotava kaikkien eduskuntaryhmien tietoon mallinsa yksityiskohdat. On kerrottava, mitä muutettiin ja miksi, jotta julkisuudessa voidaan arvioida, kuinka lausuntopalautteeseen on vastattu. Lisäksi tarvitaan tieto muutosten rahoituksesta ja juridisesta pohjasta”, Juvonen vaatii.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
050 531 1108

TIEDOTE 9.10.2020

Suomen eläinsuojelu SEY nosti vuoden 2020 Eläinten viikon teemaksi hylätyt kissat. Kissoja arvioidaan olevan Suomessa 600 000 – 1 000 000, mutta todellisesta määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Löytöeläintaloihin niitä päätyy vuosittain noin 10 000 ja on arvioitu, että niitä hylätään vuosittain jopa 20 000. Valtaosaa ei kaipaa kukaan, sillä vain 26 prosenttia löytökissoista palaa koteihinsa. Koirista kotiin sen sijaan palaa jopa 91 prosenttia.

”Ihmisten välinpitämättömyys kissoja kohtaan on järkyttävää. Kissoille tarvitaan ehdottomasti tunnistusmerkintäpakko, sillä se helpottaa sekä omistajan löytämistä, että vaatii ihmisiä ottamaan enemmän vastuuta lemmikeistään. Kissa ei ole lelu tai kertakäyttöesine, jonka voi heittää pois, kun siihen kyllästyy. Mitään eläintä ei pidä ottaa hetken mielijohteesta”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa.

Kissa on taitava saalistaja ja villiintynyt kissa onkin määritelty haitalliseksi vieraslajiksi vieraslajistrategian mukaan. Paikalliset villikissapopulaatiot ovat erityisen tuhoisia linnustolle ja herkimmissä ekosysteemeissä lajeja on jopa kuollut sukupuuttoon kissojen saavuttua niiden elinalueille.

”On arvioitu, että vapaana liikkuvat kissat tappavat Suomessa jopa miljoona saaliseläintä kuukaudessa. Kissojen heitteillejättö ei vahingoita pelkästään kissoja itseään, vaan on myös tuhoisaa ympäröivälle luonnolle. Villiintyneitä kissoja loukutetaan vapaaehtoisvoimin eikä yhdistyksillä ole resursseja huolehtia niistä loputtomiin. Kissa on Suomen yleisin löytöeläin eikä suurinta osaa koskaan haeta kotiin. Olen jättänyt kirjallisen kysymyksen hylättyjen kissojen kohtelusta, sillä nykytilanne on kestämätön”, Antikainen kertoo.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 5.10.2020

Poliisin voimankäyttö nousi otsikoihin Helsingin poliisin hajotettua Elokapina-liikkeen mielenosoituksen lauantaina Kaisaniemessä kaasusumutteen avulla.

”Syynä mielenosoituksen hajottamiseen oli merkittävä haitta liikenteelle mielenosoittajien tukkiessa Kaisaniemenkadun liikenteen sekä poistumiskäskyjen noudattamatta jättäminen. Oikeus osoittaa mieltään on perusoikeus, mutta haitanteko ja niskurointi viranomaisten määräyksiä vastaan ei ole”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen huomauttaa.

Poliisin on virkansa puolesta puututtava mielenosoitukseen silloin, kun siitä aiheutuu merkittävää haittaa sivullisille.

”Poliisi toimi tässä oikein. Paikalla olleet poliisipartiot sekä käskivät mielenosoittajia siirtymään että varoittivat sumutteen käytöstä etukäteen. Kun mielenosoittajat eivät noudattaneet poliisin käskytystä, he saavat syyttää vain itseään sumutteen käytöstä. Mieltään voi osoittaa myös haittaamatta sivullisten liikkumista. Tässä tapauksessa häiriöitä koitui etenkin joukkoliikenteelle, jonka olettaisi olevan ilmastoaktivistien suosiossa”, Antikainen ihmettelee.

Haitanteko työllisti suuren osan Helsingin poliisipartioista.

Tilanteessa otettiin kiinni 51 henkilöä, jotka vapautettiin myöhemmin lauantai-iltana. Sakkoja kirjoitettiin 53 henkilölle. Tapahtumassa oli osallisena 24 poliisipartiota, mikä poliisin tiedotteen mukaan haittasi muiden virkatehtävien hoitamista.

”Poliisille jäi hälytystehtäviä jonoon, koska aktivistit eivät kehotuksista huolimatta siirtyneet muualle häiritsemästä liikennettä. Sivummalle siirretyt mielenosoittajat palasivat takaisin ajoradalle. Poliisilla ei ole loputtomasti aikaa ja resursseja siirtää uppiniskaisia aktivisteja pois liikenteen tieltä samalla, kun apua kaivataan toisaalla. Jos käyttäytyy typerästi, siitä on seuraamuksia, eikä silloin uhriutuminen ole perusteltua. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, ja tässä kohtaa uhriutumisen sijasta aktivistit voisivat katsoa peiliin: miten meni, noin niin kuin omasta mielestä?”, Antikainen kiteyttää.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

Tiedote 5.10.2020

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on laatinut toimenpidealoitteen, jossa hän ehdottaa hallitukselle kissojen rekisteröinnin ja tunnistusmerkinnän säätämistä pakolliseksi eläinsuojelulainsäädännön uudistuksen yhteydessä. Eläinten päivää vietettiin taas 4. lokakuuta, joten Elomaan mielestä on nyt erittäin sopiva hetki nostaa eläinten oikeuksiin liittyvä epäkohta esille.

-Eläinsuojelulainsäädännön uudistamisen yhteydessä on kaavailtu rekisteröintipakkoa koirien osalta. Rekisteröintiin ja tunnistusmerkintään liittyvän uudistuksen tulisi koskea myös kissoja, koska niidenkin oikeuksia on vaalittava. Nyt laajemman lakiuudistuksen yhteydessä olisi luonteva paikka tehdä kissojen rekisteröinnistä pakollista.

Tunnistusmerkintä ja rekisteröintipakko olisi suuri edistysaskel kissojen hyvinvoinnille. Käytännössä tunnistusmerkintä toteutettaisiin siruttamalla kissat. Elomaa näkee uudistuksessa lukuisia hyviä puolia.

-Tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin lisääminen edistäisi esimerkiksi löytöeläinten päätymistä takaisin omistajilleen. Lisäksi se vaikeuttaisi laitonta eläinkauppaa sekä vähentäisi eläintenpitoon liittyviä väärinkäytöksiä. Merkitseminen on ennaltaehkäisevää eläinsuojelua, kun löytöeläimet saadaan tehokkaasti takaisin omistajilleen. Nykyistä laajamittaisempi eläinten merkitseminen säästäisi myös eläinsuojelun resursseja ja pelastaisi vuosittain monen eläimen hengen.

Lemmikkien merkitseminen ja rekisteröinti kaupanteon yhteydessä rajoittaa osaltaan pentutehtailua ja laittomia salakuljetuksia.

-Pentutehtailu ja salakuljettaminen ovat suuren mittaluokan ongelma varsinkin koirien ja kissojen kohdalla. Laiton eläinkauppa on merkittävä tulonlähde järjestäytyneelle rikollisuudelle, joten rekisteröintipakko tehostaisi muiden hyötyjen lisäksi rikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaa, Elomaa korostaa.

-Ennen kaikkea rekisteröinti ja tunnistusmerkintä edistäisi vastuullista eläintenpitoa ja lisäisi myös eläinten omistajien sitoutumista lemmikkeihinsä. Hallitsemattomasti kasvavat kissapopulaatiot ovat Suomessa suuri ongelma. Tämän taustalla on leikkaamattomat kissat, jotka lisääntyvät holtittomasti. Jos rekisteröinti ja merkitseminen olisivat pakollisia ei voitaisi enää tuosta vain ottaa kissoja kasapäin lemmikeiksi ja ehkä entistä useampi leikattaisiinkin. Tämä olisi valtava harppaus kissojen oikeuksille Suomessa, Elomaa päättää.

Lisätietoja:
Ritva Elomaa
kansanedustaja
050 512 0806

Tiedote 5.10.2020

Sairaanhoitajaliiton tekemän kyselyn mukaan yli puolet sen vastaajista miettii koronapandemian keskellä alanvaihtoa ja lähes joka kolmas on pohtinut sitä jo aiemminkin. Yli 40 prosenttia koki olevansa ajoittain uupuneita. (Iltalehti 5.10.2020)

Hoitajien vastaukset kertovat, että hoitoalan kentällä uupuminen on hiuskarvan varassa ja että hoito-alalla tikittää aikapommi, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen varoittaa.

Jatkuva henkilöstövaje, kiire, työvuoroissa joustaminen ja äkillisiin työvuoromuutoksiin henkilöstöpuutosten vuoksi joustaminen syövät hoitohenkilöstöä. Vuorotyön rasite, suuri vastuu ja vallalla oleva koronaepidemia aiheuttavat henkilöstössä huolta. Hoitajien ääni katoaa maskien taakse, sillä he haluavat näyttää rohkeutensa kriisin keskellä. Hoitajat ovat tällä hetkellä kuin sotiemme lottia hieman erilaisessa sodassa – sodassa koronaa vastaan ääriväsyneinä, Juvonen sanoo.

Hoitajat kertovat, että heitä pelottaa, että saako työmaalta koronatartunnan ja vie sen myös kotiinsa tai tartuttaako muita potilaita tai työkavereita. He haluavat jo näillä perusteilla pois alalta. Tätä huolta tulee myös päiväkotien hoitohenkilöstöltä, Juvonen kertoo saamistaan viesteistä.

Hallituksen tulisi ymmärtää hoitoalan työntekijöiden korona-ahdinko. Koronan keskellä työskentelee moniammatillinen tiimi erilaisia hoitoalan työntekijöitä kätilöistä sairaanhoitajiin ja lähihoitajiin. Lisäksi on muut työntekijät kuten siivoushuollon ja välinehuollon henkilöstö.

He kaikki ovat sankareita koronan keskellä, mutta sellainen meriittitunnustus ei yksin riitä. Hoitajille tulee maksaa koronalisää vaarallisen työn vuoksi. Korvausta voi hyvällä omallatunnolla vaatia, he ansaitsevat sen. Hallitus, teidän on nyt aika toimia ja tehdä merkittävät panostukset nyt vuorostaan hoitoalan ihmisiin. On heidän vuoronsa saada koronakorvausta. Hoitoalan henkilöstö ei voi tehdä työtään etänä neljän seinän sisällä turvassa kuten me monet muut, Juvonen muistuttaa.

Arja Juvonen
kansanedustaja
050-5311 108

TIEDOTE 5.10.2020

Perussuomalaiset kansanedustajat Mari Rantanen ja Kansaneläkelaitoksen (Kela) valtuutettujen puheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo jättivät tänään eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa esitetään Kelalle vakuutustutkinnan kaltaista toimintaa, ensin kokeiluluontoisesti pääkaupunkiseudulle. Yksityiset vakuutusyhtiöt paljastavat maksamiensa korvauksien väärinkäytöksiä vakuutustutkijoiden (nk. vakuutusetsivät) työskentelyn seurauksena.

– Kelalla on huonosti mahdollisuuksia tutkia paljastavasti etuuksien väärinkäyttöepäilyjä. Pelkkä tiedustelu tai lomakkeen lähettäminen kotiin harvoin ratkaisee tapauksia, jolloin väärinkäytökset saavat jatkua, Rantanen perustelee.

Vuonna 2019 Kelassa havaittiin 6 467 väärinkäytösepäilyä, kun vuosittain ratkaistujen väärinkäytösten määrä on ollut noin kahdentuhannen molemmin puolin. Kela teki poliisille 1 309 tutkintapyyntöä, joiden yhteenlaskettu arvo oli yli 8 miljoonaa euroa.

– Toimintaan panostetut henkilöstöresurssit maksavat nopeasti itsensä takaisin. Seurauksena myös ihmisten luottamus Kelan toimintaan paranee. Suuri osa väärinkäyttöepäilyistä herää ulkopuolisten ilmiantojen ansiosta, Slunga-Poutsalo kertoo.

Yleisimmin tutkintapyyntöön johtaneet etuusväärinkäytökset liittyvät työttömyysetuuksiin, mutta myös perustoimeentuloturvaan liittyvät tapaukset ovat jatkuvasti kasvussa. Helsingissä on paljastunut jopa satojen asuntojen pimeät vuokramarkkinat, joihin epäillään liittyvän etuuksien väärinkäyttöä.

– Ruotsissa pystyttiin puuttumaan ns. valeavioliittoihin, joissa pariskunta eroaa virallisesti, mutta asuu samassa taloudessa epävirallisesti. Kumpikin osapuoli saa tahollaan tukea asumiseen. Muun muassa tällaiseen toimintaan puuttumalla säästetään tukirahoja, helpotetaan asuntotilannetta ja estetään rikollista toimintaa, kansanedustajakaksikko summaa.

“Toimenpidealoite vakuutustutkinnan ottamiseksi osaksi Kelan toimintaa

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Aloitteessa esitetään yksityisten vakuutusyhtiöiden harjoittaman vakuutustutkinnan kaltaisen tutkinnan (nk. vakuutusetsivät) ottamista osaksi Kansaineläkelaitoksen (Kela) toimintaa. Kela vastaa Suomessa asuvien sekä ulkomailla asuvien Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvien henkilöiden perusturvasta. Kelan etuuksien väärinkäyttöä epäiltäessä yksityisten vakuutusyhtiöiden harjoittaman vakuutustutkinnan kaltaisella toiminnalla olisi mahdollisuus aiempaa laajemmin selvittää etuuksien oikeaa käyttöä paljastavalla toiminnalla ja täten täydentää Kelan väärinkäytöksiä arvioivan tiimin toimintaa. Lisäksi tutkinnalla voidaan nähdä olevan ennaltaehkäisevä vaikutus petoksiin ja muuhun Kelan maksamiin etuksiin liittyvään rikollisuuteen.

PERUSTELUT

Lakisääteisten vakuutusten osalta julkista hallintotehtävää toteuttavat yksityiset vakuutusyhtiöt käyttävät vakuutustutkintaa oikeellisten korvausratkaisujen tekemiseen. Tätä tehtävää varten vakuutusyhtiöissä työskentelee 35 vakuutustutkijaa ja heidän apunaan neljä assistenttia. Vertailuna esim. Ruotsissa on n. 150 tutkijaa sekä molempien Tanskan ja Norjan kohdalla arviolta 75 tutkijaa. Suomessa työskentelevillä vakuutustutkijoilla on kaikilla poliisitausta. Vakuutustutkintaa ei säädetä laeissa ja vakuutustutkijat toimivat Suomessa jokamiehenoikeudella. Vakuutusyhtiöiden vakuutustutkintamenettelyn yhdenmukaisuudesta linjaa Finanssialan vahinkovakuutuksen johtokunta ja sen alainen vakuutusrikostoimikunta. Vakuutustutkinta ei ole julkisen vallan käyttöä, sillä kyseessä on tietojenhankinta päätöksentekoa varten. Vakuutustutkinnan ensisijaisena tavoitteena ei ole vakuutusyhtiön taloudelliset intressit korvausmenon pienentämiseksi tai epäillyn tekijän toteaminen syylliseksi. Tutkinnan tarkoituksena on kerätä kaikki tarvittava puolueeton tieto ja välittää se korvauspäätöksen tekemistä varten, jolloin toiminnasta hyötyy niin yhtiö, asiakas kuin yhteiskuntakin.

Vuonna 2019 Kelassa havaittiin 6 467 etuuksiin liittyvää väärinkäytösepäilyä, joista Kela teki poliisille 1 309 tutkintapyyntöä. Tutkintapyyntöön johtaneiden väärinkäytöksien yhteenlaskettu arvo oli 8 317 241 euroa. Väärinkäytöksiin liittyy usein harmaan talouden ilmiöitä, kuten pimeää palkan maksua ja väärennettyjä tositteita. Kelan tekemissä tutkintapyynnöissä n. 90 % johtaa tuomioon. Yleisemmin tuomiot tulevat lievästä petoksesta tai petoksesta. Lisäksi tuomioita on tullut törkeistä petoksista ja väärennyksistä. Kokonaan hylättyjen syytteiden määrä on ollut vähäinen. Kelan etuuksiin liittyvä väärinkäytösepäilyt ovat kasvussa. Vuonna 2018 epäilyjä oli 2 344, vuonna 2017 toimeentulotuen aiheuttama ruuhkan ja töiden priorisoinnin vuoksi 1 150 ja vuonna 2016 epäilyjä oli 1 953. Yleisimmin tutkintapyyntöön johtaneista etuusväärinkäytöksistä liittyy työttömyysetuuksiin, joissa vuoden 2019 alusta voimaan tullut tulorekisteri on helpottanut väärinkäytösten valvontaa ja tutkintaa. Perustoimeentuloturvaan liittyvät väärinkäyttötapaukset ovat kuitenkin jatkuvasti kasvussa.

Verotoimisto on raportoinut uudenlaisesta rikosepäilystä poliisille. Helsinkiin on syntynyt arviolta jopa satojen asuntojen pimeät vuokramarkkinat. Yösija pimeästi vuokratussa asunnossa saattaa maksaa 200 – 300 euroa kuussa. Yösijoille päätyy pääosin paperittomia ihmisiä eli yleensä kielteisen päätöksen Maahanmuuttovirastosta saaneita entisiä turvapaikanhakijoita. Asujan oikeudet tämän tyyppisessä asumismuodossa ovat pääsääntöisesti heikot. Pimeiden vuokramarkkinoiden muodostumiseen on mahdollista puuttua esim. Kelan asumiseen liittyvien etuuksien valvonnalla ja tarkastamisella.

N. 75 000 asukkaan Södertäljen kunnassa Ruotsissa sosiaalitoimi on systemaattisesti torjunut tukien väärinkäyttöä ja asuntojen pimeää alivuokrausta. Vuonna 2016 Södertäljessä oli maan korkein riippuvuus tulonsiirroista suhteessa väkilukuun. 80 % kunnan asumistuen saajista oli yksinasuvia talouksia. Tarkastelussa osoittautui, että korkea yksinasuvien määrä liittyi ns. valeavioeroihin. Pariskunnat erosivat paperilla, mutta todellisuudessa jatkoivat asumista samassa taloudessa. Pariskuntien molemmille osapuolille osoitettiin tukea asumiseen, jolloin asuntoja vuokrattiin pimeästi eteenpäin. Asumisolojen tarkastuksilla ja yhteistyöllä poliisin kanssa tukikustannukset Södertäljessä ovat laskeneet 40 miljoonaa kruunua vuositasolla.

Yksityisten vakuutusyhtiöiden harjoittaman vakuutustutkinnan kaltaisella toiminnalla Kelan olisi mahdollista puuttua paremmin yhä kasvaviin etuuksien väärinkäyttöepäilyihin. Tutkinnasta saavutettava puolueeton tieto tukee oikeellisen etuuspäätöksen tekemistä ja hyödyttää kaikkia osapuolia. Lisäksi esim. Kelan maksamien etuuksien aiempaa laajemmalla valvonnalla ja tarkastamisella voitaisiin puuttua aivan uudenlaisiinkin rikollisuuden muotoihin. Malli olisi mahdollista toteuttaa ensin kokeiluna erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa tukien väärinkäytön ja pimeän vuokraustoiminnan voi olettaa olevan vilkkaampaa muuhun maahan verrattuna.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin yksityisten vakuutusyhtiöiden harjoittaman vakuutustutkinnan kaltaisen tutkinnan ottamiseksi osaksi Kelan toimintaa.

Helsingissä 05.10.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________
Mari Rantanen [ps]

_______________________________
Riikka Slunga-Poutsalo [ps]”

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

Kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo
09 432 3057
riikka.slunga-poutsalo@nulleduskunta.fi

TIEDOTE 2.10.2020

Kouluväkivalta on jälleen noussut otsikoihin eri puolella maata kouluissa tapahtuneiden pahoinpitelyiden jälkeen. Ainakin yhdessä tapauksista pahoinpitely myös kuvattiin videolle ja videota jaettiin Snapchat-palvelussa. Epäiltyjen nuoren iän vuoksi tapauksesta ei ole käynnistetty rikostutkintaa.

”Näitä tapauksia on ollut nyt ainakin Vantaalla, Liperissä ja Joensuussa. Yksikin tapaus on liikaa, ja pahoinpitelyiden kutsuminen koulukiusaamiseksi on uhrien kokeman väkivallan suoranaista vähättelyä. Emme voi hyväksyä tilannetta, jossa oppilas voidaan kuristaa tajuttomaksi, mutta tekijät pääsevät kuin koira veräjästä ikänsä vuoksi. On myös täysin kohtuutonta ehdottaa, että ongelmat ratkaistaan siirtämällä uhri toiseen kouluun”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.

Etelä-Karjalan malli mahdollistaa tehokkaan puuttumisen
Etelä-Karjalassa vuosi sitten käyttöön otettu malli koulupäivän aikana tapahtuviin lainvastaisiin tekoihin puuttumisesta on osoittautunut tehokkaaksi.

”Mallin mukaan lainvastaisia tekoja ilmoitetaan sosiaaliviranomaisille ja poliisille matalalla kynnyksellä, eikä niitä käsitellä pelkästään koulun sisäisenä asiana. Toiminnan tukena on moniammatillinen työryhmä, jonka tavoitteena on ehkäistä alle 15-vuotiaiden lasten ja nuorten uusintarikollisuutta. Ensimmäisen toimintavuoden aikana tiettävästi yksikään ryhmään lähetetty nuori ei ole uusinut tekoaan. On selvää, että tämä malli tuottaa oikeastikin tuloksia, toisin kuin uhria vähättelevät näennäistoimintaohjelmat”, Antikainen painottaa.

Antikainen ehdottaa toimenpidealoitteessaan mallin valtakunnallistamista
Edustaja Antikainen on jättänyt eduskunnalle mallin valtakunnallistamista koskevan toimenpidealoitteen.

”Etelä-Karjalassa käytössä oleva toimintamalli on osoittanut toimivuutensa ja tulisi ottaa käyttöön kaikissa kouluissa. Olen jättänyt toimenpidealoitteen toimintamallin valtakunnallisesta käyttöönotosta, sillä koulut tarvitsevat ehdottomasti yhtenäiset ohjeet voidakseen mahdollisimman hyvin puuttua ongelmiin. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja koulujen tulee tehdä kaikkensa tämän varmistamiseksi. Koulujen käytössä oleva keinovalikoima on varsin rajallinen, joten onnistumisen varmistamiseksi on syytä ottaa mukaan ongelmia ratkomaan sosiaaliviranomaiset ja poliisi, koska usein kiusaaminen ei rajoitu pelkkään kouluun, vaan jatkuu myös kouluajan ulkopuolella”, Antikainen korostaa.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

Tiedote 2.10.2020

Eduskunnan kyselytunnilla 1.10.2020 perussuomalaisten pääkysymys nosti salikeskusteluun myös laittomasti maassa oleskelevat henkilöt. Sisäministeri Ohisalon vastaukset aiheeseen olivat kuitenkin tyhjiä, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.

On outoa, että laittomasti maassa oleskelevat henkilöt eivät herätä hallitusta toimimaan. Kukaan ei tunnu tietävän heidän määrää Suomessa eikä sitä, miten paljon heille annetaan esimerkiksi maksusitoumuksia erilaisiin palveluihin. Laittomasti maassa oleskelevat ja paperittomat henkilöt tulee rekisteröidä, Juvonen vaatii.

Laittomasti maassa oleskelevien rekisteröintiä esittäneestä lausumasta on myös äänestetty kerran eduskunnassa ja sitä kannatti silloin myös vihreiden kansanedustajat.

Asia juontaa vuoteen 2017, jolloin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsiteltiin sosiaalihuoltolakia, johon kirjattiin, että valtio korvaa laittomasti maassa oleskelevien palvelut kunnille. Korvattavia palveluita olisivat välttämättömänä sosiaalipalveluna annettu tilapäinen asuminen sekä kustannukset ruoasta ja välttämättömistä lääkkeistä. Vuodesta 2018 lähtien näihin palveluihin on kohdennettu vuosittain valtion budjetissa noin 5.4 miljoonaa euroa.

Asian valiokuntakäsittelyssä esitin lausumia, joissa esitettiin laittomasti maassa oleskelevien rekisteröintiä, heistä aiheutuvien kustannusten seurantaa, vetovoimatekijöiden sijaan kannustusta heidän maasta poistumiseen ja kansainvälistä selvitystä siitä, että miten muissa maissa paperittomille annetaan ja kustannetaan palveluja. Eduskunnan täysistunnon äänestyksessä 8.12. 2017 perussuomalaisten lausumat sai tukea vihreiltä ja kristillisdemokraateilta. Lausumaa laittomasti maassa oleskelevien rekisteröinnistä tuki 14 vihreiden kansanedustajaa, Juvonen kertaa joulukuun 2017 eduskunnan äänestyksen tapahtumia.

Eduskunnassa käsitellään juuri lakia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Lain nykytilan arvioinnissa kerrotaan, että Suomessa vailla kotikuntaa olevien henkilöiden lukumäärästä ei ole tarkkaa tietoa, koska tähän ryhmään kuuluvien henkilöiden tietoja ei ole esimerkiksi väestötietojärjestelmässä tai muussa rekisterissä (Hallituksen esitys 129/ 2020 vp). Esityksessä paperittomia arvioidaan olleen vuoden 2018 alussa noin 2000- 4000, ja että paperittomien henkilöiden määrä on jonkin verran noussut viime vuosina, kun Suomeen tulleet, mutta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt eivät ole poistuneet Suomesta.

Vihreät olivat viime kaudella oppositiossa kannattamassa lausumaa liittyeen laittomasti maassa oleskelevien rekisteröintiin. Kysynkin, että aikooko sisäministeri Ohisalo nyt hallituksessa ollessaan käynnistää tuon rekisteröintihankkeen?

Meidän tulee tietää keitä Suomessa oleskelee laittomasti ja mitä palveluja ja millä kustannuksilla he niitä yhteiskunnalta hakevat.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunta

Tiedote 1.10. 2020

Tänään 1.10. 2020 astuu voimaan laki, jolla säädetään henkilöstömitoituksesta iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Tähän asti mitoitusta on ohjattu laatusuosituksella.

Voimaan astuva henkilöstömitoitus 0,5 on huolestuttavan matala, eikä se tuo lisää henkilöstöä vanhustenhoitoon. Vanhustenhoidon kriisin selättäminen jää siis edelleen odotustilaan, kansanedustaja ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Arja Juvonen toteaa.

Laissa säädetään, että mitoitus nousee asteittain. Kun laki tulee voimaan 1.10.2020, henkilöstömitoitus on vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Vuoden 2021 alusta henkilöstömitoitus on vähintään 0,55 ja vuoden 2022 alusta vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohti. Siirtymäaika päättyy 1.4.2023, jolloin henkilöstömitoitus vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti tulee täysimääräisesti voimaan ja kunnilla on velvollisuus käyttää RAI-arviointijärjestelmää.

Henkilöstömitoitukseen liittyy siirtymäaika, jolla suurempaa mitoitusta jarrutellaan vasta vuoteen 2023, Perussuomalaiset esittivät omassa vaihtoehdossaan, että mitoitus olisi ollut jo vuoden 2021 alusta 0,7, jolloin henkilöstön määrä olisi todellisesti lisääntynyt.

Hallitus jättää vastuun hoitajamäärän kasvusta vuoteen 2023, jolloin edessä on myös muita isoja asioita kuten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpano. Rahoitusta hallitus aikoo hakea henkilöstömitoitukselle muun muassa yksityisten lääkärikäyntien kela- korvausten leikkaamisella.

Hallitus ei ole kyennyt kertomaan henkilöstömitoituksen rahoituksesta mitään järkevää. Rahoja ei ole, joten tulevien vuosien mitoituksen korotuksiin liittyy hyvin suuria epävarmuustekijöitä. Sote on täysin auki ja senkin rahoituksessa on suuret porsaan reijät. Elämme myös koronakriisin keskellä, mikä luo suuret varjot talouteen, Juvonen muistuttaa.

Vanhustenhoidon henkilöstön palkkaaminen on ydinkysymys. Vanhustenhoidon kentälle tarvitaan vakituista henkilöstöä, jolla henkilöstöä saadaan sitoutumaan työhönsä ja työpaikkaansa. Jatkuvat pätkäsijaisuudet ovat epävarmuustekijöitä, jotka ajavat henkilöstön pois. Hoitoalan henkilöstö äänestää niin sanotusti jaloillaan, mikäli heidän työsuhteitaan pätkitään ja niiden solmimisessa viivytellään. Viisas työnantaja aloittaisikin palkkaamisen pian ja nostaisi mitoitusta jo heti korkeammaksi. Se takaisi myös hoidon laatua ja antaisi vanhuksille todellisesti hoitajan aikaa, Juvonen sanoo.

Henkilöstömitoitukseen lasketaan mukaan välittömään asiakastyöhön osallistuvat työntekijät, joita ovat sairaan- ja terveydenhoitajat, geronomit, fysio- ja toimintaterapeutit, kuntoutuksen ohjaajat, lähi- ja perushoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, sosionomi AMK:t, kotiavustajat ja kodinhoitajat, hoiva-avustajat, hoitoapulaiset, viriketoiminnan ohjaajat ja muut vastaavat asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat työntekijät sekä toimintayksiköiden vastuuhenkilöt ja -johtajat.

Henkilöstön skaala on laaja. On tärkeää, että lain toimeenpanoa ja toteutumista seurataan, jotta välittömän työn tekijät saavat tehdä sitä työtä ja työvuoroa, mihin heidät on nimetty. Vaarana voi olla, että esimerkiksi hoiva-avustajat ja hoitoapulaiset joutuvat osan työvuoroistaan tekemään vanhusten hoidollista työtä ja osan avustettavia tukitoimia, kuten siivoamista, pyykinpesua ja ruuanlaittoa. Hoitajien heittopussi- efektiä tulee varoa. Henkilöstön on tiedettävä toimenkuvansa ja vastuunsa selkeästi ja esimiehen tehtäväksi jää valvoa lain toteutumista ja viestiä eteenpäin, mikäli asioissa havaitaan ongelmia. Esimiehille jää siis suuri paine vanhustenhoidon kentällä, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen
Kansanedustaja (ps)
Eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja
Sosiaali- ja terveysvalokunnan jäsen
050 531 1108

TIEDOTE 29.9.2020

Kansanedustaja Leena Meri vaatii eläimiin kohdistuvan seksuaalisen sekaantumisen kieltämistä lailla. Meri perustelee lakimuutoksen olevan tarpeellinen, sillä nykyisellään eläimiin sekaantuminen on rangaistavaa vain, jos toiminta on ollut julmaa tai se on aiheuttanut eläimelle kärsimystä. Nykyisessä laissa keskeinen ongelma Meren mukaan on rikoksen toteen näyttäminen, sillä kärsimyksen, tuskan ja kivun määritteleminen on usein mahdotonta. Eläintä ei voi haastatella.

Lisäksi Meri mainitsee, että voimassa oleva lainsäädäntö ei vastaa ihmisten moraali- ja oikeustajua.

-Eläimiin sekaantumisen kielto perustuu siihen, että nykyinen lainsäädäntö ei vastaa ihmisten moraali- ja oikeustajua, eikä se kohtele eläintä yksilönä ja se voi olla eläimelle hyvin haitallista. Pidän ongelmallisena, että rikosoikeudellista vastuuta ei synny, ellei pystytä osoittamaan, että eläin todella koki kärsimystä, kipua tai tuskaa, Meri perustelee.
-Suomi on jälkijunassa lainsäädännössä suhteessa muuhun Eurooppaan. Suomen lisäksi vain Unkari ja Romania sallivat eläimiin sekaantumisen, Meri huomauttaa.

Eläimiin saa sekaantua, muttei levittää kuvia siitä

Aloitteessa Meri nostaa esiin myös rikoslaissa olevan ristiriidan, nimittäin eläimiin sekaantumista esittävän kuvan levittäminen on nykyisellään kriminalisoitu, vaikka itse tekoa ei ole.
-Eläimiin sekaantumista esittävän kuvan levittäminen on rikoslaissa kielletty, sillä sen on koettu olevan vaaraksi yleiselle järjestykselle ja moraalille. Silti itse teko on edelleen sallittu. Todella ristiriitaista ja järjenvastaista.

-Kaikki muut pornografiset julkaisut, joiden levittäminen on kielletty, ovat kiellettyjä myös pelkkinä tekoina. Tällainen ristiriita tulisi ehdottomasti poistaa laista kriminalisoimalla eläimiin sekaantuminen myös tekona, Meri kertoo.

Toinen kerta toden sanoo

-Jätin asiasta ensimmäisen kerran lakialoitteen vuonna 2015. Tuolloin asia sai eduskunnassa laajaa kannatusta ja uudistusta valmisteltiin, mutta laki raukesi vaalikauden päättyessä 2019. Asia täytyy kuitenkin korjata kiireellisesti.

-Kansalaisaloitepalvelussa on myös samansuuntainen kansalaisaloite vireillä nimienkeruu vaiheessa. Hienoa, että myös kansalaiset haluavat päättäjien puuttuvan tähän epäkohtaan, Meri sanoo.

Leena Meri
Lakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja
050 513 2330
leena.meri@nulleduskunta.fi

Tiedote 23.9.2020

Kansanedustaja, puolueen 2. varapuheenjohtaja Arja Juvonen on valittu Espoon kaupunginhallituksen jäseneksi. Juvonen on kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu Espoosta.

Asiasta piti kuitenkin äänestää, sillä sinisten valtuustoryhmän mielestä kaupunginhallituksen paikka kuului heille. Äänestys oli historiallinen, sillä se suoritettiin suljettuna lippuäänestyksenä etäyhteydellä.

Äänestykseen liittyi jännitysmomentteja jo siksikin, ettei kokemusta järjestelystä ollut myöskään muualta Suomesta. Suljettu lippuäänestys toteutettiin sähköisellä lomakkeella, jolloin valtuutettujen äänet voitiin pitää vaatimuksen mukaisesti salassa. Äänestys sujui moitteettomasti, eikä tekniikan kanssakaan ollut ongelmia.

Juvonen voitti äänestyksen selvin luvuin ääniin 42 – 21. Sinisten ehdokas paikalle oli Jonna Löflund.

Erikoinen ruletti Espoon kaupunginhallituksen paikkajaosta sai alkunsa jo vuonna 2017, kun perussuomalaisista erosi kesken kauden joukko valtuutettuja, perustaen oman sinisen valtuustoryhmänsä. Kaupunginhallituksen paikoista sovittiin kuitenkin tarkkaan jo heti viime kuntavaalien jälkeen eli paikka sovittiin perussuomalaisille.

Perussuomalaisille oli itseasiassa sovittu alkujaan valtuustokauden viimeiseksi vuodeksi kaupunginhallitukseen kaksi paikkaa, joista toisella istuu alun perin perussuomalaisena valtuustoon valittu Simon Elo. Elo kuitenkin siirtyi ensin vuoden 2017 hajaannuksessa siniseen valtuustoryhmään, josta sieltäkin hän on ehtinyt loikata jo kokoomukseen.

Perussuomalaisten paikoista toinen on siis siirtynyt jo kokoomukselle Elon loikkauksen myötä, mutta sinisille tämäkään ei olisi riittänyt. He katsoivat, ettei perussuomalaiset olisi tarvinneet kaupunginhallituksessa tätä ainoatakaan paikkaa, vaan myös se olisi tullut ohjata siniselle tulevaisuudelle. Espoon valtuuston selkeä enemmistö asettui kuitenkin tällä kertaa perussuomalaisten taakse niin kuin kuuluikin.

Perussuomalaiset saivat siis lopultakin oman edustajansa myös Espoossa kaupunginhallitukseen, vaikkakin kovin myöhään ja vain lyhyeksi aikaa, seuraavien kuntavaalien ollessa jo ovella. Tällöin kuitenkin mitataan ryhmien ja ehdokkaiden kuntalaisilta nauttima luottamus ja tämän hetken todellinen kannatus.

Juvonen valittiin myös kaupunginhallituksen ensimmäisessä kokouksessa valvojan rooliin Espoon vammaisneuvoston kokouksiin.

Lisätietoja
Arja Juvonen
050 531 1108

Tiedote 18.9.2020

Kansanedustajat Ritva ”Kike” Elomaa, Leena Meri ja Mari Rantanen ovat todella huolissaan Lapin matkailualan yrittäjien tilanteesta.
-Korona käytännössä jäädytti Lapin matkailun kesken vuoden kiivainta sesonkia ja tilipussi jäi laihaksi lukuisilla alan yrittäjillä, Elomaa harmittelee.

Korona on ajanut monet matkailualan yrittäjät pahoihin vaikeuksiin, ja matkailijamäärien nousua edes lähelle koronaa edeltänyttä tilannetta ei ole vielä näköpiirissä.
-Yrittäjien silmin katsottuna tilanne on synkkä. Asiakkaita ei tule, mutta lainat ja muut juoksevat menot on hoidettava. Lisäksi monet matkailualan yrittäjät ovat tehneet kalliita investointeja ennen kuin koronasta oli tietoakaan. Tämä tekee monien tilanteesta entistäkin epätoivoisemman, Meri toteaa vakavana.

Eläinrakasta kansanedustajakolmikkoa surettaa myös safareilla rekikoirina toimivien huskyjen kohtalo, jos Lapin matkailua ei saada vetämään.

-Sydän nytkähti, kun luin lehdestä hiipuneen turistivirran myötä työttömiksi jääneistä rekikoirista ja niiden mahdollisesta surullisesta kohtalosta siinä tapauksessa, jos matkailua ei saada elpymään. Tilanne on omistajienkin kannalta hirvittävä sillä tunneside karvaisiin työkavereihin on usein väkevä. Koirat on ruokittava jokaisena vuoden päivänä eikä se ole ilmaista, Elomaa kertoo.

-Jos koiria päädytään lopettamaan niin mistä sitten saadaan uusia tilalle, kun matkailu alkaa taas elpymään koronakriisin helpotettua? Myös koirien pitkän ajan saatossa muovautuneiden sukuhaarojen katkeaminen tulisi aiheuttamaan haasteita. Ja ennen kaikkea kyseessä on inhimillinen tragedia, jos ei jäljelle jää muuta vaihtoehtoa kuin hienojen eläinten lopettaminen, Rantanen sanoo.

-Nyt hallituksen pitää istua alas ja ratkoa Lapin ja koko Suomen matkailua koskevat ongelmakohdat tai muuten menee yritykset nurin ja koiriltakin lähtee henki, Elomaa, Meri ja Rantanen toteavat.

Lisätietoja:
Ritva ”Kike” Elomaa
050 512 0806

TIEDOTE 18.9.2020

Hallitus sai keskiviikkona budjettiriihen päätökseen. Ensi vuoden talousarvion loppusumma on 64,2 miljardia euroa ja se on 10,8 miljardia alijäämäinen. Suomi velkaantuu nopeammin kuin koskaan ja pelkästään koronan aiheuttamiin kuluihin sekä kuntatalouden tukemiseen kuluu 4 miljardia euroa.

”Suomen talous on ennätyksellisen heikoissa kantimissa, mutta silti halutaan nostaa oppivelvollisuusikää ja ottaa lisää kiintiöpakolaisia. Tähän ei yksinkertaisesti ole varaa tässä tilanteessa. Hallituksen tulee keskittyä suomalaisten hyvinvoinnin parantamiseen maailmanpelastuksen sijaan. Työllisyystavoitteista puhutaan samalla, kun työttömyys on etenkin Itä-Suomessa ennätyksellisellä tasolla ja työnteon kannattavuutta heikennetään jatkuvasti työssäkäynnin kuluja nostamalla. Hallitus sanoo yhtä, mutta tekee toista tässäkin tapauksessa. Vuosikymmenten velkavankeus on hirvittävä perintö jälkipolville jätettäväksi”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.

Lämmityspolttoaineiden verotusta tullaan kiristämään vuoden 2021 alusta 105 miljoonalla eurolla. Turpeen verotus kiristyy 2,7 eurolla megawattituntia kohden, minkä uskotaan puolittavan sen energiankäytön hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti vuoteen 2030 mennessä.

”Hallitus pyrkii itsepintaisesti hiilineutraaliuteen, vaikka Suomen päästöt ovat globaalissa mittakaavassa mitättömät. Monille kaukolämmön tuottajille turve on edelleen elinehto eikä sitä pysty korvaamaan muulla polttoaineella. Veronkorotus on pelkkää rahastusta, kun muitakaan vaihtoehtoja turpeelle ei ole. Turve on kotimainen tuote ja siten myös tärkeä sekä työllisyyden että huoltovarmuuden kannalta. Koronapandemian aiheuttamat häiriöt toimitusketjuissa ovat jo osoittaneet, kuinka tarpeellista kotimainen teollisuus on”, Antikainen huomauttaa.

Työllisyyttä hallitus pyrkii parantamaan muun muassa alentamalla varhaiskasvatusmaksuja ja lisäämällä työnhakijoiden velvoitteita. Yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantaminen siirrettiin työmarkkinajärjestöjen pohdittavaksi. Uudeksi työllisyystavoitteeksi asetettiin jopa 80 000 lisätyöllistä aiemman 60 000 sijaan.

”Hallitus vaatii väkeä töihin samalla, kun tehtaita suljetaan ja tuotanto ulkoistetaan ulkomaille. Vasemmistoliitto peesaa kiltisti mukana, kun Marinin hallitus säätää aktiivimalli kakkosen, mutta ilman työn tarjontaa kasvattavia toimenpiteitä. Työllisyystoimista on turha puhua, jos työpaikkoja ei ole. Jotta työpaikkoja syntyisi, tarvitsemme suomalaisille yrityksille kilpailukykyisen toimintaympäristön, emme veronkiristyksiä ja entistä kaistapäisempiä ilmastotoimia, jotka eivät pelasta ilmastoa, mutta tuhoavat Suomesta yritykset ja työpaikat”, Antikainen kiteyttää.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 18.9.2020

Perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Mari Rantanen ovat tänään tehneet kirjallisen kysymyksen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) avustuskäytännöistä. STEA-avustuksia vastaanottanut Humaania päihdepolitiikka ry on mm. julkaissut sosiaalisessa mediassa opasvideon huumausaineiden käyttöön ja sekakäyttöön muiden päihteiden kanssa.

– STEA-avustuksen myöntämisperusteiden ensimmäinen kohta kuuluu, että “tarkoitus, johon avustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.” Huumausaineiden käyttö on laissa kielletty, niin miten sen opastamiseen voidaan jakaa julkista avustusta, Ronkainen kysyy.

STEA hallinnoi Veikkaus Oy:n pelituotoista myönnettäviä avustuksia. Avustukset kohdistuvat sosiaali- ja terveysjärjestöjen yleishyödyllisiin, terveyttä ja hyvinvointia edistäviin hankkeisiin. Hallitus teki päätöksen kompensoida koronapandemian Veikkaukselle aiheuttaman tuottojen aleneman täysimääräisenä järjestöille valtion budjettirahoituksesta.

– Veronmaksajien rahoilla mm. rakennetaan kaarnaveneitä, opetetaan nuorille huumeidenkäyttöä ja rahoitetaan somalien yhdistystoimintaa. Järjestöavustukset on asetettava riippumattomaan selvitykseen käytöstä ja vaikuttavuudesta. Ns. “kolmas sektori” tulisi palauttaa juurilleen eli tukeutumaan jäsenmaksuihin, lahjoituksiin ja vapaaehtoistyöhön, ellei järjestön toiminta ole yleishyödyllistä ja lakisääteistä tehtävää tukevaa, Rantanen perustelee.

Kysymyksessään kansanedustajakaksikko nostaa Perussuomalaiset puoluetta lähellä olevien PS-nuorten ja Suomen Perusta -ajatuspajan valtionavustusten takaisinperinnän.

– Ei voi olla niin, että avustuksia jaetaan poliittisten voimasuhteiden mukaan ideologisesti lähellä oleville organisaatioille, vaan kaikkien järjestöjen tulee olla samalla viivalla. Jos toiminta ei noudata valtionavustuksen periaatteita, se tulee periä takaisin, Ronkainen ja Rantanen päättää.

“Kirjallinen kysymys STEA-avustusten jakamisperusteista

Eduskunnan puhemiehelle

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) hallinnoi Veikkaus Oy:n pelituotoista myönnettäviä avustuksia. Avustukset kohdistuvat sosiaali- ja terveysjärjestöjen yleishyödyllisiin, terveyttä ja hyvinvointia edistäviin hankkeisiin. STEA on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen valtionapuviranomainen.

Humaania päihdepolitiikka ry:n Facebook-sivustolla 11.10.2019 jakamassa videossa Ina <3 Suomi: Huumeet – Alkosta Narkoon TV-persoona Ina Mikkola opastaa huumausaineiden käyttöön ja sekakäyttöön muiden päihteiden kanssa. Humaania päihdepolitiikka ry on STEA-avustusta vastaanottava järjestö.

STEA-avustuksia voidaan myöntää hakemuksesta ja niiden myöntäminen on harkinnanvaraista. Avustusehdotuksen valmistelussa STEA käyttää kokonaisharkintaa. Yhtenä avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että tarkoitus, johon avustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä. Huumausaineita koskee huumausainelain mukainen täyskielto ja huumausaineiden käyttö, hallussapito, luovuttaminen, välittäminen ja myyminen ovat rikoslain perusteella rangaistavia tekoja.

Valtionavustuksia peritään takaisin, mikäli avustuksen käyttö rikkoo avustussääntöjä tai sitä käytetään muuhun kuin avustuspäätöksen mukaiseen tarkoitukseen. Mm. opetus- ja kulttuuriministeriö on määrännyt PS-nuoret maksamaan takaisin myöntämänsä valtionavustuksen ministeriön katsoessa järjestön rikkoneen nuorisolakia ja avustussääntöjä. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö on perinyt takaisin osan Suomen Perusta -ajatuspajalle myöntämästään valtionavustuksesta, sillä ministeriön selvityksen perusteella säätiön toimintaan myönnettyä yleisavustusta ei ole käytetty valtionavustuspäätöksen mukaiseen tarkoitukseen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko ministeriö puuttua STEA:n toimintaan avustusten myöntämisessä tilanteissa, jotka ovat ristiriidassa valtionavustuksen käyttötarkoituksen ja perusteiden kanssa ja
miten ministeriö varmistuu siitä, että STEA:n myöntämät avustukset toteuttavat yleishyödyllisyyden sekä terveyttä- ja hyvinvointia edistävän toiminnan tavoitteita?

Helsingissä 18.09.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Jari Ronkainen [ps]

_______________________________

Mari Rantanen [ps]”

Lisätietoja:
Kansanedustaja Jari Ronkainen
09 432 314
jari.ronkainen@nulleduskunta.fi

Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

TIEDOTE 17.9.2020

Finnair ilmoitti tänään lopettavansa kaupalliset lennot viidelle maakuntakentälle talven jälkeen. Tämän jälkeen LVM:n lentoliikennetyöryhmä esitti, että valtio ostaisi lentoliikennettä kyseisille kentille vuoden 2021 loppuun.

”Maakuntalentoja on keskusteluissa usein arvioitu pelkästään sillä ajatuksella, kauanko matka maakuntakaupungeista Helsinkiin kestää eri kulkumuodoilla. Tämä tarkastelutapa on virheellinen, sillä merkittävä osa maakuntalentojen matkustajista on vaihtomatkustajia, jotka jatkavat maakuntakeskuksesta Helsinkiin päästyään toisella lennolla ulkomaille”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen huomauttaa.

Maakuntalentojen lopettaminen tekisi pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvien ulkomaanmatkoista hankalia ja kalliita

”Vaikka esimerkiksi junayhteys ei olisi Helsinkiin merkittävästi pidempi, matkustajan kokonaismatka-aika sekä matkan hinta nousee merkittävästi, jos sopivaa junayhteyttä ei ole tarjolla esimerkiksi aamulennolle, vaan matkustaja joutuu lähtemään matkalle jo edellisenä iltana ja yöpymään hotellissa ennen lentoaan. Vastaavasti, jos paluulennon jälkeen jatkolentoa kotikaupunkiin ei ole tarjolla, tulee myös paluumatkaan yksi ylimääräinen hotelliyöpyminen ja matkapäivä. Tämä lisää merkittävästi alueellista epätasa-arvoa”, Antikainen jatkaa.

Epävarmuus maakuntalentojen tulevaisuudesta vaarantaa maakuntakeskusten elinvoiman

”Kun yritykset miettivät esimerkiksi uusien tehtaidensa sijoittumispaikkoja, ne tekevät päätöksiään vuosikymmenten ajanjaksolle. Jos esimerkiksi Joensuuhun tai Kajaaniin ei pääse lentämällä ja yritys tarvitsee sujuvia yhteyksiä ulkomaille toimiakseen, se ei investoi Pohjois-Karjalaan tai Kainuuseen. Tämä heikentää merkittävästi näiden maakuntien kilpailukykyä yritysten sijoittautumispaikkana ja koko maakunnan elinvoimaa. Keskusta, miten te voitte hyväksyä maakuntien alasajon hallituksessa?”, Antikainen ihmettelee.

Ostoliikenne ei ole pitkän aikavälin ratkaisu

”Jos maakuntalennot ovat ostopalvelujen varassa, ne eivät ole osa Finnairin normaalia palveluvalikoimaa. Valtio on Finnairin merkittävä omistaja, ja nyt tarvitaan omistajaohjausta. Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen, astukaa esiin ja tehkää Finnairille selväksi, että maakuntalentojen lakkauttaminen ei ole omistajan tahdon eikä suomalaisen yhteiskunnan kokonaisedun mukaista”, Antikainen vaatii.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

Tiedote 17.9.2020

Terhokodin erityistason saattohoito-osaamisen jatkuminen on turvattava, vaatii vuosikausia hyvän saattohoidon puolesta puhunut kansanedustaja Arja Juvonen (ps).

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vaativan tason saattohoitopalveluiden järjestämisestä vastaava Terhokoti ilmoitti aloittavansa koko henkilökuntaa koskevat YT-neuvottelut. Syynä menettelylle on Terhokodin pitkään jatkunut tappiollinen toiminta. Lähetteiden määrä on viime vuosina vähentynyt selvästi, jonka lisäksi potilaat lähetetään Terhokotiin entistä myöhemmin. (Hs 10.9.20)

Terhokoti on jo yli 30 vuoden ajan toteuttanut ainutlaatuista hoitoideologiaa, jollaista on mahdotonta sairaalaoloissa järjestää.

Tätä ei tulisi sivuuttaa, eikä antaa sen tuhoutua rahoituksen puutteen vuoksi. Laadukkaaseen saattohoitoon tulisi päinvastoin kiinnittää entistä enemmän huomiota koko maassa, Juvonen muistuttaa.

Terhokodin henkilöstö on moniammatillista, erityistason saattohoitoon perehtynyttä ja laaja-alaisen työkokemuksen ja ammatillisuuden hallitsevaa ja osaavaa henkilöstöä. Tällaisen osaamisen ja ammattitaidon henkilöstö on äärettömän arvokasta, heidän osaamistaan ei voi ostaa tai arvottaa rahalla, vaan se tulee nähdä täysin erilaisin silmin, potilaiden inhimillisyyden ja ihmisarvon katsantokannalta. HUS:in, saati koko Suomen alueella ammattitaitoisen saattohoitoon erikoistuneen hoito- sekä sosiaalialan henkilöstön säilyvyys ja työpaikkojen jatkuvuus on turvattava. Myös palliatiivisen hoidon lääketieteellinen osaaminen muun muassa lääkäreiden erikoistumiskoulutuksella on turvattava, Juvonen vaatii.

Juvonen on jättänyt tänään asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille. Hän on tehnyt myös kaksi lakialoitetta saattohoitolain aikaansaattamisesta.

Kysymyksessä kysytään:
Miten hallitus turvaa sen, että saattohoitoa tarvitsevat potilaat saavat tulevaisuudessakin laadukasta vaativan erityistason saattohoitoa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella? Miten hallitus turvaa työn jatkuvuuden YT- neuvotteluiden uhan alla oleville todellisille saattohoitotyön moni-osaajille? Aikooko hallitus säätää saattohoitolain?

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Mielipidekirjoitus 16.9.2020

Ensin Kaipola. Nyt Naantali. Punavihreän hallituksen vahvuus ei ole laskeminen. Vaikuttaa toisinaan siltä, että hallitus päättää Suomen kannalta isoista asioista sivuuttaen esimerkiksi taloudellisten vaikutusten arvioinnin. Tehdään päätöksiä vain aatteen palolla ja unohdetaan samalla se tosiasia, että kaikella on hintalappunsa ja tämän seurauksena myös maksaja. Vastuullinen päätöksenteko edellyttää seurausten perusteellisempaa arviointia. Yritykset seuraavat Suomen poliittista päätöksentekoa tarkkaan ja se vaikuttaa olennaisesti myös niiden tulevaisuutta koskeviin päätöksiin. Hallituksen viesti on ympäristötoimien osalta ollut varsin selkeä. Suomi tulee tekemään varsin joustamattomasti ympäristötoimia, joista monet heijastuvat vahvasti niin pienempien kuin suurempienkin yritysten toimintaan.

Pörssiyhtiöt pyrkivät tuottamaan voittoa omistajilleen. Nesteen päätös Naantalin jalostamon kohtalosta perustuu euromääräisiin laskelmiin toiminnan kannattavuudesta tulevaisuudessa. Toisin kuin hallitus, pörssiyrityksen johto tekee päätöksensä numeroiden perusteella. Tilanne on kaikin puolin äärimmäisen ikävä Suomelle, Varsinais-Suomelle, Naantalille ja ennen kaikkea työpaikkansa mahdollisesti menettäville ihmisille sekä heidän perheilleen. Nesteen tapauksessa päätöksessä on kyse kysynnän laskun ja tulevaisuuden investointitarpeen pohjalta tehty ratkaisu. Mitä sitten hallituksen poliittisilla linjauksilla on tekemistä jalostamon sulkemisuhan kanssa? Tiukat ympäristötavoitteet vaikuttavat selvästi tulevaisuuden näkymiin öljynjalostuksen toimialalla. Lisäksi nousevat logistiikka- ja energiakustannukset eivät ainakaan kannusta kalliisiin lisäinvestointeihin. Julkisuudessa on ollut esillä myös näkemys, että päästörajat ja ympäristölupa ratkaisivat Naantalin jalostamon kohtalon.

Nyt koronakriisin keskellä hallituksella ei ole yksinkertaisesti varaa tehdä yritysten kannattavuutta nakertavaa politiikkaa. Hallitus kompuroi tällä hetkellä työllisyystavoitteensa kanssa. Jos Naantalista katoaa 470 työpaikkaa, vaikeutuu työllisyystavoitteeseen pääseminen entisestään. Pääministeri Marin arvosteli Kaipolan paperitehtaan sulkemispäätöksen jälkeen kovasti ratkaisua ja sen ajoitusta. Hallituksessa olisi ymmärrettävä, että pörssiyhtiöt elävät omaa elämäänsä jonka toimivuuteen hallitus valinnoillaan voi olennaisesti vaikuttaa. Ei ole järkevää ensin ajaa liian kunnianhimoisella ympäristöpolitiikalla yrityksiä vaikeuksiin ja sitten päivitellä, että kui ne ny sillai sulkevat tehtaat ja ihmiset jäävät työttömäksi. Juuri nyt jokainen työpaikka on äärimmäisen tärkeä. Myös hallituksen omistajaohjauspolitiikan linja rahoittaa punavihreitä päätöksiään myymällä pörssiomistuksia saattaa pääministerin näkyvän puuttumisen pörssiyhtiöiden toimiin hieman outoon valoon. Omistaja voi vaikuttaa. Samaan aikaan kun Suomessa tehtaat lyövät lappuja luukuille ja ihmiset jäävät työttömiksi niin EU:n elpymispakettiin syydetään miljardeja euroja. Olen saanut lukea lehdistä, että hallituksen ensi vuoden budjetti on yli 10 miljardia alijäämäinen. Otamme siis velkaa ja samanaikaisesti tuemme miljardeilla muita EU-maita. Tämä on todella väärin suomalaisia kohtaan. Hallituksen olisi ensiarvoisen tärkeää muistaa, että sen tehtävä on Suomen edun ajaminen, ei esimerkiksi Italian.

Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja (ps)

Tiedote 11.9.2020

EU:n koronaelpymispaketista on käyty laajaa keskustelua kuluneella viikolla eduskunnassa. Elpymispaketin mukaan Suomi saa takaisin 3,2 miljardia euroa, mutta maksaa 6,6 miljardia euroa. Elpymispakettia on perusteltu suomalaisille muun muassa sillä, että se tukisi Suomen vientiteollisuutta.

Kansanedustaja Arja Juvonen kaipasi keskiviikon keskusteluun enemmän keskustelua koronan vaikutuksista, koronakriisin juurisyistä ja seurauksista sekä koronatartuntojen ennaltaehkäisystä paitsi maailmanlaajuisesti myös valtakunnallisesti. Juvonen ei saanut kuitenkaan täysistunnossa puhemieheltä puheenvuoroa, mikä hämmästytti monia salikeskustelun kuuntelijoita. Tästä on tullut hänelle monia yhteydenottoja.

– Elpymispakettia on perusteltu terveydenhuollon kriisillä. Elpymispaketin perusteluksi sanotaan covid19-virusta, jonka julmaa riehumista ja tuhoa olemme seuranneet koko vuoden. Covid19- on yllättänyt monet maat ja Suomi oli myös yksi yllätetyistä. Olemme valtiona kuitenkin onnistuneet hyvin torppaamaan tautia, ja siitä kuuluu valtaisa kiitos maan kansalaisille. Tämä on oikeasti ja todellisesti terveydenhuollon kriisi, mutta sitä ollaan kääntämässä huonosti talouttaan ja koronakriisiä hoitaneiden maiden pelastuspaketiksi. Punainen lanka on kadonnut täysin ja suomalaisia viedään kuin litran mittaa, Juvonen kritisoi.

Juvonen olisi keskiviikon elpymiskeskustelussa kysynyt hallitukselta sitä, että miten elpymispaketin on tarkoitus vaikuttaa tavallisen Suomen kansalaisen tilanteeseen ja elämään ja onko vaikutusarviointeja suomalaisten kannalta tehty. Hän olisi kysynyt myös Suomeen palautuvan “jättipotin” eli takaisin saatavan vajaan puolikkaan Suomen maksamasta elpymispakettirahasta käytöstä.

Onko tarkoitus puhaltaa se raha ilmaan puhumalla ja kehittämällä vihreitä työpaikkoja ja unelmia ilmastonmuutoksen ennaltaehkäisystä vai tartutaanko elpymisrahalla niihin todellisiin ongelmiin, joita korona on suomalaisille aiheuttanut, Juvonen kysyy.

Olisin myös nostanut esiin sen faktan, että koronakriisissä keskiössä on loppujen lopuksi terveydenhuolto, sen kapasiteetti ja sen työntekijät. Päättäjät vaativat lisää testejä ja testaamisia, mutta terveydenhuollosta puuttuu niitä työntekijöitä, ihmisiä, tekemään testejä ja laatimaan tuloksia. Tämän on tuonut esiin myös Tehyn luottamusmies, joka totesi, että koronakuormitus hipoo kestävyyden rajoja HUS:ssa (Tehy 4.9.2020). Kuormitusta syntyy työn määrästä, henkilöstöpulasta, osaamisvajeesta sekä lisääntyneestä ylityöstä, Juvonen muistuttaa.

Jos Euroopasta on jotakin hyvää haettava, niin koronakriisin järkyttävä totuus henkilöstöpulasta ja henkilökunnan kadosta ymmärrettiin siellä heti.

Ylimääräistä koronalisää hoitajille on maksettu muun muassa Saksassa, Alankomaissa, Itävallassa ja Ranskassa. Suomessa korvauksiin ei oteta mitään kantaa, ei pihaustakaan. Hallitus on tässä erityisen ymmärtämätön ja eksyksissä, se ei näe metsää puilta, Juvonen kritisoi.

Pohjois-Savosta kotoisin olevana olen syvästi huolissani alueen ihmisitä. Kun puhutaan Pohjois-Savon maaseudun kehittämisestä, niin mitä sillä todellisuudessa tarkoitetaan? Miten sinne luodaan työpaikkoja, kun siellä asukkailla ei ole kohta vara edes lämmittää taloaan? Samalla kun suljetaan paperitehdas mm Kaipolassa, tyrmättiin taannoin Finpulpin Kuopioon kaavailema sellutehdas, joka olisi ollut suuri työllistäjä alueellisesti. Mitä Suomen hallitus oikein haluaa, eivätkö työpaikat suomalaisille kelpaa, Juvonen kysyy.

Koronavirusepidemiaa on käytetty perusteluna laajalle rahanjaolle, mutta todellisuudessa elpymispaketti on suoraa tulonsiirtoa valtioiden budjetteihin, erityisesti niiden, jotka ovat hoitaneet huonosti talouttaan jo vuosien ajan. Tämä kävi ilmi myös eduskunnan salikeskustelussa hallituksen vastauksissa. Terveydenhuollon kriisi unohdettiin täysin, Juvonen kritisoi.

Arja Juvonen
kansanedustaja (ps)
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen
050 531 1108

TIEDOTE 11.9.2020

Kansanedustaja Leena Meri on huolissaan kunnissa muhivassa työttömyyspommista. Meren mukaan koronasta aiheutuva työttömyys tulee näkymään erityisesti kunnissa, sillä kunnat maksavat valtiolle työttömyysturvan kuntaosuutta, eli niin sanottuja sakkomaksuja pitkittyneestä työttömyydestä. Esimerkkinä Meri mainitsee kotikuntansa Hyvinkään, jossa on viime keväänä sakkomaksut nousseet 30% (tammi-heinäkuu summa oli 2,2 miljoonaa euroa).

Meri jätti asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille vastattavaksi.

-Kunnille sälytetään koko ajan lisää tehtäviä ja menot kasvavat kasvamistaan, vaikka korona on aiheuttanut lisäkuluja monilla sektoreilla. Kun valtio ei tule hätiin, kunnat joutuvat korottamaan kuntaveroa, mikä näkyy suoraan kuntalaisen kukkarolla.

-On kuntia kohtaan kohtuutonta, että työttömyydestä kyllä rankaistaan, mutta toisaalta työllisyystoimet tulevat, tai pitäisi tulla, hallitukselta. Kunnat ja kuntalaiset eivät voi tehdä juuri mitään parantaakseen tilannetta, mutta rahoittajaksi he kyllä kelpaavat, Meri sanoo.

Meri on nostanut aihetta esille myös eduskunnan täysistunnossa sekä suullisella kyselytunnilla.

-Ministerien vastauksista on ilmennyt, että sakkomaksuihin ei ole tulossa helpotuksia. Nyt haluan mustaa valkoisella ja siksi jätin kirjallisen kysymyksen asiasta.

-Kysyin ministeriltä suoraan, aikooko hallitus poistaa työttömyyden sakkomaksut kunnilta, edes väliaikaisesti ja mitä muita toimia hallitus aikoo tehdä kuntien auttamiseksi. Ensi viikollahan on hallituksen budjettiriihi, jossa kuntien auttamiseksi voisi tehdä tuntuvia päätöksiä, mukaan lukien sakkomaksuhelpotukset, Meri huomauttaa.

Leena Meri
Kansanedustaja
050 513 2330

TIEDOTE 10.9.2020

Iltalehden kolumnissa kerrotaan, kuinka Keskusrikospoliisin (KRP) päällikön virkaa hakee yllätysnimi, vastaanottokeskuksen johtaja Niina Mitikka. Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen on huolissaan, sillä poliittisista virkanimityksistä näyttää tulleen tapa nykyisen hallituksen aikana.

– Ministeri Maria Ohisalo nimitti jo Migrin ylijohtajan ja sisäministeriön kansliapäällikön ohi kokeneempien hakijoiden. Mikäli KRP:n päälliköksi on nousemassa vastaanottokeskuksen johtaja, voi Ohisalon toiminta olla jo riski sisäiselle turvallisuudelle, Rantanen perustelee.

Sisäministeri Ohisalo on itse kritisoinut poliittisia virkanimityksiä Uudessa Suomessa ennen ministeriksi nousemistaan.

– Ohisalo on oikeassa siinä, että poliittiset virkanimitykset ovat korruptiota. Hän ei vain näytä itsekään olevan immuuni niille. Onko Ohisalolla lähtenyt vallan myötä mopo käsistä? Kenelle vastaanottokeskuksen johtajalle tulee edes mieleen hakea KRP:n päälliköksi, Rantanen ihmettelee.

KRP:n päällikön nimittää valtioneuvosto. Rantanen vetoaa vihreiden hallituskumppaneihin, ettei sisäisen turvallisuuden paikkoja miehitettäisi poliittisesti.

– Odotan, että SDP tai edes keskusta vetää hätäjarrusta nimitysasiassa, jos tarpeen. Tällä kertaa meidät pelastanee kuitenkin laki poliisin hallinnosta 12 §, jossa KRP:n päälliköltä vaaditaan perehtyneisyys poliisitoimeen. Tähän ei nähdäkseni voi riittää muu, kuin käytännön kokemus poliisin hallinnosta, Rantanen summaa.

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

TIEDOTE 8.9.2020

Valtiovarainministeriön lähiaikoina julkaisemassa liikenteen verotuksen uudistamista selvittävän työryhmän väliraportissa pohditaan, miten autoa työmatkoihin tarvitsevien suomalaisten arkea voidaan hankaloittaa entisestään. Ehkä erikoisimpana ehdotuksena on idea työpaikalla tapahtuvan pysäköinnin verotuksesta.

”Ensin nostettiin polttoaineveroa ja nyt halutaan verottaa työpaikalla pysäköintiä, koska työryhmä pitää sitä epäsuorana tukena autoilulle. Auto on kuitenkin välttämättömyys suuressa osassa maata julkisen liikenteen huonon tarjonnan vuoksi. Suunnitelmat ruuhkamaksuista ja pysäköinnin verottamisesta ovat järjettömiä ja heikentävät työnteon kannattavuutta. Nämä suunnitelmat on hylättävä välittömästi”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii.

Työryhmän raportin mukaan ilmainen pysäköinti työpaikalla olisi jopa 3600 euron arvoinen etu riippuen pysäköinnin hintatasosta, mutta samalla myöntää, että hintaa on lähes mahdotonta arvioida hintahaitarin vaihdellessa ilmaisesta 300 euroon kuukaudessa.

”Ilmaisen pysäköinnin verottaminen pelkästä verottamisen ilosta kuvastaa nykyisen hallituksen linjaa täydellisesti. Polttoaineveron korotus, ruuhkamaksut, työpaikkapysäköinti. Työmatkaliikenne ja maantiekuljetukset verotetaan kuoliaaksi. Kun autoilijat on imetty kuiviin, voidaan seuraavaksi ottaa käyttöön yleinen työssäkäyntivero, jotta kaikilla olisi yhtä kurjaa. Hallitus nähtävästi haluaa verottaa Suomen ja suomalaiset kuoliaiksi”, Antikainen pohtii.

Työpaikkapysäköinnin verottaminen olisi myös omiaan heikentämään Suomen kilpailukykyä.

”Jos työssäkäyntiin kohdistetaan pysäköinnin muodossa lisävero, on selvää, että työntekijät vaativat seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa vastaavan suuruisia palkankorotuksia. Pysäköinnin maksaminen jää siis viime kädessä työnantajayritysten vastuulle, mikä lisää työllistämisen kustannuksia Suomessa. Marinin hallitus tekee tässä karhunpalveluksen Suomelle, kun sen sijaan, että se miettisi työllistämistoimia, se aktiivisesti pyrkii tekemään työnteosta Suomessa kalliimpaa. Tämä lisävero ei tuo Suomeen yhtään uutta työpaikkaa, mutta heikentää maamme kilpailukykyä entisestään”, Antikainen huomauttaa.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

Eurooppa-neuvosto päätti EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä heinäkuussa. Suomea edusti pääministeri Sanna Marin (sdp). Suomen tavoite oli monien muiden maiden tavoin jäsenmaksualennuksien lakkauttaminen. Tavoite ei onnistunut, koska nuuka nelikko osoitti jälleen kykynsä neuvotella. Nelikon jäsenmaksualennukset nousivat entisestään. Nuukan nelikon neuvottelemat alennukset ovat suuria: Itävalta 565 miljoona euroa per vuosi, Hollanti 1,921 miljoonaa euroa per vuosi, Ruotsi 1,069 miljoonaa euroa per vuosi ja Tanska 377 miljoonaa euroa per vuosi sekä Saksa 3,671 miljoonaa euroa per vuosi. Nuuka nelikko onnistui neuvottelemaan huomattavasti korkeammat jäsenmaksualennukset verrattuna komission pohjaesitykseen. Lisäksi nuukan nelikon tiukka neuvottelutaktiikka johti siihen, että jäsenmaksualennukset eivät lopukaan vuonna 2025, vaan ne jatkuvat vuoteen 2027.

Monet EU-maat saavat myös muoviverosta alennusta. Suomi ei saa. Eurooppa-neuvosto sopi myös uudesta verosta, eli yhdenmukaisen verokannan soveltamisen kunkin jäsenvaltion tuottaman kierrättämättömän muovipakkausjätteen painoon. Verokanta on 0,80 euroa kilogrammaa kohti. EU kahmii itselleen verotusoikeutta ja kehittyy kohti velka- ja tulonsiirtounionia. Kesän neuvottelut osoittavat, että Suomen päättävä eliitti haluaa EU-liittovaltiota. Miten on mahdollista, että Suomessa on vain yksi puolue, perussuomalaiset, joka ainoana vastustaa vallan siirtoa Brysseliin ja EU:n liittovaltioprojektia?

Laura Huhtasaari

7.9.2020

Korona on taas kesän verran kestäneen puolittaisen hengähdystauon jälkeen tehnyt uutta tulemistaan. Koronan vaikutuksista talouteen ja työllisyyteen liittyen on esitetty useita erilaisia arvioita. Osa enemmän optimistisia ja osa vähemmän. Joka tapauksessa alaspäin mennään kaikilla mittareilla katsottuna ja vasta aika näyttää kuinka syvä pudotus on luvassa. Suomen kriisiä edellyttänyt tilanne ei ole ollut kaksinen. Viime vuosien talouskasvu on ollut eurooppalaisessa vertailussa pohjakastia, eikä politiikan keinoin ole löydetty ratkaisuja myöskään pitkään tiedostettuihin haasteisiin esimerkiksi työllisyyden tai soten osa-alueilla. Lisäksi olemme velkaantuneet huolestuttavaa vauhtia tällä vuosituhannella eikä rakenteellisiin ongelmiin ole löydetty kestäviä ratkaisuja.

Tämän syksyn valtion budjettiesitystä odotellessa hymy ei ole herkässä. Velkataakka tulee koronan seurauksena paisumaan uusiin ennätyslukemiin ja ennennäkemättömän suurin harppauksin. Tavallista suurempi velanotto on tietysti ymmärrettävää, mutta hallituksen rahankäyttöä en monelta osin sulata. Yksi selkeimmistä säästökohteista olisi ollut perua toisen asteen oppivelvollisuuden laajentaminen. Tässä olisi ollut suuruusluokaltaan satojen miljoonien säästökohde ilman, että valtakunnan asiat sekoittuvat entisestään. Asiantuntijoidenkin näkemykset uudistuksen hyödyistä olivat varsin ristiriitaiset. Puolustiko vasemmistoliitto uudistusta viimeiseen saakka vain saadakseen näytettyä, että hekin ovat jotain saaneet hallituksessa tehtyä?

Viime aikoina on väläytelty eläkeputken poistoa. Eläkeputken myötä myös työpaikkoja vapautuu nuoremmille vähemmän kokeneille tekijöille mikä olisi äärimmäisen tärkeää näinä vaikeina aikoina. Myös maahanmuuton kustannusten suhteen piikki on yhä valtionvelan paisuessa surutta auki ja kehitysapua saatetaan jopa kasvattaa. Punavihreää politiikkaa tekevä hallitus on jostain syystä erityisesti mieltynyt siirtämään suomalaisten veronmaksajien rahoja ulkomaille. Tästä osoituksena EU:n koronatukipaketti. Hallitus esitti pääministeri Marinin johdolla, että tukipaketin hyväksyminen olisi Suomelle kova pala. Tämän naurettavan teatterinäytelmän jälkeen olemme kuitenkin hallituksen siunauksella mukana lappaamassa rahojamme tukipaketista hyötyville jäsenmaille. Perussuomaliset vastustavat tätä jyrkästi. Nyt hallitus ryhtiä! Käytetään rajalliset eurot suomalaisten hyväksi!

Toivon hallitukselta sataprosenttista keskittymistä tärkeiden asioiden hoitoon. Usein kun joku oikea ongelma ponnahtaa esille hallituksella on ollut tapana alkaa syyttelemään esimerkiksi perussuomalaisia tai kokoomusta, milloin mistäkin tarkoituksena siirtää huomio pois vaikeista päätöksistä. Tämä ei vetele! Tänä syksynä näin ei saa käydä vaan on painettava sata lasissa hommia Suomen puolesta.

Yleisesti budjettilinjauksissa on varmistettava maamme kriittisten toimintojen sujuvuus. Terveydenhuolto on tietysti keskeinen palanen. Myös kotimaisen maanviljelyn toimintaedellytykset on turvattava eikä hallituksen ylivihreä ympäristöpolitiikka saa kampittaa maatilojamme. Teollisuuden suhteen saimme taannoin myrskyvaroituksen hallituksen toimien seurauksista merkittävän paperitehtaan alasajon myötä. Suomella ei ole yksinkertaisesti varaa verottamalla ja vihreilemällä ajaa perusteollisuuttamme alas. Sähköpyörät ovat kyllä ihan kivoja, muttei niillä polkemalla Suomea saada ylös koronakuopasta. Jos ei yrittäjiä ymmärretä ja auteta kriisin keskellä, seuraukset ovat kauaskantoiset suomalaisen työn ja yrittäjyyden kannalta.

Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja (ps)

TIEDOTE 4.9.20

Perussuomalaiset Naiset eivät voi hyväksyä hallituksen aikeita nostaa elämisen kustannuksia muun muassa lämmityspolttoaineiden verotusta kiristämällä. Naisjärjestön hallitus huomauttaa, että tällaiset korotukset osuvat pahimmin juuri maaseudun asujiin ja yrittäjiin.

– Ajatteleeko hallitus, että mummonmökissä eläkevuosiaan viettävä ihminen tekee valtavan maalämpöinvestoinnin öljylämmityksen tilalle? Sellaisiin ei ole kuin harvoilla varaa.

Maataloudelle kunnianpalautus

Polttoaineveronkorotukset ovat myrkkyä myös maataloudelle, jonka kannattavuus entisestään heikkenee. PS-Naiset vaativatkin omavaraisen ruoantuotannon kunnianpalautusta ja panostusta puhtaaseen lähituotantoon.

– Hallituspuolue vihreistä sanottiin juuri, että suomalaisia eläintuotteita tulisi boikotoida. Tällaiset hallituspuolueiden linjaukset ovat myrkkyä vastuulliselle ja puhtaalle maataloudelle ja elintarviketeollisuudelle. Mitä he oikein miettivät?

– Lisäksi tulisi miettiä keinoja elintarvikekaupan liiallisen keskittymisen kitkemiseksi. Alkutuottajan osuus aina vain pienenee, kun välikädet ja kauppa vievät sievoisen osan.

EU ei pelasta maataloutta

Hallituksesta usein perustellaan, että ilman EU:n tukea maatalous ei pyörisi. Tämä on naisjärjestönkin mukaan totta, mutta on huomioitava, että Suomi maksaa EU:lle valtavasti enemmän kuin sieltä saa.

– Jos me saisimme kansallistaa tukemme ilman EU:n ohjausta, meillä olisi varaa tukea maataloutta paremmin. EU:n selän taakse meneminen on vastuutonta. Valitettavasti Suomi on kuitenkin ottanut linjan, jossa kiltisti maksetaan EU:lle, kumarretaan jopa päättömille määräyksille ja odotetaan, jos itsellekin jäisi jotain, PS-Naiset jyrähtää.

Eettisesti tuotettua puhdasta ruokaa

PS-Naiset huomauttaa lisäksi, että suomalainen ruoka on eettisesti tuotettua ja puhdasta.

– Eläinten hyvinvointi on joitain yksittäistapauksia lukuun ottamatta prioriteetti. Toisekseen lihamme on puhdasta ja antibioottitasot erittäin alhaisia vertailumaihin nähden.

Lisäksi PS-Naisten mukaan viimeistään koronakriisi on osoittanut, kuinka tärkeää oma ruoantuotanto on.

– Huoltovarmuus on avaintekijä. Alkuvuodesta naapurimaassa Ruotsissa tähän herättiin koronan alkaessa jyllätä. Siellä omavaraisuusaste on vain 50 prosenttia, kun se suomessa on noin 80 prosenttia. Korkeasta omavaraisuudesta on syytä pitää kiinni, naiset toteavat.

Maaseudulle elinvoimaa

PS-Naiset vaatii, että hallitus peruu polttoaineveronkorotukset ja aloittaa työn maaseudun elävöittämiseksi. Koronakriisin myötä muuttoliike maaseudulle kaupunkikeskuksista onkin kasvanut.

– Hallituksen tulee tukea tätä ilmiötä muun muassa erilaisin työssäkäyntiporkkanoin ja lopettamalla asumis- ja liikkumiskustannusten korottamisen.

Lisätiedot:
050 512 0806

Tiedote 4.9.2020

Kansanedustaja Arja Juvonen (ps) on tehnyt lakialoitteen, jossa esitetään, että suolistosyöpien seulonnat tulisivat lakisääteiseksi. Tällä hetkellä seulonnat ovat kunnissa sattumanvaraisia. Suolistosyöpäseulontaa on Suomessa tehty yhdeksässä kunnassa keväästä 2019 alkaen.

Suolistosyöpä kehittyy hitaasti ja sen alkuvaihe on usein vähäoireinen tai täysin oireeton. Suolistosyövän mahdollisimman varhainen toteaminen parantaa potilaan hoitoennustetta ja vähentää sekä inhimillistä kärsimystä sekä taudista aiheutuneita hoitokustannuksia, Juvonen sanoo.

Seulonnat ovat osoittautuneet jo lyhyessä ajassa erittäin tarpeellisiksi ja vaikutuksiltaan merkittäviksi. Suolistosyöpä on hoitokustannuksiltaan yksi kalleimmista syövistä. Seulonnassa löydetyn suolistosyövän hoitokustannukset ovat kuitenkin tutkitusti noin 20 % matalammat kuin muulla tavoin löydetyn syövän. Asiantuntijoiden laskelmien mukaan seulonta maksaa itsensä takaisin muun muassa juuri säästyneinä hoitokustannuksina, lakialoitteessa todetaan.

Suolistosyöpä on sekä miehillä että naisilla toiseksi yleisin syöpä, ja on yleistynyt Suomessa nopeasti. Siihen sairastuu vuosittain noin 3400 ja kuolee noin 1300 ihmistä. Seulonnan vaikuttavuudesta on olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä, ja EU onkin suosittanut jäsenmailleen seulontaa jo vuonna 2003. Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen Syöväntutkimuskeskus IARC teki samoin vuonna 2018.

Juvonen on tehnyt monia toimia vuosien ajan, jotta suolistosyöpäseulonnat saataisiin lakiin.

– Olen tehnyt aloitteita sekä eduskunnassa, mutta myös kotikuntani Espoon valtuustossa, jotta suolistosyöpäseulonnat saataisiin yleisesti käyntiin. Hallitusohjelmassa on maininta seulonnoista, mutta valitettavasti hanke ei ole vielä edennyt. Toivon, että vaikka elämmekin koronan varjossa, niin hallitus huolehtii pikaisesti resurssit syöpäseulontojen aloittamiselle valtakunnallisesti. Syöpää ei saa unohtaa koronan keskellä. Aikaa ei ole yhtään hukattavaksi.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
kansanedustaja
050 531 1108

Tiedote 3.9.2020

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on todella huolissaan merenkulkualan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Korona on kurittanut risteilyalaa pahemman kerran. Taannoin uutisoitiin, että Suomen lipun alla seilaava M/s Silja Serenade jää rantaan ja korvataan virolaisella laivalla. Tämä on suuri takaisku merenkulkualalle ja johtaa satojen laivoilla elantonsa ansaitsevien suomalaisten jäämistä kortistoon.

-Hiljaiseksi vetää tällaisten uutisten lukeminen. Olen itsekin työskennellyt aikanaan vuosikausia laivoilla ja voin hyvin kuvitella kuinka karmea tilanne on kaikille työnsä menettäville ihmisille, Elomaa sanoo.

Suomessa on enää 6700 merenkulkijaa, joista valtaosa työskentelee matkustajalaivoilla. Muut ansaitsevat leipänsä muun muassa rahtilaivoilla, jäänmurtajilla, saaristolautoilla ja losseilla.

-Nyt kun suomalainen laiva jää rantaan odottamaan parempia aikoja lomautetaan miehistö ja tämä tarkoittaa maallemme tuntuvaa verotulojen menetystä ja työttömyydestä koituvien kustannusten kasvua. On muistettava myös, että yksi matkustajalaiva tarjoaa työtä sadoille henkilöille mukaan lukien muusikot ja muut viihteen parissa työskentelevät. Laivat ovatkin myös viihdealan kannalta tärkeässä roolissa. Lisäksi risteilytoimintaan liittyy iso määrä alihankintayrityksiä, joten taloudelliset vaikutukset ovat mittavat, Elomaa selventää.

Viking Line on perunut loppuvuoden lähdöt Helsingistä Tukholmaan ja suunnittelee kalustomyyntejä.

-Tämä kuvaa suomalaisen merenkäynnin ahdinkoa, Elomaa harmittelee.

-Kotimaista merenkulkualaa on nyt tuettava kriisin keskellä. Muuten edessä on taas ulosliputuksia ja suuri riski koko merenkulkualan näivettymiseen, hän jatkaa.

Elomaa pitää äärimmäisen tärkeänä, että Suomessa on tulevaisuudessakin merenkulkualan osaamista kotimaisten varustamojen myötä.

-Nyt pitää kipeästi miettiä erilaisia ratkaisuja, jotta selvitään vaikeiden aikojen yli. Palkkatuki voisi olla yksi tapa auttaa merenkulkualaa. Pitää muistaa, että laivaliikenne on Suomelle äärimmäisen tärkeää ja sitä tarvitaan matkustajaliikenteen lisäksi muun muassa vientiteollisuuden ja pakettiliikenteen toimesta, Elomaa muistuttaa.

Huoltovarmuuskeskus tuki keväällä virolaista ja ruotsalaista alusta, kun Suomen lipun alla purjehtiva M/s Mariella seisoi satamassa. Tämä on herättänyt kritiikkiä merenkulkualalla toimivien suomalaisten keskuudessa.

-Huoltovarmuuskeskuksen toiminta vaikeassa tilanteessa oli muutenkin kuin maskikauppojen osalta todella kyseenalaista, Elomaa lataa.

-Kyllä suomalaisia toimijoita on ensisijaisesti pyrittävä auttamaan tällaisessa tilanteessa. Muutenkin vaikeina aikoina pitää tehdä sinivalkoisia päätöksiä, jotta Suomen talous saadaan elpymään ja ihmisten työpaikat turvattua. Jos ei nyt toimita niin pian siniristilipun alla seilaavat alukset ovat harvinaisuus, Elomaa päättää.

Lisätietoja:
Ritva ”Kike” Elomaa
050 512 0806

TIEDOTE 1.9.2020

Helsingin sanomat uutisoi lausuntokierroksella olevista uusista lakiesityksistä terrorismin kriminalisoimiseksi. Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen pohtii, voiko terroristiryhmää auttava lääkäri tai ruoka- ja vesihuollosta vastaava henkilö saada tuomion. Perussuomalainen kansanedustaja ja lakivaliokunnan jäsen Mari Rantanen ihmettelee oikeusasiamiehen näkemystä.

– Oikeusasiamies runoilee aivan kuin terroristiorganisaatioissa tehtäisiin jopa humanitääristä työtä vesihuollosta huolehtimalla ja lääkäritoiminnalla. On kuitenkin herttaisen yksinkertaista, että jo terroristiryhmään kuulumisesta tai sen toimintaan osallistumisesta pitäisi voida asettaa yksilö vastuuseen, Rantanen esittää.

Toinen olennainen lakimuutosesitys koskee julkista kehottamista terrorismiin. Ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin mukaan kehottamispykälä on sanavapaussäännöksen vastainen. Myös ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osasto ihmettelee, miksi kehottaminen terrorismin pitäisi kriminalisoida, jos kehottamisesta seuraa vain vähäinen vaara terroristitekoihin.

– Täysin samat argumentit pätevät myös olemassa olevaan pykälään kansaryhmää vastaan kiihottamisesta. Kiihottamisesta on annettu jo lukuisia tuomiota ilman, että itse kiihottaminen olisi johtanut mihinkään rikokseen, Rantanen toteaa.

Julkisessa keskustelussa terrorismilainsäädäntöä peilataan terroristijärjestö Isisin kalifaatista palanneisiin naisiin, joiden uskotaan turvallisuusviranomaisten toimesta olleen hyvin sitoutuneita järjestön ideologiaan. Naisten uskotaan toimineen kalifaatissa useissa eri tehtävissä, mutta yhtään Suomesta Syyriaan tai Irakiin matkustanutta ei ole tuomittu terrorismilainsäädännön mukaisista rikoksista.

– Jo se, että Isis-naisia ei saada tilille heidän toimistaan todistaa sen, että terrorismilainsäädäntömme on jäänyt auttamatta jalkoihin ja kaipaa uudistamista, Rantanen päättää.

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

TIEDOTE 31.8.2020

Metsäyhtiö UPM:n ilmoitus Jämsässä sijaitsevan Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta on noussut valtakunnan ykkösuutiseksi lähipäivinä sekä UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesosen avoimen kirjeen että pääministeri Sanna Marinin (sd.) UPM:n toimintaan kohdistaman kovasanaisen kritiikin vuoksi.

”Tehtaan sulkemista perustellaan ulkoisten kustannusten nousulla, mutta pääministeri Marin ei vaikuta huomaavan mitään yhteyttä veronkorotuksilla ja tuotannon siirtämisellä halvempiin maihin. Sekä polttoaineveron nosto että turpeen energiakäytön rajoitukset nostavat teollisuuden kustannukset pilviin. Nyt menetetään 450 työpaikkaa. Montako lähtee, kun seuraava tehdas siirtää tuotantonsa muualle?”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kysyy.

Polttoaineveroa korotettiin viimeksi elokuun alussa, mikä nostaa sekä dieselin että bensiinin litrahintaa lähes 7 sentillä.

”On täysin järjetöntä korottaa polttoaineveroa maantiekuljetuksista riippuvaisessa maassa. Pitkistä etäisyyksistä johtuen logistiikkakustannukset hipovat pilviä ja jatkuvat veronkorotukset heikentävät yritysten kilpailukykyä kilpailijamaihin verrattuna entisestään. Maantiekuljetukset eivät ole huviajelua, vaan korkeammat kustannukset siirtyvät raaka-aineiden hintoihin ja lopulta kuluttajien ja asiakkaiden maksettavaksi. Globaalissa mittakaavassa Suomen päästötavoitteet ovat pelkkää näpertelyä ja viherpesua”, Antikainen huomauttaa.

Kaipolan paperitehdas on Suomen ainoa sanomalehtipaperin valmistaja, joten tehtaan alasajo vaikuttanee myös useisiin mediataloihin sekä alihankkijoihin.

”Tehtaan sulkeminen on valtava isku pienelle paikkakunnalle ja sen välilliset vaikutukset osuvat satoihin ihmisiin työnsä menettävien lisäksi. Koko kunnan elinvoimaisuus on vaarassa. Jämsää ei saa jättää yksin vaikean tilanteensa kanssa, vaan kaupunki tarvitsee ehdottomasti tukipaketin valtiolta selvitäkseen tästä”, Antikainen vaatii.

Moni muukin kunta joutuu kuitenkin vielä kokemaan vastaavaa, ellei hallitus tee täyskäännöstä politiikassaan.

”Hallitus ei tunnu ymmärtävän, kuinka tärkeää työllisyyden nostaminen on Suomen tulevaisuuden kannalta. Sen sijaan, että hallitus panostaisi siihen, että Suomessa on kannattavaa yrittää ja työllistää tulevaisuudessa, hallitus tuntuu keskittyvän moittimaan yrityksiä ja yrittäjiä. Hallituksen tulisi alentaa yritystoiminnan kustannuksia eikä lisätä veroja, jotta luottamus suomalaiseen päätöksentekoon palautuisi. Jos näin ei tehdä, Kaipolan tehtaan sulkeminen on vasta alkua ja Marinin hallitus jättää perinnöksi suomalaisille massatyöttömyyden, valtavan velkataakan ja köyhyyden”, Antikainen varoittaa.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 31.8.2020

Koraanin polttamisesta seuranneissa mellakoissa on poltettu autoja ja nähty väkivaltaisuuksia Ruotsin Malmössä. Iltalehden eilisen uutisen mukaan Helsingin yliopiston poliittisen ekstremismin ja populismin tutkija Emilia Palonen kertoi mellakoiden johtuneen osaltaan mm. korona-ahdistuksesta. Iltasanomien uutisissa lainatun imaamin mukaan kyse ei ollut muslimien mellakoista. Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen ei hyväksy selityksiä suoralta kädeltä:

– Täyttä potaskaa! Muslimit ovat mellakoineet ennen koronaa ja tulevat mellakoimaan, vaikka korona vielä joskus loppuisi. Aivan kuin Tanskan Muhammed-pilakuvista seuranneissa mellakoissa, kyse on muslimien herkkähipiäisyydestä islamkritiikkiin, Rantanen jyrähtää.

Rantasen mukaan Perussuomalaisten kritiikki tehottoman kotouttamisen ja tietyiltä alueilta tulevan maahanmuuton haitallisuudesta on kaikunut kuuroille korville:

– Perussuomalaiset ovat tuoneet esiin maahanmuuton haittoja jo ainakin 20 vuotta, mutta mitään ei ole otettu opiksi. Ruotsia on pidetty kotouttamisen mallimaana, mutta myös Suomessa pitää viimeistään nyt tunnustaa tosiasiat, että kotouttamiseen käytetyt miljardit ovat hukkaan heitettyä rahaa, Rantanen sanoo.

Rantanen näkee, että Malmö on varoittava esimerkki myös Suomelle:

– Malmön tilanne todistaa jälleen kerran, että näin laaja maahanmuutto täysin erilaisesta maasta ja yhteiskuntajärjestelmästä ei toimi. Etenkään jos vastaanottava yhteiskunta ei vaadi tulijoilta mitään, jolloin arvomaailma, asenteet ja käytös seuraavat mukana uuteen maahan, Rantanen summaa.

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan ollaan sysäämässä miljoonia euroja, jopa tällaisena aikana, kun uusia turvapaikanhakijoita tulee vähemmän koronan seurauksena. Asia käy ilmi valtiovarainministeriöstä valmistuneesta budjettiehdotuksesta.

Meillä on tärkeämpiäkin kohteita, jotka suorastaan huutavat rahoitusta. Samalla rahalla saisi esimerkiksi keliakiakorvauksen takaisin, tuettua ruoka-apujärjestelmiä, panostettua koululaisten mielenterveyshankkeeseen tai korvattua diabeteksen hoidossa käytettävät lääkkeet pienituloisille. Nämä ovat arvovalintoja.

Olen saanut palautetta siitä, miten oikeusaputoimistot ovat jo nyt ruuhkautuneita ja avustajan saaminen on hankalaa. Kun rahoitus suunnataan suoraan maahanmuuttajien asioihin, oikeusavustajien työpöydille tulee nimenomaan näitä maahanmuuttajien asioita ja taas kantasuomalaiset joutuvat siirtymään sivuun odottamaan.

Ulkomaalaisasiat pidentää jatkossa entistä enemmän muiden asioiden käsittelyaikoja

Esityksestä käy ilmi, että turvapaikanhakijoiden odotusajat ovat olleet muita lyhyempiä ja tulevaisuudessa ero tulee kasvamaan. Vuonna 2019 ulkomaalaisasioiden keskimääräinen käsittelyaika oli noin 5 kuukautta, kun taas muissa asioissa yli 9 kuukautta. Tulevaisuudessa tämä ero tulee vain kasvamaan, sillä vuoden 2021 arvion mukaan ulkomaalaisasiat tulee kestämään keskimäärin 6 kuukautta siinä missä muut asiat jopa 11 kuukautta.

Hallintotuomioistuimien ruuhkautumista on pyritty ratkaisemaan lappaamalla niihin lisää ja lisää ulkomaalaisasioihin korvamerkittyä rahaa. Valtavasta asiamäärästä kertoo se, että esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden kaikista käsiteltävistä asioista jopa puolet on ulkomaalaisasioita. Puolet asioista on siis veroasioita, sote-asioita, kuten lastensuojeluun, toimeentulotukeen, vammaistukeen ja muita asioita, kuten ympäristö-, rakentamis- ja maankäyttöasioita sekä viranomaismaksuihin ja elinkeinon harjoittamiseen liittyviä viranomaispäätöksiä, ja puolet pelkästään ulkomaalaisasioita. Tapausten määrä on siis valtava.

Miksei vastaavaa korvamerkittyä rahaa löydy muihin asioihin? Haluisinpa nähdä vastaavan korvamerkityn rahan esimerkiksi lastenhuolto- ja tapaamisriita- sekä huostaanottoasioissa. Jälleen kerran arvovalintoja.

Ruuhkat eivät purkaudu syöttämällä rahaa lisää ja lisää. Ulkomaalaisasioiden ruuhkan purkaminen pitäisi ehdottomasti aloittaa sieltä mistä ruuhkat syntyvätkin – turvapaikka- ja maahanmuuttolainsäädännöstä. Kun turvapaikanhakijoiden määrä vähenee ja kielteisen päätöksen saaneet poistetaan pikaisesti maasta, vapautuu resursseja meidän omien kansalaistemme asioiden käsittelyyn.

Leena Meri
Lakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja
050 513 2330

—

TIEDOTE 25.8.2020

Susien aiheuttamat ongelmat ovat tänä kesänä olleet esillä paikoilla ympäri maata.

”Sudet ovat tappaneet runsaasti lampaita ympäri Suomea. Elokuun alussa Kalajoella sudet raatelivat kahdessa erillisessä hyökkäyksessä yhteensä yli 40 lammasta, mikä on lähivuosien suurimpia susivahinkoja Suomessa. Elokuun puolessavälissä vastaava toistui Rääkkylässä, jossa sudet tappoivat seitsemän tilan pihapiirissä laiduntanutta lammasta. Asukkailla ei kuitenkaan ole lainsäädännön puitteissa mahdollisuutta suojella itseään ja eläimiään”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen huomauttaa.

Susien tottuessa ihmisiin vahinkojen määrä kasvaa ja myös lapset ovat vaarassa.

”Sudet ovat käyneet entistä rohkeammiksi ja käyvät kotieläinten kimppuun jopa pihapiirissä. Tilanne on sietämätön sekä susialueilla asuville että eläintiloille. Taloudellisten menetysten lisäksi sudet herättävät pelkoa monissa asukkaissa eikä monikaan halua lähettää lastaan yksin koulutielle tietäessään susilauman liikkuvan kotitalon liepeillä. Kenenkään ei pidä joutua pelkäämään omalla kotipihallaan. Viranomaisten on puututtava asiaan huomattavasti nykyistä nopeammin ja myönnettävä häirikkösusille kaatolupia silloin, kun muut keinot eivät auta”, Antikainen vaatii.

Metsästyskauden alkaessa myös metsästäjät ovat huolissaan susien aiheuttamista koiravahingoista. Pääosa suurpetojen aiheuttamista koiravahingoista aiheutuu susista ja vahinkoja sattuu sekä pihapiirissä että metsästystilanteissa.

”Jokainen sudelle menetetty eläin kasvattaa susivihaa entisestään. Sudella on jo ennestään huono maine eivätkä raadellut lampaat ja lemmikit paranna sitä tippaakaan. Tarvitaan tehokkaampia keinoja pitää sudet loitolla ihmisasutuksesta, jotta ihmisten ja susien yhteiselolla on pienintäkään onnistumisen mahdollisuutta. Nykyinen strategia on selkeästi tehoton ja monet susialueilla asuvat kokevat, ettei viranomaisista ole apua lukuisista yhteydenotoista huolimatta. Olen jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien susivahinkoja, sillä nykytilanne on maaseudun asukkaille kestämätön”, Antikainen kertoo.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

Tiedote 20.8.2020

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee hallituksen suhtautumista elämäntaitojen opettamisen tehostamiseen kouluissa ja päiväkodeissa. Elomaan mielestä elämäntaitojen opettamista lapsille ja nuorille tulisi lisätä. Elämäntaidoilla tarkoitetaan esimerkiksi päätöksentekoa ja ongelmanratkaisua, tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä kykyä tunnistaa omia vahvuuksiaan ja kehittää itseään. Yleisesti viitataan valmiuksiin vastata elämän haasteisiin.

-Yleiset elämäntaidot vaikuttavat paljon arjen sujumiseen ja yleiseen hyvinvointiin sekä tunteeseen, että hei mähän osaan ja selviän näistä jutuista, Elomaa sanoo.

-Toisaalta taas huonolla tasolla olevat elämäntaidot saattavat aiheuttaa ylitsepääsemättömiä vaikeuksia ja johtaa vaikkapa masennukseen. Elämäntaitojen vahvistaminen olisi hyvää lääkettä myös huolestuttavaa tahtia lisääntyviin mielenterveysongelmiin, hän jatkaa.

Vuorovaikutus- sekä tunnetaitojen opettaminen on äärimmäisen tärkeää. Lisäksi tarvitaan opastusta omien vahvuuksien tunnistamiseen ja itsensä kehittämiseen. Myös omasta terveydestä huolehtimiseen tulisi olla nykyistä enemmän opastusta esimerkiksi ravitsemuksen ja liikkumisen osalta. Koulujärjestelmän tulisi varmistaa, että jokaisella perhetaustasta riippumatta on riittävät valmiudet peruskoulun jälkeen selvitä itsenäiseen asumiseen liittyvistä haasteista, hoitaa raha-asioitaan suunnitelmallisesti, pärjätä sosiaalisissa kontakteissa erilaisissa asiointitilanteissa sekä henkilökohtaisissa kohtaamisissa ja elää tasapainoista ja turvallista arkea. Kouluissa tarvitaan lisää myös taloustaitojen opetusta ja työelämätaitoihin perehdyttämistä.

-Toiset saavat ongelmiinsa kotoa riittävän tuen, mutta valitettavan monelle apua ei kotoa tule ja pahimmillaan haasteelliset kotiolot luovat ja pahentavat ongelmia. Koulu on käytännössä paras paikka tavoittaa valtaosa kustakin ikäluokasta ja elämäntaitojen kattava opettaminen tasaisi osaltaan myös perhetaustoista johtuvia eroja, Elomaa pohtii.

Elomaan mielestä koulujen elämäntaitojen opetuksen pitää olla riittävän käytännön läheistä, jotta lapset ja nuoret aidosti kokisivat opetuksen tarpeelliseksi ja pääsisivät soveltamaan oppimiaan asioita käytännössä.

-Opetuksen pitää olla sisällöltään sellaista, että kaikki löytävät omasta arjestaan käytännön esimerkkejä opetettaviin asioihin liittyen. Ei saa olla liian teoreettista jotta oppi menee hyvin perille, Elomaa katsoo

-Lasten ja nuorten ongelmiin tulee puuttua mahdollisimman etupainotteisesti. Vanhat ongelmat niin mielenterveyden, fyysisen terveydentilan kuin yleisen elämänhallinnan osa-alueilla poikivat uusia, joten negatiivinen kierre tulisi saada katki mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lapsissa ja nuorissa on Suomen tulevaisuus, joten heitä tulee kaikin keinoin auttaa elämässä eteenpäin, Elomaa päättää.

Lisätietoja
Ritva ”Kike” Elomaa
puh. 050 512 0806

TIEDOTE 17.8.2020

Mm. Pohjois-Makedonian Skopjesta on lentänyt Suomeen lentoja, joiden matkustajilla tiedetään olleen jo yhteensä 43 koronatartuntaa. Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen vaatii riskilentojen lopettamista.

– Mitä järkeä on antaa lentojen jatkua, joilla on ollut tällainen määrä koronatartunnan saaneita? Tartuntakanava olisi pitänyt viheltää poikki heti, kun testitulokset olivat selvillä, Rantanen sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) on viestittänyt uutislähteille, että ilmailulaki mahdollistaa yksittäisen lennon kieltämisen tietystä kohteesta liikenne- ja viestintäviraston määräyksellä, mutta se edellyttää valtioneuvoston tai terveysviranomaisten päätöstä.

– Kuka vielä hautoo päätöstä, hallitus vai terveysviranomainen, Rantanen kysyy.

THL on luokitellut Pohjois-Makedonian korkean riskin maaksi maassa vallitsevan tartuntatilanteen vuoksi. Suomesta Skopjeen avautunut yhteys on siivittänyt Pohjois-Makedonian matkustajamäärät 411 %:in kasvuun.

– Aivan kuin keväästä ei oltaisi opittu mitään. Korona saa matkustaa vapaasti, kunnes ollaan taas poikkeustilan kynnyksellä, Rantanen päättää.

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

Toimeksi saaneena,

Timo Karhunen

Kansanedustaja Jari Ronkaisen ja kansanedustaja Mari Rantasen avustaja | Assistant to Members of Parliament Jari Ronkainen and Mari Rantanen

+358 9 432 4141 | +358 50 574 2167

timo.karhunen@nulleduskunta.fi

00102 Eduskunta

Tiedote 17.8.2020

Valtionyhtiö vastustaa valtion viranomaisen tekemää hakemusta – Kaisa Juuso kysyy omistajaohjauksesta

Kaisa Juuso on tänään jättänyt kirjallisen kysymyksen valtion omistajaohjauksesta vastaavalle ministerille.

• Kemijoki Oy:n viimeaikainen toiminta osoittaa yhteiskuntavastuun puutetta. Nykyisessä hallitusohjelmassa todetaan, että jokaisen valtionyhtiön perusarvona on oltava yhteiskuntavastuu. Valtionyhtiön tulee ottaa päätöksenteossaan taloudellisten tekijöiden lisäksi huomioon myös toiminnan sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset. Sama asia on kirjattu myös hallituksen viime keväänä hyväksymään omistajaohjauspoliittiseen periaatepäätökseen. Hallitusohjelmassa todetaan myös, että kansallisen kalatiestrategian pohjalta jatketaan luontaisen kierron palauttamista rakennettuihin vesistöihin. Puretaan vaellusesteitä ja kunnostetaan kalojen lisääntymisalueita ja toteutetaan ohitusratkaisuja. Lisäksi hallitusohjelman mukaan toteutetaan vaelluskalahankkeita laajalla yhteistyöllä ja kalatalousvelvoitteita päivitetään viranomaistyönä.

• Valtionyhtiö Kemijoki Oy on ryhtynyt vastustamaan hallitusohjelmassa kirjattuja tavoitteita. Valtion omistusosuus Kemijoki Oy:stä on yli 50 prosenttia. Yhtiö esittää aluehallintovirastolle 10.8. jättämässään muistutuksessa Lapin ELY-keskuksen tekemän kalatalousvelvoitteiden muutoshakemuksen hylkäämistä. Kalatalousvelvoitteiden muutoshakemus toteuttaisi hallitusohjelmaan kirjattua kalojen luonnonkierron palauttamista ja voimalaitosten kalatieratkaisuja. Valtionyhtiön asennetta voidaan kyllä pitää erikoisena, sanoo Juuso. Valtionyhtiön toiminta ja hallituksen omistajaohjaus ei tässä tapauksessa toteudu lainkaan hallitusohjelman ja valtioneuvoston omistajaohjausperiaatteiden mukaisesti.

Vesitaloushankkeisiin ja vesivoimalaitoksiin liittyvät rakennelmat ja rakenteet muodostavat kulkuesteen luontaisten kalakantojen vaellukselle ja niiden elinkierrolle. Vesitalousluvissa kulkuesteiden aiheuttamaa vaikutusta on pyritty poistamaan muun muassa istutusvelvoittein, mutta tutkimusten perusteella velvoiteistutusten vaikuttavuus näyttää olevan laskusuuntainen luontaiseen kantaan verrattuna. Lapin ELY-keskus on hakenut Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta muutosta Kemijoen pääuoman kaikkien voimalaitosten ja Raudanjoen Permantokosken voimalaitoksen kalatalousvelvoitteisiin.

• Muutos toisi mukanaan kalatiet voimalaitoksiin ja parantaisi kalojen nousumahdollisuuksia ja luonnonkiertoa. Hakemus on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsittelyssä. Lapin ELY-keskus perustelee hakemustaan muun muassa muuttuneella kalataloudellisella tilanteella. Nykyisin voimassa olevat kalatalousvelvoitteet ovat 40 vuoden takaa ja ne ovat jo vanhentuneet.

Suomessa lohen lisääntymisjokien määrä on vähentynyt sadassa vuodessa kymmenesosaan, ja alkuperäiset lohikannat esiintyvät enää vain Tornionjoessa ja Simojoessa. Suomalaisessa uhanalaisluokituksessa Itämeren lohikannat on luokiteltu vaarantuneiksi. Kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian tavoitetilana vuonna 2020 on, että elinvoimaiset lohi- ja meritaimenkannat lisääntyvät Suomen joissa, ja niitä palautetaan potentiaalisiin ja rakennettuihin jokiin ja puroihin. Strategiassa asetetun päämäärän mukaan lohi- ja meritaimenkantojen tärkeitä elinympäristöjä ja vaellusreittejä kunnostetaan, ja näiden toimenpiteiden myötä painopistettä siirretään istutuksista kalojen luontaiseen elinkiertoon. Kalojen nousureittien rakentamiseen velvoittaa myös EU:n vesipuitedirektiivi.

• Valtionyhtiö Kemijoki Oy vastustaa kansalliseen lohistrategiaan ja hallitusohjelmaan perustuvaa hanketta. Kalateiden rakentamisvelvoitteella on tarkoitus säilyttää ammattikalastus ja parantaa ammattikalastajien saaliin arvoa. Velvoite osaltaan varmistaa Itämeren lohikantojen säilymisen sekä vapaa-ajankalastuksen ja Pohjois-Suomelle merkittävän kalastusmatkailun harjoittamisen. Hallituksen omistajaohjausministerillä on kyllä mahdollisuus vaikuttaa Kemijoki Oy:n kantaan, jos niin haluaa, painottaa Juuso.

Kansanedustaja
Kaisa Juuso
09 432 3075

TIEDOTE 17.8.2020

Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen teki tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy covid-19-viruksen pitkittyneeseen oirekuvaan sairastuneiden hoidosta ja tutkimuksesta. Joukko koronavirukseen sairastuneita pitkäaikaispotilaita julkaisi tässä kuussa vetoomuksen poliittisille päättäjille ja terveydenhuollon ammattilaisille.

– Vetoomuksessa pyydetään kiinnittämään huomiota koronaviruksen pitkäaikaisista seurauksista kärsivien tilanteeseen. Tämä puoli koronaviruksesta ei ole juurikaan ollut esillä julkisuudessa ja vaatii ehdottomasti huomiota, Rantanen sanoo.

Vetoomuksessa kuvataan taudin oireita, jotka ovat jatkuneet jopa puoli vuotta ja pakottanut aiemmin hyväkuntoisia ihmisiä rollaattorien tai pyörätuolien käyttäjiksi. Tutkimuksen tarvetta perustellaan sillä, että tauti on huonosti tunnettu ja sen takia hoidon saamisessa on haasteita.

– Olemassa oleva tutkimus ja toimenpiteet keskittyvät taudin ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Potilaiden jatkoseuranta ja kuntouttaminen ovat kuitenkin tärkeitä niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin, Rantanen perustelee.

Vetoomuksen mukaan viranomaisohjeistus Suomessa pyytää lievistä oireista kärsiviä sairastamaan kotona, jotta terveydenhuolto ei kuormittuisi. Suomalaiset ovat noudattaneet tätä ohjeistusta ja monet eivät ole ottaneet oireistaan huolimatta yhteyttä lääkäriin.

– Pitkittyneeseen covid-19-tautiin sairastuneiden todellista lukumäärää ei taida tällä hetkellä tietää kukaan. Tauti on saattanut johtaa jo viikkoja tai jopa kuukausia kestävään työkyvyttömyyteen, Rantanen päättää.

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

Vetoomus päättäjille: https://apuakoronaan.fi/2020/08/06/vetoomus-paattajille/

“Kirjallinen kysymys
koronaviruksen pitkäaikaispotilaista

Eduskunnan puhemiehelle

Joukko koronavirukseen sairastuneita ja taudin pitkittyneistä oireista kärsiviä kansalaisia on julkaissut 7.8.2020 vetoomuksen poliittisille päättäjille ja terveydenhuollon ammattilaisille. Vetoomuksessa pyydetään ottamaan huomioon pitkittyneesti oireilevien covid-19-potilaiden odotettua suurempi lukumäärä sekä näiden potilaiden kuukausiksi ja mahdollisesti pysyvästi alentuneen toiminta- ja työkyvyn sekä olemaan tietoisia covid-19-taudin laajasta oirekirjosta, joka voi koskettaa kaikenikäisiä ja myös riskiryhmiin kuulumattomia sekä ennen hyväkuntoisia potilaita.

Lisäksi vetoomuksessa pyydetään toimenpiteitä koronaviruksen pitkäaikaisvaikutusten lääketieteellisen ja taloudellisen tutkimuksen lisäämiseksi, koronaviruksen kattavammaksi diagnosoimiseksi ottaen huomioon muun muassa testaukseen liittyvät ongelmat sekä taudinkuvasta ja oireista jatkuvasti saatava uusi tieto, sairaalahoitoa vaatimattomista, mutta pitkäaikaisista oireista kärsivien potilaiden määrätietoisen hoidon ja kuntoutuksen aloittamiseksi sekä potilaiden tukemiseksi tarjoamalla riittäviä tukipalveluita myös sairauden pitkittyessä.

Hallituksen koronastrategian julkilausuttuna tavoitteena on estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Strategiassa pyritään testaa, jäljitä, eristä ja hoida -toimintamallin avulla välttämään laajoja, koko yhteiskuntaa koskevia rajoitustoimenpiteitä. Sairastuneiden jatkoseurannasta, taudin oireista pitkäaikaisesti kärsivien tilanteesta tai muun kuin virusta ennaltaehkäisevän rokotteen lääketieteellisestä tutkimuksesta ei kuitenkaan vaikuta olevan suunnitelmaa.

Viruksen aiheuttama sairaus on huonosti tunnettu ja sen takia hoitoon pääsyä sekä vaikuttavien hoitojen saamista on kuvattu haastavaksi. Aiempaa arveltua laajemman joukon pitkittyneestä sairastamisesta johtuvat mahdolliset työkyvyn alenemat ovat merkittäviä yksilöille itselleen mutta myös yhteiskuntalle niin väestönterveyden kuin kansantaloudenkin kannalta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo varmistua covid-19-taudin pitkäaikaisvaikutusten tieteellisestä tutkimuksesta ja miten hallitus aikoo huolehtia sairastuneiden hoitoon ja palveluiden piiriin pääsystä?

Helsingissä 17.08.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Mari Rantanen [ps]”

Tiedote 17.8. 2020

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen (ps) esittää, että eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta kutsutaan välittömästi koolle ja sen jäsenille annetaan reaaliaikainen selvitys ja tieto Suomen koronavirusepidemia tilanteesta, sekä jatkotoimenpiteistä covid-19 epidemian ennaltehkäisyssä ja pysäyttämisessä.

Koronavirustartuntojen määrä on runsaassa kasvussa Suomessa. Näytteidenotossa ja vastauksissa on taasen viivettä. Virusta on tullut Suomeen matkustajien mukana mm. Turkuun Makedoniasta saapuneilta lentomatkustajilta. Sunnuntaina saimme lukea uutisen Turun kaupungilta, että Pohjois-Makedonian Skopjesta Turkuun tulleen koneen matkustajista 12:lla on todettu koronatartunta. Lennolla oli 115 matkustajaa. (STT 16.8.20).

Nyt tarvitaan ripeitä toimia ja reagointia. Miten viranomaiset toimivat näissä tilanteissa ja miten virusta kantavien ihmisten karanteenit ja esimerkiksi lentokenttien jatkosiirtymiset toteutuvat, Juvonen kysyy.

Sairaustapauksia ja altistumisia on ollut myös muualla mm. ravintoloissa ja päiväkodeissa, ihan normaalissa arjessa. Viikonloppuna uutisoitiin tapauksista, joissa sairastuneet eivät ole noudattaneet karanteenia ja heidän karanteenirikkomuksista on tehty ilmoituksia poliisille (IL 15.8.20).

Olemme olleet kesän tiedotusvälineiden sekä korona-yleisinfon varassa. Sosiaali- ja terveys valiokunta on kuitenkin se taho, joka myös koronakriisin hetkellä käsittelee mahdollisia pikaisiakin lakimuutoksia eli meidän on tiedettävä, mitä on mahdollisesti tulossa. Istuntotauko ei voi olla este valiokunnan kokoontumiselle, Juvonen sanoo.

Suomi syöksyy kohti koronan toista aaltoa. On oltava askeleen edellä viime kevään tapahtumia tai meillä on käsissämme karmea paikka eli koronan räjähdysmäinen leviäminen. Edessä on toinen terveys- ja talouskatastrofi. Suomi ei kestä sitä, Juvonen pelkää.

Maskisuositus on tärkeä, siitä kiitos hallitukselle. Se ei yksin kuitenkaan riitä. On oltava valmis tiukkiin toimenpiteisiin. Koronatestejä on tehtävä muun muassa Suomeen pyrkiville jo lähtömaissa ja virukseen sairastuneita ihmisiä ei tule laskea matkustamaan Suomeen. Heidät tulee laittaa karanteeniin ja hoitaa siellä maassa, missä sairaus todetaan. Maailman maiden on nyt yhdessä sitouduttava yhteisiin pelisääntöihin, Juvonen vaatii.

Ystävällisesti,
Arja Juvonen (ps)
kansanedustaja
stv-valiokunnan jäsen
050 5311 108

TIEDOTE 14.8.2020

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) esitteli keskiviikkona valtiovarainministeriön esitystä vuoden 2021 talousarvioksi.

”Hallituksen rahankäyttö on täysin edesvastuutonta. Budjetti on 7 miljardia euroa alijäämäinen ja valtionvelan arvioidaan nousevan 132 miljardiin euroon ensi vuoden lopussa. Tänä vuonna budjetin alijäämä on noin 19 miljardia euroa. Hallitus velkaannuttaa Suomen holtittomasti ja jättää jälkipolvien maksettavaksi mittavat velat”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.

Kehitysyhteistyöhön käytetään melkein 1,2 miljardia euroa ja kehitysapuun tehdään yli 25 miljoonan euron ”tasokorotus” samaan aikaan, kun Suomen oma talous sakkaa.

”Korona sysäsi Suomen taantumaan, mutta kehitysapua nostetaan silti. Samaan aikaan lämmityspolttoaineiden veroja korotetaan 100 miljoonalla eurolla. Tämä iskee etenkin öljylämmitteisissä taloissa asuviin pienituloisiin, joilla ei ole varaa vaihtaa muuhun lämmitysmuotoon. Tämä yhdistettynä liikennepolttoaineiden veronkorotukseen nostaa haja-asutusalueiden asukkaiden kulut pilviin. Ensin rahastetaan liikkumisella ja nyt isketään vielä asumiseenkin. Ilmeisesti keskustalle ei ole kovin tärkeää pitää maaseutua asuttuna”, Antikainen pohtii.

Taantumasta huolimatta rahaa riittää jaettavaksi entistäkin suurempia summia niin muille EU-maille kuin sekä kehitysapuun että kehitysyhteistyöhön.

”Ensin neuvoteltiin Suomelle historiallisen huono EU-tukipaketti ja nyt laitetaan lisää rahaa kehitysapuun ja kehitysyhteistyöhön samalla, kun suomalaisten työssäkäyntiä ja asumista verotetaan kuoliaaksi. Kehitysapua korotetaan 25 miljoonalla eurolla ja kehitysyhteistyöhön on varattu 164 miljoonan euron korotus. On käsittämätöntä, että rahaa syydetään ulkomaille, vaikka oman maan talous on kuralla. Hallituksen prioriteetit ovat täysin pielessä”, Antikainen ihmettelee.

Ennusteiden perusteella Suomi kuuluu EU-maista niihin, jotka elpyvät taantumasta hitaimmin.

”Valtio velkaantuu ja suomalaisten kulut kasvavat, mutta kehitysapua jaetaan auliisi suoraan avunsaajamaiden korruptoituneiden virkamiesten taskuihin. Rahanjako maailmanparantamisen hengessä on punavihreälle hallitukselle itseisarvo, maksajilta ei kysytä mitään. Tässä taloudellisessa tilanteessa Suomen on ensisijaisesti pidettävä oma taloutensa kunnossa, koska muuten Suomi on tulevaisuudessa kehitysmaa, jonka täytyy kerjätä kehitysapua muilta mailta”, Antikainen varoittaa.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 12.8.2020

Vihreiden ministeriryhmän linjaus 80 000 työperäisen maahanmuuttajan houkuttelemisesta Suomeen kestävyysvajetta paikkaamaan herättää ihmetystä kansan keskuudessa.

”Puheet uusista veronmaksajista ja riittävästä määrästä työntekijöitä näyttäytyvät erikoisessa valossa koronaviruksen aiheuttaman talouskriisin ja lomautusten keskellä. Työ- ja elinkeinoministeriön kesäkuun työllisyyskatsaus kertoi, kuinka Suomessa on tällä hetkellä 416 900 työtöntä työnhakijaa”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa.

Tavoite mittavan massamaahanmuuton käynnistämisestä juuri, kun Suomen talous sakkaa pahasti, herättää monia kysymyksiä taustalla vaikuttavista motiiveista.

”Suomessa on jo ennestään yli 40 000 työtöntä ulkomaan kansalaista ja vihreät haluavat vielä 80 000 lisää työperäisen maahanmuuton varjolla. Mistä he aikovat taikoa lisää työpaikkoja, kun niitä ei riitä maassa olevillekaan, suomalaisista puhumattakaan? Suomen sosiaaliturva on taloudellisesti jo äärirajoillaan. Vihreiden maailmanpelastusfantasiat ja haihattelut heikentävät huoltosuhdetta entisestään. Tavoitteena lienee uusien äänestäjien houkuttelu hyvällä sosiaaliturvalla samalla, kun vanhat pakenevat muiden puolueiden riveihin”, Antikainen pohtii.

Vihreä politiikka tarkoittaisi toteutuessaan kylmää kyytiä kantasuomalaisille.

”Samaan aikaan massamaahanmuuton kanssa vihreä politiikka heikentäisi suomalaisten työttömien, eläkeläisten ja asutuskeskusten ulkopuolella asuvien toimeentuloa merkittävästi. Työllisyyden parantamiseksi vihreät esittävät myös muun muassa eläkeputken poistoa, mikä leikkaisi iäkkäiden pitkäaikaistyöttömien oikeutta ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäiviin. Ilmastotoimia puolue haluaa vauhdittaa korottamalla lämmityspolttoaineiden veroja sekä ruuhkamaksujen käyttöönotolla. Kurjistetaan suomalaisten elämä ja taataan työttömille maahanmuuttajille kissanpäivät, tämäkö on vihreiden tavoite?”, Antikainen ihmettelee.

Se, kenen osalta ja miten vihreät haluavat puolittaa köyhyyden, jää myös epäselväksi.

”Vihreiden tavoitteena on köyhyyden puolittaminen samalla, kun nostetaan veroja ja vaaditaan ruuhkamaksuja. Pienituloisten aseman heikentämiselläkö köyhyyttä olisi tarkoitus vähentää? Vihreiden tavoittelemassa Suomessa työnteko ei ole kannattavaa ja erityisesti maaseudun asukkaat joutuvat maksamaan kalliin hinnan vihreän ideologian laskuna”, Antikainen tiivistää ongelman.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

Tiedote 11.8.2020

Riskialueilta Suomeen palanneiden henkilöiden on tähän saakka oletettu noudattavan 14 vuorokauden omaehtoista karanteenisuositusta. Jatkossa suosituksen sijaan käytössä on määräys, jolloin karanteenia rikkovat voidaan tuomita tartuntatautilain mukaiseen terveydensuojelurikkomukseen. Suomen rikoslain mukaisesti rangaistukseksi voidaan määrätä sakkoja tai jopa kolme kuukautta vankeutta. Tiukempi karanteenimääräys otetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Mika Salmisen mukaan käyttöön, koska omaehtoista karanteenia ei ole otettu ulkomailta saapuvien keskuudessa riittävän vakavasti.

Viime viikkoina päivittäisten uusien tartuntojen määrä on lähtenyt jälleen nousuun ja valtaosa uusista tartunnoista on kerrottu tulleen Suomeen rajojen ulkopuolelta. Maanantai-iltana pidetyssä tiedotustilaisuudessa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kertoi pakkoperusteisten koronatoimien alkavan rajoilla ja satamissa mahdollisimman pian.

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on nostanut karanteenia koskevia kysymyksiä esille pitkin kevättä. Hän jätti muun muassa kirjallisen kysymyksen hallitukselle, jossa kysyttiin karanteenin rikkomisesta annettavien sanktioiden perään.

– Olen yrittänyt herätellä hallitusta useamman kerran näistä karanteenia koskevista ohjeista ja määräyksistä sekä laiminlyönnin seuraamuksista jo maaliskuusta lähtien. Karanteenin rikkomisesta seuraavat tiukat sanktiot eivät ole eilen ministeriön keksimiä, vaan ne ovat olleet lain mukaan mahdollisia ottaa käyttöön koko ajan. Sanktioita ei ole kuitenkaan nostettu pyynnöistä huolimatta kertaakaan ennen tätä esille. Miksi hallitus herää pakkokaranteeniinkin vasta nyt?

Välinpitämättömyydellä kova hinta

Juvonen pitää täysin käsittämättömänä uutisia tartunnoista ja altistumisista, joissa henkilö on osallistunut tilaisuuteen tai yleisötapahtumaan, vaikka hänellä on ollut jo koronan oireita tai hän on juuri palannut matkalta. – On aika laittaa kova kovaa vastaan ja ne ajattelemattomat ja välinpitämättömät ihmiset, jotka piutpaut viittaavat karanteenille muita altistaen, saavat sanktionsa. Ravintoloita on jopa suljettu ja henkilökuntia asetettu karanteeniin, kun hiljattain ulkomailta saapuneella asiakkaalla on todettu koronavirustartunta, mutta henkilö on jo tässä välissä ehtinyt illallistaa ravintolassa pitkän kaavan kautta. Tällaisella vaarallisella välinpitämättömyydellä on monin tavoin kova hinta.

– Karanteenin merkityksestä taudin hallinnassa olisi tullut pitää ääntä pandemian alusta saakka ja ministeriön olisi pitänyt jo tuolloin saattaa yleisesti tietoon, että mikäli rikkoo karanteenimääräystä ja altistaa lukuisia ihmisiä tarttuvalle taudille, on siitä seuraamuksia.

– Nyt näyttää siltä, että myös tämä toinen aalto on päässyt yllättämään sekä päättäjät että näitä päätöksiä pohjustavat asiantuntijat. Koronavirusepidemian annettiin jo ensimmäisessä aallossa levitä matkailijoiden mukana ympäri maata täysin rajoituksetta. Tätä myös hallitus on myöhemmin pahoitellut. Nyt se kuitenkin annettiin tapahtua vielä toistamiseen.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
Kansanedustaja
050 5311 108

TIEDOTE 7.8.2020

Heinäkuun lopussa kerrottiin harvinaista SMA-lihassairautta sairastavasta 5-vuotiaasta Roopesta, joka ei saa sairauden etenemistä hidastavaa lääkehoitoa Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston tiukkojen suositusten vuoksi. Roopen äiti Siru Heikkinen kertoo MTV Uutisten haastattelussa, että neurologit kyllä puoltavat lääkehoitoa, mutta nykyisten kriteerien perusteella sitä ei anneta. Sen sijaan avuksi oli ehdotettu ulkomaille muuttoa, sillä monet muut maat tarjoavat hoitoa kaikille SMA-potilaille. Suomessa hoitoa tarjotaan ainoastaan alaikäisille kahta vaikeinta tautityyppiä sairastaville SMA-potilaille, vaikka hoidon on todettu hyödyttävän lähes kaikkia potilasryhmiä. Roope sairastaa taudin lievintä muotoa ja on siten rajattu hoidon ulkopuolelle.

”Usein sanotaan, että on lottovoitto syntyä Suomeen, mutta SMA-potilaiden kohdalla näin ei todellakaan ole. Lääkärit noudattavat palveluvalikoimaneuvoston suosituksia siitä huolimatta, että lääkehoidon on osoitettu auttavan useimpia potilaita tautityypistä riippumatta. Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston suositus on otettava uudelleen tarkasteluun”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii.

SMA eli spinaalinen lihasatrofia on harvinainen perinnöllinen sairaus, joka edetessään heikentää potilaan liikuntakykyä huomattavasti. Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston arvion mukaan Suomessa potilaita on noin 180. Sairaus jaetaan vaikeusasteen perusteella kolmeen tyyppiin, joista kaksi ensimmäistä todetaan jo alle 18 kuukauden iässä. Sairauden edetessä potilaan liikehermosolut lakkaavat välittämästä viestejä selkäytimestä lihaksiin, mikä johtaa niiden surkastumiseen. Sairauden hoitoon on kehitetty nusinerseeni-lääke, jota myydään Suomessa kauppanimellä Spinraza. Lääke sai Suomessa myyntiluvan 1.7.2017, mutta Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston suosituksen vuoksi sitä ei tarjota julkisessa terveydenhuollossa kaikille potilaille. Lääke ylläpitää SMA-potilaiden kykyä tuottaa liikehermosolujen tarvitsemaa SMN-proteiinia ja siten voi jopa pysäyttää taudin etenemisen. Suomessa kompastuskivenä on lääkkeen korkea hinta, sillä yhden annoksen arvioidaan maksavan noin 83 000 euroa. Lääkealan turvallisuusvirasto Fimean vuonna 2017 tekemän arvion mukaan yhden potilaan hoito maksaisi noin 250 000 euroa vuodessa.

”Suurin osa Euroopan maista tarjoaa hoitoa kaikille SMA-potilaille iästä ja tautityypistä riippumatta, mutta Suomessa vedotaan hintaan. On irvokasta rajoittaa elämänlaatua ja liikuntakykyä ylläpitävää lääkehoitoa sen aiheuttaminen kustannusten perusteella samalla kun syydetään miljardikaupalla tukea ulkomaille. Omien kansalaisten hyvinvoinnin tulee olla etusijalla. Lääkehoito on kiistatta kallista, mutta niin on myös hoidotta jäävien SMA-potilaiden kokema tuska menetetystä liikuntakyvystä. On erittäin kyseenalaista asettaa rahallinen arvo ihmisten elämänlaadulle ja liikuntakyvylle, kun toimiva lääke olisi saatavilla, ja siksi olenkin jättänyt kirjallisen kysymyksen SMA-potilaiden epätasa-arvoisesta kohtelusta lääkehoidon suhteen”, Antikainen kertoo.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

Tiedote 3.8. 2020

Kansanedustaja Arja Juvonen on jättänyt tänään hallitukselle vastattavaksi kaksi kirjallista kysymystä liittyen ulkomailta Suomeen palaavien matkustajien koronaohjeistukseen ja koronakaranteeniin, sekä kasvomaski suositusten ajankohtaisuuteen Suomessa.

Ulkomailla matkanneilla on erilaisia käsityksiä siitä, onko edelleen aiheellista noudattaa 14 vuorokauden omaehtoista karanteenia matkan jälkeen, onko se jopa pakko vai voiko lomalta palata normaalisti esimerkiksi töihin? Onko ohjeistuksissa ja määräyksissä alueellisia eroja ja tuodaanko ne palaaville matkaajille selvästi esille matkan aikana tai esimerkiksi lentokentällä? Ihmisille tulee saattaa yleisesti tietoon tämän hetkiset viralliset ohjeet ja määräykset koskien karanteenia, Juvonen sanoo.

Ulkomailla lomailusta aiheutuneesta karanteenista ja siitä aiheutuvien kustannusten jakautumisesta on myös epäselvyyttä. Onko omaehtoinen karanteeni, jonka tarkoitus on ennaltaehkäistä altistamasta ihmisiä mahdolliselle virukselle, työntekijän omaa palkatonta lomaa, kelakorvattavaa- vai työnantajan korvattavaksi lankeavaa sairaslomaa? Onko asiassa huomioitu poissaoloista työnantajille aiheutuvia ongelmia, esimerkiksi hankkia sijaistavaa työvoimaa ja siitä aiheutuvia kustannuksia? Tarvitaan selkeät linjaukset, sillä kyselyjä tulee niin matkoilta palaavilta kuin myös työnantajilta ja yrittäjiltä, Juvonen toteaa.

Kasvomaskeihin liittyvät suositukset Ja maskien hankintaohjeet on syytä myös saada pian selville.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen kertoi sunnuntaina 2.8. 2020 Ylelle, että myös Suomessa tullaan antamaan suositus kasvomaskien käyttöön koronavirusepidemian toista aaltoa silmällä pitäen. Myös pääjohtaja Markku Hautakangas on vahvistanut, että suositukset on tarkoitus antaa kuluvan viikon aikana. Kasvomaskin käyttöä tullaan suosittamaan erityisesti julkisessa liikenteessä, mutta mahdollisesti myös julkisilla paikoilla, joissa on vaikeutta säilyttää turvaetäisyyksiä.

Suositukset kasvomaskien käytöstä ovat olleet koko kevään, milloin mistäkin syystä, pahasti ristiriidassa keskenään. Suojainten oikeaoppista käyttöä onkin korostettu siitä saadun hyödyn varmistamiseksi. Ihmisten on ollut hyvin vaikea hahmottaa, onko maskin käyttö turvallisuustekijä vai suoranainen riski. Kautta aikain vallinneet hyvän hygienian ohjeet ja jopa maalaisjärjellä käsitettävät luonnonlait oltiin valmiita sekoittamaan epämääräisillä alati vaihtuvilla lausunnoilla. Tästä syystä on tarkoituksenmukaista oikaista syntyneitä väärinkäsityksiä ja ohjeistaa hämmentyneitä kansalaisia riittävän selkeästi uusista suosituksista, Juvonen muistuttaa.

Suojaimista on myös ollut huutava pula läpi pandemian. Saatavuusongelmat ovat olleet laajalti tiedostettu ongelma, eivätkä ne ole koskeneet ainoastaan Suomea. Mikä on tilanne kasvomaskien saatavuuden osalta ja onko myös Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastojen tilanne saatu korjattua? Ihmisiä huolettaa maskisuosituksessa myös se, että näiden hankinnan pelätään jäävän kansalaisten omaksi huoleksi. Tällöin vaarana on, että yhtä ja samaa suojainta käytetään päivästä toiseen. Hengityssuojainten määrä ja saatavuus ovat avainasemassa siinä, että maskeja riittää järkevään hintaan myös kuluttajien saataville, Juvonen muistuttaa.

Kansa tarvitsee vastauksia pian, ei vain epämääräisyyttä, jota hallituksen nykytila tarjoaa, Juvonen summaa.
Arja Juvonen
050-5311 108

TIEDOTE 30.7.2020

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin tekemä valitus lykkää valkoposkihanhien ampumislupien myöntämistä Keski-Karjalassa. Piiri valitti luvista kesäkuussa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Pitkien käsittelyaikojen vuoksi lupia tuskin saataneen käyttöön vielä tänä vuonna.

”Luvista valittaminen on silkkaa kiusantekoa viljelijöitä kohtaan. Hanhien karkottaminen ampumalla on viimeinen oljenkorsi ja nyt sekin halutaan estää. Valkoposkihanhi ei todellakaan ole kuolemassa sukupuuttoon, vaikka jokaiselle tilalle myönnettäisiin poikkeuslupa ampumiseen. Olen jättänyt toimenpidealoitteen poikkeuslupien laajemmasta myöntämisestä hanhien aiheuttamien satovahinkojen estämiseksi, koska hanhikanta kasvaa vuosi vuodelta ja sitä mukaa myös niiden aiheuttamat vahingot”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen sanoo.

Hanhet ovat aiheuttaneet satovahinkoja yli 5000 hehtaarin alalla Pohjois-Karjalassa levähtäessään pelloilla ja niityillä kevätmuuton aikana. Kymmenet tilat ovat hakeneet lupaa karkottaa hanhia ampumalla satovahinkojen torjumiseksi.

”Hanhien aiheuttamia vahinkoja korvattiin viime vuonna miljoonalla eurolla ja summa on nousussa sitä mukaa kun hanhikanta kasvaa. Luvista valittanut Pohjois-Karjalan piiri saa korvata satovahingot viljelijöille itse, kun kerran valituksellaan estävät viljelijöitä suojelemasta omaa elinkeinoaan”, Antikainen vaatii.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

Tiedote 28.7.2020

Polttoainevero nousee elokuun ensimmäinen päivä. Bensiini kallistuu tuolloin noin 6.3 senttiä litralta ja diesel noin 6.9 senttiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on huolissaan, kun autoilun hintalappu nousee jälleen kerran.

-Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti vastustaneet bensan hinnankorotuksia, mutta se ei tunnu hillitsevän tippaakaan hallituksen intoa nostaa autoilun kustannuksia, Elomaa päivittelee.

Elomaa näkee punavihreän hallituksen päättämät polttoaineveronkorotukset kohtuuttomina ja vaikutukset laajoina.

-Nyt toteutettava uudistus vaikuttaa yksityisautoilijoiden lisäksi laajalla rintamalla kuljetusalan yrittäjiin. Kun yrittäjien kustannukset nousevat, näkyy muutos kuljetusten ja tavaranjakelun hinnoissa. Polttoaineen hinnankorotukset iskevät pahasti myös maanviljelyyn. Nämä ovat seurauksia, jotka koskettavat myös niitä suomalaisia, jotka eivät itse autoile, Elomaa pohtii.

Koronan myötä talouden kokonaistilanne on synkkä. Yksityishenkilöillä ja yrittäjillä on tiukkaa ja Elomaa katsoo polttoaineveron noston osuvan äärimmäisen huonoon saumaan.

-En voi käsittää miten talouden elvyttämisestä ja yritysten pelastamisesta sekä tavallisten suomalaisten tukemisesta puhuvat ministerit antavat tämän riistoveronkorotuksen tulla voimaan, Elomaa hämmästelee.

Suomessa autoilun kustannukset ovat kansainvälisessä vertailussa todella korkeat ja samanaikaisesti pitkien välimatkojen takia autoilu on monille välttämätön osa arkea.

-Ympäristö- ja ilmastoasiat ovat tietysti tärkeitä, mutta suomalaiset autoilijat eivät voi kantaa siitä vastuuta kohtuuttomasti. Todellisuus Suomen kaltaisessa maassa on se, että tavara ja ihmiset kulkevat kumipyörillä. Eikö riitä, että meillä on tiet kuoppaisia ja sillat huonossa kunnossa? Silti pitää polttoaineen hintaa korottaa. Ja nämä miljoonien ratikkahankkeet helpottavat vain pienen ihmisjoukon elämää, päivittelee Elomaa.

-Nyt pitäisi ajatella niitä miljoonia suomalaisia, joille auto on välttämätön arjen toimivuuden kannalta sekä suurta joukkoa kuljetusalan yrittäjiä, jotka ovat koronan takia jo entuudestaan kovissa vaikeuksissa, Elomaa päättää.

Lisätietoja
Ritva ”Kike” Elomaa
puh. 050 512 0806

TIEDOTE 24.7.2020

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee pääministeri Sanna Marinin (sd.) kieltäytymistä valtioneuvoston tiedonannon antamisesta liittyen EU:n elvytysrahastoon.

”Pääministeri ilmoitti Twitterissä olevansa aina käytettävissä EU-asioissa, mutta kieltäytyy kuitenkin antamasta valtioneuvoston tiedonantoa koskien juuri päättyneitä elvytysrahastoneuvotteluita. Ehkä pääministeri itsekin on julkisuudessa käydyn keskustelun ja asiantuntijoiden kritiikin perusteella ymmärtänyt, ettei neuvottelutulos ollut Suomen osalta kovinkaan onnistunut”, Antikainen pohtii.

Marinin toiminnan lisäksi Antikainen ihmettelee eduskunnan puhemies Anu Vehviläisen (kesk.) vastentahtoisuutta eduskunnan koollekutsumisessa.

”Puhemies Vehviläinen ilmoitti varsin nopeasti kantanaan, että asia ei juuri nyt vaadi kiireellisiä päätöksiä eduskunnalta, vaan käsitellään vasta syksyllä. Onko todella näin, ettei yli kolmen miljardin euron suomalaisten verorahoja lahjoittaminen ulkomaille tai 13 miljardin euron takausvastuisiin sitoutuminen perustuslakivaliokunnan kannan vastaisesti ole sellainen asia, joka vaatisi kiireellistä huomiota eduskunnalta?”, Antikainen ihmettelee.

Sekä kansallisen edun sivuuttanut Suomen strategia neuvotteluissa että perustuslakivaliokunnan kannan sivuuttaminen ovat saaneet osakseen kovaa kritiikkiä sekä kansalaisilta että lainoppineilta.

”Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vaati torstaina puhemiestä kutsumaan eduskunta koolle, mutta pääministeri ei halua vastata eduskunnan kysymyksiin ja puhemies suojelee hallitusta sen sijaan, että antaisi eduskunnalle mahdollisuuden hoitaa tehtäväänsä. Koska pääministeri ei suostu antamaan valtioneuvoston tiedonantoa, olen jättänyt hänen vastattavakseen kirjallisen kysymyksen asiasta. Tarvitsemme vastauksia, emme piileskelyä ja salailua. Pääministeri luonnehtii neuvottelutulosta onnistuneeksi, muttei halua saapua eduskunnan kuultavaksi asiaan liittyen. Mitä neuvotteluista on jätetty kertomatta?”, Antikainen kysyy.

Edustaja Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien valtioneuvoston tiedotuspolitiikkaa EU:n elvytysrahaston suhteen.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 23.7.2020

Vastikään päättyneet neuvottelut EU:n elvytysrahastosta ovat kohdanneet kovaa kritiikkiä Suomessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että pääministeri Sanna Marin (sd.) ei käytä istuntotaukoa piileskelyyn, vaan tulee vastaamaan kansanedustajien kysymyksiin.

”Suomea neuvotteluissa edustanut pääministeri Marin luonnehti lopputulosta onnistuneeksi, vaikka useat asiantuntijat pitävät sopimusta Suomen kannalta epäedullisena. Perustuslakivaliokunta suhtautui lausunnossaan kielteisesti velkapainotteiseen tukeen ja esitti huolensa Suomen budjettisuvereniteetista. Huomionarvoista asiassa on se, että sekä pääministeri että pääministerille neuvottelumandaatin antanut suuri valiokunta hallituspuolueiden enemmistöllä sivuuttivat perustuslakivaliokunnan kannan koskien elvytysrahastoa. Nyt ei ole piileskelyn aika, vaan nyt on vastausten aika”, Antikainen vaatii.

Erityisen outoa on se, että pääministeri on yrittänyt julkisuudessa selittää voitoksi ja nettomaksuaseman pienentymiseksi sen tosiseikan, että Suomen EU-jäsenmaksut kasvavat yli 600 miljoonalla eurolla.

”Pääministeri Marin on antanut julkisuuteen erikoisia lausuntoja, joissa vääristellään neuvottelutuloksen käytännön merkitystä. Todellisuudessa saimme neuvotteluissa lisää maksettavaa, takausvastuita ja vuosikymmenien velkavankeuden. Ilmeisesti hallitus katsoo, ettei Suomen valtiontaloudella tai perustuslakivaliokunnan mielipiteellä ole suurtakaan merkitystä, kunhan pysytään EU:n mallioppilaina”, Antikainen ihmettelee.

Neuvotteluiden tuloksena elvytyspaketin 750 miljardia euroa muuttuu aiempaa esitystä lainapainotteisemmaksi. Uuden esityksen mukaan lainaa on jaossa 360 miljardia euroa ja avustuksia 390 miljardia euroa.

”Muutos oli kokonaisuuden kannalta lähinnä kosmeettinen. Perustuslakivaliokunta piti velaksi rahoitettuja avustuksia erittäin ongelmallisina ja katsoi, että elpymisrahaston hyväksyminen muuttaisi sekä omista varoista päättämistä että EU:n luonnetta perustavanluonteisella tavalla. Marin jätti huomioimatta perustuslakivaliokunnan kannan ja hyväksyi allekirjoituksellaan Suomelle 13 miljardin kokonaisvastuun, joka ei sido pelkästään hänen omaa hallitustaan, vaan ulottuu seuraavan yhdeksän eduskuntakauden mittaiselle ajanjaksolle. Tämä oli äärimmäisen vastuuton ja kevytmielinen päätös”, Antikainen moittii.

Kansanedustaja Sanna Antikainen (ps) jättää pääministerille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen ”Pääministerin toiminnasta EU:n hätärahoituspakettineuvotteluissa”:

”Taloutensa huonosti hoitaneille maille jaetaan miljardeja euroja vastikkeetonta tukea. Italiassa viranomaiset ovat jo varoittaneet tukirahojen päätymisestä järjestäytyneen rikollisuuden käsiin, mutta sehän ei tahtia näytä haittaavan. Koko tukipaketti olisi pitänyt hylätä heti alkuunsa. Nyt ei ole mitään takeita siitä, että tukia saavat valtiot tekisivät korjausliikkeen oman taloudenpitonsa suhteen. Tukien saajat eivät joudu korottamaan omia, matalia verojaan, mutta suomalaiset veronmaksajat joutuvat maksamaan entistä kovempia veroja auttaakseen kevytmielisesti velkaantuneita Etelä-Euroopan maita. Marin hyväksyi allekirjoituksellaan järjestelyn, jossa Suomesta tehdään koko EU:n sosiaalitoimisto”, Antikainen kiteyttää.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 17.7.2020

Eduskunnan suuri valiokunta päätti torstaina Suomen kannasta EU:n elvytysrahaston suhteen. Tavoitteena on esiteltyä pienempi ja lainapainotteisempi paketti.

”Kun EU-johtajat neuvottelevat paketista perjantaina Brysselissä, pääministeri Sanna Marinin (sd.) pitäisi ymmärtää, että hänen tehtävänsä on valvoa Suomen etua. Hänen tehtävänsä ei ole valvoa Italian, Ranskan tai saksalaisten pankkien etua. Niillä riittää kyllä edunvalvojia muutenkin. Typerintä on, ettei Suomi liittoutunut neuvotteluissa Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Itävallan kanssa. Yksin neuvotteluasema on erittäin heikko ja todennäköistä on, että tällä taktiikalla mainitut neljä maata saavat myönnytyksiä, joita Suomi ei saa”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee.

Sekä hallitus että suuren valiokunnan enemmistö pitävät pakettia Suomelle tarpeellisena. Kriittisimmin asiaan suhtautuvat perussuomalaiset sekä kristillisdemokraatit.

”Perussuomalaiset esittivät koko paketin hylkäämistä epäedullisena Suomelle. Hallituspuolueiden edustajat ovat esittäneet, että paketti ja rahan syytäminen Etelä-Eurooppaan on välttämätöntä Suomen vientiteollisuuden pelastamiseksi. On naiivia kuvitella, että avustettavat maat käyttäisivät saamansa rahat tilaamalla tuotteita Suomesta. Jos tarkoituksena on nimenomaan suomalaisten yritysten pelastaminen, Suomen kannattaisi ennemmin tukea näitä yrityksiä suoraan, niin kaikki raha tulisi Suomen eduksi”, Antikainen ihmettelee.

Eduskunta äänestää rahastosta syksyllä, mikäli elvytyspaketista syntyy sopu. Elvytysrahasto lisäisi Suomen saamisia EU:lta, mutta kasvattaisi myös vastuita.

”Suomi saa ehdotettuun hätärahoituspakettiin maksamistaan rahoista takaisin erittäin vähän. Nyt meille on tiedossa pelkkä maksajan rooli. Emme ole saamapuolella, jos maksamme kymmenen miljardia siitä, että saamme miljardin takaisin. Suomen on uskallettava sanoa ei epäedullisille sopimuksille. Sopu ei todellakaan ole vuosikymmenien velkavankeuden arvoista. Muiden maiden heikon taloudenhoidon seuraukset eivät ole Suomen vastuulla ja Suomen ainoa tavoite tulee olla suomalaisten pelastaminen, ei konkurssikypsän euroalueen tai eurovaluutan pelastaminen”, Antikainen painottaa.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

Tiedote 3.7.2020

Kun britit luovuttivat Hong Kongin Kiinalle, Hong Kongille taattiin erityisasema vähintään 50 vuodeksi. Nyt, 23 vuotta vallanvaihdon jälkeen, Kiina sääti turvallisuuslain, joka heikentää Hong Kongin asemaa merkittävästi.

”Kiina rikkoo tässä törkeästi Iso-Britannian kanssa tekemäänsä sopimusta. Hong Kongissa kansa on osoittanut mieltään jo kuukausien ajan demokraattisten oikeuksiensa polkemista vastaan. Kommunistinen Kiina on toiminnallaan osoittanut, ettei sen lupauksiin voi luottaa”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.

USA ja monet muut maat ovat tuominneet Kiinan toiminnan ja ryhtyneet konkreettisiin toimenpiteisiin.

”USA on jo ryhtynyt toimenpiteisiin ja säätänyt Kiinalle pakotteita, Iso-Britannia puolestaan on tarjonnut kolmelle miljoonalle hongkongilaiselle mahdollisuutta muuttaa Britanniaan ja hakea kansalaisuutta. Myös Australia harkitsee turvapaikan tarjoamista hongkongilaisille. Sen sijaan EU on ollut varsin hiljaa. EU:n komission puheenjohtaja on tyytynyt toteamaan halveksuvansa turvallisuuslakia. Kysymys kuuluu, miksi EU ei toimi päättäväisemmin”, Antikainen ihmettelee.

YK ei toimenpiteisiin ryhdy, koska Kiinalla on siellä tukijansa, Kuuba etunenässä.

”Koska YK ei toimi, EU:n on toimittava. EU:n on asetettava Kiinalle vastaavia pakotteita kuin USA on jo asettanut, ja EU voisi tarjota hongkongilaisille mahdollisuuden muuttaa EU:n alueelle. Kyseessä ovat koulutetut, demokratiaa arvostavat henkilöt, joilla olisi mahdollisuus elättää itsensä Euroopassa ja jotka eivät muodostaisi taakkaa vastaanottaville maille. Tämä olisi kerrankin EU:n kannalta hyödyllistä maahanmuuttoa. Suomen hallitus, osoittakaa tukenne Hong Kongille ja nostakaa asia esille myös EU:n tasolla”, Antikainen vaatii.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

Perussuomalaiset Naiset vaatii, ettei Suomen länsirajaa avata Ruotsiin pitkään aikaan koronatilanteen vuoksi. Tällä hetkellä rajarajoitukset ovat voimassa 14.7. saakka ja niitä tulee naisjärjestön mukaan jatkaa. Ruotsi on Euroopan pahimpia koronapesäkkeitä ja virus on levinnyt koko maahan. Viime aikoina korona on iskenyt Pohjois-Ruotsiin, joka hehkuu koronakartalla punaisena.

Länsi-Pohja otti osansa Ruotsin tilanteesta koronaepidemian alkuaikoina, kun virus levisi Ruotsista. Sittemmin tilanne Pohjois-Suomessa on rauhoittunut. Ruotsin puolella Jällivaaran alueella tilanne kuitenkin vain pahenee, ja alueella on jopa kolminkertainen määrä tartuntoja muuhun Ruotsiin verrattuna. Koko Suomessa on raportoitu tällä hetkellä 328 koronakuolemaa, kun Ruotsissa niitä on yli 5300.

– Tässä kohtaa ihmisten terveyden suojelu menee kaupan ja mukavuuden edelle. Vain välttämätön rajaliikenne tulee sallia. Ruotsin rajan matkustusrajoituksia on siis syytä jatkaa ainakin pari kuukautta ja tarkkailla tilannetta.

Suomen tilanteeseen naisjärjestö on tyytyväinen ja siksi toivoo, ettei nyt tilanteen rauhoituttua omilla toimilla aiheuteta uutta aaltoa.

Tällä hetkellä kesäsetelin voi käyttää vain yrityksissä, poislukien Kajaanissa, jossa nuorten kesäsetelin saa myös kotitalouksien käyttöön.

Mallia ehdotetaan laajennettavaksi Uudellemaalle, mutta myös koko Suomeen. Nuorille tarjottavan kesäsetelin arvo vaihtelee 300-400 euron välillä. Kunta maksaa tämän osuuden yritykselle, joka palkaa nuoren kesätöihin.

Koronakriisi vei kesätyöt

Uudenmaan perussuomalaisten naisten puheenjohtaja, kansanedustaja Arja Juvonen on jättänyt asiasta eduskunnassa kirjallisen kysymyksen ja myös valtuustoaloitteen omassa kotikunnassa Espoossa.

– Toivoisin Espoon näyttävän nyt mallia, sillä Espoossa kesäseteliin tehdyt ideat on otettu hyvin vastaan. Myös vuosia sitten tekemäni aloite kesäseteliin vaadittavan ikärajan laskemisesta kuudestatoista vuodesta viiteentoista vuoteen sai kannatuksen, puheenjohtaja Juvonen kiittää.

– Nyt tarvitaan kaikki keinot käyttöön, jotta nuorille löytyy kesätöitä. Koronakriisi on vienyt nuorilta ne viimeisetkin kesätyöt, sillä yritykset eivät ole voineet palkata nuoria. Se ei ole yritysten vika vaan koronakuilun, johon koko maailma on pudonnut. Meidän tulee varmistaa nuorille töitä ja toimenpiteet on käynnistettävä heti.

Kotitalouksissa riittää työtä

Kotitalouksilla olisi juurikin kesätyötä tarjottavana ja myös halua palkata nuoria. On siivousta, ikkunanpesua, puutarhatyötä, maalausta, nikkarointia ja kaupassakäynti avun ja seuranpidon tarvetta iäkkäille sekä lemmikkieläinten hoitamista ja ulkoiluttamista.

– Pihapiiristä löytyy monenmoista työtä, johon nuoret voisivat tarttua. Yhteisöllisyys on voima, jolla tuetaan nuoria, Uudenmaan perussuomalaiset naiset muistuttavat.

Uudenmaan Perussuomalaiset naiset ry:n puolesta

Arja Juvonen
puheenjohtaja
kansanedustaja
050 -5311 108

TIEDOTE

30.6.2020

Useiden medialähteiden mukaan Maahanmuuttovirasto sulkee vastaanottokeskuksia ympäri Suomen. Savo-Karjalasta sulkeutuvat Paiholan sekä Lieksan ja Siilinjärven vastaanottokeskukset. Päätösten syynä ovat vajaat paikat, joita on kallista ylläpitää. Joukko Savo-Karjalan kansanedustajia ryntäsi puolustamaan matalan täyttöasteen vastaanottokeskuksia.

”Me emme olleet mukana tuossa kannanotossa, jossa vaaditaan, että puolityhjiä vastaanottokeskuksia pitäisi pitää veronmaksajien rahoilla auki. Ei tällainen ole järkevää politiikkaa, vaan suomalaisten veronmaksajien rahojen tuhlausta. Tällä hetkellä Suomen vastaanottokeskuksissa on yhteensä 1400 tyhjää paikkaa.” kansanedustaja Sanna Antikainen kuvailee.

Vastaanottokeskusten määrää karsitaan, koska turvapaikanhakijoita ja pakolaisia on tullut vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

”Suomella ei ole varaa, varsinkaan korona-aikana, turvapaikanhakijoista koituviin kuluihin. Suomi maksaa 3 miljoonaa euroa päivässä kehitysapua, mikä on enemmän kuin tarpeeksi”, kansanedustaja Minna Reijonen huomauttaa.

Vastaanottokeskuksista on myös aiheutunut negatiivisia vaikutuksia. Näistä kaikista on uutisoitu viime vuosina paljon eri medioissa.

”Vastaanottokeskusten kuluista vastaa valtio, siis suomalaiset veronmaksajat. Emme voi käsittää, että joku haluaa tuhlata suomalaisten veronmaksajien rahoja pitämällä tyhjiä paikkoja auki vastaanottokeskuksissa. Ei tämä ole mitään aluepolitiikkaa, vaan se on suomalaisten veronmaksajien rahojen tuhlauspolitiikkaa”, kansanedustaja Jussi Wihonen päättää.

Lisätietoja
Sanna Antikainen 09 432 3063
Minna Reijonen 09 432 3135
Jussi Wihonen 09 432 3172

Mielipidekirjoitus 26.6.2020

Ennennäkemätön mullistusten kevät on takana päin ja koronaviruksen leviäminen on ainakin toistaiseksi saatu kuriin meillä täällä Suomessa. Valitettavasti monissa maissa virus riehuu edelleen väkevänä. Tulevana syksynä poliitikoilla on käsillä äärimmäisen tärkeiden suurten päätösten aika. Vastaavaa painetta tehdä järkeviä Suomen tulevaisuutta pitkälle määritteleviä ratkaisuja ei ole aikoihin koettu. Polttavia kysymyksiä on ilmoilla useita. Mistä palveluista leikataan ja mistä ei? Miten jo varmuudella rutkasti alijäämäistä valtion budjettia tullaan paikkaamaan? Mitä veroja mahdollisesti korotetaan? Keihin veronkorotukset tulevat iskemään kipeimmin? Paljonko Marinin hallitus on valmis ottamaan velkaa tulevien sukupolvien piikkiin? Olemmeko todella valmiita rahoittamaan kehnossa taloustilanteessa muita EU-maita miljardeilla euroilla? Näiden kysymysten ratkominen tulee olemaan iso haaste istuvalle hallitukselle. Kestääkö jo tähän mennessä avoimesti rakoillut hallitusyhteistyö kasvavaa painetta? Tilannetta ei helpota yhtään uhka koronaepidemian toisesta aallosta, joka iskiessään upottaa taloutemme entistä syvempään taantumaan.

Päättäjien on työskenneltävä täysillä oikeiden asioiden eteen, jotta Suomen tilanne saadaan taas valoisammaksi. Toivoisin, että vasemmistokin unohtaisi Marskin patsaan poistamiset Helsingin katukuvasta ja keskittyisi kaikin voimin olennaiseen. Uskon vahvasti, että paras tapa saada erilaiset vääryydet ja typeryydet vähenemään on tehdä hyvää politiikkaa talouden, työllisyyden, koulutuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon osa-alueilla. Hallituksen väki ei voi lekotella koko kesää rannoilla. Sillä on oltava askelmerkit sovittuna ennen syksyn koittoa, koska silloin on aika isoille ratkaisuille. Enää ei Marinin pumpulla ole varaa johtaa Suomea reaktiivisesti niin kuin tähän asti. Nyt on pystyttävä ennakoimaan ja se vaatii kovasti hommia.

Viiden puolueen sorvaamaa kompromissia ja nippelihanketta pullollaan oleva hallitusohjelma tuntuu olevan viisikon edustajille kovin rakas niiltä osin, kun sinne on saatu jotain itselle tärkeää. Niin kauan, kun jokainen hallituspuolue roikkuu joustamattomasti omissa, ehkä jopa isossa kuvassa vähemmän tärkeissä, kirjauksissa kiinni on Suomen etu suuressa vaarassa. Nyt olisi aika osata luopua lillukanvarsista. On päivänselvää, että leikkauspaine on valtaisa koronan takia. En voi käsittää miksi hallitus ei ota aikalisää esimerkiksi kalliin ja hyödyiltään kyseenalaisen oppivelvollisiän pidentämisen kanssa tai harkitse säästöjä esimerkiksi kehitysavusta sekä maahanmuuton kustannuksista. Ja mitä tulee EU:n koronatukipakettiin, niin Suomen hallitus tulee hyväksymään miljardien tappiot veronmaksajillemme. Julkisuudessa esitetyt ministerien kriittiset lausunnot tukipaketin sisältöä koskien ovat vain teatteria. Näin äänestäjiä yritetään sumuttaa uskomaan, että vallanpitäjät olisivat mukamas yrittäneet tosissaan nousta vastarintaan.

Odotan, että hallitus saa kesän aikana ratkottua sisäiset siimasotkunsa ja on syksyllä valmis tekemään vaikeita ja ikäviä päätöksiä Suomen etu edellä. Nyt ei ole yksinkertaisesti varaa tuijottaa vain omaa ja omien äänestäjien napaa. Koronan varjoista huolimatta aurinkoista kesää kaikille!

Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja (ps)

Tiedote 26.6.2020

Hoitajamitoituksen muutoksesta äänestettiin eduskunnassa tänään perjantaina. Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetussa laissa säädettään muun muassa paljon puhuttaneesta laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksesta, mutta myös muista ikäihmisten palveluihin liittyvistä asioista. Perussuomalaiset jättivät lakiehdotukseen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa vastalauseen sekä tekivät täysistunnossa yhteensä yhdeksän tarkentavaa lausumaehdotusta.

”Peräänkuulutimme lakiin erinäisiä tärkeitä tarkennuksia, joiden ei soisi jäävän huomiotta. Huolemme kohdistui muun muassa riittävään rahoitukseen, jolla varmistetaan hyvissä ajoin henkilöstömitoituksen toteutumiseen vaadittavat resurssit. Myös lain toteutumista olisi seurattava tarkasti ja laiminlyönneistä tulisi määritellä selkeät sanktiot” perussuomalaisten kansanedustajat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen huomauttavat.

Rahoituksen riittävyyden lisäksi huoli koskee aikataulua sekä kotihoidon asemaa

”Olemme erityisen huolissamme siitä, että kunnat joutuvat tinkimään muista palveluista hoitajamitoituksen nostamisen myötä, ellei hallitus osoita kunnille riittävää rahoitusta. On huomattava, että kuntien ja sairaanhoitopiirien taloudellinen tilanne on heikentynyt merkittävästi koronaepidemian seurauksena, eikä tilanne parane silmänräpäyksessä. Hallitus ei voi edellyttää, että kunnat löytäisivät säästökohteet itse. Tästä syystä esitimme, että myös kotihoitoon säädettäisiin henkilöstömitoitus lain tasolle. Esitimme myös, että hallituksen tulisi kiinnittää huomiota siihen, mihin tehtäviin palkataan lisää henkilöitä, jotta säästösyistä hoitajien sijasta ei palkata lisää hoiva-avustajia. On tärkeää, että myös vaativampiin sairaanhoidon ja lääkehoidon tehtäviin on tarjolla riittävästi osaavaa henkilöstöä”, Juvonen, Juuso ja Reijonen painottavat.

Hoitajien työolojen parantaminen on avainasemassa henkilöstön saatavuuden kannalta

”Hallituspuolueiden edustajat ovat tuoneet esiin henkilöstön saatavuuden ongelmana, jonka takia pitkä siirtymäaika tarvitaan. Hoitoalan koulutuksen saaneita toimii kuitenkin paljon muilla aloilla ja moni on lähtenyt töihin ulkomaille, koska Suomessa palkkaus tai työn arvostus ei vastaa kunnolla työn vaativuutta. Jotta tarvittava henkilöstö saadaan, hallituksen tulisi toteuttaa toimenpideohjelma, jossa hoitoalan epäkohdat niin palkkauksen kuin työolojen yleisemminkin osalta huomioitaisiin. Erityisesti korona-aikana moni hoitoalalla koki, että heidän oikeuksiaan poljettiin valmiuslain poikkeusvaltuuksia käyttämällä, eikä koronalisää maksettu. Hallituksen tulee nyt korjata tilanne ja osoittaa hoitoalalle ansaittua arvostusta”, Juvonen, Juuso ja Reijonen vaativat.

Omaishoitajien asema korjattava

”Omaishoitajat tekevät yhteiskunnassamme korvaamattoman arvokasta työtä, joka auttaa ikäihmisiä asumaan kotonaan mahdollisimman pitkään. Tämä säästää merkittävästi yhteiskunnan kustannuksia. Omaishoitajien saama tuki kuitenkin vaihtelee paljon asuinkunnasta riippuen. Moni omaishoitaja hoitaa omaistaan ansiotyön sivussa. Nyt hallitukselta tarvitaan toimenpiteitä, joilla omaishoitajien asema yhtenäistetään valtakunnallisesti ja epäkohtiin puututaan. Ensimmäinen askel olisi omaishoidon tuen verovapaus ja lakisääteiset vapaapäivät, joita esitimme”, Juvonen, Juuso ja Reijonen kiteyttävät.

Perussuomalaisten esittämät lausumaehdotukset:

1) Eduskunta edellyttää, että hallitus sisällyttää vuoden 2021 talousarvioon rahoituksen, jolla kunnat voivat vastata hoitoalan henkilöstöpulaan ja rekrytoida lisää hoitajia etupainotteisesti varmistaakseen riittävät henkilöstöresurssit.

2) Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa henkilöstömitoituksen toteutumista ja ryhtyy toimenpiteisiin määritelläkseen sen laiminlyönneistä sanktiot.

3) Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa vanhustenhoidon kotihoidon resurssien määrää ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin määritelläkseen kotihoitoon lakisääteisen henkilöstömitoituksen.

4) Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta vanhustenhoidon saattohoidon parantamiseksi ja turvaamiseksi hoivayksiköissä laaditaan erilliset saattohoito-ohjeistukset ja suunnitelmat ja hoivayksikön osaamista ja tarvetta palliatiivisen hoidon turvaamiseen tuetaan.

5) Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta vanhustenhoidon valtakunnallisia resursseja säästävä omaishoito huomioidaan erityisesti ja omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien toteutumista seurataan, ja selvittää omaishoidon tuen verovapauden mahdollisuuden.

6) Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin seuratakseen vanhustenhoidon potilasturvallisuuden toteutumista valtakunnallisesti ja jotta hoitovirheistä sekä potilasvahingoista laaditaan erilliset tilastot ja vanhustenhoidon potilasturvallisuuden parantamiseksi sekä vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi hoivayksiköissä ja kotihoidossa laaditaan valtakunnallinen toimenpideohjelma.

7) Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee pikaisesti toimenpideohjelman, jolla parannetaan hoitoalan töissä työskentelevien työoloja ja saadaan houkuteltua muille aloille työllistyneet ammattiin koulutetut hoitajat palaamaan hoitoalan töihin.

8) Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee vanhusten hoivapalveluiden valvontaohjelman ja varmistaa siihen tarvittavat resurssit aluehallintoviranomaisille ja Valviralle.

9) Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa henkilöstömitoituksen toteutumista huomioiden lakiehdotuksen 3a §:n ammattinimikkeitä koskeva listaus, selvittää, miten uusien työntekijöiden palkkaaminen välittömään asiakastyöhön jakautuu eri ammattinimikkeiden välillä ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin, mikäli esimerkiksi sairaanhoidon ja lääkehoidon tarpeisiin koulutettuja ammattihenkilöitä ei ole palkattu tarkoituksenmukaista määrää.

Lisätietoja:
Arja Juvonen, 050 531 1108
Kaisa Juuso, 044 575 7758
Minna Reijonen, 050 514 4567

TIEDOTE 25.6.2020

Hallitus on aloittanut ruuhkamaksut mahdollistavan lain valmistelun. Valmistelu liittyy maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksiin (MAL), jotka mahdollistavat ruuhkamaksujen käyttöönoton pääkaupunkiseudulla sekä Tampereen kaupunkiseudulla.

”Ensin työpaikat siirretään kaupunkeihin ja sitten työssäkäyviä lyödään ruuhkamaksulla. Hallituksella tuntuu olevan tavoitteena uusi työssäkäyntivero haja-asutusalueiden asukkaille. Haja-asutusalueilta ei kulje yhtään sen enempää julkisia kulkuneuvoja kaupunkeihin, vaikka hallitus löisi pöytään minkälaiset tienkäyttömaksut tahansa. Taajamien ulkopuolella asuville oma auto on välttämättömyys, kun julkista liikennettä ei yksinkertaisesti ole. Raitiovaunulla kulkevalla idealistisella kaupunkivihreällä ei ole minkäänlaista käsitystä elämästä kehä kolmosen ulkopuolella”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.

MAL-sopimukset ovat valtion ja suurimpien kaupunkiseutujen välisiä sopimuksia, joilla tuetaan kuntien ja valtion välistä yhteistyötä yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa. Tällä hetkellä sopimukset koskevat pääkaupunkiseutua, Oulua, Turkua sekä Tamperetta. Tulevaisuudessa sopimusmenettelyä laajennetaan mahdollisesti koskemaan Jyväskylää, Kuopiota sekä Lahtea.

”Suurimpien kaupunkiseutujen asuntojen hinnat ovat karanneet tavallisten työssäkäyvien ulottumattomiin, mikä pakottaa muuttamaan kauemmas keskustasta. Nyt tästä rangaistaan ruuhkamaksulla. Yksityisautoilu alkaa olla niin kallista kaikkine polttoaineveroineen ja lisämaksuineen, ettei tarjottua työtä kohta enää kannata ottaa vastaan, kun suuri osa palkasta valuu polttoainekuluihin ja muihin pakollisiin kustannuksiin. Työllisyysastetta ei saada nousuun korottamalla työssäkäynnin kustannuksia vaan alentamalla niitä”, Antikainen huomauttaa.

Samanaikaisesti Uudenmaan maakuntakaavalla pyritään tahallisesti aiheuttamaan ruuhkia ja haittaamaan liikkumista Helsingissä ja Espoossa.

”Kun puhutaan sisääntuloteiden välityskyvystä, vihreät idealistit huomauttavat, ettei Suomessa ole ruuhkia. Nyt he kuitenkin pyrkivät bulevardisoimaan sisääntulotiet, mikä pidentää merkittävästi muista kunnista Helsingissä työssäkäyvien työmatkoja. Kun ruuhkat saadaan aikaan, sitten lätkäistään ruuhkamaksut. Tällainen kehitys lisää alueellista eriarvoisuutta, lisää matka-aikoja ja liikenteen päästöjä sekä aiheuttaa kohtuuttoman verorasituksen niille, jotka asuvat paikoissa, joista ei pääse raideliikenteellä työpaikalle asti. En ymmärrä, kuinka keskusta voi olla mukana hallituksessa, joka tällä tavoin heikentää maakuntien asemaa”, Antikainen ihmettelee.

Lisätietoja:
Sanna AntikainenKansanedustaja
050 514 3140

Tiedote 23.6.2020

Eduskunta käsitteli tänään tiistaina täysistunnossaan hallituksen esitystä koskien sitovaa hoitajamitoitusta.

”Hallituksen pohjaesityksessä hoitajamitoitus saatetaan voimaan portaittain niin, että täysimääräinen 0,7 hoitajamitoitus astuu voimaan vasta huhtikuussa 2023. Näin hallitus sysää häpeilemättä vastuun seuraavalle hallitukselle, ja vanhukset saavat odottaa”, perussuomalaisten kansanedustajat Arja Juvonen ja Minna Reijonen moittivat.

Siirtymäaika päättyy vasta hallituskauden lopussa

Vastalauseessaan perussuomalaiset katsoivat, että sitova hoitajamitoitus tulisi saattaa voimaan pikimmiten ja ilman tarpeettoman pitkää siirtymäaikaa.

”Koronavirusepidemian takia on perusteltua, että laissa on siirtymäaika, jotta toimintayksiköillä on riittävästi aikaa rekrytoida tarvitsemansa lisähenkilöstö. Hallitus kuitenkin asetti siirtymäajan tarpeettoman pitkäksi ja hoitajamitoitus toteutuu vasta pari viikkoa ennen eduskuntakauden loppua. Tämä ei ole se, mitä luvattiin, eikä käy perussuomalaisille. Me vaadimme, että täysimääräinen, sitova hoitajamitoitus 0,7 on otettava käyttöön vuoden 2021 alusta ja tarvittava lisärahoitus olisi osoitettava kunnille täysimääräisenä vuoden 2021 talousarviossa”, Juvonen ja Reijonen kertovat.

Rahoituksessa ”arvopohja” punnitaan

Nykyinen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kommentoi helmikuussa 2019 hoitajamitoituksen käsittelyn yhteydessä, että vähimmäismitoitus olisi mahdollista saattaa kuntoon yhdellä lauseella, eikä kyseessä olisi kuin muutaman tunnin työ. Tuolloin Kiurun mukaan kysymys oli puhtaasti tahtotilasta, eikä lain valmiiksi saattamista ollut syytä lykätä kuukausia. Nyt sitovaa hoitajamitoitusta saadaan kuitenkin odottaa vuosia.

”Ministeri on oikeassa siinä, että kysymys todella on tahtotilasta ja ennen kaikkea siitä kuuluisasta arvopohjasta. Valitettavasti hallitus priorisoi tällä hetkellä kaiken muun oman ikääntyneen väestömme hyvinvoinnin edelle. Vastikkeetonta rahaa riittää jaettavaksi ympäri maailmaa, mutta omille vanhuksille kakusta ei riitä kuin murusia. Näinkö demarit hallituksessa kantavat vastuuta äänestäjistään?”, Juvonen ja Reijonen ihmettelevät.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
050 531 1108

Minna Reijonen
050 514 4567

TIEDOTE 23.6.2020

Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen teki tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy ensihoidosta Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Tällä hetkellä Helsinki-Vantaalla ei ole omaa tarkastuksiin ja neuvontaan kykenevää terveydenhuollon palvelua, vaan kaikki tehtävät hoidetaan Peijaksen sairaanhoitoalueen ensihoitoyksiköillä.

– Lentoaseman ensihoitotehtävät kuormittavat jo muutenkin työllistettyä Vantaan alueen ensihoitoa. Vantaa on kasvava ja monimuotoistuva kaupunki, jonka tehtävämäärät lisääntyvät vuosittain. Seurauksena vasteajat pitenevät ja kuntalaisten palvelutaso heikkenee, Rantanen kertoo.

Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen päälentokenttä, jolla on normaalitilanteessa n. 20 miljoonaa matkustajaa vuosittain eli yli 50 000 matkustajaa päivittäin. Ensihoitotehtäviä n. 1 000 vuodessa, joista lähes puolet eivät johda potilaan kuljettamiseen hoitoyksikköön.

– Näillä matkustaja- ja tehtävämäärillä olisi perusteltua, että lentoasemalla olisi oma terveydenhuollon päivystysyksikkö, joka suorittaisi ainakin neuvonta- ja tarkastustyyppiset tehtävät. Tällä vältettäisiin turhia ambulanssihälytyksiäkin, Rantanen perustelee.

Helsinki-Vantaan lentoasemaan ylläpitävä Finavia on Suomen valtion kokonaan omistama osakeyhtiö. Kansainvälisessä vertailussa muilla samankokoisilla lentokentillä on pääsääntöisesti järjestetty oma ensihoito.

– On kyseenalaista, voiko tuottoa tavoitteleva yritys tukeutua näin laajan toiminnan ensihoidossa julkisesti tuotettuun palveluun. Lisäksi Finavialla olisi mahdollisuus järjestää ensihoito itse ja laskuttaa lentoyhtiöitä kentän palvelutason paranemisesta, Rantanen päättää.

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

Tiedot saatu Henrik Nummelan vuoden 2020 opinnäytetyöstä ”Ensihoitotehtävät Helsinki-Vantaan lentoasemalla – Varautuminen matkustajamäärän kasvuun”: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/268038/Nummela_Henrik.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Kirjallinen kysymys ensihoidosta Helsinki-Vantaan lentoasemalla

“Eduskunnan puhemiehelle

Henrik Nummelan vuoden 2020 tammikuussa ilmestyneessä opinnäytetyössä ”Ensihoitotehtävät Helsinki-Vantaan lentoasemalla – Varautuminen matkustajamäärän kasvuun” kerrotaan, että Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä ylitti 20 miljoonan rajan vuonna 2018 ja sillä on kapasiteettia noin 30 miljoonalle matkustajalle vuosittain. Päivittäin matkustajia on keskimäärin yli 50 000, mikä on enemmän kuin Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminta-alueen toiseksi suurimman kaupungin eli Hyvinkään asukasmäärä. Hyvinkäällä päivystää kaksi ensihoitoyksikköä vuorokauden ympäri. Helsinki-Vantaan lentoasemalla ei ole omaa ensihoitoyksikköä.

Nummelan mukaan ensihoitotehtävät lentoaseman alueella ovat lisääntyneet matkustajamäärien

kasvaessa ja kuormittavat enenevässä määrin Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköitä. Vuonna 2017 Vantaan alueen ensihoitoyksiköt hälytettiin ensihoitotehtäville lentoaseman alueelle 1032 kertaa. Tehtävistä 48 % johti potilaan kuljettamatta jättämiseen eli x-koodiin.

Kansainvälisten vertailujen perusteella lentokenttien ensihoitovalmius vaihtelee paljon lentokentän matkustajamäärän mukaan. Silti myös pienemmillä, jopa alle 3 miljoonan vuosittaisen matkustajan kentillä voi olla kattavasti suunniteltu toimintamalli lääkinnällisiä hätätilanteita varten, sekä lentokenttäklinikka matkustajien terveyden edistämiseksi ja pienten vaivojen hoitamiseksi.

Helsinki-Vantaan lentoasemaa ylläpitää ja kehittää Suomen valtion kokonaan omistama Finavia Oyj. Osakeyhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. On kyseenalaista, että Finavian on mahdollista leikata kustannuksiaan Helsinki-Vantaan kokoisella lentoasemalla tukeutumalla julkisesti tuotettuun ja veroilla maksettuun ensihoitoon, mikä kuormittaa erityisesti Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen resursseja ja on pois alueen muusta toiminnasta. Lisääntyvät tehtävämäärät johtavat vasteaikojen kasvamiseen ja palvelutason heikkenemiseen.

Finavialla on mahdollisuus neuvotella Helsinki-Vantaan lentoaseman käyttäjien kanssa lentoasemamaksujärjestelmän toiminnasta, lentoasemamaksujen tasosta sekä tarjottavan palvelun laadusta. Finavia voi ja nähdäkseni sen tulisi järjestää Helsinki-Vantaan lentoasemalla omana palvelunaan ainakin terveysneuvonta- ja tarkastustehtävät, jotka eivät vaadi ambulanssitasoista hoitoa ja johtaisivat ensihoitoyksikön x-koodiin. Vakavissa tai henkeä uhkaavissa tilanteissa ambulanssin ja julkisen palvelun käyttö on perusteltua.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo toimia Helsinki-Vantaan lentoaseman ensihoitovalmiuden ja ensihoitopalveluiden turvaamiseksi yhä kasvavien tehtävämäärien myötä ilman, että se heikentää muun Uudenmaan palvelutasoa ja aikooko valtioneuvosto käyttää omistajaohjausta Finaviassa oman ensihoitoyksikön perustamiseksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle?”

Helsingissä 22.06.2020
­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­

Mari Rantanen [ps]

TIEDOTE 22.6.2020

Perussuomalaiset Naiset vaatii hallitukselta välittömiä toimia virkavaltaa kohdistuvan väkivallan ja vandalismin kitkemiseksi. Juhannuksena tapahtunut Hietaniemen nuorisomellakka, jossa poliisia kivitettiin, ja ammuttiin ilotulitteilla, on tuttu näky Ruotsista. Vaikka poliisien määrä on Ruotsissa jopa nelinkertainen Suomeen verrattuna, poliisi on länsinaapurissa helisemässä lähinnä maahanmuuttajalähiöiden väkivaltarikollisuuden kanssa.

– Rangaistusasteikkoa virkavaltaa vastaan kohdentuvasta väkivallasta on hilattava ylöspäin nopeasti. Tämä ei toki yksin ratkaise ongelmia, perussuomalaisten naisten puheenjohtaja, kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa toteaa.

– Suurin ongelma on asenteissa. Vihervasemmistolainen eliitti hiljaisesti hyväksyy toiminnan ja mielipiteet, jotka johtavat virkavaltavastaisiin asenteisiin. Jo vuonna 2011 Li Andersson ja Sanna Marin olivat Ylen väittelyssä puolustamassa syitä poliittiseen väkivaltaan, vaikka itse väkivallan tuomitsivatkin, Elomaa huomauttaa.

Asenteet auktoriteetteja kohtaan kovenevat
Vasemmistonuoret vaati viime viikolla Black lives matter -liikkeen jälkimainingeissa muun muassa Mannerheimin patsaan poistamista Helsingin keskustasta. Epäselväksi jää, miten vasemmiston tavoite liittyy Yhdysvalloista lähteneeseen liikkeeseen. Varttuneempi ja päättävissä asemissa oleva poliittinen vasemmisto on ollut asiasta hiljaa.

– Nimenomaan tämä hiljainen hyväksyntä on myrkkyä. Mannerheim oli auktoriteetti, jonka johdolla Suomi säilyi itsenäisenä. Joko vasemmistonuoret eivät käy kouluja tai he oppivat pimeät asenteensa isänmaata ja auktoriteetteja vastaan esimerkistä. Veikkaan jälkimmäistä, perussuomalaisten naisten varapuheenjohtaja Sari Henriksson arvioi.

– Poliitikon on vaikea puuttua kasvatukseen ja asenteisiin muuten kuin esimerkillä. Poliiseja tulee kouluttaa ja palkata lisää sekä lakeja vandalismin ja virkavallan väkivaltaisen vastustamisen suhteen kiristää, mutta suurin vastuu on esimerkin näyttäjissä, järjestön 2. varapuheenjohtaja Eila Aavakare korostaa.

– Toivommekin, että myös suomalainen vasemmisto ymmärtää sitä näyttää, eikä ole vain hiljaa, saati selittele syitä, 3. varapuheenjohtaja Auli Kangasmäki lisää.

Lisätiedot:
Ritva ”Kike” Elomaa, 050 5120 806
Sari Henriksson, 040 5959 202
Eila Aavakare, 044 2730 610
Auli Kangasmäki, 040 5569 159

Tiedote 17.6.2020

Kansanedustajat Ritva ”Kike” Elomaa ja Mauri Peltokangas ovat huolissaan koronan seurauksena lisääntyneistä velkaongelmista. Näihin haasteisiin on vastattava parantamalla velkaneuvontaa ja kehittämällä lainsäädäntöä sekä uudistamalla ulosoton toimintaa. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2019 aikana ulosottovelallisia oli yhteensä 561 800. Ulosotto koskettaa suurta joukkoa suomalaisia ja koronan seurauksena tämä määrä tulee valitettavasti kasvamaan. Taloudelliset vaikeudet ovat omiaan lamaannuttamaan elämää myös muilla osa-alueilla. Ulosottoon joutuminen ei saisi olla suora konkurssituomio ja omaisuuden ulosmittaus vaan ennemmin väylä pois vaikeuksista.

Kansanedustajat Elomaa ja Peltokangas ovat laatineet toimenpidealoitteen, jossa vaaditaan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ulosottotoiminnan kehittämiseksi ja ulosottomiesten tulospalkkiojärjestelmästä luopumiseksi. On hyvä, että hallitus on tehnyt joitakin toimia helpottaakseen covid-19- epidemiasta aiheutuvia ongelmia ulosottoon liittyen, mutta tämä ei riitä. Heidän mielestään on panostettava ulosottoon joutuvien tukemiseen, neuvontaan ja lisättävä joustavuutta maksuihin ja omaisuuden ulosmittaamiseen liittyen.

Ulosotossa tarvitaan aiempaa enemmän inhimillistä otetta, jotta saadaan ihmiset autettua velkataakastaan. Ulosoton päättyminen velkojen maksuun on kaikkien osapuolten, niin velkojien kuin velallisten, etu. Tähän tavoitteeseen päästään paremmin velallisia tukemalla kuin omaisuuden ulosmittaamista tehostamalla.

Ulosottomiehillä merkittävä osa tuloista muodostuu tulospalkkioista. Asiaan on tultava muutos, koska tulospalkkaus ohjaa toimintaa helposti väärille urille. Tulospalkkaus on suuri riski ulosotossa olevien oikeudenmukaisen ja inhimillisen kohtelun näkökulmasta. Tulospalkkauksesta luopuminen toisi vakautta myös ulosottomiesten tuloihin. Elomaa ja Peltokangas ovat tehneet ulosottomiesten tulospalkkauksesta hallitukselle kirjallisen kysymyksen, mutta vastaus ei vakuuttanut ja lisätoimia tarvitaan, jotta tämä räikeä epäkohta saadaan pian korjattua. Siksi he nostavat asian esille tässä toimenpidealoitteessa. Tulospalkkaus on harvinainen valtion virkamiesten keskuudessa. Jostain syystä ulosottomiehillä tällainen on, vaikka juuri heidän toimintaansa tulospohjainen palkkaus soveltuu erityisin huonosti. Elomaa ja Peltokangas katsovat, että tulospalkkauksesta on luovuttava pikimmiten.

Lisätietoja
Ritva ”Kike” Elomaa, puh. 050 512 0806
Mauri Peltokangas, puh. 040 184 8878

TIEDOTE 17.6.2020

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen vuoden 2018 vappupuheessaan lupaama vappusatanen haihtui savuna ilmaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) kerrottua, ettei riittäviä määrärahoja tällä hallituskaudella näytä olevan. Todellisuudessa lupaus kuivui kokoon jo lähtökuopissaan, koska puolue ei saanut tahtoaan läpi hallitusohjelman kirjauksissa, saati neuvotteluissa työmarkkinajärjestöjen kanssa.

”SDP:n hehkuttamaa vappusatasta ei edes saatu kirjattua hallitusohjelmaan Rinteen lupaamassa muodossa. Tyhjä lupaus on ollut selvää äänestäjien harhaanjohtamista ja antanut turhaa toivoa sadoille tuhansille köyhille eläkeläisille. Ensin kerätään äänet ja sitten petetään lupaukset. SDP on anteeksipyynnön velkaa!”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii.

Lupaus vappusatasesta siivitti SDP:n pääministeripuolueeksi vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen. Korotuksen piiriin olisi kuulunut jopa 700 000 alle 1400 euron eläkettä saavaa henkilöä Ylen alustavien arvioiden mukaan. Ilta-Sanomien helmikuussa tekemän selvityksen mukaan suurimmalle osalle eläkkeensaajista korotus oli lopulta muutaman kymmenen euron suuruinen.

”Vappusatanen oli törkeä vaalitemppu, jonka ainoana tarkoituksena oli kalastella köyhien eläkeläisten äänet. Tyhjä lupaus, jota ei ollut tarkoituskaan lunastaa. Valitettavasti se meni täydestä kuin väärä raha. Leipäjonossa seisovaa köyhää eläkeläistä pääministerin selitykset eivät auta”, Antikainen toteaa.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
Kansanedustaja
050 514 3140

TIEDOTE 15.6.2020

Toiveet SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen lupaamasta vappusatasesta kuivuivat lopullisesti kokoon pääministeri Sanna Marinin (sd.) kerrottua Ylen pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina, ettei riittäviä määrärahoja ole. Vuonna 2018 Rinne lupasi vappupuheessaan alle 1400 euron eläkettä saaville sadan euron korotuksen, minkä uskotaan vaikuttaneen puolueen menestykseen vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Rinne valittiin pääministeriksi, mutta joutui eroamaan jo joulukuussa 2019 Postin omistajaohjauksen sotkujen vuoksi.

”Ennen vaaleja Rinne lupasi vappusatasen ja Kiuru hoitajamitoituksen lisäämisen vanhuspalvelulakiin yhdellä lauseella. Kumpaakaan ei ole näkynyt eikä kuulunut. Määrärahojen puutteeseen vedotaan jatkuvasti, vaikka kehitysapuun löytyy satoja miljoonia euroja. Pelkästään tänä vuonna kehitysapuun on budjetoitu miljardi euroa samalla kun vanhukset ja hoitajat kärsivät terveydenhuollon resurssipulasta ja pienituloiset eläkeläiset seisovat leipäjonoissa”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.

Yle arvioi vuonna 2018 että vappusatasen kohderyhmässä olisi jopa 700 000 eläkkeensaajaa. Ylen haastattelemien asiantuntijoiden arviot eläkeuudistuksen kustannuksesta vaihtelevat 300 miljoonasta eurosta jopa miljardiin. Rinne itse arvioi hinnaksi noin 500 miljoonaa euroa.

”Vappusataseen ei riitä rahaa, mutta oman taloudenpitonsa sotkeneita euromaita voidaan kyllä lähteä pelastamaan miljardeilla euroilla. Hallituksen prioriteetit ovat täysin hukassa. Oma kansa näyttää jääneen maailmanpelastuksen jalkoihin”, Antikainen toteaa.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
Kansanedustaja
050 514 3140

Tiedote 12.6.2020

Valmiuslaki on antanut kevään ajan kunnille ja sairaanhoitopiireille mahdollisuuden poiketa terveydenhuollon kiireettömän hoidon aloittamisen määräjoista. Tässä yhteydessä kuitenkin painotettiin, että kunta voi luopua määräaikojen noudattamisesta vain, jos se on välttämätöntä kiireellisen hoidon järjestämiseksi, ja ettei kiireettömän hoidon määräajoista luopuminen saa vaarantaa potilaan terveyttä. Hoidon tarpeen arviointi olisi tullut tehdä kuten ennenkin. Mahdollisuus poiketa määräajoista on voimassa kesäkuun loppuun saakka, ellei sitä jatketa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on ollut pitkin kevättä huolissaan koronavirusepidemiasta johtuneesta kiireettömän hoidon lykkäämisestä ja sitä seuranneesta patoutuneesta palvelutarpeesta. Nyt myös Iltalehti on tutkinut asiaa, ja artikkelin mukaan kiireettömän sairaanhoidon tilanne heikkenee rajusti. (IL 12.6.2020)

– ”Olen jo huhtikuussa ensimmäisen kerran nostanut esille huoleni koronakriisistä aiheutuvasta hoitovelasta. Ministerin vastaus kirjalliseen kysymykseeni tuolloin oli ympäripyöreä, vastasi asioihin, joita en kysynyt ja jätti useita tärkeitä kysymyksiä ilmaan vaille vastausta. Tästä syystä tein toukokuussa jatkokysymyksen, jossa perään uudelleen vastausta siihen, miten hallitus huomioi toimissaan koronavirusepidemiasta aiheutuneen patoutuneen palvelutarpeen ja miten hallitus on varautunut hoitojonojen purkamiseen?”

Iltalehden mukaan hoitojonojen taustalla on kiireettömien aikojen peruuntumisen lisäksi myös se, että ihmiset eivät ole epidemian aikana hakeutuneet perusterveydenhoitoon tavalliseen tapaan. Tämä on johtanut siihen, että on kasaantunut piilevää kysyntää. Pelkona on, että jonotilanne pahenee syksyllä.

– ”Jo tuolloin huhtikuussa pyysin hallitusta huomioimaan, että kansalaisilla on käsitys, ettei terveydenhuollossa hoideta muita kuin koronavirustapauksia. Tästä syystä pidin tärkeänä, että sekä sairaanhoitopiirejä kuin myös kansalaisia oltaisiin ohjeistettu siitä, että terveydenhuollossa vastataan myös muihin kuin koronavirukseen liittyviin palvelutarpeisiin ja ettei kansalaisten ole syytä lykätä hoidon piiriin hakeutumista, jos epäily sairaudesta on.”

Kasaantuneet hoitojonot ja niin sanottu hoitovelka, voivat pahentaa tilannetta kuin itsestään. ”Kiireettömän hoidon tarve muuttuu kiireelliseksi, mikäli hoitoon pääsy tai hoidon saaminen viivästyy. Tämä taas voi merkitä tarvetta entistä vaativammalle hoidolle, ja avun tarve voi myös pitkittyä. Siksi olisikin nyt ensisijaisen tärkeää tehdä suunnitelma siitä, miten tästä lähdetään ripeästi tilannetta purkamaan.”

Lisätietoja:
Arja Juvonen (ps)
Kansanedustaja
050 531 1108

PerusNaiset Helsingin kannanotto lasten silpomisiin 12.6.2020

Helsingin PerusNaiset Helsinki ry vaatii, että Helsingin peruskouluissa otetaan käyttöön lasten sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisyn toimintasuunnitelma, joka sisältää myös arvion siitä, miten näitä törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön omaavia tekoja saatetaan rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Seura-lehdessä tuotiin esille, että vuoden 2019 toisen asteen opiskelijoille tehdyssä kouluterveyskyselyssä kysyttiin ensimmäistä kertaa, onko vastaajan sukuelimiä silvottu. THL:n 5.6.2020 julkaiseman raportin mukaan 80 ilmoitti olevansa silvottu ja heistä 51 oli syntynyt Suomessa. Tämä on osoitus siitä, että tytöt eivät ole turvassa silpomiselta edes Suomessa.

“Todellinen tilanne saattaa olla karumpi, sillä silvottuja voi olla jo peruskouluikäisissäkin, joilta asiaa ei ole tiedusteltu”, toteaa PerusNaiset Helsingin puheenjohtaja Nina Strandén.

Suomessa arvioitiin vuonna 2019 olevan noin 10 000 silpomisen läpikäynyttä tyttöä ja naista, jonka lisäksi silpomisen riskissä arvioitiin olevan jopa tuhansia.

”Huolestuttavia viestejä kuuluu myös siitä, että koulujen loma-aikoina lapsia saatetaan lomamatkoilla silpoa, riskissä arvioidaan olevan jopa 3000 tyttöä.”, sanoi valtuutettu Mari Rantanen jo tuolloin.

Perussuomalaiset jättivät maaliskuussa 2019 valtuustoaloitteen, jossa vaadittiin koko kaupungin laajuista lasten sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisyn toimintasuunnitelmaa. Tämä sisälsi myös arvion siitä, millä tavoin kaupunki voi olla mukana saattamassa näitä törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön omaavia tekoja rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Valitettavasti aloitteen allekirjoitti vain 17 muuta valtuutettua, Perussuomalaiset ainoana yhtenäisenä ryhmänä. Ongelma keskittyy erityisesti Helsinkiin, jonka tulisi puuttua asiaan viipymättä ja osoittaa, että tätä brutaalia perinnettä ja kulttuurin osaa ei Suomessa hyväksytä.

PerusNaiset Helsinki peräänkuuluttaa yhteiskunnallista vastuuta lasten ja nuorten terveydestä, hyvinvoinnista ja heidän oikeudestaan määrätä omasta kehostaan.

Ajankohtaista aiheesta:

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/kouluterveyskysely-yli-50-suomessa-syntynytta-tyttoa-on-ymparileikattu/

https://thl.fi/fi/-/kouluterveyskysely-suomessa-vahan-tyttoja-joiden-sukuelimet-on-ymparileikattu-osa-ei-osannut-vastata-kysymykseen

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/nain-thl-haivytti-uutisen-laajasta-ihmisoikeusloukkauksesta/

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/09/02/kehoni-on-minun

Lisätietoja:

PerusNaiset Helsinki ry

Nina Strandén

puheenjohtaja

040-8256326

Tiedote 10.6.2020

Hallituksen 5.6.2020 eduskunnalle antama vuoden neljäs lisätalousarvioesitys lisää valtion menoja siten, että nettolainanotto nousee kuluvana vuonna 18,8 miljardiin euroon. Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan voimakkaasti, työllisyys heikkenee, työttömyys lisääntyy ja lomautukset jatkuvat. Kokonaiskuva julkisen talouden tilasta on perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvosen mukaan pysäyttävä.

Samaan aikaan sosiaali- ja terveydenhoitomenojen nopea kasvu kiristää entisestään kuntien taloutta ja vaikeuttaa jo peruspalveluiden järjestämistä. Myös koronakriisistä ja siihen varautumisesta aiheutunut patoutunut palvelutarve on hoitojonoissa odottamassa jatkotoimia. – Kiireettömiä aikoja on siirretty ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on olleet ”korona-horroksessa” koko kevään ajan, kun epidemiaan on varauduttu. Nyt näitä hoitojonoja on alettava purkaa ja se tulee vaatimaan paljon resursseja, Juvonen sanoo.

Velanottoa ja tulevia veronkiristyksiä

Velkaa otetaan ja sitä käytetään. Juvosen mielestä vaikuttaa siltä, että velan otolle ja sen jakamiselle ei nyt ole rajoja. Rahaa kauhotaan eri suuntiin, mutta suunnitelmallisuus ja logiikka uupuu. – Hallituksen tulisi nyt pian huomata, että vaikka velka on näennäisen halpaa, niin sitä ei enää voi ottaa kuin aidosti kannattaviin sijoituksiin. Toiminta vaikuttaa hyvin lyhytnäköiseltä ja tyyli laahata asioiden perässä jatkuu

– Suomi on nyt, jos koskaan, todellisen priorisoinnin edessä. Kaikista ei-välttämättömistä menoista tulee pidättäytyä ja kaikki toissijaiset toimet lopettaa. Syksyn budjettiriiheen on löydyttävä kasa aidosti vaikuttavia toimenpiteitä, joilla taloutta lähdetään tasapainottamaan. Toimien on oltava tänä aikana korostuneesti kotimaista tuotantoa ja työvoimaa suosivia ja kansallisen etumme mukaisia. Kansalaisten oikeudentajun rajat tulevat helposti vastaan ja silloin lupaukset punnitaan ja kokonaiskuva selviää, Juvonen huomauttaa.

– Nyt tulisi olla selvä näkymä siitä, millä toimin koronasta aiheutunutta laskua lähdetään maksamaan. Hallituksen tulisi päättää kuntataloutta tukevista toimenpiteistä jo ennen syksyä. Laskua ei saa maksattaa eläkeläisillä, vanhustenhoidossa, omaishoidossa, eikä saattohoidossa ja hoitajamitoitus on saatettava maaliin. Velkaraha on priorisoitava oikeudenmukaisesti, eikä valtavalla velanotolla tule ”ostaa” seuraavien gallupien tuloksia tai vaalivoittoja.

Koronan toinen aalto

– Myös suunnitelmat sen varalta, että koronavirusepidemian toinen aalto syksyllä Suomea kohtaa, tulisi olla jo pitkällä. Eri skenaarioihin on syytä olla varautunut ja vahingoista viisastunut. Koronaviruksen aiheuttamalla uudella aallolla olisi jälleen hyvin merkittäviä vaikutuksia Suomen talouskehitykseen ja julkisiin menoihin. Näihin tulee varautua huolellisesti juuri nyt, kun sekä valtiovalta että ihmiset itse alkavat purkaa rajoituksiaan kesää vasten.

Lisätietoja:
050 531 1108
Arja Juvonen (ps.)
Kansanedustaja

TIEDOTE 9.6.2020

Euroaluetta koettelee ennennäkemätön talouskriisi. Koronapandemia on syössyt Euroopan vakavaan taantumaan, joka kurittaa etenkin pahasti velkaantuneita euromaita.

”On huomattava, että kyseessä on kaksi eri asiaa: koronan vaikutukset jäsenmaiden talouteen sekä koronaa edeltänyt tilanne. Esimerkiksi Italian kohdalla velkaantuneisuus ei johdu koronakriisistä, vaan jo vuosia jatkuneesta holtittomasta taloudenpidosta ennen koronaa. Nyt nämä maat yrittävät saada paremmin asiansa hoitaneet maat maksumiehiksi koronakriisin varjolla”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.

Italiassa talouskriisi on lisännyt myös EU- ja eurovastaisuutta, koska maa kokee jääneensä yksin taloudellisten ongelmiensa kanssa.

”Italia on yksi euroalueen suurimmista talouksista velkaantuneisuudestaan huolimatta. Maan irtautuminen yhteisvaluutasta saattaisi johtaa koko euroalueen hajoamiseen. Yhteisvaluutan lisäksi maiden maksunvälitysjärjestelmät ovat voimakkaasti integroituneita. Kysymys kuuluu, mitä tapahtuu, jos euroalue hajoaa ja euromaat ottaisivat omat valuuttansa uudestaan käyttöön. Onko Suomi varautunut tähän skenaarioon: onko meillä valmius ottaa käyttöön oma valuutta sekä hoitaa tilisiirrot ja korttimaksut?”, Antikainen kysyy.

Euroopan komissio yrittää pelastaa tilannetta esittelemällään 750 miljardin euron pelastuspaketilla, josta 500 miljardia euroa on suoraa tukea ja 250 miljardia euroa lainaa.

”On huomattava, että vaikka Italiassa valtio on köyhä, yksittäiset kansalaiset eivät ole köyhiä. Jos valtio ei pysty sopeuttamaan menojaan, se voi itse kerätä niihin lisää veroja. Sen sijaan Suomen ei kuulu toimia myös toisen jäsenmaiden sosiaalitoimistona. Meidän ei pidä antaa senttiäkään talouttaan huonosti hoitaneille maille! Tällä menolla suomalaiset ovat hallituksen hyväksymässä velkavankeudessa maksamassa eteläeurooppalaisten velkoja vielä sukupolvien ajan. Tällaista perintöä ei missään nimessä saa jättää jälkipolville”, Antikainen vaatii.

Euroalueen voimakas integraatio näyttäytyy suomalaisten arjessa sekä yhteisvaluuttana että esimerkiksi maksunvälitysjärjestelmien kautta. Suomen Pankki lopetti maksuliikenteen käsittelyn eli clearingin marraskuussa 2013, minkä jälkeen siirryttiin euroalueen yhteiseen järjestelmään.

”Suomalaisten maksuliikenteen hoitava järjestelmä ei ole fyysisesti suomalaisten hallussa. Vakava häiriö maksunvälityksessä heijastuisi välittömästi miljoonien suomalaisten elämään ja halvaannuttaisi pahimmillaan elinkeinoelämän lähes täysin. Suomi tarvitsee ehdottomasti varajärjestelmän, jonka palvelinkeskukset sijaitsevat Suomen maaperällä. Käteisen käyttö vähenee vuosi vuodelta eivätkä kortit ja tilisiirrot toimi ilman verkkoyhteyksiä. Laaja verkkohyökkäys voisi pahimmillaan pysäyttää kotimaisen maksuliikenteen täysin. Tarvitsemme Suomeen valmiuden selvitä kotimaan maksuliikenteestä tarvittaessa omin voimin”, Antikainen painottaa.

Edustaja Antikainen on jättänyt kirjalliset kysymykset koskien Suomen varautumista sekä euroalueen hajoamiseen että maksuliikenteen häiriöihin.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
Kansanedustaja
050 514 3140

TIEDOTE 8.6.2020

Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen teki tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy poliisin osallistumisesta mielenosoituksiin kesken virkatehtävien. Kaksi vanhempaa konstaapelia kuvattiin Senaatintorin mielenosoituksessa keskiviikkona mielenosoittajien kylttien ja iskulauseiden kanssa.

– Luottamus poliisiin on kansalaisten keskuudessa korkealla. Suomessa poliisi on nähty puolueettomana virkamiehenä, jonka toiminta perustuu lakiin. Mielestäni ei ole soveliasta, että poliisi osallistuu virkapuvussa mielenosoitukseen riippumatta siitä, kuinka hyvästä asiasta on kysymys. Ne poliisit, jotka haluavat osallistua mielenilmauksiin, voivat tehdä sen siviilinä ilman virkapukua, Rantanen kertoo.

Senaatintorin mielenosoitukseen osallistui poliisin arvion mukaan yli 3 000 henkilöä. Koronavirustilanteen vuoksi tällä hetkellä yli 500 henkilön kokoontumiset ovat kokonaan kielletty. Poliisilta kesti kuitenkin yli tunti keskeyttää mielenosoitus.

– Peli olisi pitänyt viheltää heti poikki, kun selvisi, että osallistujia on liikaa. Kaikilla on oikeus osoittaa mieltä, mutta valitettavasti korona ei katso hyviä aikomuksia tarttuessaan, Rantanen sanoo.

Kirjallisessa kysymyksessään Rantanen tiedustelee, miten asiasta vastaava ministeri aikoo varmistaa, että jatkossa poliisi pidättäytyy osallistumasta mielenilmauksiin virkatehtävissä ollessaan.

– Poliisilla ei ole tarvetta tehdä politiikkaa virkatyössään. Ottaen huomioon sisäministeriön tilanteen, on aivan varmaa, että poliisin toimintaa kuitenkin politisoidaan tällä kaudella. Toivon lämpimästi, että suomalainen poliisi pysyy sellaisena kuin se on ja pitää leijonansa edelleen riippumattomana, arvostettuna ja kirkkaana, Rantanen päättää.

“Kirjallinen kysymys poliisin osallistumisesta mielenosoituksiin

Eduskunnan puhemiehelle

Helsingin Senaatintorilla järjestettiin 3.6.2020 klo 17 mielenosoitus, johon osallistui poliisin arvion mukaan yli 3 000 henkilöä. Mielenosoituksen taustalla oli muun muassa halu reagoida Yhdysvaltain tapahtumiin. Poliisi huomautti Twitterissä pian mielenosoituksen alkamisen jälkeen, että Senaatintorilla on enemmän ihmisiä kuin tämänhetkiset kokoontumisrajoitukset sallivat. Aluehallintovirastojen mukaan 50–500 henkilön tilaisuuksia voi järjestää, jos järjestelyissä noudatetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön 14.5.2020 antamaa ohjetta koronavirustartuntojen ehkäisemisestä ja julkisten tilojen käytöstä. Ohjeessa mainitaan mm. turvaetäisyyksistä, jotka eivät tapahtumasta saatujen kuvien perusteella täyttyneet.

Kello kuuden aikaan alkuillasta poliisi kertoi Twitterissä, että se on kehottanut mielenosoituksen järjestäjiä päättämään tapahtuman kohonneen koronavirustartuntariskin vuoksi. Poliisin mukaan järjestäjä kuulutti tämän jälkeen yleisölle mielenosoituksen päättyneen. Seitsemän aikaan illalla poliisi tiedotti ihmisten liikkuvan edelleen kulkueena Punavuoren ja Ullanlinnan alueella.

Mielenosoituksen jälkeen mediassa lähti leviämään kuvia, joissa kaksi mielenosoitusta valvonutta vanhempaa konstaapelia osallistuivat mielenilmaukseen pitämällä mielenosoittajien kylttejä ja olemalla kuvauskohteina ennen tilaisuuden keskeytystä.

Suomalaisen poliisin luottamus on korkealla kansalaisten keskuudessa. Tämä johtunee pitkälti siitä, että suomalainen poliisi on puolueeton virkamies, joka perustaa toimintansa lakiin sekä on riippumaton ja tasapuolinen. Tähän luottamukseen ja puolueettomuuden kuvaan ei sovi se, että poliisi osallistuu virkapuvussa mielenilmaukseen riippumatta siitä, millaisesta asiasta on kysymys. Ne poliisit, jotka haluavat osallistua mielenilmauksiin, voivat tehdä sen siviilinä ilman virkapukua.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miksi 3 000 henkilön mielenilmauksen annettiin jatkua yli tunnin ennen sen keskeyttämistä aikana, jolloin yli 50 henkilön kokoontumisilla on rajoituksia ja yli 500 henkilön kokoontumiset on kielletty, miksi poliisi, jonka tehtävänä mielenosoituksessa on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito sekä kokoontumisrajoitusten valvonta, esiintyy mielenosoittajien kylttien kanssa ja millä tavoin ministeri aikoo varmistaa, että jatkossa poliisi pidättäytyy osallistumasta mielenilmauksiin virkatehtävissä ollessaan?

Helsingissä 08.06.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Mari Rantanen [ps]”

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

TIEDOTE 5.6.2020

Valtioneuvosto piti tänään perjantaina tiedotustilaisuuden, jossa kertoi lausuntokierrokselle lähdössä olevasta sote-esityksestään.

”Viime kauden lopulla ja tämän kauden alussa nykyiset hallituspuolueet korostivat sote-uudistuksen parlamentaarista valmistelua. Nyt lausuntokierrokselle lähdössä oleva esitys on kuitenkin raakile, jota ei näytetty oppositiolle missään vaiheessa ennen lausuntokierrokselle lähettämistä. Parlamentaarinen valmistelu tuntuu rajoittuvan niihin asioihin, joita hallitus ei saanut itse ratkaistua, eli keskeisiltä osin maakuntien rahoitusmalliin”, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen pohtii.

Viime kauden sote-mallista jätettiin pois kokoomuksen valinnanvapausmalli, mutta se sisältää keskustan maakuntamallin entisestään paisutettuna.

”Hallitusohjelmassa puhuttiin 18 maakunnasta, nyt maakuntia on 21 + Helsinki erillisenä. Viime kauden sote-mallin keskeinen ongelma oli maakuntien liian suuri määrä. Tästä seurasi se, ettei kaikkien maakuntien asukas- ja rahoituspohja ollut riittävä. Nyt hallitus kuitenkin laittoi mallinsa lausuntokierrokselle jättäen rahoituspuolen avoimeksi. Rahoitus olisi pitänyt miettiä ennen lausuntokierrosta ja kysyä perustuslakivaliokunnan kantaa etukäteen, jotta ei tehtäisi taas turhaa työtä. Eivätkö hallituspuolueet muista, että viime kauden sote-malli kaatui nimenomaan rahoitukseen”, Juvonen ihmettelee.

Juvosen mukaan vaarana onkin edelleen se, että malli kaatuu perustuslaillisiin ongelmiin, ellei ongelmia pohdita ja niihin etsitä ratkaisuja etukäteen.

”Tiedotustilaisuuden loppuvaikutelma oli se, että hallitus suhtautuu rahoitukseen ja verotukseen pikkuasioina, joihin kyllä keksitään ratkaisut myöhemmin. Kuntien ja sairaanhoitopiirien talous on kuitenkin jo nyt tiukalla ja koronakriisin synnyttämä hoitovelka kasvaa koko ajan. Sairaanhoitopiirit ja kunnat tarvitsevat lisärahoitusta selvitäkseen. Isot organisaatiomuutokset eivät myöskään ole ilmaisia. Kun osana esitystä on vielä nykyisten ulkoistamissopimusten mitätöinti, on varmaa, että rahoitus ja perustuslain mukaisuus tulevat muodostumaan esityksen keskeisiksi ongelmiksi”, Juvonen huomauttaa.

Myös kokonaisuuden arvioiminen on vaikeaa ja aikataulu on vaarassa muodostua haasteelliseksi.

”Lausunnot on pyydetty syksyyn mennessä, hallituksen esityksen pitäisi valmistua jouluun mennessä ja koko sadan lain paketin pitäisi tulla voimaan ensi vuoden puolessavälissä. Nyt lausunnoille lähti kuitenkin vain noin puolet kokonaispaketista. Tämä asettaa suuria haasteita asiantuntijoille, kun heidän pitäisi pystyä arvioimaan yksittäisiä lakeja kokonaisuudesta irrallisena. Aikataulu uhkaakin muodostua erittäin ongelmalliseksi, ja pahimmillaan tulossa on kevään 2019 toisinto, kun lakeja yritettiin juntata läpi keskeneräisinä ja ne kaatuivat lopulta perustuslakivaliokunnassa”, Juvonen varoittaa.

Juvonen näkee hallituksen sote-esityksessä myös uudistuksia, jotka oikein toteutuessaan ovat hyviä ja tervetulleita.
”Oppilashuollon kuraattori- ja psykologipalveluiden siirtyminen sivistystoimesta sotepuolelle voi helpottaa merkittävästi lasten ja nuorten avuntarpeeseen vastaamista ja tarvittaviin jatkotoimiin siirtymistä. Tämä tietysti edellyttää sen, että tarvittavat resurssit jatkotoimissa on olemassa.”

Lisätietoja:
Arja Juvonen
kansanedustaja
050 531 1108

TIEDOTE 5.6.2020

Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen kysyy, onko valmiuslain terveydenhuollon henkilöstöä koskevat asetukset enää perusteltuja. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön oikeutta vuosilomiin, ylityörajoihin ja irtisanoutumiseen on rajoitettu valmiuslain perusteella.

– Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ilmoituksen mukaan hoidossa on valtakunnallisesti tällä hetkellä 51 koronapotilasta, joista kahdeksaa hoidetaan teho-osastolla. Tällainen määrä potilaita pystytään hoitamaan terveydenhuollossa ilman poikkeusaikojen erityisvalmiuksiakin, Rantanen kertoo.

Hidastuneen epidemiatilanteen vuoksi rajoituksista on välttämättömyysperiaatteen mukaisesti pystytty luopumaan hyvin nopeallakin aikataululla. Esimerkiksi Uudenmaan rajoitustoimenpiteet lopetettiin etuajassa ja koulut avattiin ennen kesälomien alkua.

– Miksi terveydenhuollon henkilöstöä pidetään yhä löysässä hirressä? Herää kysymys, toteutuuko valmiuslain välttämättömyysperiaate tilanteessa, jossa muista rajoituksista on pystytty luopumaan, Rantanen sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eilisessä tilannekatsauksessa kerrottiin, että epidemiatilanne on Suomessa edelleen hidastunut.

– Nähdäkseni valtioneuvoston ja oikeuskanslerin on katsottava, pitääkö valmiuslain toimet purkaa ja epidemian kiihtyessä tarvittaessa perustaa uudelleen. Vaikka epidemian kiihtyminen on riski, ei valmiuslakia pidä käyttää “varmuuden vuoksi”, ei tähän asti, eikä jatkossakaan, Rantanen päättää.

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

Tiedote 2.6.2020

Eduskunta hyväksyi tiistaina hallituksen esityksen ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta. Muutoksella laajennettiin väliaikaisesti kansainvälistä suojelua hakeneen työnteko-oikeutta. Työnteon aloittamista rajoittava karenssiaika poistettiin sellaisilta kansainvälistä suojelua hakeneilta, joilla on lain voimaan tullessa kansainvälistä suojelua koskeva asia vireillä joko Maahanmuuttovirastossa tai hallintotuomioistuimessa.

Myös työnteko-oikeuden kestoa laajennettiin niin, että oikeus työskennellä jatkuu täytäntöönpanokelpoisesta maastapoistamispäätöksestä huolimatta niin kauan kuin ulkomaalaiselle annetaan vastaanottopalveluja.

– Hallituksen esitys on puhtaasti ideologinen. Se sotkee sekä turvapaikkajärjestelmään kuin myös työperäiseen maahanmuuttoon liittyvät prosessit. Muutos murentaa entisestään turvapaikkajärjestelmän uskottavuutta, eikä kannusta kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita noudattamaan paluuvelvoitettaan ja poistumaan maasta, kritisoi perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.

Juvonen kysyikin tänään eduskunnan täysistunnossa, että, miten hallitus voi antaa tällaisen signaalin laittomasti maassa oleville ja miksi hallitus haluaa pitää laittomasti maassa oleskelevat Suomessa.

Se ei ole kenenkään etu, Juvonen totesi keskustelun päätteeksi.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
Kansanedustaja
050 5311 108

TIEDOTE 2.6.2020

Al-Holin leiriltä saapui sunnuntaina Suomeen kolmen naisen ja yhdeksän lapsen ryhmä. Jihadistinaisten paluu Suomeen tuskin tuli monille yllätyksenä, sen sijaan erikoisempaa oli ulkoministeriön tiedotuslinja.

”Ensin ulkoministeriön alivaltiosihteeri Pekka Puustinen kertoi sunnuntai-illan tiedotustilaisuudessa, että Suomeen saapuneet henkilöt ovat paenneet leiriltä ja saapuneet Turkkiin omatoimisesti. Alivaltiosihteerin mukaan ulkoministeriö tarjosi Turkkiin saapuneille henkilöille vain matkustusasiakirjat. Maanantaina ulkoministeri Pekka Haavisto kuitenkin myönsi, että osaa Suomen viranomaiset ovat avustaneet heitä rajan ylityksessä. Suomalaisviranomaisten osuuteen operaatiossa on saatava selvyys ja tästä on kerrottava sekä eduskunnalle että kansalle rehellisesti”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii.

Sen lisäksi, että vähintään epäselväksi jää, mikä Suomen viranomaisten osuus operaatiossa todella oli, epäselväksi jää, kenen maksettavaksi kulut jäävät.

”Kun Suomen osuus operaatiossa tuntuu muutenkin olevan vielä tarkentumassa, on mahdollista, että myös operaation kulut ovat tarkentumassa. Alivaltiosihteeri Puustinen kertoi tiedotustilaisuudessa, että tulijat maksavat itse oman matkansa kulut. Asian selvittämiseksi olen tehnyt kirjallisen kysymyksen, jossa kysytään muun muassa sitä, paljonko tästä palautusoperaatiosta aiheutui Suomelle kustannuksia”, Antikainen kertoo.

Palautusoperaation yksityiskohtien lisäksi epäselväksi jää, miten jihadistinaisten mahdollisesti jo tekemiin rikoksiin sekä heidän aiheuttamaansa terroriuhkaan Suomessa suhtaudutaan.

”Suomi auttoi jihadistinaiset rajan yli ennen kuin paikallinen tuomioistuin ehti tutkia koko asiaa. Suojelupoliisi on arvioinut, että naiset todennäköisesti tulevat jatkamaan terroristista toimintaa Suomeen palattuaan. Suomi on tähän mennessä ollut harvinaisen hampaaton tuomitsemaan ketään terrorismirikoksista. Vaikuttaa myös siltä, että aktiivisuus tutkia näitä rikoksia ei ole kovin korkea. Tähän on tultava muutos, Suomen on tutkittava näiden jihadistien mahdollisesti jo tekemät hirmuteot sekä varmistettava, että he eivät pääse jatkamaan toimintaansa ja radikalisoimaan muita Suomessa”, Antikainen painottaa.

Antikainen on jättänyt maanantaina eduskunnassa palautusoperaatiota koskevan kirjallisen kysymyksen.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
Kansanedustaja
050 514 3140

TIEDOTE 29.5.2020

Tilastokeskuksen julkaisemasta viime vuoden rikos- ja pakkokeinotilastosta käy ilmi, että viime vuonna selvitetyistä 1056 raiskausrikoksesta 397 tapauksessa epäilty oli ulkomaalainen. Lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset olivat lisääntyneet peräti 413 tapauksella ja 26,9 % epäillyistä oli ulkomaalaisia, kun edellisvuonna osuus oli 19 prosenttia.

”Ulkomaalaisten osuus epäillyistä on huomattavan korkea ja prosenttiosuus on voimakkaassa nousussa. Lähes 38 prosenttia epäillyistä raiskaajista oli ulkomaalaisia, kun edellisvuonna osuus oli vain 27 prosenttia. Erityisen huolestuttavaa oli lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten voimakas kasvu, sekä prosentuaalisesti että määrällisesti. Raiskausepäilyt painottuvat voimakkaasti tiettyjen maiden kansalaisiin. Kun afrikkalaistaustaisten ja Lähi-idästä tulleiden miesten rikollisuustaso oli 17-kertainen verrattuna syntyperäisiin suomalaisiin, asiaa ei enää voi selittää parhain päin, vaan tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä. On käsittämätöntä, ettei valtiovalta ole herännyt tähän tilanteeseen”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee.

Suurin ryhmä epäillyistä oli irakilaiset (114), seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat afgaanit (60), iranilaiset (25) ja somalit (24).

”Irakista on tullut Suomeen turvapaikanhakijoina lähinnä nuoria miehiä. Samaan aikaan konfliktialueilla heikoimmassa asemassa olevat naiset ja lapset eivät pysty matkustamaan Suomeen. Sen sijaan, että auttaisimme hädänalaisimpia, autamme heitä, jotka pystyvät vahvimman oikeudella pakenemaan kotimaistaan ja tulemaan Suomeen. Turhan moni näistä henkilöistä kuitenkin kiittää suomalaista yhteiskuntaa vieraanvaraisuudesta raiskaamalla tai syyllistymällä muihin rikoksiin. On selvää, että suomalaiset rangaistukset eivät toimi näille henkilöille minkäänlaisena pelotteena”, Antikainen pohtii.

Tehokkain pelote olisi Antikaisen mukaan tieto siitä, että tuomiosta seuraisi automaattisesti paluu kotimaahan.

”Henkilö, joka pakenee ulkomailta Suomeen väittäen tarvitsevansa suojelua, mutta sitten raiskaa suomalaisia, ei kuulu Suomeen. Turvapaikkaan ei kuulu oikeus vaarantaa vastaanottavan yhteiskunnan turvallisuutta. Tällaisille henkilöille tulisi tehdä kristallinkirkkaasti selväksi, että jos olette Suomessa, joko noudatatte Suomen lakeja tai palaatte kotiin. Varmin tapa hillitä ulkomaalaisten rikollisuutta on se, että kaikista väkivalta- ja seksuaalirikoksista säädetään oheisseuraamukseksi oleskeluluvan menettäminen tai turvapaikkastatuksen peruminen sekä automaattinen karkotus. Erityisesti Suomen kansalaisuuden saamisen edellytykseksi tulee säätää nuhteettomuus ja puhdas rikosrekisteri”, Antikainen vaatii.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
Kansanedustaja
050 514 3140

Mielipidekirjoitus 29.5.2020

Korona on riepotellut jo muutaman kuukauden ajan Euroopan ja Suomen taloutta oikein olan takaa. Maiden pitää räpiköidä vielä pitkään ennen kuin pää on turvallisesti pinnan yläpuolella. Vahvemmat ja viisaammat pärjäävät tässäkin asiassa paremmin. Vahva taloustilanne kriisiä edeltäneeltä ajalta antaa voimaa ja oikeat poliittiset päätökset edustavat viisautta. Valitettavasti Suomen tilanne ei ole häävi. Viime vuosien talouskasvu on ollut eurooppalaisessa vertailussa pohjakastia, eikä politiikan keinoin ole löydetty ratkaisuja myöskään pitkään tiedostettuihin haasteisiin esimerkiksi työllisyyden tai soten osa-alueilla. Suomi on velkaantunut huolestuttavaa vauhtia 2000-luvulla eikä rakenteellisiin ongelmiin ole löydetty kestäviä ratkaisuja. Velkataakka tulee koronan seurauksena paisumaan väistämättä ja jo olemassa olevat poliittiset haasteet räjähtämään käsiin nykymenolla. Hallituksen koronapäätöksentekoakin on leimannut sekavuus ja ennakoinnin puute. Kriisistä nouseminen edellyttää ryhtiliikettä hallitukselta monin tavoin. Nyt on aika tarkastella mikä toimii ja mikä ei ja luotsata sitä kuuluisaa Suomi-laivaa kohti parempaa tulevaisuutta.

Yksi olennainen uudelleentarkastelun kohde on Suomen eurooppapolitiikka. EU on käynyt läpi valtavan muodonmuutoksen siitä, kun Suomi päätti hypätä mukaan kelkkaan viime vuosituhannen loppupuolella. Asiansa paremmin hoitaneet jäsenvaltiot ovat joutuneet kasvavissa määrin pelastamaan ongelmissa rypeviä jäsenmaita. Kuilu pohjoisen ja eteläisen euroalueen välillä on kasvanut. Lisäksi unionin laajentumisen myötä niin sanottujen nettosaajien määrä on lisääntynyt ja maksajien lasku kasvanut. Koronan seurauksena käytännössä kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat enemmän tai vähemmän vaikeuksissa. Se miten pitkään ongelmat jatkuvat ja mikä on niiden, lopullinen hintalappu selviää vasta lähitulevaisuudessa. Tästä johtuen Suomen on päivitettävä eurooppapolitiikan linjaansa. Olemme pienenä jäsenmaana olleet kiltin nettomaksajan roolissa, joka ei vääryyksistä ärähdä ainakaan virallisia kanavia pitkin. Tarvittava rohkeus puolustaa Suomen etua on loistanut poissaolollaan. Tämä nähtiin taas kun EU-komissio esitti 750 miljardin euron elpymisrahastoa, josta 500 miljardia jaettaisiin tukina ja 250 miljardia lainoina. Kaupan päälle rahojen jakoon ja käyttöön liittyen ilmassa on paljon kysymysmerkkejä rahojen nyhtämisestä puhumattakaan. Nousevatko jäsenmaksut vai alkaako EU perimään veroja? Näihin kysymyksiin odotetaan kuumeisesti vastauksia. On sanomattakin selvää, että Suomi ottaa tässä miljardeja euroja takkiin.

Mutta mitä tekee Suomi? Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd) totesi yllättyneensä siitä, kuinka suuri osa komission esittämästä rahoituspaketista on tukia, joita ei tarvitse maksaa takaisin. Tanska, Ruotsi, Hollanti ja Itävalta vastustivat esitystä, mutta Suomi ei. Nämä maat tulevat todennäköisemmin asettamaan omia ehtojaan rahoituspakettiin liittyen. Ne eivät purematta tule nielemään rahan lappaamista etelän pelastamiseksi. Mutta mitä tekee Suomi? Jatkammeko perinteisellä eurooppapolitiikan linjallamme ja hyväksymme mukisematta kaiken ja maksamme laskut kiltisti sitä mukaa kun niitä tupsahtelee? Onko loputtoman nettomaksajan tie se minkä suomalaiset äänestäjät ovat ansainneet? Tähän on tultava muutos. Perussuomalaiset ovat ainoa selvästi EU-kriittinen eduskuntapuolue. Suomi tulee ottamaan koronan takia kymmeniä miljardeja lisää velkaa. Tässä tilanteessa emme voi hyväksyä miljardien heittämistä EU:n elvytyspakettiin. Äänestäjät ja veronmaksajat ansaitsevat parempaa eurooppapolitiikkaa.

Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja (ps)

TIEDOTE 29.5.2020

Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen teki huhtikuussa kantelun oikeuskanslerille koskien Suomen strategiaa COVID-19-epidemian vastaisessa toiminnassa. Kantelussaan erityisenä huolenaiheena Rantanen ilmoittaa valtioneuvoston käyttämien asiantuntijoiden lausunnoissa ilmi tulleen nk. laumaimmuniteetin hakemisen ja sen, onko tämä tartuntatautilain mukaista toimintaa. Mm. THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen on ollut sitä mieltä, että Suomi on rajoittanut viruksen leviämistä jo vähän liikaakin.

– Asiantuntijalausunnot ovat ristiriidassa tartuntatautilain kanssa, joka edellyttää yleisvaarallisen taudin leviämisen tehokasta estämistä, Rantanen sanoo.

Hallitus on joutunut korjaamaan myös omien virkamiestensä ulostuloja. Toukokuun alussa sosiaali- ja terveysministeriön koronatoimista vastaavan johtajan Pasi Pohjolan mukaan viruksen on levittävä väestössä, jotta poikkeustoimien oikeudelliset perusteet säilyisivät. Hämmennystä aiheutti myös valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen exit-työryhmän raportti, jossa puhutaan epidemian hallitusta muttei liian voimakkaasta hidastamisesta.

– Ministerit joutuivat kuorossa selittelemään, että virkamiehet eivät edusta hallituksen linjaa, joka on koronaviruksen leviämisen ehkäisy. Samalla kuitenkin esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kirsi Varhelan mielestä poliitikot ”käyttävät vähän eri sanoitusta” Suomen linjan viestimiseen, Rantanen kertoo.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti kertoo vastauksessaan ottaneen oma-aloitteisesti tutkittavaksi COVID-19-epidemian hoitoa koskevan päätöksenteon ja siinä käytetyn tietoperustan eri lakien näkökulmasta. Asian tutkimiseksi oikeuskansleri on pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriötä antamaan asiassa selvityksensä.

– On tärkeää, että oikeusvaltiossa voidaan käydä läpi hallituksen ratkaisujen lainmukaisuus. Epidemian hoidossa erityisesti yleisvaarallisen tartuntataudin osalta on oltava äärimmäisen tarkka, ettei tehtäisi ihmisten terveydelle haitallisia ratkaisuja, Rantanen päättää.

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

Lataa tästä oikeuskanslerin vastaus (pdf)

TIEDOTE 28.5.2020

Kansanedustaja Leena Meri kritisoi sosiaalisen median päivityksessään EU:n komission esittämää 750 miljardin euron elvytyspakettia, joka aiheuttaisi Suomelle miljardivastuut.

Komission esittämä elvytyspaketti toimisi EU-maiden yhteisvastuulla ja siitä osa annettaisiin suorana tukena jäsenmaille, osa lainana.

-Tähän asti EU:n keskeinen periaate on ollut, ettei se elä velaksi ja nyt sitä oltaisiin muuttamassa. Saajana ovat maat, joiden talous on heikossa kunnossa, kuten Espanja ja Italia sekä maat, joille kyseiset valtiot ovat paljon velkaa, kuten Ranska ja Saksa, Meri kertoo.

-Pohjoiset EU-maat, eli nettomaksajat, vastustavat komission esitystä – mutta mitä tekee Suomi? Suomi tekee harkintaa ja yhteistyötä. Eli pahoin pelkään, että Suomi tulee suostumaan tähän muiden maiden laskujen maksuun, vaikka omakin maksukyky on pahasti vaarantunut.

-Kyseessä on valtava päätös. Koko Suomen velat on reilut 100 miljardia euroa ja tässä ollaan päättämässä 750 miljardi euron paketista, Meri sanoo.

Liittovaltio perussopimuksia kiertämällä
-Suomen perustuslaki edellyttää, että omien kansalaisten perusoikeuksien turvaamiseen pitää olla varaa. Pystytäänkö näistä velvollisuuksista huolehtimaan, jos Suomi tähän suostuu? Minusta tällaisesta velkavankeudesta tulee pysyä poissa. Suomalaisten palvelut ja maksukyky ovat vakavassa vaarassa.

-Liittovaltio aiotaan perustaa käytännössä keittiön kautta vastoin perussopimusten muuttamista eli yhteisen velan kautta, Meri jatkaa.

Valtiosääntöoikeuden professori Leino-Sandberg pohti Ylen haastattelussa ajatusta siitä, että pitäisikö asian saada eduskunnalta 2/3 enemmistön hyväksyntä asian suuren mittaluokan vuoksi.

-Tämä on iso harppaus kohti liittovaltiota ja tätä ei tulisi missään tapauksessa hyväksyä. Ja joka tapauksessa tämä on sen kokoluokan asia, että hallitus tarvitsi päätökselle vahvan tuen. Pelkkä yksinkertainen enemmistö ei saa riittää näin suuressa asiassa, johon sitoudutaan hyvin pitkäksikin aikaa, Meri huomauttaa.

Väliaikaiset verot pysyväksi menoksi
Meri ei sulata myöskään kaavailtuja lisäveroja suomalaisille. Komissio nimittäin esittää, että EU keräisi jäsenmaksujen lisäksi muita tuloja verotuksen kautta. Esityksessä kaavaillaan muun muassa hiiliveroa, digiveroa ja muoviveroa sekä isompia päästökauppatuloja.

-Suomi maksaa jo nyt suuria summia jäsenmaksuja. Näiden jäsenmaksujen rinnalle tulevat ”väliaikaiset” verot eivät todellisuudessa olisi väliaikaisia, vaan jäisivät pysyviksi ja taas Suomen menot kasvaisivat. Suomella ei ole varaa hyväksyä näitä liittovaltiopyrkimyksiä, Meri kritisoi.

Leena Meri
Kansanedustaja
050 513 2330

—

TIEDOTE 28.5.2020

EU-komissio esittää EU-maille 750 miljardin euron kokoista elpymisrahastoa, jotta unioni toipuisi koronan aiheuttamasta talouskriisistä nopeasti. Elpymisrahastosta 500 miljardia jaettaisiin tukina ja 250 miljardia lainoina. Rahastosta merkittävä osa menee koronakriisistä pahimmin kärsineille Italialle ja Espanjalle.

”EU-komission ehdotus oli vielä pahempi kuin pelkäsin. Mukana on satoja miljardeja LAHJARAHAA, siis SUORAA TUKEA huonosti talouttaan hoitaneille maille. Bonuksena satoja miljardeja velkaa ja superbonuksena vielä EU-vero”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kauhistelee.

Suomen osuudesta ei ole vielä tietoa, mutta se tulee olemaan vähintään miljardeja euroja. Kaikkien vastuiden kanssa, joihin Suomi kirjoittanut nimensä, tulevat vastuut olemaan enemmänkin kymmeniä miljardeja kuin miljardeja.

”Olen tällä hetkellä kateellinen Iso-Britannialle. Sen ei tarvitse taata tai lahjoittaa puntaakaan talouttaan huonosti hoitaneille maille. Sen sijaan Suomi lahjoittaa ja takaa, kiitos hallituksen. Me Perussuomalaiset emme lahjoittaisi tai lainaisi senttiäkään. Hallituksen tulee alkaa valmistelemaan suunnitelmia EU:sta ja eurosta eroamisen varalle”, Antikainen vaatii.

Vihreiden puheenjohtaja ja sisäministeri Maria Ohisalo kerkesi heti tuoreeltaan ottaa kantaa elpymisrahastoon. Hän vaatii euron ja EU:n pelastamista.

”Vihreät haluavat pelastaa valuutan ja byrokraattisen virkakoneiston ihmisten sijaan. Suomen tulee pelastaa suomalaiset lapset ja nuoret EU:n ikuiselta velkataakalta”, Antikainen huomauttaa.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
Kansanedustaja
050 514 3140

TIEDOTE 26.5.2020

Ylen (27.5.2020) tietojen mukaan EU-komissio esittää EU-maille 750 miljardin kokoista elpymisrahastoa, jotta unioni toipuisi koronan aiheuttamasta talouskriisistä nopeasti. Elpymisrahastosta 500 miljardia jaettaisiin tukina ja 250 miljardia lainoina. Rahastosta merkittävä osa menee koronakriisistä pahimmin kärsineille Italialle ja Espanjalle.

”500 miljardin tuki tarkoittaa käytännössä lahjarahaa huonosti talouttaan hoitaneille Etelä-Euroopan maille kuten Italialle ja Espanjalle. On totta, että korona on iskenyt niihin pahiten, mutta he itse ovat hoitaneet jo vuosia talouttaan huonosti. Suomalaisen veronmaksajan rahat eivät ole tarkoitettu paikkaamaan huonosti talouttaan hoitaneiden maiden virheitä!”, Euroopan asioista päättävän Suuren valiokunnan varajäsen Sanna Antikainen laskee.

Osa lainojen takaisinmaksusta saatettaisiin hoitaa unionin yhteisillä veroilla, joista yksi olisi muovivero. Myös päästökaupan tuloja ja mahdollista hiilitullia voitaisiin käyttää lainan takaisinmaksuun.

”Unionin oma verotusoikeus tarkoittaa sitä, että unioni on menossa yhä kiihtyvällä tahdilla kohti liittovaltiota. Tässä on nyt Suomen itsenäisyyskin pelissä. Nyt on ratkaiseva hetki, kun pitää sanoa ei. Myöhemmin on turha enää pullikoida”, Suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Jani Mäkelä huomauttaa.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kutsui tukipakettia kunnianhimoiseksi vastaukseksi koronakriisiin: ”Nyt on Euroopan hetki näyttää”, hän totesi. Suomen osuus rahastosta ei vielä ole tiedossa.

”Suomen tilanne on nyt vakava. On suuri pelko, että Suomi joutuu antamaan miljarditolkulla suoraa tukea sekä takailemaan lainoja niin paljon, että edessä on ikuinen velkavankeus. On tärkeää, ettei hallitus mene missään tilanteessa hyväksymään komission ehdotuksia”, Antikainen ja Mäkelä päättävät yhdessä.

Lisätietoja:
Jani Mäkelä
Kansanedustaja
050-5122 269

Sanna Antikainen
Kansanedustaja
050 5143 140

TIEDOTE 26.5.2020

Yle kertoi maanantaina 25.5.2020 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin valittavan tohmajärveläisille maanviljelijöille myönnetyistä poikkeusluvista valkoposkihanhien ampumiseen satovahinkojen torjumiseksi. Poikkeuslupien mukaan 12 tohmajärveläistä tilaa saa ampua yhteensä 750 lintua syysmuuton aikana vuosina 2020 ja 2021. Valkoposkihanhet aiheuttavat satovahinkoja etenkin Itä-Suomessa levähtäessään pelloilla kevät- ja syysmuuttojen aikana.

”Valkoposkihanhien satovahinkoja korvataan jo yli miljoonalla eurolla vuosittain sen lisäksi, että syyskylvöistä on paikoitellen jouduttu luopumaan kokonaan lintujen syödessä oraat. Mitä tässä tilanteessa tekee Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri? Valittaa tarpeellisista poikkeusluvista. Tämä on suoranaista kiusantekoa viljelijöitä kohtaan”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen sanoo.

Valkoposkihanhi on suojeltu koko EU:n laajuisesti, mutta useat maat myöntävät poikkeuslupia metsästykseen satovahinkojen ja lentoturvallisuuden vuoksi. Tällä hetkellä laji on luokiteltu elinvoimaiseksi ja sen kannan arvioidaan kasvavan noin 10 prosentin vuosivauhtia.

”Olen jättänyt toimenpidealoitteen hanhien ampumisen sallivien poikkeuslupien laajemmasta myöntämisestä, koska muut kokeillut keinot ovat olleet tehottomia. Maanviljelijöillä on lintujen suhteen mitta täynnä sekä taloudellisten menetysten että hukkaan menneiden työtuntien vuoksi. Linnut tuhoavat yhtä lailla sekä ihmisravinnoksi aiotun viljan että karjan rehun, joten ongelma koskettaa hyvinkin laajaa joukkoa viljelijöitä. Emme voi antaa tilanteen päästä niin pahaksi, että maatilat lopettavat, koska muuttomatkalla olevat hanhet tuhoavat sadon vuosi toisensa jälkeen. Tässä ei ole kyse pelkästään maatilojen ahdingosta vaan myös kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri voisi vetää valituksensa takaisin ja keskittyä suojelemaan oikeasti uhanalaisia eläimiä”, Antikainen painottaa.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 25.5.2020

Valkoposkihanhien vuotuisen kevätmuuton alkaessa myös muuttoreittien varrella sijaitsevien maatilojen jokakeväinen ja -syksyinen piina alkaa. Venäjän tundralla pesivät hanhet levähtävät muuttomatkallaan Itä-Suomessa aiheuttaen samalla satojen tuhansien eurojen edestä satovahinkoja. Linnuille kelpaavat syötäväksi sekä viljan että heinän oraat, joten myös karjatilojen laitumet ja rehuksi aiotut niityt ovat vaarassa. Joillakin alueilla syyskylvöstä on jouduttu luopumaan kokonaan oraiden päätyessä hanhien suihin. Menetetystä sadosta voi hakea korvausta ELY-keskukselta, mutta monet maanviljelijät kokevat, että korvaukset ovat liian alhaisia suhteessa hanhien aiheuttamiin vahinkoihin. Korvauksia on maksettu vuodesta 2009 ja ne ovat nousseet vuosi vuodelta. Vuonna 2018 pelkästään valkoposkihanhien aiheuttamista satovahingoista maksettiin korvauksia 1,1 miljoonaa euroa, valtaosa siitä Pohjois-Karjalan alueelle.

”Valkoposkihanhien satovahinkoja korvataan jo yli miljoonalla eurolla vuosittain, hukkaan valuneista työtunneista puhumattakaan. Sadon menetys ei uhkaa pelkästään viljelijöiden toimeentuloa vaan myös kotimaista ruuantuotantoa, mikäli hanhia ei saada häädettyä pelloilta. Maanviljely on näillä leveysasteilla alkujaankin haastavaa lyhyen kasvukauden vuoksi ja sadat tuhannet pelloilla ruokailevat hanhet voivat pahimmillaan pilata koko sadon”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen huomauttaa.

Valkoposkihanhi on suojeltu EU-tasolla, mutta useat maat myöntävät poikkeuslupia sen metsästykseen satovahinkojen torjumiseksi ja lentoliikenteen turvaamiseksi. Suomessa poikkeuslupia on tänä vuonna myönnetty 12 tohmajärveläiselle viljelijälle, joilla on lupa ampua 20-40 lintua syysmuuton aikana vuosina 2020-2021. Laji on luokiteltu elinvoimaiseksi ja sen kannan arvioidaan kasvavan noin 10 prosentin vuosivauhtia. Suomessa pesiviä hanhia on BirdLife Suomen vuonna 2019 tehdyn laskennan mukaan noin 33 700, mutta Suomen läpi muuttavia lintuja on arvioitu olevan jopa puoli miljoonaa. Valtaosa Itä-Suomen satovahingoista onkin tundralle muuttavien lintujen tekosia, sillä Suomessa hanhet pesivät enimmäkseen rannikkoalueilla.

”Syysmuuton ajaksi myönnetyt muutamat poikkeusluvat ovat yhtä tyhjän kanssa, kun hanhet syövät oraat kevätmuuton aikana. Laji on elinvoimainen ja kanta on ollut kasvussa jo vuosia, joten metsästyksen sallivia poikkeuslupia tarvitaan huomattavasti enemmän, kun muut karkotuskeinot eivät näytä olevan riittävän tehokkaita. Monien maanviljelijöiden mitta on jo täynnä tätä jokavuotista riesaa. Näin asiat eivät voi enää jatkua”, Antikainen toteaa.

Edustaja Antikainen on jättänyt toimenpidealoitteen koskien valkoposkihanhien metsästyksen sallivien poikkeuslupien aiempaa laajempaa myöntämistä sekä satovahinkokorvausten nostamista todellisia kuluja vastaavalle tasolle.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

Perussuomalaiset Naiset vastustaa jyrkästi hallituksen aikeita taata lisää velkaa euroalueen kriiseihin. Käytännössä uusilla paketeilla lainoitettaisiin esimerkiksi Italiaa, pankkeja ja muiden maiden yrityksiä. Kaikki varat tulisi käyttää nyt oman kansan hyvinvointiin ja takausriskit minimoida.

Kaiken kaikkiaan Suomen vastuita ollaan kasvattamassa yli kahdella miljardilla eurolla monimutkaisten ”koronapakettien” kautta. Suomi ei tästä hyödy mitään, vaan varat menevät jo ennen koronaa asiat huonosti hoitaneille maille kuten Italialle ja sen velkojille.

Kyse ei siis ole duunareiden tai vaikka pienyritysten pelastamisesta. Kyseessä on jälleen kerran uusi osa euron murhenäytelmään, jossa etelän löyhä talouspolitiikka ja Eurooppalaiset pikavippipankit kohtaavat.

Kun asiaa kritisoi, syytetään nurkkakuntaisuudesta ja perustellaan, että vakaa euroalue on Suomen etu. Euroon ei olisi koskaan pitänyt liittyä. Suomessa on enää vain yksi eduskuntapuolue, joka suhtautuu rahaliittoon kriittisesti. Muut näyttävät haluavan tekohengittää euroa jatkossakin.

Euroalueen takaukset ovat aina riski. Kaikki tuskin toteutuvat, mutta satojen miljoonien tai jopa miljardien riskit ovat mahdollisia. Hoitajamitoitukseen lasketaan kuluvan reilut 200 miljoonaa vuodessa. Tänä vuonna hallitus haluaa taata 800 miljoonalla eurolla euroalueen koronapaketteja. Siinä vähän vertailupohjaa.

Koko maailman talous kyykkää syvään koronan vuoksi, mutta ennusteet huonommista ajoista olivat jo viime vuoden puolella tiedossa. Suomen tuleekin valmistautua euron hajoamiseen tai itsenäisesti siitä irtautumiseen. Neuvostoliittokaan ei ollut ikuinen. Ei ole eurokaan.

Itsenäiset kansat voivat tehdä hyvää yhteistyötä ja pitää huolta kansalaisistaan ilman yhteisvastuuta veloista. Tämä yhteisvastuu on EU:n omienkin sääntöjen vastainen, mutta EU on luonut säännöt sääntöjen kiertämiseksi. Tämä taas kertoo EU:sta kaiken oleellisen.

Lisätiedot:
Ritva ”Kike” Elomaa
050 512 0806

Tiedote 15.5.2020

Sekä Finnair että Suomessa lentoasemia operoiva Finavia ovat tiedottaneet ottavansa käyttöön 18.5.2020 alkaen maskipakon. Myös Teknologian tutkimuslaitos VTT julkaisi tutkimuksen maskien merkityksestä, jonka mukaan jo yksinkertainen kangasmaskin käyttö vähentää viruksen leviämistä. VTT:n asiantuntija Ali Harlin on kommentoinut, että maskien käyttö työmatkaliikenteessä on perusteltua. (Iltasanomat 15.5.2020)

Kun näin selvällä suomenkielellä todetaan maskiasiasta, niin mitä tekee hallitus? Se jatkaa kovapäisesti omaa selvitystään maskeista ja lupaa sen vasta kesäkuun lopulla. Tämä on ajan tappamista, eikä suinkaan viruksen, kansanedustaja Arja Juvonen kritisoi.

Maskien käyttö saa myös muilta tutkijoita kannatusta. Juuri ilmestynyt kirjallisuuskatsaus (Face Masks Against COVID-19: An Evidence Review) ja sen tutkijat suosittelevat maskien käyttöä.

Myös Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC:n ohella muiden muassa Yhdysvaltojen tautikeskus CDC ja Saksan liittovaltion Robert Koch -laitos ovat päätyneet suosittamaan maskien käyttöä julkisilla paikoilla. Nämä tutkimuslaitokset katsovat, että myös kankaasta valmistettu maski on tyhjää parempi vaihtoehto täydentämään muita koronaviruksen leviämistä ehkäiseviä toimia. Maskien käyttöä puoltavia tutkimusartikkeleita ovat julkaisseet myös arvostetut lääketieteelliset julkaisut, kuten Lancet. (HS 12.5.2020)

– Meillä ei ole syytä tuudittautua turvallisuuden tunteeseen. Koronavirus jyllää Suomessa ja sitä on estettävä. Maskit toimivat koronajarruna ja niiden puolesta puhuvaa tietoa on hyödynnettävä. Hallituksen on annettava suositus maskien käytöstä välittömästi. Aikaa ei ole hukattavaksi emmekä voi odottaa kesäkuun loppuun, Juvonen sanoo.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Tiedote 11.5.2020

Viime viikolla otsikoihin noussut uutinen koronakaranteenin rikkomisesta Espoon Nihtisillan vastaanottokeskuksessa, nosti uudelleen esille kysymyksiä, joihin ei aiemmista yrityksistä huolimatta ole hallitukselta vastausta saatu. Näihin kysymyksiin hallituksen tulisi omassa exit-strategiassaankin tietää vastaus, kun ihmiset alkavat jälleen liikkua vapaammin. Miten karanteenia velvoitetaan noudattamaan ja mitä seuraamuksia karanteenimääräysten rikkomisesta koituu?

Ministeriltä vastauksia pyytää Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen. Kysymys on jatkoa 10.3.2020 samasta aiheesta esitettyyn kysymykseen. – Kysyin jo tuolloin, miksi kansalaisille ei ole tarjolla selkeitä ja yksiselitteisiä toimintaohjeita karanteenin varalta ja mikäli rikkoo karanteenimääräystä, onko siitä seuraamuksia?

Puutteelliset ja ristiriitaiset toimintaohjeet herättivät kansalaisissa kysymyksiä jo tuolloin ja sama ongelma on olemassa edelleen. Vastauksessaan Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sdp) mainitsi karanteeniohjeista näin; ” Taudille altistunut, oireeton henkilö määrätään karanteeniin ja samalla annetaan viranomaisohjeet tartuntatautilain mukaisesti tehdyllä päätöksellä.”

– Siinä kaikki. Ohjeita oikeaoppiseen karanteeniin ei ole siis edelleenkään saatavilla ennen kuin altistus on todettu. Samaan aikaan, kun hengityssuojaimia ei riitä kaikille ja niiden käyttösuosituksetkin ovat ristiriidassa keskenään, taudille altistuu satoja ihmisiä kauppakeskuksissa päivittäin. Niin kauan, kun laajamittaista testausta ei lupauksista huolimatta saada tehtyä, tulisi ainakin karanteeniin määrättyjen henkilöiden ymmärtää levittävänsä vaarallista virusta, ja tietää, että ei ole hyväksyttävää osoittaa piittaamattomuutta tässä asiassa. Ihmisille tulee saattaa tietoon, että mikäli rikkoo karanteenimääräystä ja altistaa tietoisesti lukuisia ihmisiä tarttuvalle taudille, onko siitä seuraamuksia? Jollakin tähän vaaralliseen välinpitämättömyyteen on tartuttava, Juvonen sanoo.

Espoossa Nihtisillan vastaanottokeskuksessa on todettu jo yli sata koronavirustartuntaa ja vastaanottokeskus on ollut karanteenissa vappuaatosta lähtien. Tästä huolimatta sen asukkaista on tehty havaintoja mm. Sellon kauppakeskuksessa Espoossa. (YLE 6.5.2020)
Ylen haastattelema Nihtisillan vastaanottokeskuksestakin vastaava Luona Oy:n liiketoimintajohtaja Suvi Salonen myöntää, että karanteenin suorittamisessa on ollut haasteita. Salosen mukaan osa ihmisistä kokee olevansa oireettomia ja heidän on vaikea ymmärtää miksi pitäisi olla karanteenissa.

– Juuri tästä syystä ohjeiden tulee olla selkeitä ja yksiselitteisiä, eikä ainakaan jatkuvassa ristiriidassa keskenään. Ohjeiden on oltava kansalaisten tiedossa jo ilman virallista todettua altistumista virukselle. Kaikkien tulee tietää mihin altistuminen ja karanteeniin määrääminen velvoittaa, onko velvoite suositus vai käsky, ja kuinka tärkeä on määräyksiä noudattaa. Myös piittaamattomuudesta aiheutuva sanktio tulee määrittää ja saattaa ymmärrettäväksi kaikille, Juvonen jatkaa.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Tiedote 8.5.2020

Koronavirusepidemiaa on Suomessa pyritty hidastamaan väliaikaisin rajoitustoimin ja viivyttämään näin tautihuippua. Nämä viivytystoimet toimivat kuitenkin vain väliaikaisena jarruna ja niin kauan kuin virus on olemassa, se jatkaa kiertämistään. Koronaviruksen tappamiseen on siis kohdennettava kaikki resurssit. Sen tulee olla keihäänkärki, jolla menemme eteenpäin. Suomen oma rokotetuotanto on ehdottomasti käynnistettävä, esittää Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen, nostaen asian esiin myös kirjallisessa kysymyksessään.

Suomella oli omaa rokotetuotantoa yli sadan vuoden ajan, kunnes se päätettiin ajaa alas 17 vuotta sitten. Oman tuotannon ylläpitoa pidettiin pienelle valtiolle liian kalliina vaihtoehtona, mutta jo muutama vuosi myöhemmin, sikainfluenssarokotteen yhtäkkinen globaali kova kysyntä ja rokotteen saatavuusongelmat osoittivat kotimaisentuotannon tärkeyden myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Suomi sai tuolloin huomata marssijärjestyksen rokotekaupoissa.

– Koronarokotteelle tulee myös vielä kova kysyntä ja on mahdollista, että jos jäämme odottamaan valmista rokotetta globaaleilta markkinoilta, jäämme ostotilanteessa jalkoihin ja lopulta kokonaan ilman rokotteita.

– Yle uutisoi tänään, että suomalaisprofessoreilla on lähes valmis koronarokote ja, että Suomesta löytyy useampikin tuotantoon sopiva yritys. Kotimainen rokotetuotanto on siis käynnistettävä nopeasti uudelleen! Tuotantokapasiteetin arvioitiin riittävän jopa koko maan tarpeisiin, Juvonen sanoo.

– Hallituksen on syytä kiinnittää asiaan nyt pikaisesti huomiota ja tehdä tarvittavat päätökset, jotta emme tässäkin jäisi vain odottelemaan ja lopuksi toteamaan virheet tapahtuneeksi. Tähän on nyt suunnattava tarvittavat resurssit ja tuki. Koronaepidemia on yleisesti muuttanut ajatuksia kansainvälisten markkinoiden turvallisuudesta ja toimivuudesta. Jo huoltovarmuudenkin kannalta on syytä kääntää katseet meidän omiin kotimaisiin huippuasiantuntijoihin ja suomalaiseen teknologiaosaamiseen. Kotimaisen rokotetutkimuksen ja -tuotannon kehittäminen on investointi monellakin tapaa. Mitä nopeammin voimme koronaviruksen nujertaa ja yhteiskunta voi palata toimimaan normaalisti, sitä pienemmäksi lasku tästä kaikesta jää. Eikä mahdollinen ulkomainen rokotekaan ilmaiseksi syliin aikanaan markkinoilta tipahda. Kysyntä määrittelee markkinoilla hinnan myös hätätilanteessa.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Tiedote 6.5. 2020

Hallitus on kertonut tekevänsä selvityksen suojamaskien käyttöön liittyen. Selvityksen on sanottu valmistuvan kesäkuun loppuun mennessä.

Kansanedustaja Arja Juvonen kysyi kirjalliselta kysymyksellä jo 1.4.2020 hallitukselta viimeisintä saatua tietoa liittyen suojamaskien käyttöön ja suosituksiin sekä maskien käytöstä saatuun hyötyyn koronavirusepidemian ennaltaehkäisyssä. Kysymyksessä kysyttiin myös, että kenelle kaikille suojamaskeja suositellaan ja miten hallitus suhtautuu tutkijoiden viestiin siitä, että myös kansalaisten olisi hyvä käyttää suojamaskeja. Hän kysyi myös, miten kansalaisten on mahdollisuus saada itselleen suojamaskeja.

Suojamaskien ja hengityssuojien käytöstä koronavirusepidemian aikana on oltu montaa eri mieltä. Tämä on hämmentävää, sillä kautta aikojen kasvomaskilla on ollut suuri merkitys terveydenhuollossa infektioita torjuttaessa. Maskilla on suojattu hoitajaa, mutta myös potilasta, Juvonen toteaa.

Aasialaiset koronaviruksen johtavat tutkijat ovat suositelleet, että eurooppalaiset ja amerikkalaiset alkaisivat käyttää maskia koronaviruksen torjumisessa ja että suurin virhe on ollut, ettei maskeja ole käytetty. Tutkijoiden mukaan on maalaisjärkeä käyttää maskia koronaviruksen kaltaisissa pandemioissa, koska tauti leviää pisaratartuntana. THL ja STM on koronavirusepidemian aikana korostanut, että kasvomaski ei suojaa koronavirukselta vaan niistä saattaa jopa olla päinvastaisia seurauksia. Myöhemmin kuitenkin THL:jn johtaja Markku Tervahauta suositteli maskin käyttöä.

Ministeri Kiuru vastasi 28.4. 2020 kysymykseeni, että tiedon määrä koronainfektioista ja sen ehkäisystä esimerkiksi suojamaskien avulla lisääntyy koko ajan. Asiantuntijalaitokset kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos tutkivat tarkkaan muutoksia epidemian etenemisessä, ja uuden tiedon muodostumista muun muassa suojamaskien käytöstä. Ohjeet on päivitettävä tarvittaessa.

– Sosiaali- ja terveysministeriö tarttui toimeen ymmärtäen tärkeän kirjallisen kysymykseni villakoiran ytimen, hyvä niin. Ministeriön ohjeet ja suositukset ovat olleet sekavia ja sokerina pohjalla on myös THL:n johtaja Tervahaudan kannanotto maskien käytön suosittelemisesta.

En voi riemuita, että parempi myöhään kuin milloinkaan. Nyt olikin jo korkea aika saada vastauksia. Sen sijaan aikaa odotella kuukausi tolkulla selvitystä, ei ole. Tutkimusdataa varmasti löytyy riittävästi. Ministeriön tulee antaa tieto nopeasti.

Ministeriön tulisi myös aikaa säästääkseen todeta ihmisille yksinkertaisesti, että käyttäkää maskeja, jos teistä sille tuntuu. Maskien käyttö ei ole kiellettyä, vaan ne ovat myös maailmalla enemmän sääntö kuin poikkeus. Myös kotimainen maskituotanto on saatava käyntiin nopeasti, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen
kansanedustaja
050-5311 108

Tiedote 6.5.2020

Maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on jättänyt Suomen maatalouden tilaa koskevan toimenpidealoitteen. Hän vaatii aloitteessa, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin suomalaisen maataloustuotannon turvaamiseksi ja toimintaedellytysten vahvistamiseksi sekä kotimaisen ruoantuotannon riittävän omavaraisuuden varmistamiseksi myös kriisitilanteissa. Lisäksi hallituksen tulisi Elomaan mukaan laatia erityinen strategia maatalouden toimivuuden varmistamiseksi poikkeustilanteissa.

Hintakilpailu EU-alueella on kovaa ja maahamme virtaa edullisia elintarvikkeita ja kauppaliikkeet ottavat oman siivunsa hyödykkeiden kuluttajahinnasta. Tilojen määrä onkin vähentynyt tällä vuosituhannella hälyttävää tahtia.

-Suomen maatalous on ollut jo pitkään vaikeuksissa. Kyseessä ei ole uusi ilmiö. Tilanne on monilla tiloilla tiukka ja tulevaisuuden näkymät epävarmat. Lisäksi EU:n ympäristötavoitteet ja Brexit tuovat tummia pilviä suomalaisen maatalouden ylle, Elomaa toteaa vakavana.

Koronakriisi on nostanut huoltovarmuuden julkisen keskustelun kärkiaiheiden joukkoon. Ruoan saannin turvaaminen on noussut todelliseksi huolenaiheeksi koronan leviämisen seurauksena. Kriisi on osoittanut meille myös sen, että ruoan tuotannossa korkea omavaraisuusaste on valttia sillä globaalin kriisin kohdatessa tuontiruoan saannin varaan ei voi laskea.

-Jokainen lakkautettu tila heikentää huoltovarmuuttamme. Lisäksi kotimaisen ruoantuotannon vahvistaminen tarkoittaa lisää työpaikkoja ja talouskasvua Suomeen sekä puhdasta, turvallista, terveellistä, tuoretta ja laadukasta ruokaa suomalaisten ruokapöytiin, Elomaa sanoo.

-Maatalous ja ruoka-ala työllistää yli 300 000 suomalaista eli pelissä on monen leipä, hän muistuttaa.

Koronakriisin myötä ruoantuotannon omavaraisuuden merkitys on noussut aivan uudelle tasolle ja Elomaan mielestä Suomen on katsottava maataloutta nyt aivan uusin silmin. Hallituksen tulee alkaa välittömästi toimiin tilojen elinvoimaisuuden parantamiseksi. Hänen mielestään poikkeuksellisia olosuhteita varten on luotava toimiva strategia, joka turvaa ruoantuotannon toimintaedellytykset kaikissa tilanteissa.

-Suomen maatalous kieriskelee vaikeuksissa. Kriisitilanne on näyttänyt meille, kuinka tärkeä asia kotimainen ruoantuotanto on. Esimerkiksi kausityövoiman saanti tiloille poikkeustilanteessa on osoittanut miten huonosti täällä on varauduttu kriiseihin. Nyt ei ministerit saa nukkua ruususen unta vaan kotimaisen maatalouden toimintaedellytysten parantamiseksi pitää laittaa hihat heilumaan, Elomaa päättää.

Ritva ”Kike” Elomaa
puh. 050 512 0806

TIEDOTE 30.4.20

Perussuomalaiset Naiset vaatii, että naisvaltaisten alojen, kuten hoito- ja palvelualojen palkkoja tarkastetaan pikaisesti ylöspäin. PS-Naiset toteaa, että on valitettavasti tarvittu globaali koronakriisi näiden ammattikuntien arvostuksen nostamiseksi.

– Esimerkiksi hoitoalan työntekijöistä puhutaan aina kauniisti juhlapuheissa, mutta palkassa se ei näy. Jotta lähihoitaja tulee toimeen palkallaan, hänen on kerättävä tuntilistalle pyhäpäiviä, iltoja ja öitä, jotta edes inhimillinen palkka jäisi käteen, perussuomalaisten naisten puheenjohtaja Ritva ”Kike” Elomaa huomauttaa.

Palvelualat tärkeässä huoltovarmuusroolissa
PS-Naiset muistuttaa, etteivät työntekijät tule toimeen kauniilla puheilla, vaan arvostuksen tulee näkyä palkassa.

– Erityisessä palkkakuopassa ovat yksityisten palvelualojen työntekijät. Vasta tällaisen kriisin kohdatessa olemme huomanneet, miten jo huoltovarmuudenkin kannalta on tärkeää, että elintarvikkeiden jakeluketjussa on ihmisiä töissä aina ruoantuotannosta kaupan kassaan saakka.

– Nämä henkilöt eivät voi hoitaa töitään etänä. Ilman heitä elintarvikehuolto kärsisi pahoin ja yhteiskunta ei kerta kaikkiaan pyörisi. Lisäksi he vaarantavat myös terveytensä palvellessaan meitä.

Omaishoitajat säästävät
PS-Naisten mukaan myös omaishoitajan palkkioita on nostettava. Alkuun olisi yksinkertaisin asettaa omaishoidontuki verovapaaksi ja määritellä, ettei omaishoidontuki vaikuta muihin mahdollisiin tukiin.

– Suuri osa omaishoitajista on eläkeläisiä. Jos he eivät hoitaisi omaisiaan, yhteiskunnalle aiheutuisi miljardien lisäkulut puhumattakaan inhimillisesti tärkeästä työstä.

Kuntia ei saa jättää maksumiehiksi
PS-Naiset korostaa, että palkankorotuksia ei saa jättää yksin kuntien vastuulle. Perussuomalaiset on esittänyt valtion kuluja leikattavaksi muista menoista kuten tehottomasta kehitysavusta sekä taloudelle haitallisesta maahanmuutosta.

– Näistä voidaan vuositasolla säästää miljardi – jopa enemmän. Tämä raha on saatava suomalaisten käyttöön.

Lisätiedot:
Ritva ”Kike” Elomaa, 050 512 0806

Tiedote 30.4.2020

Vappu on työväen juhlapäivä. Tänä vappuna työn sankareiksi nousevat he, jotka hoitavat meitä. Kiitos, että jaksatte.

Juuri tulleen tiedon mukaan kunta-alalle ei saatu uutta työehtosopimusta. Hoitajien Tehy ja Super eivät hyväksyneet valtakunnansovittelijan ratkaisuesitystä. Ammattiliitot totesivat, että valtakunnansovittelijan ratkaisuesitys kunta-alalle heikentäisi hoitajien asemaa ja etuja. (STT) kansanedustaja Arja Juvonen (ps) kertoo.

Hallitus on ollut hiiren hiljaa liittyen hoitajien palkkoihin. Olen kysynyt hallituksen kantaa monia kertoja hoitotyöntekijöille esittämääni ns. koronalisään. Vastausta ei ole tullut. Olen eilen vielä kerran nostanut asian esiin ja jättänyt siitä toimenpidealoitteen, Juvonen kertoo.

Hoitajilta on sen sijaan koronakriisin ja valmiuslain myötä viety päätäntävalta työvuoroihin, vuosilomiin ja jopa irtisanoutumiseen. Eikö kukaan tule vastaan? Pitäisikö tähänkin presidentti Niinistön sanoa muutama sananen. Hallituksessa istuvat työväenpuolueet ovat hiljaa, Juvonen ihmettelee.

Hoitajat altistetaan päivittäin vaaralliselle virukselle jopa ilman suojavälineitä. Hallituksen ohjeet ja neuvot suojavarusteista ovat epämääräiset ja esimerkiksi vanhustenhoidosta puuttuu suojaimia. Viruslinko on irti vanhustenhoivassa, jos suojaimia ei ole, Juvonen muistuttaa.

Juvonen on eilen jättänyt hallitukselle toimenpidealoitteen (alla), jolla esitetään resursseja kunnille erityiseen hoitohenkilöstön ”koronalisään”, selkokielellä vaarallisen työn lisään. Aloitteessa nostetaan esiin myös Ruotsin hoitajien palkkapolitiikan. Siellä sairaanhoitajia houkutellaan töihin 50 000 kruunun (5000 e) kuukausipalkalla. (Nyheter24, 21.3. 2020)

Annamme satojatuhansia euroja tukeaksemme yrityksiä. Jopa hyvin menestyneet toimijat ovat saaneet tukia. Tukien jakamisessa on ollut leväperäisyyttä. Eiköhän anneta myös hoitajille? On nurinkurista, että he, joita tarvitsemme elintärkeästi, jäävät aina unohduksiin. Eiköhän hoitajat ole palkkansa ansainneet, Juvonen toteaa.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311108

Toimenpidealoite hoitohenkilöstön erityistekijälisän käyttöönoton aikaansaattamiseksi

Eduskunnalle

Hoitohenkilöstölle on mahdollista maksaa poikkeuksellisen vaativien työolosuhteiden perusteella erityistekijälisää. Erityistekijälisä on ollut mainittuna myös muun muassa Terveyspalvelualan työehtosopimuksessa (1.2. 2018 – 31.3. 2020).

Jos työtehtävän sisältö poikkeaa vaativuusryhmän tavanomaisista tehtävänsisällöistä ja vaativuusryhmän töiden normaalista vaatimustasosta, palkan määrää korottavat esimerkiksi seuraavat erityistekijät, jos niitä sisältyy työpaikan työtehtäviin:
työn edellyttämä erityinen työkokemus, tiiminvetäjän tms. esimiesvastuu, erityinen taloudellinen vastuu, poikkeuksellisen vaativat työolosuhteet, työn edellyttämät erityistaidot (esim. kielitaito, koulutus) ja muut erityistekijät ja vastuut.

Koronavirusepidemian vuoksi hoitohenkilöstö joutuu tällä hetkellä joka päivä vaaratilanteisiin hoitaessaan työtään. Koronakriisi on tuonut koko maailman nähtäville ammattiryhmän, jota ilman kriisistä ei selvitä. Hoitotyötä tekevälle henkilöstölle, kuten myös muille terveydenhuollon sektorilla toimiville ammattiryhmille (mm. välinehuolto, puhtaanapito, siivous, ruokahuolto) vastaaville henkilöille tulisi näyttää, että olemme heille kiitollisia, arvostamme ja tarvitsemme heitä.

Hoitajille tulisi maksaa työstään lisäkorvausta, erityistekijälisää. Tämä kannustasi hoitotyössä toimivia henkilöitä jatkamaan ja jaksamaan vaativassa työssään. Mikäli näin ei tehdä on mahdollista, että hoitajat jäävät pois hoitotöistä tai siirtyvät töihin ulkomaille, josta heitä jo kovasti lisäansioilla houkutellaan. Esimerkiksi Ruotsin Mölndal kunta houkuttelee sairaanhoitajia kesäksi töihin 50 000 (noin 5000 euroa) kruunun palkalla, mutta myös muista ”koronalisistä” käyty Ruotsissa keskustelua.

Edellä olevan perusteella ehdotan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin hoitohenkilöstön erityistekijälisän käyttöönoton aikaansaattamiseksi ja turvaa kunnille tähän kohdennettuja resursseja

Helsingissä 29.4.2020

Tiedote 28.4.2020

Valmiuslain perusteella kunnilla on ollut oikeus poiketa terveydenhuollon kiireettömän hoidon aloittamisen määräjoista koronakriisin aikana. Asian eduskuntakäsittelyssä kuitenkin painotettiin, että kunta voi luopua määräaikojen noudattamisesta vain, jos se on välttämätöntä kiireellisen hoidon järjestämiseksi, ja ettei kiireettömän hoidon määräajoista luopuminen saa vaarantaa potilaan terveyttä. Hoidon tarpeen arviointi olisi myös tehtävä kuten ennenkin.

Kansalaisilta on nyt tullut viestejä siitä, että heille jo sovittuja hoitotoimenpide- ja leikkausaikoja on peruttu ja siirretty tulevaisuuteen. Myös hoidon tarpeen arviointeja on jäänyt tekemättä, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen kertoo huolestuneena.

THL:n asiantuntijoiden juuri julkaisema raportti tukee Juvosen saamaa palautetta kuntakentältä. (THL Raportti 8/2020.)

THL:n raportissa kerrotaan, että osassa palveluista käyntejä rajoitettiin ja kiireettömiä palveluita peruttiin liian varhaisessa vaiheessa. Myös huoli kiireettömän hoidon muuttumisesta kiireelliseksi hoidon viivästymisen vuoksi nousee esiin.

Raportissa todetaan, että perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon vastaanottokäynnit ovat vähentyneet epidemian takia selvästi, eivätkä etäpalvelujen kasvaneet käyntimäärät korvaa vähentymistä.

– Kun kiireetöntä hoitoa koronavirusepidemian vuoksi lykätään, leikkauksia siirretään ja tarpeellisia seurantakäyntejä perutaan, ne kasaantuvat ja patoutuvat jonoiksi ja näiden jonojen purkaminen tulee olemaan koronakriisin jälkeen hyvin haastavaa ja resursseja vaativaa. Hoitojen lykkäämisellä voi olla myös potilasturvallisuutta heikentäviä vaikutuksia, sillä vakava sairaus voi jäädä huomaamatta ja siihen tärkeä hoito saamatta. Edessä voi olla potilasvahinkoja ja niistä aiheutuvia inhimillisiä, mutta myös taloudellisia kustannuksia ja menetyksiä.

– Kansalaiset ovat myös kertoneet arastelevansa lääkärille hakeutumista, sillä he luulevat, että hoitoa ei voi saada. Sairaanhoitopiirejä ja kansalaisia tulisikin nyt ohjeistaa siitä, että terveydenhuollossa hoidetaan myös muita, kuin koronavirukseen liittyviä palvelutarpeita ja ettei kansalaisten ole syytä lykätä hoidon piiriin hakeutumista, jos epäily sairaudesta on.

Olen jättänyt hallitukselle tänään kirjallisen kysymyksen liittyen kiireettömän hoidon rajaamiseen, palvelutarpeen arviointiin ja hoidon ja leikkausten viivästymiseen liittyvistä potilasturvallisuus kysymyksistä, sekä hoitojonojen purkamisen liittyvistä koronakriisin jälkeisistä resursseista.

Koronakriisillä on kauaskantoiset vaikutukset, Juvonen toteaa.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
Kansanedustaja
050 531 1108

Tiedote 22.4. 2020

Kansanedustaja Arja Juvonen (ps) on jättänyt maanantaina 20.4. 2020 eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun ja selvityspyynnön hoivakodeissa koronaan sairastuneiden vanhusten tilanteesta.

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen totesi tänään, että Kiuruveden hoivakodin tapahtumista pitäisi käynnistää rikostutkinta. (Yle 22.4.20)
– Tolvasen lausunto on linjassa kanteluni kanssa. Nyt on selvitettävä, mitä koronaan sairastuneiden vanhusten hoivakodeissa on tapahtunut ja tapahtuu, Juvonen vaatii.

Kantelussa pyydetään selvittämään, että toteutuvatko perus- ja ihmisoikeudet koronavirukseen sairastuneiden vanhusten kohdalla sekä potilaan oikeus saada hyvää hoitoa ja saattohoitoa. Onko vanhuspotilaat saaneet sairauden ja oireiden edellyttämää laadukasta perushoitoa, erikoissairaanhoitoa ja saattohoitoa ja onko omaiset olleet tietoisia vanhusten tilanteesta.
– Sairaalassa potilaan on mahdollista päästä palliatiiviseen hoitoon eli kivunlievitykseen ja happihoitoon ja hengityskoneeseen, sekä sedaatioon eli nukutukseen sairauden ollessa pahimmillaan. Vanhustenhoivassa tilanne on toinen, sillä kodinomaisilta hoivayksiköiltä ei vaadita sairaalatason osaamista. Koronsviruspotilaat ovat eriarvoisessa asemassa keskenään. Vanhustenhoivassa asuvien vanhusten kuuluu saada helpotusta sairauden aikana, Juvonen perustelee.

Kantelussa kysytään myös, onko kodinomaisilla hoivayksiköillä ollut/on mahdollisuus saada ulkopuolista apua ja osaamista, kuten hengityslaitteita, palliatiiviseen hoitoon erikoistunutta osaamista ja lääkkeitä, sekä miksi THL ei ole tilastoinut vanhustenhoivassa koronaan menehtyneitä. (17.4.2020Yle) Se, että koronaan menehtyneitä hoivakotien vanhuksia ei ole edes tilastoitu, kertoo siitä, että emme edes tiedä sitä todellisuutta, mikä vanhustenhoivassa vallitsee. He ovat pois silmistä, pimennossa. Edes vieraat ja omaiset eivät pääse näkemään tilannetta, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Tiedote 20.4. 2020

Oikeusasiamiehen on ryhdyttävä selvittämään, millaista hoitoa koronaan sairastuneet vanhukset ovat saaneet ja saavat kodinomaisissa vanhustenhoidonyksiköissä, kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen vaatii.

Vaade perustuu sille, että THL ei ole tilastoinut koronaan menehtyneitä hoivakotien vanhuksia. Tilastoja pahempaa on kuitenkin vanhusten saaman hoidon epävarmuus ja laatu. Onko vanhustenhoivassa riittävät resurssit perushoitoon, oireiden mukaiseen erikoissairaanhoitoon ja saattohoitoon. Lain mukaan jokaisella on oikeus hyvään hoitoon, Juvonen täsmentää.

Viikonloppuna kerrottiin, että vanhustenhoivassa tapahtuneet koronakuolemat eivät ole tulleet tilastoiduiksi. (Yle 17.4. 20). Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla koronakuolemien virallisesta määrästä voi uupua jopa 50–60 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueen hoivakodeissa tapahtunutta koronakuolemaa. (Iltasanomat 19.4.2020)

Tilastovirhe osoittaa suurta huolimattomuutta ja välinpitämättömyyttä, mutta myös sen, että THL ja STM eivät näytä tietävän, mitä vanhustenhoivassa todellisesti tapahtuu. Millainen on vanhusten koronasairastuvuus ja miten sairastuneita hoidetaan eri puolella Suomea. Vanhustenhoivassa on koronakriisi, mutta THL ja STM ovat hiljaa, Juvonen kritisoi.

Korona on kaikille vakavasti sairastuneille raju: hengitysvaikeuksia, keuhkokuumetta, veren liiallista hyytymistä, elintoimintojen romahtamista, happivajeesta johtuvaa sekavuutta ja yleistä kivuliaisuutta.

Sairaalassa potilaan on mahdollista päästä palliatiiviseen hoitoon eli kivunlievitykseen ja happihoitoon ja hengityskoneeseen, sekä sedaatioon eli nukutukseen sairauden ollessa pahimmillaan. Vanhustenhoivassa tilanne on toinen, sillä kodinomaisilta hoivayksiköiltä ei vaadita sairaalatason osaamista. Koronaviruspotilaat ovat eriarvoisessa asemassa keskenään.

THL:n ja STM:n olisi ryhdyttävä jo etupainotteisesti toimiin ja organisoitava erikoisssairaanhoidon ja saattohoidon apu ja tuki kodinomaisiin hoivakoteihin, mikäli siihen on tarvetta.

Mikäli sairaanhoitopiirien resurssit eivät riitä hoivakoteihin, on palvelua hankittava yksityisiltä palveluntuottajilta. Kun tilanne on päällä, on otettava myös kaikki irti yksityisistä erikoissasairaanhoidon ja saattohoidon osaajista, Juvonen toteaa.

Arja Juvonen
kansanedustaja
050-5311 108

Tiedote 16.4. 2020

Kansanedustaja Arja Juvonen (ps) on tehnyt toimenpidealoitteen, jossa esitetään suojavarusteiden kuten kasvomaskien tasapuolista jakoa kaikille vanhustenhoivan toimijoille riippumatta siitä, onko kyseessä yksityinen vai julkinen toimija. Suojavarusteita on puuttunut lukuisista vanhustenhoivan yksiköistä ja kotihoidosta, sillä heille ei ole niitä toimitettu huolimatta STM:n yhdestä ohjeistuksesta, että maskeja on käytettävä. Suojavarusteissa on nuukailtu ja asetettu toimijat eri asemaan. Hoivakodeissa koronavirukseen on kuollut lukuisia vanhuksia ympäri Suomen.

STM Ministeri Aino-Kaisa Pekonen on lausunut julkisesti, että toimijoilla olisi pitänyt olla 3 – 6 kuukauden suojavarastot esimerkiksi maskeja. Koronavirus yllätti kuitenkin kaikki toimijat, huoltovarmuuskeskusta myöten.

Suomessa lähdettiin suojelemaan hoivakotien vanhuksia sillä, että heidän ikääntyneiltä omaisilta kiellettiin pääsy vierailemaan hoivakoteihin. Harva ikääntynyt kuitenkaan lienee käynyt ulkomaan lomamatkoilla tai hiihtokohteissa. Jossakin kohtaa virus on siis päässyt livahtamaan hoivakotiin muuta kautta. Koronatestien pidättyväinen linja, suojamaskien puuttuminen ja ministeriön ja THL:n epäselvät ohjeistukset suojamaskien tarpeellisuudesta ja hyödyistä, ovat osoittautumassa kohtalokkaaksi valinnaksi vanhustenhoivassa, Juvonen kritisoi.

Kun THL:n ohjeistus koronavirustesteihin on ollut nihkeä, ei oireilevat hoitajat tai heidän kotona sairastavat läheisensä ole päässeet testeihin. Hoitajat on myös velvoitettu tulemaan ulkomaanmatkojen jälkeen suoraan töihin ilman karanteenia. Ennaltaehkäisy on ollut tyvestä latvaan nousua, täysin epäonnistunutta. Koronavirus tulee leviämään kulovalkean tavoin. Vanhustenhoivassa työskentelevät hoitajat ja muu henkilöstö tulee nyt testata välittömästi, Juvonen vaatii.

Omaiset ovat olleet surun murtamia ja huoli läheisestä on ollut valtava. Näitä yhteydenottoja on tullut paljon. Samalla yhteyttä ottavat hoivakotien hoitajat, päivittäin. He kertovat, että heillä ei ole yhden yhtäkään kasvomaskia. Hoivakodeissa vallitsee myös ohjeistuksen sekamelska. Kun kyseessä on kodinomaiset yksiköt, tilanne on paikoin täysin neuvoton.

Miten suojellaan viruksesta välttyneet heiltä, joilla virus on? Miten hoitaja suojelee itsensä? Miten omaiset pääsevät jättämään hyvästejään koronaan menehtyville vanhuksille? Saako vanhukset hoitoa elämän viime metreillä? Kysymykset ovat lohduttomia.

Eräs hoitaja kysyi, että onko pakko mennä töihin, jos suojamaskeja ei ole ja onko pakko siirtyä toiseen yksikköön kesken työvuoron hoitajapulan vuoksi. Hoitajat altistetaan maskitta koronavirukselle, mutta liikkuessaan hoivayksiköistä toiseen vaikkapa hoivayksikön sisällä, he altistavat myös muita, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Tiedote 8.4.2020

Koronavirusinfektio on ihmisen terveydentilan kokonaisvaltaisesti romahduttava sairaus ja se iskee erityisen kovalla kädellä riskiryhmiin. Epidemiaan on jo valitettavasti menehtynyt monia vanhuksia eri hoivakodeissa ympäri Suomen.

Kun hoitoa ei ole ja parantuminen viruksesta ei onnistu, on edessä usein hyvinkin nopea päätös saattohoidon aloittamisesta potilaalle. Saattohoitoon, johon kuuluu myös palliatiivinen eli kivun hoito, tulisi olla kaikissa hoivakodeissa kaikkialla Suomessa vahvat ja osaavat valmiudet. Onko vanhustenhoivassa tällä hetkellä tähän mahdollisuudet?

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on jättänyt hallitukselle vastattavaksi asiasta kirjallisen kysymyksen.

Kysymyksessä kysytään, millaiset valmiudet vanhustenhoidon yksiköillä on toteuttaa koronavirusinfektioon sairastuneen vanhuksen saattohoitoa ja palliatiivista hoitoa, miten yksiköitä on ohjeistettu toimimaan näissä tilanteissa ja miten vanhusten omaiset kyetään huomioimaan koronakriisin keskellä.

– Näissä poikkeuksellisissa oloissa, kun omaiset eivät voi vierailla hoivayksiköissä, tulisi aivan erityisesti huolehtia siitä, että sekä asukkaiden ja omaisten turvallisuuden tunne säilyy ja he voivat luottaa siihen, että kaikki tarvittava apu ja hoito on tarvittaessa saatavilla. Koronaviruspotilaan kohdalla potilaan omaiset jäävät tällä hetkellä ulkopuolelle jo fyysisesti. On lohdutonta ajatella, että sairastunut vanhus ei voi tavata läheisiään. Myös mahdollinen saattohoitopäätös tulee saattaa omaisten tietoon, Juvonen sanoo.

– Nyt on aika puhua siitä, että vanhukset menehtyvät vanhustenhoivassa koronaan. Vanhustenhoivassa ei ole samoja valmiuksia kuin erikoissairaanhoidossa helpottaa potilaan tuskaista tilannetta. Ei ole esimerkiksi nukutus eli sedaatio mahdollisuutta. Yksikössä ei ole myöskään aina lääkäriä saatavilla, eikä edes riittävästi hoitajia hoitamaan akuutisti sairastuneita vanhuksia. Näin on erityisesti viikonloppuisin ja ilta- ja yöaikaan. Olemme nyt äärettömän suurien kysymysten ja loputtomuuden edessä. Onko vanhusten hoivakodeissa mahdollisuus hyvään ja osaavaan saattohoitoon koronaviruspotilaille, Juvonen kysyy.

Tiedote 1.4.2020

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa laati kirjallisen kysymyksen ylivelkaantumisesta. Hän tiedustelee hallitukselta millä keinoin se pyrkii hillitsemään ylivelkaantumista kriisin keskellä.

-Tein tämän kirjallisen kysymyksen, koska pidän erittäin tärkeänä, ettei ylivelkaantuminen lähtisi aivan käsistä koronan aiheuttaman talouden alamäen seurauksena, Elomaa kertoo.

-Mielestäni hallituksen pitäisi tässä vaikeassa tilanteessa puuttua perintätoimistojen ja ulosoton toimintaan, rajoittaa pikalainojen korkoja sekä niiden markkinointia. Myös velkojen vanhentumista tulisi miettiä uudemman kerran ja velkaneuvontaa pitäisi vahvistaa tuntuvasti, hän jatkaa.

Ylivelkaantuminen on ollut Suomessa mittava ongelma jo ennen koronan rantautumista maahamme. Vuoden 2019 aikana ulosoton perintätoimien kohteena oli peräti 562 144 henkilöä. Suomen Asiakastiedon mukaan vuonna 2019 yksityishenkilöille rekisteröitiin ennätysmäärä maksuhäiriömerkintöjä. Lukumäärä oli vajaa 1,9 miljoonaa. Lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Velkaantuminen Suomessa on ollut jo pitkään kasvu-uralla ja on perusteltua olettaa, että koronaviruksen vaikutusten seurauksena velkaongelmat tulevat kasvamaan entisestään.

-On aivan päivän selvää, että kun iso joukko yrityksiä taistelee olemassaolostaan ja yt-neuvottelujen piirissä on tällä hetkellä jo yli 300 000 ihmistä ja määrä kasvaa päivä päivältä ei tämä voi olla heijastumatta velkaantumiseen, Elomaa sanoo vakavana.

Hallitus pyrkii vähentämään koronasta aiheutuvia haittoja eri hallinnonaloilla ja kyseessä on suuri kokonaisuus. Onnistumalla terveyden ja talouden haittojen minimoimisessa, vaikutetaan myös velkaongelmiin, mutta niiden lisäksi tarvitaan kohdennettuja toimia.

-Ymmärrän, että kyseessä on laajamittainen kriisi, jonka keskellä yksityiskohtaisemmat asiat saattavat jäädä helposti taka-alalle. Siksi haluan erikseen korostaa ylivelkaantumisen vakavuutta ja ilmiön yhteyskunnallisia vaikutuksia. Kyseessä ei ole pieni asia ja sen puolesta puhuvat velkaantumiseen liittyvät tilastot. Lisäksi ylivelkaantumisen vaikutukset ovat monesti hyvin pitkäkestoisia. Tästä esimerkkinä 90-laman jälkipyykki, Elomaa toteaa.

-Tällä hetkellä esimerkiksi velkojen perinnässä vallitsee villin lännen säännöt ja ihmisiä laskutetaan aivan törkeästi jopa ilman perusteita ja pikavippifirmojen toimintaa ei ole saatu vieläkään kuriin. Näihin tulee puuttua kovalla kädellä nyt erityislaatuisen tilanteen takia. On tärkeää ennaltaehkäistä ylivelkaantumista kaikin keinoin ja auttaa ihmisiä hädässä, hän päättää.

Lisätietoja
Ritva ”Kike” Elomaa
050 512 0806

Tiedote 27.3.2020
Koronavirusepidemian aiheuttamat laajamittaiset ongelmat tehohoitopaikkojen ja tarvittavien hoitotarvikkeiden riittävyydestä ovat nousseet esille niin Suomessa kuin maailmallakin. Suomessa tilanne ei kuitenkaan ole tullut yllätyksenä, vaan ongelmat on tiedetty jo vuosia. Tiedosta huolimatta ongelmia ei ole ratkaistu, eikä tarvittavaa varautumista yllättävään kriisitilanteeseen ole tehty.

Jo vuonna 2009 H1N1-sikainfluessaepidemian aikaan käytiin laajamittaista keskustelua muun muassa hengityskoneiden vähäisestä määrästä. Tuolloin Puolustusvoimat kunnosti 40 hengityskonetta valmiusvarastoonsa, varautuessaan tilanteeseen, jossa Suomen 230 hengityskonetta eivät tarjoaisi riittävää hoitoa sitä tarvitseville.

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen nosti asian esille jälleen torstaina hallituksen kyselytunnilla ja jätti aiheesta myös vastattavaksi kirjallisen kysymyksen. Kysymyksessään Juvonen tiedustelee, miten hallitus varautuu koronaepidemiasta johtuvan tehohoidon laajamittaiseen tarpeeseen ja mihin toimiin hallitus ryhtyy hengityskoneiden, osaavan tehohoitohenkilöstön, hoitotarvikkeiden ja suojavarusteiden riittävyyden takaamiseksi epidemian aikana.

– Huolestuttavaa on se, ettei tarvittavaa varautumista ole tehty, vaikka ongelmakohdat on tiedostettu varsin hyvin jo yli kymmenen vuotta. Jo tuolloin sikainfluenssaepidemian uhatessa sosiaali- ja terveysministeriö on käsitellyt näitä ongelmakohtia muun muassa sairaanhoitopiirien edustajien kanssa.
Syytä siihen, miksi varautumista ei tiedosta huolimatta ole tehty, on vaikea tietysti ulkopuolelta arvioida. Ehkä syynä oli se, ettei sikainfluenssa lopulta muodostunut ennakoidun laajuiseksi pandemiaksi. Asia ei olisi kuitenkaan saanut jäädä siihen, vaan tilanne olisi tullut nähdä hyvänä varoituksena ja oppituntina, johon nojata ja jonka pohjalta varautumista tehdä, Juvonen toteaa.

Huoli hengityskoneiden ja tehohoitopaikkojen riittävyydestä pitää sisällään myös huolen osaavasta tehohoitohenkilöstöstä. – Hengityskoneiden lisäksi pulaa on myös hoitajista, jotka hallitsevat tehohoitopotilaan hoidon. Tämä pula on krooninen ja olemassa niin sanottuina normaaleinakin aikoina. Osaavaan tehohoitoon kykenevän henkilöstön vähäinen määrä johtuu siitä, että koulutus on vaativa ja pitkä, sekä palkkaus matala työn vaativuuteen nähden. Koronakysymysten äärellä tällä hetkellä on hyvin vaikeaa ymmärtää, miten emme ole mieltäneet tuon ammattikunnan kannustamista ja tukemista kunnolla, Juvonen jatkaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema varautumissuunnitelma pandemiaa varten on päivitetty viimeksi vuonna 2012. Jo tuossa suunnitelmassa olisi tullut osata ottaa huomioon nyt käsillä olevat ongelmat.
Olisiko jo korkea aika päivittää tämä suunnitelma ajan tasalle, Juvonen kysyy.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Tiedote 27.3.2020

Korona epidemia kiihtyy entisestään ja meillä Suomessa tartuntahuippu on vasta edessä. Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa ryhtyisi välittömästi tiukempiin toimiin Suomeen matkustavien henkilöiden kohdalla. Nyt keskustelun ytimessä on ollut toiminta lentokentillä, mutta Elomaan mielestä myös muilla tavoin rajat ylittävät henkilöt pitäisi saada välittömästi karanteeniin.

-Viime päivinä on ollut paljon sekaannusta maahan palaavien suomalaisten tilanteesta ja ohjeistuksen puutteesta. Tässä on epäonnistuttu pahemman kerran ja tänne on virrannut korkean riskin alueilta hallitsemattomasti tuhansia ihmisiä. Osa on hypännyt lentokentältä suoraan junaan tartuntariskistä huolimatta, Elomaa harmittelee.

-Mielestäni nyt on kyseessä niin suuret riskit, ettei tiukkojakaan toimia tule karttaa. Kaikki Suomeen palaavat tulee laittaa pakolliseen kahden viikon karanteeniin, jonka noudattamisesta ei saa lipsua piiruakaan. Viranomaiset voivat auttaa ihmisiä matkustamaan kotiin turvallisesti kontakteja rajoittaen, mutta pidän perusteltuna valjastaa esimerkiksi lentokenttähotelleja karanteenikäyttöön tai jopa karanteenitelttojen pystyttämistä Suomeen matkustaville, Elomaa lataa.

HUS:in viesti on selvä. Asiantuntijat vaativat todella tiukkoja karanteenikäytäntöjä. Suomeen palaavien karanteenien toteuttamisesta ja siitä keitä mitkäkin toimenpiteet koskisivat, on käyty keskusteluja. Elomaan näkemys on, että isotkin uhraukset koronan torjumiseksi menevät osin hukkaan, jos maahan saapuvien karanteenijärjestelyjä ei saada toimimaan välittömästi.

-Monien alojen yritykset on pakotettu sulkemaan ovensa ja ajettu lomauttamaan henkilökuntaa sekä iso osa suomalaisista noudattaa hienosti varovaisuutta oman elämänsä kustannuksella. Uusimaakin eristetään aivan historiallisesti muusta maasta. Tässä valossa on aivan älytöntä, ettei Suomeen palaavien suhteen ole osattu toimia tämän paremmin, Elomaa sanoo.

-Nyt ei auta kuitenkaan itkeä menneitä virheitä ja on toimittava juuri tässä hetkessä parhaalla mahdollisella tavalla. Hallitus ei saa jäädä tuleen makaamaan vaan tiukat karanteenit Suomeen palaaville on saatava voimaan heti, Elomaa päättää.

Lisätietoja
Ritva ”Kike” Elomaa
050 512 0806

Tiedote 23.3.2020

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on huolissaan ruoantuotannon jatkuvuudesta sairaustapauksen kohdatessa tilojen isäntäväkeä. Asia on erittäin tärkeä koronakriisin keskellä paljon puhuttavan huoltovarmuuden näkökulmasta.

-Tällä hetkellä lomittajat ovat kiven alla. Koronavirustilanteen seurauksena tuuraajien löytäminen sairaustapauksen yllättäessä voi osoittautua mahdottomaksi tehtäväksi. Olen keskustellut ongelmallisesta tilanteesta asiaan perehtyneen kansalaisen kanssa. Hänen huolensa on enemmän kuin aiheellinen, Elomaa toteaa.

Koronaviruksen tulee joidenkin arvioiden mukaan saamaan yli 40% suomalaisista. Todellinen luku saattaa osoittautua vielä tätäkin arviota suuremmaksi. Käytännössä taudin levitessä näin laajalle tulee väistämättä myös moni tilallinen saamaan koronatartunnan. Esimerkiksi lehmiä ei voi jättää lypsämättä pitkäksikään aikaan. Tällaisessa tilanteessa puhutaan tunneista, joten apua tarvitaan todella nopeasti. Myös lihaa tai vaikka kananmunia tuottavilla tiloilla haaste on valtava ja vahingot mittavia, jos tuuraajia ei saada pelastamaan tilannetta.

-Tämä ongelma koskee ruoantuotantoamme ja sitä kautta linkittyy tiiviisti huoltovarmuuteemme. Olisi ensiarvoisen tärkeää, ettei korona saisi tilojamme polvilleen, Elomaa sanoo.

-Eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen ja tuotannon koneistuminen edellyttää osaamista. Lisäksi tilat ovat nykyisin suuria. Lomittajilla on suuresta vastuusta huolimatta pieni palkka eikä ala ole ollut niitä vetovoimaisimpia. Tuottajien jaksamisesta lomittajapulan takia on jo muutenkin keskusteltu pitkään. Tilannetta ei yhtään helpota se, että koronan iskiessä osaava tuuraaja pitäisi saada paikanpäälle todella lyhyellä varoitusajalla, hän jatkaa.

Elomaa vaatii hallitusta osana huoltovarmuuden vahvistamista huomioimaan myös tilojen tuotantovalmiuden ylläpitämisen äkillisten sairaustapausten aikana.

-Suomessa voitaisiin esimerkiksi järjestää pikakoulutusta tällaisten tilanteiden varalle ja pitää muutenkin huoli alueellisesti riittävästä lomittajareservistä kriisitilanteiden varalle. Tilanteen vaatiessa voi olla tarpeen jopa velvoittaa apuvoimia turvaamaan ruoantuotannon jatkuvuus, Elomaa päättää.

Lisätietoja
Ritva ”Kike” Elomaa
puh. 050 512 0806

Tiedote 19.3. 2020

Koronavirusepidemian hidastaminen ja tartuntojen ennaltaehkäisy on sulkenut kaikki vanhustenhoivan – ja ympärivuorokautisen hoivan sekä sairaaloiden ovet omaisten vierailuilta. Toimi on tiukka, mutta tärkeä ja sen tarkoituksena on suojella vanhuksia tartunnoilta. Vanhukset ja pitkäaikaissairaat ovat erityisessä riskiryhmässä sairastuessaan koronavirukseen. Hallituksen tiedotustilaisuudessa tänään 19.3. 2020 ohjeistettiin omaisia ottamaan yhteyttä vanhustenhoivassa asuvaan esimerkiksi puhelimitse.

Tilanne on uusi ja vakava. Monet vanhukset odottavat läheisiään vierailulle ja omaisille vierailut ovat olleet erittäin tärkeitä. Monet omaiset ovat toimineet liki päivittäin vanhustenhoivassa auttamassa läheistään esimerkiksi ruokailussa. Joka päiväiset vierailut ovat olleet seurustelua ja yhteistä arkea. Kun vierailurutiini katkaistaan näin yllättäin, voi siitä seurata suurta surua, murhetta ja epätietoisuutta omaiselle ja hoidossa olevalle. Hoidetaanko minun läheistäni, saako hän ruokaa ja juomaa riittävästi. Näitä kysymyksiä olen saanut vastattavaksi ja omaisten pelko on ollut suuri, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen kertoo.

Omaiset ovat olleet huolissaan siitä, että miten hänen läheisensä voi. On kannettu pelkoa siitä, riittääkö hoitajien aika läheisen ruokailussa auttamiseen ja vessassa avustamiseen ja virikkeiden järjestämiseen. Jotta omaisten huolta saadaan vähennettyä, olisi hyvin tärkeää, että heille annetaan tietoa siitä, miten hoivakodissa arki jatkuu omaisten vierailujen kiellon jälkeen. Elämme nyt poikkeusoloissa, mikä väistämättä voi vaikuttaa myös hoitohenkilöstön riittävyyteen. Henkilöstövajeiden tilanteet voivat olla edessämme ja ne tulevat usein myös yllättäin, Juvonen muistuttaa.

Vaikka vanhustenhoivassa ei saa nyt vierailla, silti sen valvontaa ja seurantaa ei voi jättää huomiotta. Valvontaviranomaisten tehtävänä on seurata sitä, että vanhustenhoivassa on riittävästi työntekijöitä ja hoiva on potilasturvallista. Omavalvonnan merkitys hoivapaikoissa on myös äärettömän tärkeää. Hoivan järjestäjän tehtävänä on turvata hyvä hoito kaikille vanhuksille myös poikkeusoloissa.

Hoitoalan työntekijöiden tilanne huolestuttaa. Heitä tarvitaan kaikkialle ja heidän tulisi pysyä terveinä. He eivät saa itse viedä koronavirusta mukanaan hoivayksikön tai kotihoidossa olevalle vanhukselle. Hoitohenkilöstön testaaminen koronavirukselta on siis yksi tärkeimpiä tehtäviä, jotta hoitaja itse ei tartuta ja vie virusta virailuilta suljettuun yksikköön. Tunnollisen hoitajan jääminen pois töistä voi myös olla hyvin vaikeaa hänelle itselleen sairastumisen hetkellä. Hoitoalan henkilöt ovat tottuneet venymään työssään ja tekemään ylimääräisiä vuoroja itseään säästämättä. Olemme nyt kuitenkin tilanteessa, jossa hoitajan on myös osattava sanoa ei. Se tulee varmasti olemaan monelle hoitajalle vaikeaa, sillä työyhteisöä ei haluta jättää pulaan ja henkilöstövajeeseen. Vanhustenhoidossa tarvitaan nyt jämäkkää johtamista ja puheyhteyden avoimuutta ulkomaailmaan. Kun ja jos yksiköstä puuttuu henkilöstöä, se on tiedotettava heti eteenpäin.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Mielipidekirjoitus 19.3.2020

Koronavirus koettelee huoltovarmuutta Suomessa ja muualla maailmassa. Ruoan saannin turvaaminen on keskeinen palanen huoltovarmuutta ajatellen. Ruotsalaiset ovat jo ottaneet Suomeen päin yhteyttä, koska länsinaapurissamme on herännyt huoli ruoan riittävyydestä. Ruotsissa ruoan suhteen omavaraisuusaste on vain 50 prosenttia kun taas meillä Suomessa vastaava luku on 80. Tilanne on hyvä Ruotsiin ja moniin muihin maihin verrattuna, mutta kannatan vankkumattomasti kotimaisen ruoan tuotannon vahvistamista entisestään. Huoltovarmuuden lisäksi kotimaisen tuotannon vahvistaminen tarkoittaa lisää työpaikkoja ja talouskasvua Suomeen sekä puhdasta, turvallista, terveellistä, tuoretta ja laadukasta ruokaa suomalaisten ruokapöytiin. Myös eläinten hyvinvointi on huomioitu Suomessa paljon paremmin kuin monissa muissa maissa.

Suomalaiset ruoan tuottajat ovat olleet jo pitkään tiukoilla hintakilpailussa, kun EU-alueelta maahamme virtaa edullisia elintarvikkeita ja kauppaliikkeet ottavat oman reippaan siivunsa pois hyödykkeiden kuluttajahinnasta. Tämä hintakilpailu on ajanut lukuiset suomalaiset tilat laittamaan lapun luukulle. On sanomattakin selvää, että jokainen lakkautettu tila heikentää osaltaan huoltovarmuutta. EU-maiden tässä tilanteessa täysin perusteltu rajojen sulkeminen on aiheuttanut nyt myös uudenlaisia haasteita maataloudellemme. Työvoiman saanti on heikentynyt tämän myötä, koska esimerkiksi ukrainalaisia työntekijöitä ei täällä hetkeen nähdä. Tämä työvoimahaaste olisi tärkeää ratkaista kansallisin voimin. Työvoimapula ei saisi muodostua pullonkaulaksi maataloudessa, koska ruoan kysyntä ei katoa mihinkään.

Kotimaisen tuotannon tulevaisuus on pitkälti kuluttajien käsissä. Toivottavasti huoltovarmuutta koetteleva ja kauppojen hyllyjä tyhjentänyt kriisitilanne saisi kuluttajat puoltamaan ostopäätöksissään entistä useammin kotimaisia tuotteita. Politiikan saralla iso kysymys maataloutemme kannalta on EU:n Green Deal joka tähtää kestävämpään kehitykseen. Tähän asti kunnianhimoiset ympäristötavoitteet ovat osin näyttäytyneet riskinä Suomen maataloussektorille. Toivon, että nyt pinnalle noussut huoltovarmuus kysymys nousee tässä isossa uudistuksessa nykyistä paremmin esille ja maakohtaiset maataloustuotannon erityispiirteet otettaisiin nykyistä paremmin huomioon. Tämä olisi erityisen tärkeää Suomelle, jossa kasvukausikin on todella lyhyt Etelä-Euroopan maihin nähden. EU-tasollakin pitäisi valvoa, ettei jäsenmaiden ruoan kotimaisuusasteen annettaisi pudota liian alhaiseksi, koska se on iso riski kriisitilanteiden osuessa kohdalle.

Ritva ”Kike” Elomaa

Tiedote 15.3. 2020

Kansanedustaja Arja Juvonen (ps) vaatii, että valtakunnallinen koronapuhelin 029 – 553 5535 vastaa ihmisten puheluihin myös sunnuntaisin eli koko viikon ympäri. Nyt puhelinpalvelu toimii vain arkisin klo 8 – 21 ja lauantaisin klo 9 – 15. Puhelimeen tulisi vastata aina, kun siihen soitetaan. Puhelimen tulee toimia 24/7. Korona ei nuku sunnuntaina, Juvonen muistuttaa.

Myös yleisten päivystyspuhelinnumeroiden löytämisessä on ollut Suomessa suuria vaikeuksia. Ministeriön virkamiehet ovat kertoneet julkisuudessa päivystysnumerosta 116117, mutta se ei kuitenkaan toimi vielä kaikkialla valtakunnallisesti. Alueilla on käytössään myös muita päivystysnumeroita.

Ihmiset ovat olleet yhteydessä ja kysyneet, mihin soittaa hätätapauksessa. Tietoa päivystysnumeroista ei ole. Mikäli alueilla on käytössä erilaisia päivystysnumeroita, niiden tulisi olla hyvin löydettävissä. Puhelinpalvelua on myös reilusti lisättävä. Muun muassa Uudellamaalla Hus ilmoittaa, että päivystysapupuhelin 116 117 on ruuhkautunut.

Koronapuhelimesta on kerrottu, että he eivät anna terveysneuvontaa vaan yleistä tietoutta koronasta. Mihin tämä raja vedetään? Kansalaisilla on todella paljon kysyttävää, joten puhelinpalvelun on kyettävä vastaamaan monipuolisesti ihmisten kyselyihin, Juvonen vaatii.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
050-5311 108

Kannanotto THL tiedotustilaisuuteen 13.3. 2020

THL johtaja Markku Tervahauta osallistui tänään THLn tiedotustilaisuuteen silminnähden flunssaisena. Hän niisti nenäänsä ja niiskutti ja samalla nenäliinaa pyyhki välillä otsaansa ja sitten tarttui samalla kädellä mikrofoniin, joka kiersi seuraavalle puhujalle.

Tervahaudan esiintyminen suorassa tiedotustilaisuudessa oli piinaavaa katsottavaa. Miten voi olla, että meidän ylimmän asiantuntija yksikön pääjohtaja ei elä kuten opettaa? Hän juuri itse korosti puheessaan, että yskimisestä tippuu partikkeleita pinnalle ja seuraavaksi kun joku siihen pintaan koskee on tartuntaketju valmis. Hän vielä demonstroi eli näytti käsillään, miten tuo tapahtuu.

Miten on mahdollista, että se instanssi, johon me joudumme luottamaan ja johon hallitus nojaa kaikissa toimissaan, näyttää itse tällaista esimerkkiä? Tämä on pohjanoteeraus kaikelle sille työlle ja valistuksella, mitä suomalaisille on viime viikkoina annettu. Jos THL pääjohtaja ei itse kunnioita muita kanssakulkijoita siten, että ei altista kavereita mahdollisesti tarttuvalle flunssalla niin minkä esimerkin hän antaa?

Tiedotustilaisuudessa Tervahauta sanoi myös mielipiteenään, että koronaan suhtautuminen on ollut ylilyönti. Tervahauta näytti juuri omalla käytöksellään flunssaisena esiintyessään, että viittaa kintaalla koko koronalle.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
050-5311 108

Tiedote 10.3.2020

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on jättänyt tänään kirjallisen kysymyksen koronaviruksen testauskapasiteetista, karanteenitoimintaohjeiden saatavuudesta sekä tiedottamisesta epidemian eri vaiheista Suomessa.

Suomessa diagnosoituja koronaviruspotilaita on huomattavasti vähemmän, kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Tällä hetkellä Suomessa koronaviruspotilaita on kuudessa sairaanhoitopiirissä yhteensä neljäkymmentä. Hämmentävää tämä on siksi, että kaikissa edellä mainituissa maissa on varsin identtinen matkustusprofiili. Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelon mukaan voi hyvinkin olla kyse vain tilastovääristymästä. Hänen arvionsa on, että Suomessa on mahdollisesti paljonkin diagnosoimattomia koronapotilaita. Tämän vääristymän aiheuttaa tutkijatohtorin mukaan se, että Suomessa diagnosointi on rajattu liian kapeaksi. (Mtv3 Viiden jälkeen-ohjelma 9.3.2020)

– Olemme viime päivinä saaneet lukea lehdistä, kuinka ihmiset ovat yrittäneet päästä tutkimuksiin koronavirusepäilyn vuoksi, mutta heitä on oireista huolimatta kieltäydytty testaamasta. Myös kansalaisilta on tullut yhteydenottoja, joissa on kerrottu, ettei oireista huolimatta ole päästy koronavirustesteihin. Testeihin pääsy on vaatinut useamman yhteydenoton, vaikka on juuri saavuttu epidemia-alueelta ja oireet ovat alkaneet jo matkan aikana. Tämä on erittäin kyseenalaista ja vaarallista leikkiä, vakavan epidemian riehuessa maailmalla, Juvonen huomauttaa.

Myös puutteelliset toimintaohjeet erilaisiin tilanteisiin herättävät kansalaisissa kysymyksiä.

– Ohjeita esimerkiksi oikeaoppiseen karanteeniin ei ole saatavilla. Eikä myöskään tietoa siitä määritelläänkö karanteenin kriteerit lainsäädännöllä, miten sen toteutumista valvotaan ja mikäli karanteenimääräystä rikkoo, onko siitä seuraamuksia.

Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC kertoo sivuillaan viidestä ”skenaariosta” eli epidemian vaiheesta. Virasto kokoaa ja analysoi maailmanlaajuista tietoa viruksesta. – On tärkeää, että Suomessa tiedetään ja valmistaudutaan tarkasti siihen missä vaiheessa infektioaaltoa ollaan menossa. Oikea-aikainen ja totuudenmukainen tiedottaminen on nyt kaiken A ja O. Se on tärkeää niin kansalaisten, kuin terveydenhuollon eri toimijoidenkin näkökulmasta, Juvonen toteaa.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Tiedote 6.3.2020

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen reagoi nopeasti uutisista tulleeseen tietoon, että lääkkeiden saatavuudessa on mahdollisesti tulossa suuria ongelmia koronavirusepidemian aikana.

Juvonen jätti asiasta torstaina hallitukselle kirjallisen kysymyksen.

Valtaosa Suomessa käytössä olevista lääkevalmisteista tuotetaan maarajojemme ulkopuolelta. Globaaleilla lääkemarkkinoilla pienikin häiriö vaikuttaa laajalle alueelle. Lääkeviranomaisten alustavan kartoituksen mukaan useiden kymmenien lääkkeiden saatavuudessa voi ilmetä jatkossa ongelmia. Lääkkeiden saatavuus voi vaarantuu huomattavasti koronavirusepidemian takia eli huoli on ilmeinen, Juvonen sanoo.

Lääkevalvonnasta vastaavan Fimean mukaan suuri osa lääkeaineista tulee Suomeen Kiinasta tai Intiasta. Korona pysäytti tuonnin Kiinasta, ja tiistaina Intia ilmoitti rajoittavansa lääkeaineiden myyntiä ulkomaille. Lääketeollisuudessa pelätään, että lääkkeiden saatavuus voi vaarantua nopeasti, jos joku toimijoista tai asiakkaat hamstraavat lääkkeitä tai raaka-aineita, eikä tilanne ole enää kenenkään hallinnassa. (MTVuutiset4.3.2020)

Huoli lääkeaineiden saatavuusongelmista nousi esille myös torstaina hallituksen kyselytunnilla. Juvonen laajensi kysymystä koskemaan myös muita terveydenhuollon tarvikkeita ja niiden riittävyyttä.

Tuoreiden tutkimustietojen mukaan koronaviruspotilaiden kuolleisuus liittyy ARDS-häiriöön.Kyseessä on keuhkojen verisuonistojen toimintaan liittyvä ongelma, jonka hoitoon vaaditaan hengityskonetta. Jotta potilaiden hoito ei vaarannu, meillä tulee olla riittävät resurssit hoitoon.

– Koska hengityspotilaille tarvitaan niin lääkkeitä, kuin myös hengityskoneita ja avustavia laitteita, niin kysyisin teiltä, hallitus, millaisena näette Suomen varautumisen olevan esimerkiksi hengityskoneiden osalta, Juvonen kysyi kyselytunnilla.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.), vakuutti tilanteen olevan hallinnassa, mutta lisäsi, että on hyvin vaikeaa tässä vaiheessa ennustaa, kuinka vakavasti ja kuinka monet ihmiset täällä sairastuvat koronavirukseen.

Suomessa on tällä hetkellä arviolta yhteensä noin 230 tehohoitopaikkaa. Tarkkaa lukua hengityskoneiden määrästä ministeri ei kertonut. Jos koronavirusinfektio laajenee epidemiaksi, niin edessämme on tilanne, joka vaatii runsasta resurssia sosiaali- ja terveydenhuollolta.

Juvonen nosti puheenvuorossaan myös esiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen (US-blogi 2.3.2020) huolen siitä, että hallituksen kohdentama 8,9 miljoonaa euroa ei ole riittävästi koronaviruksen torjuntaan. Tähän ministeri ei ottanut mitään kantaa kyselytunnilla.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050 531 1108

Tiedote 6.3.2020

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen reagoi nopeasti uutisista tulleeseen tietoon, että lääkkeiden saatavuudessa on mahdollisesti tulossa suuria ongelmia koronavirusepidemian aikana.
Juvonen jätti asiasta torstaina välittömästi hallitukselle kirjallisen kysymyksen.

Valtaosa Suomessa käytössä olevista lääkevalmisteista tuotetaan maarajojemme ulkopuolelta. Globaaleilla lääkemarkkinoilla pienikin häiriö vaikuttaa laajalle alueelle. Lääkeviranomaisten alustavan kartoituksen mukaan useiden kymmenien lääkkeiden saatavuudessa voi ilmetä jatkossa ongelmia. Lääkkeiden saatavuus voi vaarantuu huomattavasti koronavirusepidemian takia eli huoli on ilmeinen, Juvonen sanoo.

Lääkevalvonnasta vastaavan Fimean mukaan suuri osa lääkeaineista tulee Suomeen Kiinasta tai Intiasta. Korona pysäytti tuonnin Kiinasta, ja tiistaina Intia ilmoitti rajoittavansa lääkeaineiden myyntiä ulkomaille. Lääketeollisuudessa pelätään, että lääkkeiden saatavuus voi vaarantua nopeasti, jos joku toimijoista tai asiakkaat hamstraavat lääkkeitä tai raaka-aineita, eikä tilanne ole enää kenenkään hallinnassa. (MTVuutiset4.3.2020)

Huoli lääkeaineiden saatavuusongelmista nousi esille myös torstaina hallituksen kyselytunnilla. Juvonen laajensi kysymystä koskemaan myös muita terveydenhuollon tarvikkeita ja niiden riittävyyttä.

Tuoreiden tutkimustietojen mukaan koronaviruspotilaiden kuolleisuus liittyy ARDS-häiriöön.Kyseessä on keuhkojen verisuonistojen toimintaan liittyvä ongelma, jonka hoitoon vaaditaan hengityskonetta. Jotta potilaiden hoito ei vaarannu, meillä tulee olla riittävät resurssit hoitoon.

– Koska hengityspotilaille tarvitaan niin lääkkeitä, kuin myös hengityskoneita ja avustavia laitteita, niin kysyisin teiltä, hallitus, millaisena näette Suomen varautumisen olevan esimerkiksi hengityskoneiden osalta, Juvonen kysyi kyselytunnilla.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.), vakuutti tilanteen olevan hallinnassa, mutta lisäsi, että on hyvin vaikeaa tässä vaiheessa ennustaa, kuinka vakavasti ja kuinka monet ihmiset täällä sairastuvat koronavirukseen.

Suomessa on tällä hetkellä arviolta yhteensä noin 230 tehohoitopaikkaa. Tarkkaa lukua hengityskoneiden määrästä ministeri ei kertonut. Jos koronavirusinfektio laajenee epidemiaksi, niin edessämme on tilanne, joka vaatii runsasta resurssia sosiaali- ja terveydenhuollolta.

Juvonen nosti puheenvuorossaan myös esiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen (US-blogi 2.3.2020) huolen siitä, että hallituksen kohdentama 8,9 miljoonaa euroa ei ole riittävästi koronaviruksen torjuntaan. Tähän ministeri ei ottanut mitään kantaa kyselytunnilla.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050 531 1108

Tiedote 4.3. 2020

Yhteiskunnassa tulee käydä keskustelua siitä, mitkä sosiaali- ja terveyspalvelut tulisi olla voittoa tavoittelemattomia. Saattohoito on yksi sellainen, jossa kustannuksista ei saisi tinkiä, kansanedustaja Arja Juvonen (ps) sanoo.

Toimijan on oltava vahva, kokenut ja osaava. Sairaanhoitopiirien, kuntien ja kaupunkien on panostettava saattohoito osaamiseen ja kuultava ja opittava alan asiantuntijoilta, Juvonen sanoo.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan poliisi tutkii Turussa isoa rikoskokonaisuutta, joka liittyy yksityiseen palvelutuotajaan, jolta Turun kaupunki on hankkinut ostopalveluna saattohoitoa vuosina 2011 – 2014. Kaupunki siirsi kilpailutuksen kautta noin 185 potilaan hoitovastuun kyseiselle yritykselle. Lounais-Suomen poliisi kertoo tiedotteessaan (2.3.2020), että tutkinta pitää sisällään poikkeuksellisen vakavia laiminlyöntejä ja väärinkäytöksiä.

Tutkittavina rikosnimikkeinä on tällä hetkellä ainakin törkeä kuolemantuottamus, törkeä pahoinpitely, törkeä kavallus, törkeä petos, useita törkeitä väärennöksiä ja huumausainerikoksia.

Julkisuuteen tulleet tiedot Turun tapahtumista järkyttävät. Poliisilla on tutkinnassa sellaisia väärinkäytöksiä, että ne menevät kaiken inhimillisen ajattelun yli. Ei löydy sanoja. Ihmiset eivät ole valittaneet saamastaan hoidosta. Kuka saattohoidossa oleva hauras ihminen tai hänen läheisensä pystyisikään.

Olen jättänyt hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen saattohoitolain aikaansaattamisesta, saattohoidon kilpailuttamiseen liittyvistä ongelmista ja saattohoitopotilaan mahdollisuudesta valittaa saamastaan hoidosta. Mikä on potilaan oikeusturva näissä asioissa ja miten saattohoitoa valvotaan, Juvonen kysyy.

Juvonen on jättänyt vuosien mittaan myös useita toimenpide- ja talousarvioaloitteita liittyen saattohoidon parantamiseen, sekä kaksi kertaa lakialoitteen kokonaan uudesta saattohoitolaista.

– Erilaiset toimet saattohoidon parantamiseksi ja yhdenvertaistamiseksi ympäri Suomen ovat tärkeitä. Saattohoitolainsäädännöllä tulisi määritellä muun muassa saattohoidon kriteerit ja laatu, saatavuus ja saattohoitopaikkojen riittävyys, kansalaisten subjektiivinen oikeus saattohoitoon sekä saattohoidossa työskentelevien henkilöiden kriteerit ja oikeus lisä- ja täydennyskoulutukseen. Inhimillinen ja kivuton kuolema on jokaisen ihmisen perusoikeus. Saattohoidon riittävä ja tasa-arvoinen toteutuminen edellyttää, että se on tarvittaessa kaikkien ihmisten saatavilla riippumatta asuinpaikasta tai sairaudesta. Saattohoitolaki olisi siis tärkeä ja merkittävä asia, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Tiedote 28.2.2020

Turkkilainen viranomaislähde kertoi uutistoimisto Reutersille torstai-iltana, että Turkki ei aio enää estää syyrialaisten tuloa rajan yli Eurooppaan. Reutersille puhuneen viranomaisen mukaan Turkin poliisille sekä raja- ja rannikkovartiostolle on annettu käsky lopettaa toimet syyrialaisten rajanylityksen estämiseksi. Turkki enää aio pitää rajaa suljettuna niiltä pakolaisilta, jotka pyrkivät Eurooppaan.

Kansanedustaja Arja Juvonen on jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy, että miten hallitus valmistautuu tähän tilanteeseen ja onko Suomi varautunut mahdolliseen turvapaikanhakijoiden saapumiseen Turkin avattua rajansa.

Juvonen teki vastaavan kysymyksen myös jo vuonna 2014, jolloin oli odotettavissa turvapaikanhakijoiden saapuminen Euroopasta. Silloinen sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) vastasi kysymykseen, että vastaanottokeskukset pystyvät lisäämään majoituspaikkoja muutamilla sadoilla paikoilla. Tämä osoittautui turvapaikanhakijoiden saavuttua Suomeen riittämättömäksi valmistautumiseksi.

– Hallituksen on reagoitava Turkin rajojen avaamiseen välittömästi, jotta vastaava ei toteudu. Erityisen tärkeää on kohdentaa riittävästi resursseja rajavalvontaan, mutta valmistauduttava myös terveydenhuollon sektorilla. Euroopassa käydään tällä hetkellä laajoja vastatoimia muun muassa koronaviruksen leviämiseen ja tähän tulee kiinnittää erityistä huomiota, kun ihmiset liikkuvat ja matkustavat paikasta toiseen. Tartuntatautien ennaltaehkäisy kuuluu kaikille, Juvonen huomauttaa.

Tiedote 26.2. 2020

Eduskunta saa torstaina 27.2. 2020 pääministerin ilmoituksen liittyen Suomen varautumisesta koronaviruksen mahdolliseen leviämiseen.

Ilmoitus annetaan eduskunnan kyselytunnin jälkeen klo 17.00.

Yleisradio on ilmoittanut, ettei se aio televisioida pääministerin ilmoitusta.
Kansanedustaja Arja Juvonen (ps) vaatii, että Yleisradio televisioi suorana lähetyksenä pääministerin ilmoituksen, sillä kyseessä on tärkeä ja ajankohtainen asia, josta kansalaisten on saatava tieto myös television välityksellä. Lähetystä on mahdollista katsoa internetin välityksellä, mutta sitä mahdollisuutta ei Suomessa ole kaikilla.

Yle kertoo, että sen tehtävänä on toiminnallaan edistää muun muassa kaikkien että kaikkien suomalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia saada tietoa asioista. Ylen toiminnasta säädetään myös laissa, sillä kyseessä on verovaroin tuettu julkinen palvelu. Pykälässä 7 momentilla 2 sanotaan, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti mm. tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia.

Pidän erittäin merkittävänä sitä, että saamme pääministerin ilmoituksen asiasta. Suomi varustautuu koronavirukseen, jonka vaikutuksia on nähty maailmalla, mutta josta me emme tiedä vielä tarpeeksi. Tieto kuuluu kaikille suomalaisille, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
050-5311 108

“7§ Julkinen palvelu
Yhtiön tehtävänä on tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näitä ja muita julkisen palvelun sisältöpalveluja voidaan tarjota yleisissä viestintäverkoissa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti.

Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti:
1) tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia;
2) tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä;
3) ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille ja nuorille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia;
4) kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muiden kieliryhmien kielellä;
5) tukea suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista, suvaitsevaisuutta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kulttuurista moninaisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille;
6) edistää kulttuurien vuorovaikutusta ja ylläpitää ulkomaille suunnattua ohjelmatarjontaa;
7) välittää asetuksella tarkemmin säädettäviä viranomaistiedotuksia ja varautua televisio- ja radiotoiminnan hoitamiseen poikkeusoloissa.”

Eduskunta keskusteli eilen suomen kasvavasta huumeongelmasta. Loppujen lopuksi kukaan ministereistä ei antanut konkreettisia keinoja siihen, miten huumeidenkäyttö saadaan vähenemään. Edes aikataulusta ei puhuttu. Ainoat konkreettiset asiat olivat, että päihdetyötä tekevät toimijat on kutsuttu koolle ja että poliisin resursseja on lisätty.

On hyvä, että asiantuntijat keskustelevat. Itse ongelmien ratkaisuun siitä on vielä pitkä matka. Poliisin resursseja lisätään lähinnä muodollisuuden verran. Tarve olisi vähintään tuhat uutta poliisia, jota perussuomalaiset on esittänyt, mutta hallitus on päättänyt käyttää rahat toisin.

Vihreät haluavat laillistaa huumeiden käytön. Se on jopa puolueen linja. Samaa on kuultu vasemmistosta. Ei voi kuin hämmästellä tätä linjausta, joka siis koskisi myös kaikkein kovimpia huumeita. Samaan aikaan huumekuolemia on enemmän kuin koskaan Suomen historiassa.

Käytön ja pienen määrän hallussapidon dekriminalisointi on kuin siunaus järjestäytyneelle rikollisuudelle. Huumausaineiden valmistus ja myynti siis edelleen jäisi laittomaksi, mutta käyttö ja pienten määrien hallussapito sallittaisiin. Käyttäjiltä poistuisi viimeinenkin niin sanottu virkavallan pelko käyttämisen suhteen, joka ehkä ennen on ollut.

Nykyinen linja ei toimi. Se on täysin selvä. Perussuomalaisten ja vihervasemmiston tapa hoitaa asioita on kuitenkin kuin yö ja päivä. Jos rikollisen ja hengen vaarantavan toiminnan kitkeminen ei näytä onnistuvan, vihervasemmisto laillistaisi sen. Ongelma ratkaistu? Ei. Hyysäyksen on loputtava.

Perussuomalaiset Naiset lisäisivät resursseja viranomaisyhteistyöhön ja aloittaisivat valistustyön jo lapsena. Ennaltaehkäisevällä työllä on saavutettava nuoria läpi varhaisaikuisuuden. Huumeidenkäyttäjää ei pidä silittää kuin uhria. Sellainen hyysäys ei ole edes uhrin edun mukaista – tulokset liberalisoituneista asenteista näkyvät tilastoissa nuorten kuolemina. Ronski ote huumeongelmaan on ainoa ratkaisu. Sellaiseen kuuluu kova huumausainelaki ja käyttäjien jopa tahdon vastainen hoito. Se on kuitenkin myös heidän etunsa.

Olemme lasten ja nuorten asialla. Nuori ei aina osaa tehdä itse järkeviä valintoja. Se kuuluu elämään. Nuorta kuuluu ohjata ja hän kaipaa myös kuria. Rajat ovat rakkautta.

Lisätiedot:

Ritva ”Kike” Elomaa, 09 432 3022

Tiedote 20.2.2020

Eduskunnassa käytiin keskiviikkona 19.2.2020 vilkas keskustelu velkaantumisesta ja toimista, joilla velkaongelmat saataisiin kuriin sekä velallisten tilanteesta. Keskustelu pidettiin, koska perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa laati keskustelualoitteen, jossa hän ehdotti, että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun velkaantumiseen liittyvistä ongelmista ja valtion toiminnasta velallisten aseman parantamiseksi sekä velkaongelmien ennaltaehkäisemiseksi.

-Tavoitteeni oli saada aloitteen kautta nostettua velkaongelmia paremmin esille poliittisessa keskustelussa. Lisäksi halusin korostaa velkaongelmien laajuutta, velallisten haasteita ja ilmiön yhteiskunnallisia vaikutuksia, Elomaa kertoo.

Vuoden 2019 aikana ulosoton perintätoimien kohteena oli peräti 562 144 henkilöä. Suomen Asiakastiedon mukaan vuonna 2019 yksityishenkilöille rekisteröitiin ennätysmäärä maksuhäiriömerkintöjä. Lukumäärä oli vajaa 1,9 miljoonaa. 387 000. Elomaa korosti omassa puheessaan, että velkaantuminen Suomessa on ollut jo pitkään kasvu-uralla.

-Tämän trendin ei saa antaa jatkua. Miettikää hyvät kollegat, kuinka suuresta ongelmasta on kyse! Nykytilanne on hälyttävä ja on päivänselvää, että velkaongelmat räjähtävät käsiin jo lähitulevaisuudessa, ellei asialle tehdä pikaisesti jotakin, Elomaa sanoi eilisessä puheessaan istuntosalissa.

Elomaan mukaan syyt velkaantumisen taustalla ovat moninaiset. Osalla velat saattavat olla peruja jo 1990-luvun laman ajoilta. Monia on kohdannut elämässä yllättävät haasteet kuten työkyvyn tai työpaikan menetys. Vähävaraisten suomalaisten velkaongelmat saattavat saada alkunsa yhdestä pienestä sairaalamaksusta. Myös korkeakorkoiset pikalainat näkyvät velkaongelmien lisääntymisenä. Valtion tulee puuttua velkaantumiseen liittyviin ongelmiin nykyistä tehokkaammin. Käytännössä tämä tarkoittaa ylivelkaantumista ehkäiseviä toimia sekä velallisten aseman helpottamista lainsäädännön ja muiden tukitoimien avulla. Valtio voi esimerkiksi muuttaa velkojen perintää määrittävää lainsäädäntöä ja helpottaa velkajärjestelyyn pääsyä sekä vaikuttaa velkojen vanhenemisaikaan. Yrittämiseen kannustetaan, mutta joskus kovakin yrittäminen voi johtaa myös konkurssiin, jonka seuraukset ovat rankkoja. Siksi tarvitaan osaavaa velkaneuvontaa ja ohjausta jatkaa elämässä eteenpäin.

-Tällä hetkellä perinnässä vallitsee villin lännen säännöt ja ihmisiä laskutetaan aivan törkeästi jopa ilman perusteita. Myös ulosoton toimintaa on ohjattava oikeudenmukaisempaan suuntaan. Suojaosuutta on korotettava nykyisestä ja tulospalkkiot eivät saa ohjata ulosottomiesten toimintaa. Samoin velkojen vanhenemista pitää tarkastella kriittisesti, Elomaa lausui.

Tarkoituksenmukaista on pyrkiä tilanteeseen, jossa velallisella on realistinen mahdollisuus maksaa velkansa pois. Tällä hetkellä perusvelan päälle kertyy ylimääräisiä korko- ja muita maksuja niin paljon, että alkuperäinen velkasumma, joka jopa kasvaa lyhennyksistä huolimatta. Tämä tilanne on jokaiselle osapuolelle kestämätön.

Myös talouskasvatus on Elomaan mielestä tärkeää.

-Nykyisin mahdollisuudet kuluttaa, tehdä velkaa ja elää yli varojensa ovat rajattomat. Kouluissa on jonkin verran talouskasvatusta, mutta sen lisäämiselle olisi varmasti tarvetta, hän totesi.

Elomaa pitää hyvänä monia hallitusohjelman kirjauksi velkaantumisen rajoittamiseksi, mutta peräänkuulutti käytännön toimia.

-Nyt on aika toteuttaa hallitusohjelman kirjaukset käytännössä. Toivon kuulevani selkeitä lupauksia siitä mitä tullaan tekemään ylivelkaantumisen torjumiseksi ja millä aikataululla. Nimittäin tällä asialla on kiire ja uudistusten kanssa ei voi vitkastella, hän päätti puheenvuoronsa.

Lisätietoja
Ritva ”Kike” Elomaa
puh. 050 512 0806

Tiedote 18.2.2020

Viime viikolla uutisoitiin, että Aluehallintovirasto on keskeyttänyt Seinäjoella sijaitsevan Hoivakoti Kissanpäivien toiminnan. Asiakkaiden hoito ja hoiva on siirtynyt Seinäjoen kaupungin vastuulle.

Vakavia puutteita on havaittu muun muassa lääkehuollossa ja henkilöstömitoituksessa. Lisäksi asiakasturvallisuuden on katsottu vaarantuneen. Tänään saimme asiasta lisätietoja, joista paljastui poikkeuksellisen röyhkeää välinpitämättömyyttä: insuliinia on säilytetty yleisessä jääkaapissa ja hävitettäviä lääkkeitä virvoitusjuomapullossa. (IL 18.2.)

”On uskomatonta, että vaikka tarkastuksia tehdään ja vakavia puutteita toiminnassa todetaan, toiminta saa kaikesta huolimatta jatkua sellaisenaan vuosikausia ennen kuin ongelmiin oikeasti puututaan”, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen kritisoi.

Puutteet eivät tulleet yllätyksenä, vaan vakavat epäkohdat ja laiminlyönnit on todettu tarkastuksissa ensi kerran jo vuonna 2017, ja toistamiseen 2019. Kaupungin mukaan havaittuja vakavia puutteita ei ollut pyynnöistä huolimatta korjattu.

”Ongelmana on erityisesti se, että viranomaisen antamaan ohjaukseen ei reagoida millään tavalla. Tähän olisi löydettävä nyt ratkaisu, eikä antaa edes mahdollisuutta vuosien aikaikkunaan hoitaa asioita kuntoon. Huonosti hoidetuissa hoivayksiköissä on ihan oikeita ihmisiä hoidettavana joka päivä, eikä ole ihmisarvon mukaista antaa heidän odottaa vuosikausia laiminlyöntien korjaamista. Valvovalle viranomaiselle tulisi suunnata siis enemmän resursseja, eikä luottaa minkäänlaiseen omavalvontajärjestelmään, kuten hallitus tuntuu hoitajamitoitusta koskevan lakiesityksen perusteella tekevän”, Juvonen jatkaa.

Esperi velkojille, Attendolle korjausmääräyksiä ja Kissankello huostaan
Kriisiytyneestä vanhustenhoivasta on saatu lukea uutisia viime aikoina jatkuvasti. Helmikuun alussa hoivajätti Esperi Care siirtyi velkojiensa omistukseen, mikä on täysin poikkeuksellista. Taustalla kerrottiin olevan heikentynyt taloudellinen tilanne. Keskiviikkona uutisoitiin Valviran määränneen Attendon korjaamaan toimintansa epäkohdat heinäkuun alkuun mennessä.

”Näitä kolmea tapausta yhdistää kaikkia hoitajapula ja huono hoito. Vanhusten hoivapalveluilla on mahdotonta tehdä kannattavaa bisnestä ilman mittavia laiminlyöntejä, sekä asiakkaita että työntekijöitä kohtaan. Vanhukset altistetaan ala-arvoiselle hoidolle ja henkilöstö ajetaan loppuun, kun hoivapalvelut pyritään tuottamaan mahdollisimman halvalla ja laadusta välittämättä”, Juvonen moittii.

Eduskunnan käsittelyssä oleva hoitajamitoitusta koskeva lakiesitys ei tuo tilanteeseen välitöntä parannusta.

”Keskeinen ongelma on se, että lakiesitys ei sisällä sanktioita tilanteissa, joissa hoitajamitoitusta ei noudateta tai asiakkaiden turvallisuus muuten vaarannetaan. Tarkastuksia pitäisi tehdä säännöllisesti ja kaikkiin hoivapalveluyksiköihin, ja silloin, kun laiminlyöntejä havaitaan, viranomaisen olisi voitava edellyttää niiden korjaamista lyhyessä määräajassa, esimerkiksi kolmen kuukauden sisällä. Vaatimusta voitaisiin tehostaa uhkasakolla. Viranomaisen olisi myös määräajan täytyttyä tehtävä uusi tarkastuskäynti ja varmistettava, että puutteet on asianmukaisesti korjattu”, Juvonen vaatii.

Lisätiedot:
Arja Juvonen
Kansanedustaja (ps.)
050-5311 108

Suomen Kuntajohtajat ry:n, Kevan ja Kuntaliiton taannoisen tutkimuksen mukaan yli 40 prosenttia kuntajohtajista ilmoitti kokeneensa työssään uhkailua ja häirintää. Ongelma on yllättävän suuri. Olen antanut eri yhteyksistä itselleni ymmärtää, että Kauhavakaan ei ole painostuksesta vapaa vyöhyke.

Kuka on vastuussa, miten tilanteeseen pitäisi puuttua?

Saman kyselyn mukaan joka toinen kuntajohtaja miettii alan vaihtoa.

Kuntajohtajien painostus ja jopa uhkailu on vuosikymmenien saatossa lisääntynyt samassa tahdissa, kun on mukamas lisätty demokraattista läpinäkyvyyttä poliittisessa päätöksenteossa. Läpinäkyvyys on näennäistä, jos kulisseissa pelataan likaista peliä joka ei näy kuntalaisille.

Muistamme tapaus Kittilän. Kymmenkunta kunnanhallituksen jäsentä tai varajäsentä oli syytettynä perusmuotoisesta virka-aseman väärinkäyttämisestä, joka johti Kittilän kunnanjohtajan laittomaan irtisanomiseen. Kauhava on paistatellut usein negatiivisessa julkisuudessa? Tämäkö vielä puuttuu ”ansiolistalta”?

Kittilän tapaus ei ole Suomen mittakaavassa ainut. Joillakin poliittisilla luottamushenkilöillä on kiusausta määrätä, käskeä ja ohjailla kunnan viranhaltijoita. Luottamushenkilön asia ei ole käskeä virkamiehiä.

Luottamuselin on oikea paikka ottaa asiat esiin, jos sellaisia on, ei se menettely, että luottamushenkilö marssii kunnantalolle viranhaltijan huoneeseen latelemaan ohjeita ja neuvoja.

Luottamushenkilöt saattavat yrittää vaikuttaa virkamiesten tekemiin päätöksiin. ”Jos et tee kuten toivomme, siitä voi seurata eriasteisia hankaluuksia. Muistapas, että olet määräaikaisessa virkasuhteessa.”

Muistetaanpa Kauhavalla esimerkiksi ympäristötoimen virkamiehen valinta, johon johtavat viranhaltijat ja toimielimet yrittivät muistini mukaan puuttua, turhaan.

Luottamushenkilö hoitakoon hänelle kansan antamaa luottamustehtävää, ja pysyköön pois varsinaisesta, operatiivisesta toiminnasta. Se kuuluu virkamiehille, ja heille on annettava työrauha, olipa hän sitten kaupunginjohtaja, kaavoittaja tai tekninen johtaja.

Poliittisen mandaatin käyttäminen asiansa ajamisessa pitää olla erityisen tarkka, jos sattuu edustamaan kunnassa määrällisesti suurinta poliittista ryhmittymää.

On selvä, että vaikuttamisyritykset, vaikka ne eivät olisi suoraan painostusta, vaikuttavat heikentävästi työmotivaatioon, päätöksentekokykyyn ja työhön sitoutumiseen. Onko Kauhavalla tällaiseen varaa? Tätä kysyn ensi sijassa suurimmalta poliittiselta ryhmittymältä, keskustalta.

Inga Petäjäniemi (PS) Kauhava
Julkaistu 5.2.2020 Komiat-lehti

Mielipidekirjoitus 6.2.2020

Eläinten hyvinvointilaki ei ota valmistuakseen. Eläinsuojelua ja eläinten hyvinvointia koskevan lainsäädännön uudistamistyö polkaistiin käyntiin aikanaan jo vuonna 2011. Vuodet ovat vierineet, mutta tyly tosiasia on se, että Suomessa eläinten oikeudet nojaavat yhä edelleen vuodelta 1996 peräisin olevaan lainsäädäntöön. On sanomattakin selvää, että eläinten oikeuksia turvaava lainsäädäntö on auttamatta vanhentunut eikä turvaa eläinten hyvinvointia siihen malliin kuin vuonna 2020 sopisi toivoa. Keväällä 2019 eläinsuojelulainsäädännön uudistaminen kompastui lopullisesti hallituksen kaatumiseen. Nyt näyttää siltä, ettei asia ole etenemässä vielä tänäkään vuonna. Tein kirjallisen kysymyksen, jossa kysyin hallitukselta suoraan, milloin eläinsuojelulaki on tarkoitus saada valmiiksi ja onko sisältöön tulossa merkittäviä muutoksia edellisellä hallituskaudelle esitettyihin linjauksiin. Nostan asian tikun nokkaan, koska eläinsuojelussa ja eläinten hyvinvoinnissa ilmenee jatkuvasti puutteita, jotka pitäisi saada korjattua pian. Suomi ei voi lykätä näin tärkeää uudistusta enää yhtään. Ministeri Lepän vastauksesta käy ilmi, että hallituksen esitys eläinten hyvinvointilaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2021. Verkkaisesta aikataulutavoitteesta päätellen eläinten oikeudet eivät taida hallitusväkeä paljoa kiinnostaa tai sitten kyse on kehnosta toimeenpanokyvystä. Tulevan lain sisältöön liittyen vastauksesta ei mitään uutta ja mullistavaa noussut esille. Rekisteröintipakko tulee onneksi etenemään ainakin koirien osalta. Kissojen kohdalla tilanne on valitettavasti vielä kysymysmerkki, mutta hallitusohjelmassa mainitaan myös kissojen rekisteröintipakko.

Rekisteröintipakko on tehokas tapa vähentää julmia eläinsuojelurikoksia, joista olemme valitettavasti joutuneet lukemaan lehdistä liian usein viime vuosina. Nuoret ampuivat ja rampauttivat lähes 1000 kissaa Pohjanmaalla. Pariskunta näännytti nälkään koiran, vaikka he olivat saaneet aiemmin huomautuksen lemmikin kaltoinkohtelusta ja mäyräkoira puolestaan laitettiin yhdessä tapauksessa mikroon. Nämä kauheudet on saatava loppumaan keinolla millä hyvänsä. Tapaukset eivät ole mitään huhupuheita vaan totisinta totta kaikessa karmeudessaan. Eläinsuojelurikosten sanktiot ovat aivan liian heppoisia. Yleensä selviää sakoilla ja määräaikaisella eläintenpitokiellolla, jonka toteutumista ei juuri valvota. Rangaistuksia olisi ehdottomasti kiristettävä. Eläinsuojelulainsäädännön heikkouksista koituu eläimille mittavaa kärsimystä jatkuvasti. Myös pentutehtailu ja laiton eläinkauppa rehottavat ja niidenkin kohdalla rekisteröintipakko olisi muutos parempaan.

Iltalehti uutisoi viime vuoden puolella tapauksesta, jossa Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi koirankasvattajan törkeästä eläinsuojelurikoksesta ehdolliseen vankeuteen. Mitä vaatii, että tulee ehdollinen tuomio eläinsuojelurikoksesta? Tässä muutama esille noussut epäkohta. Lista on niin pitkä, että palstatila loppuisi, jos listaisin kaikki kauheudet. Koirien pitoalue oli niin likainen ja ulosteessa, että siellä oli ihmisilläkin vaikeuksia hengittää. Osaa koirista pidettiin niin pienissä häkeissä, etteivät ne voineet edes seistä. Eläimet olivat äärimmäisen likaisia eikä niillä ollut riittävästi tilaa liikkua eikä kaikilla ollut edes säänsuojaa. Koirat olivat nälkiintyneitä ja vedensaannissa ilmeni vakavia puutteita. Lisäksi naaraita pennutettiin liian usein ja pentuja lopetettiin. Tarkastuskäyntejä suoritettiin toistuvasti, mutta lukuisat kehotukset kantautuivat kuuroille korville ja koirien kärsimystarina vain jatkui. Tuomio oli vain viisi kuukautta ehdollista vankeutta ja pysyvä eläintenpitokielto sillä poikkeuksella, että kaksi steriloitua koiraa ja yksi hevonen tai poni olisivat sallittuja. Kyllä halvalla lähti kaiken eläinrääkkäyksen jälkeen. Aivan käsittämätöntä! Tämä vuosi ei lähtenyt käyntiin yhtään paremmilla eläinuutisilla. Iltalehti uutisoi Keski-Suomen käräjäoikeuden käsittelevän tapausta, jossa kahta henkilöä syytetään yli 40 koiran ja muun eläimen huonosta kohtelusta. Eläintenpitopaikassa ilmeni vastaavia puutteita kuin edellisessä tapauksessa. Tapaus on erityisen törkeä vielä sen takia, että kyse on rotukoirien ammattimaisesta kasvatustoiminnasta. Toivottavasti tässä tapauksessa syyttäjän vaatimus ehdottomasta vankeusrangaistuksesta toteutuisi. Se on tosin valitettavan epätodennäköistä.

Mitä tämä kaikki kertoo nykymenosta? Asenteisiin ja rangaistuksiin on puututtava pian ja eläinsuojeluun liittyviin käytäntöihin on tultava pikaisesti tiukennuksia. Valvontatoimintaan on saatava lisää tehoa, jotta eläinrääkkäys jopa virallisten kasvattajien keskuudessa saataisiin paremmin aisoihin. Kiinnijäämisen on myös oltava uskottava pelote. Rekisteröintipakko lisäisi osaltaan vastuullista eläintenpitoa. Lemmikkien ostajia tulisi myös ohjeistaa nykyistä tarkemmin ja varmistua miten vastuullinen päätös lemmikkieläimen hankinta todella on. Ottaisiko hallitus nyt vastuun siitä, että Suomen eläinsuojelulainsäädäntö saataisiin vihdoin ja viimein päivitettyä tälle vuosituhannelle ja eläinten oikeudet turvattua nykyistä paremmin?

Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja (ps)

Tiedote 5.2. 2020

Kansanedustaja Arja Juvonen(ps) kiittää tasavallan presidentti Sauli Niinistön siitä, että presidentti otti valtiopäivien avajaispuheenvuorossaan esille myös huolen koronavirusepidemiasta. Niinistö korosti pandemioissa eli erilaisissa maailmanlaajuisissa epidemioissa terveysturvallisuuden tärkeyttä, globaalia yhteistoimintaa ja omaa varautumista erilaisiin pandemioissa.

Presidentti on ajan hermolla myös terveyspoliittisessa kysymyksissä. Upeaa, kiitos presidentille kannanotosta. Tein heti koronaepidemian alkaessa aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle (24.1.20), sillä koin, että asiasta on saatava tietoa ja yhteiskunnan on ryhdyttävä valmistautumaan tosissaan myös tulevaisuutta ajatellen erilaisiin yllättäviin tilanteisiin, juurikin pandemioihin. Hoitajana ei infektioiden kanssa voi jäädä miettimään, vaan on toimittava. Kirjallinen kysymys lähti siis bumerangina selkärangasta, Juvonen kertoo.

Valitettavasti kirjallinen kysymykseni aiheesta herätti kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriössä ja ministeri Krista Kiurussa täysin päinvastaisen reaktion kuin olisin voinut ikinä kuvitella. Ministeri ei ymmärtänyt sitä vaan hämmästeli kysymystäni sanoen julkisuuteen, että koronavirusepidemia ei ole poliittinen kysymys. Hän antoi myös ymmärtää, että kysymyksen takana on vain tarve herättää paniikkia kansalaisissa (Iltalehti 31.1. 2020). Onkohan ministeri edelleen presidentti Sauli Niinistön puheenvuoron jälkeen samaa mieltä asiasta, Juvonen pohtii.

Tässä me näemme, että miten eri tavalla asioihin voidaan suhtautua. Ministeri ei saa pestä käsiään näistä asioista vaan hänen on oltava ajan hermolla ja vastattava myös kansalaisille asiallisesti. Olin juuri tuolloin Lapissa työmatkalla kiertämässä kansalaisten parissa, kun tieto ensimmäisestä Suomessa todetusta koronavirustartunnasta tuli. Kun ministeri vähättelee kansanedustajan tekemää kysymystä ja leimaa sen vain politikoinniksi, hän vähättelee samalla myös Suomen kansaa, Juvonen muistuttaa.

Koronavirusepidemialla on maailmanlaajuisia vaikutuksia. Sairastumisia ja kuolemantapauksia on paljon ja kustannukset tehohoidosta ja eristyspotilaista kasvavat. Samalla vaikutukset näkyvät myös jo maailmantaloudessa. Rajoja suljetaan, ihmisiä evakuoidaan, osakekurssit laskevat, yritykset määräävät työntekijöitä matkustuskieltoon ja bisnes pysähtyy. Kiina on myös ilmoittanut tarvitsevansa infektion torjuntaan pikaisesti muun muassa suojamaskeja, -pukuja ja -laseja estämään koronaviruksen leviämistä. (Iltasanomat 4.2.20 Kiina julkaisi tuoreet lukemat), eli se tarvitsee jo apua muilta mailta. Joskin suojamaskit loppuvat myös muualta.

Koronavirusepidemia on siis jo poliittinen kysymys ja siihen on suhtauduttava vakavasti. Se ei tarkoita hysteriaa tai pelolla lietsontaa. Se on realismia, jota täytyy löytyä myös ministeriltä ja ministeriöstä, ei vain tasavallan presidentiltä ja hoitajataustaiselta kansanedustajalta, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen (ps)
Kansanedustaja
050-5311 108

Mielipidekirjoitus 31.1.2020

Puhdas vesi on hyvinvoinnin edellytys. Maapallon pinta-alasta peräti 70 prosenttia on vettä, mutta maailman vedestä peräti 97,5 prosenttia on suolaista vettä ja ainoastaan 2,5 prosenttia makeaa vettä. Puhtaan makean veden saannin turvaaminen on suuren mittakaavan globaali haaste. Suomen kohdalle on osunut hyvä arpaonni puhtaiden pohjavesivarojen osalta. Tällä hetkelläkin meillä on vain murto-osa muodostuvasta pohjavedestä käytössä.

Maailmalla vallitsee kova kysyntä puhtaasta vedestä, joten suomalaisessa vedessä piilee valtava sinisen talouden potentiaali. Vesivaramme ovat vientivaltti, jonka hiipumista ei ole näköpiirissä. Päinvastoin, veden kysyntä tulee jatkossakin kasvamaan. Myös maa- ja metsätalousministeriön johdolla vuonna 2016 julkaistun sinisen biotalouden kansallisen kehittämissuunnitelman mukaan veden kysyntä tulee kasvamaan maailmanlaajuisesti. Suunnitelmassa korostetaan yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä eri hallinnonalojen välistä yhteistoimintaa. Latteiden suunnitelmien sijaan Suomella on oltava toimiva strategia, kuinka vesivarojen kaupallisesta hyödyntämisestä eurot jäävät tänne pohjolaan eivätkä virtaa kansainvälisten sijoittajien taskuun. Ei meillä ole varaa päästää miljardiluokan liiketoimintamahdollisuuksia valumaan pois omista käsistämme etenkään, kun hallituksen talouspolitiikka on niin löysää, että sanomista tulee ulkomaita myöten.

Tein vuonna 2015 silloisen hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustelin hallituksen suhtautumista puhtaaseen veteen tulevaisuuden vientivalttina ja kantaa siitä pyritäänkö varmistamaan pohjavesien säilyminen kotimaisessa omistuksessa sekä maksimoimaan Suomen taloudellinen hyöty pohjaveteen kytkeytyvässä liiketoiminnassa. Vastaus oli tuolloin ympäripyöreä. Paljon on vettä virrannut Aurajoessa tässä välissä, mutta Suomi vaikuttaa yhä olevan tuuliajolla mitä tulee vesivarojen turvaamiseen ja hyödyntämiseen meille järkevimmällä tavalla.

Taloudellisen puolen lisäksi vesivarojen hyödyntämisen ja jakelun kohdalla on kyse huoltovarmuudesta sekä elämälle välttämättömästä palvelusta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ilmaisi vastikään tiedotteessaan huolen kuntien suunnitelmista myydä vesiyhtiöitään sijoittajille. Jyväskylän kaupungin tämän suuntaiset suunnitelmat ovat olleet viime aikoina tapetilla. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio nostaakin tiedotteessa esille mahdollisen lakimuutoksen, jonka avulla vesihuollon yksityinen sijoittajaomistus estettäisiin. Tiedotteessa viitataan myös sähköverkon kauppaamiseen ulkomaisille suursijoittajille.

Toivon tosiaan, ettei vesihuollon kohdalla uusita samaa virhettä mikä sähköverkon kanssa aikanaan tehtiin. Ei Suomalaisia tule laittaa pitkäaikaisiksi maksumiehiksi lyhytnäköisten taloushelpotusten saavuttamiseksi. Yhtä järkevää kuin pissata pakkaselle housuun pysyäkseen lämpimänä. Marinin hallitus vain paisuttaa julkisen sektorin menoja ja samanaikaisesti sen työllisyystavoite on karkaamassa odotetusti. Hyödyntämällä vesivaroihin liittyvää valtavaa kaupallista potentiaalia voitaisiin saada kasaan kovasti kaivattuja euroja. Esimerkiksi vesivarojen hyödyntämiseen keskittyvä valtionyhtiö kuulostaa korviini hyvältä ajatukselta. Samanaikaisesti tulee estää kuntien ahdingossa tekemät pitkässä juoksussa kestämättömät ratkaisut kaupata vesihuoltoaan ahneille sijoittajille.

Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja (ps)

TIEDOTE 29.1.2020

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen jätti viime viikolla hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen liittyen koronavirukseen ja Suomen valmiuksiin vastata sen leviämiseen. Juvonen vaatii hallitukselta akuuttia reagointia akuuttiin tilanteeseen sekä julkista tiedottamista, jotta myös kansalaiset saisivat vastauksia.

”Moni tavallinen kansalainen on huolissaan, kun on saanut lukea jo useamman viikon ajan erittäin huolestuttavia uutisia tartuntojen ja kuolonuhrien määrän kasvusta sekä taudin leviämisestä ympäri maailmaa. Heitä kiinnostaa tietää, onko Suomi varautunut tilanteeseen, jossa tauti alkaa levitä Suomessa. Tiedon puute voi jo itsessään lietsoa paniikkia. Vaikutukset näkyvät jo nyt esimerkiksi yrittäjien elinkeinonharjoittamisessa.”, Juvonen huomauttaa.

Juvonen on tällä hetkellä kiertämässä kuntia ja kaupunkeja Pohjois-Suomessa ja näkee kansalaisten aidon huolen tilanteesta.

”Pohjois-Suomessa on matkailun kuumin sesonki käynnissä ja ihmisiä liikkuu tuhansia edestakaisin päivittäin. Kiinasta Lappiin suuntautuva turismi on tunnetusti vilkasta. Ihmiset ovat aidosti huolestuneita ja ymmärrän sen hyvin. Jo nyt on jouduttu tilanteeseen, jossa tautiepäilyksen vuoksi on eristettynä yksi potilas Lapin keskussairaalassa. Millaiset valmiudet meillä on tutkia, eristää ja hoitaa massoittain ihmisiä, jos epidemia leviää myös Suomeen?”, Juvonen tiedustelee.

Terveysviranomaiset ympäri maailmaa varautuvat toimenpiteisiin liittyen koronaviruksen leviämiseen ja potilaiden hoitamiseen. Myös Maailman terveysjärjestö WHO on kokoontunut asian tiimoilta pohtimaan sitä, julistaako se kansainvälisen kansanterveyden hätätilan viruksen takia.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
Kansanedustaja (ps.)
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen
p: 050-5311 108

Hoitoalalla uhkaavan työntekijäpulan vuoksi on tehtävä radikaalisia ratkaisuja, jotta koulutetut hoitajat saadaan pysymään alalla. Palkkatasa-arvo on kaventunut vuosien mittaan hitaasti. Verrataan hoitoalan palkkoja miesvaltaisiin työaloihin, niin havaitaan, että hoitajien palkkoja on syytä korottaa.
Tilastojen mukaan joka neljäs alle 35-vuotias sairaanhoitaja on harkinnut ammatinvaihtoa (Sairaanhoitajaliitto,OKM, Tehy, Keva). Syyksi hoitajat kertovat, etteivät he voi vaikuttaa omaan työhönsä ja nuoret hoitajat haluavat paremman perehdytyksen.

Nyt koulutetut sairaanhoitajat ja lähihoitajat vaihtavat alaa tai hakevat töitä muualta, koska hoitajan ammatti ei enää innosta. Työ on raskasta vuorotyötä ja työhyvinvointiin, sekä johtajuuteen ei panosteta, ja koetaan ettei ole madollisuutta tehdä työtään hyvin ja kehittyä siinä.

Eräs nuori hoitaja kertoi joutuneensa heti valmistumisen jälkeen liian vastuulliseen rooliin työpaikassaan, esimerkiksi yksin yövuorossa toimiessaan ja koki omien vastuurajojen ylittyneen. Näin ollen parin hoitotyövuoden jälkeen kyseinen hoitaja hakeutui opiskelemaan aivan eri alalle. Tässä tapauksessa palkkaus ei vaikuttanut, vaan syynä alanvaihtoon oli työpaikan liian isojen vastuiden jakautuminen nuorelle hoitajalle.

Omakohtaisesti lähes 30 vuotta sairaanhoitajana kirurgisella vuodeosastolla työskennelleenä tiedän tasan tarkkaan millaista työ siellä on. Hoitajan työ on fyysisesti ja henkisesti raskasta sekä vastuullista. Jos työn kokee mielekkääksi, niin se ei tunnu niin raskaalta. Pitää kuitenkin todeta, että oman työurani jälkeen tilanne on kiristynyt ja hoitajien määrää on vähennetty.
Muistan montakin yövuoroa, etten ehtinyt hetkeäkään istahtamaan 10 tunnin työvuoron aikana. Vuorotyö kuormittaa ja vireystaso ei ole parhaimmillaan etenkään yövuorossa, jotka tehdään pienemmällä hoitajamäärällä, jossa jokaisen vastuu työstä korostuu.

Viimevuosina useimmilla työpaikoilla työntekijöillä on koko ajan pelko työpaikastaan, koska yt-neuvotteluja on jatkuvasti menossa. Tämä tuo suurta stressiä ja ahdistusta työntekijälle ja laskee työhyvinvointia. Työpaikalla kyllä käsitellään työhön liittyviä epäkohtia, mutta tuleeko työntekijä kuitenkaan kuulluksi?

Naisvaltaisten työpaikkojen palkat tulee saada kuntoon, mutta samalla pitää kiinnittää huomiota seikkoihin, jotka vaikuttavat hoitajien jaksamiseen jokapäiväisessä työssään. Työhyvinvoinnista ja hyvästä johtajuudesta on pidettävä kiinni. Nuorille hoitajille ei tule antaa uran alussa liian isoa vastuuta, ja heidän kuuluu saada laaja-alainen perehdytys tehtävään. Työntekijän on saatava itse vaikuttaa työvuoroihinsa, jotta työn ja perhe-elämän yhdistäminen onnistuu. Kotiasioiden tila heijastuu väistämättä myös työssäjaksamiseen, niin hyvässä kuin huonossa.

Vuokko Hämäläinen
terveystieteiden maisteri, sairaanhoitaja
Kuopio

Mielipidekirjoitus 24.1.2020

Yksikin huumekuolema on liikaa. Huumausaineiden käyttöön linkittyvät monenlaiset haitat ja niitä usein seuraavat surulliset ihmiskohtalot vetävät minut hiljaiseksi. Korviini kantautui taannoin pysäyttävä tieto erityisesti nuorten huumeongelmien yleisyydestä myös Varsinais-Suomessa. Poliitikoilta niin valtakunnan politiikassa kuin kuntapäätöksenteossa tarvitaan tiukkoja toimia tässä ja nyt eikä kymmenen vuoden päästä. Miksi asialla on kiire? Nostetaan esille hieman tilastofaktoja.

Huumeiden käyttö Suomessa on yleistynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2019 julkaiseman tilastoraportin pohjalta esimerkiksi kannabiksen käyttö ja kokeilu 15-69-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa on peräti nelinkertaistunut vuosien 1992 (6%) ja 2018 (24%) välillä. Kannabis on selvästi yleisin käytetty huumausaine, mutta myös amfetamiinin, ekstaasin ja kokaiinin kokeilut ovat lisääntyneet tuntuvasti. Käyttö ja kokeilut ovat yleistyneet aivan viime vuosina keskimääräistä nopeammin. Eniten huumeiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet 25-34-vuotiaiden nuorten aikuisten kohdalla. Tutkimukseen vastanneista tämän ikäryhmän edustajista peräti 45 prosenttia ilmoitti käyttäneensä jotain laitonta huumetta joskus elämässään. Huumeiden käytön ja kokeilun yleistyminen johtaa väistämättä niihin liittyvien haittojen lisääntymiseen. Tilastokeskuksen eri rikostyyppien kehitystä koskevasta tilastosta selviää, että huumausainerikosten määrä on noussut vuosien 2015-2019 välillä 23 410:sta yli 31 000:n. Tämä kehityskulku on erittäin hälyttävä, koska huumeiden käytön yleistyminen lisää rikollisuutta. Erityisesti järjestäytynyt rikollisuus voimistuu huumausainemarkkinoiden kasvun myötä. Myös rajat ylittävä kansainvälinen rikollisuus saa Suomessa yhä merkittävämpää jalansijaa huumausainekaupan kautta.

Tilastokeskuksen kuolemansyytilastosta ilmeni, että huumausainekuolemien määrä oli 261 vuonna 2018. Kasvua edellisvuoteen nähden oli 61. Vielä vuonna 2007 huumekuolemia oli alle 150. Peräti 65 % huumausainekuolemista vuonna 2018 oli tapaturmaisia myrkytyskuolemia. Eniten lisääntyivät 20–29-vuotiaiden kuolemat. Huumeisiin kuolleiden määrä on Suomessa ja muissa Pohjoismaissa korkeampi kuin muualla Euroopassa. Huumeiden käyttöön ja kokeiluun liittyvä kuoleman riski on varteenotettava ja muut terveyshaitat ovat yleisiä. Huumeet ovat vakava riski yksilön elämänhallinnalle ja vaikuttavat vahvasti ongelmien kasaantuessa myös lähipiiriin. Huumeiden käyttöön liittyvät ongelmat yleistyvät käsi kädessä niiden käytön kanssa.

Tämä kehityskulku on saatava pysäytetty hinnalla millä hyvänsä. Erityisen huolestuttava seikka on huumausaineongelmien yleisyys nuorison parissa. Jos tähän ei löydetä keinoja puuttua, on varteenotettava riski, että ongelmat lisääntyvät räjähdysmäisesti tulevaisuudessa. Poliisi ja tulli tarvitsevat lisää resursseja laittoman huumekaupan torjumiseksi. Tarvitaan heidän työtään helpottavia lainsäädäntömuutoksia. Myös huumausainerikosten rangaistusten riittävyyttä tulee harkita huolella. Valistustyöhön ja nuorille suunnattuihin tukipalveluihin on kohdennettava nykyistä enemmän resursseja sillä ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ovat avainasemassa tuloksellisessa päihdepolitiikassa. Terveydenhuollossa ja sosiaalityössä on pureuduttava tehokkaammin huumeiden käyttäjien auttamiseen.

Olen laatinut toimenpidealoitteen, jossa vaadin hallitusta ryhtymään laajamittaisiin poikkihallinnollisiin toimiin huumeiden käytön vähentämiseksi. Lopuksi haluan korostaa entistä sallivamman asenneilmapiirin riskejä. Suhtautuminen huumeisiin on useiden eri tutkimusten mukaan aiempaa positiivisempi. Jopa maamme kärkipoliitikot ovat ilmaisseet myönteistä suhtautumista huumausaineiden käyttöä kohtaan. Minusta tämä on vaarallinen tie. Meidän jokaisen tuleekin miettiä, onko huumeista saatava hetken huuma kaikkien niiden aiheuttamien haittojen väärti? Nyt tarvitaan vastuullista päätöksentekoa ja lujia ratkaisuja paisuvan huumeongelman selättämiseksi. Emme voi katsella sivusta, kun yhä useampi nuori lipsuu hämärille poluille.

Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja (ps)

TIEDOTE 24.1.2020

Iltalehti uutisoi tänään, että hallitus on vihdoinkin heräämässä romahtaneisiin syntyvyyslukuihin ja korottaa lapsilisiä. Lapsilisien korotuksia käsiteltiin eduskunnassa jo viime syksynä. Hallitus esitti ohjelmansa mukaisesti, että korotus lapsilisään tehtäisiin vasta neljännestä lapsesta lähtien. Perussuomalaiset sen sijaan esittivät korotuksia kaikille lapsiperheille.

”Perusuomalaiset toivat tilanteen esiin jo marraskuussa ja vaativat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa muutosta esitykseen, jotta hallitus selvittäisi mahdollisuuden korottaa lapsilisää tuntuvasti jo ensimmäisen lapsen kohdalla. Valitettavasti hallituspuolueet eivät tätä esitystä tuolloin kannattaneet”, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen huomauttaa.

Iltalehden mukaan hallituksen huoli Suomen tulevaisuudesta kasvoi torstaina Tilastokeskuksen julkaistua ennakkotilaston vuoden 2019 syntyvyysluvuista. Syksyllä perussuomalaiset perustelivat vastalausettaan muun muassa juuri alhaisella syntyvyydellä.

”Meidän mielestämme on tärkeää antaa yhteiskunnassa sellainen signaali, että lapsia kannattaa tehdä ja perheitä perustaa. Kaikki lapsiperheet ovat toki yhtä tärkeitä, mutta jos lapsikatoon halutaan puuttua, täytyy perheitä rohkaista hankkimaan ensin se ensimmäinen lapsi ja tukea tätä kaikin mahdollisin keinoin”, Juvonen perusteli asiaa valiokunnassa.

Alueelliset erot elinkustannuksissa asettavat lapsiperheet hyvin eriarvoiseen asemaan. Kasvukeskuksissa lapsiperheitä kurittaa asumisen hinta, muualla liikkumisen hinta. Lisäksi ensimmäisestä lapsesta saa vähiten lapsilisää, mutta joutuu maksamaan suurimman päivähoitomaksun.

”Perussuomalaiset ovat ehdottaneet kannustimeksi perheen perustamiseen lapsilisän nostamisen rinnalle myös ansiotuloverotuksen lapsivähennyksen palauttamista. Perussuomalaiset ovat myös vaatineet hallitusta pidättäytymistä toimenpiteistä, jotka nostavat jo ennestään kallista asumisen ja liikkumisen hintaa ja siten vaarantavat lapsiperheiden toimeentulon”, Juvonen moittii.

Hallitus ei tunnu yhtään tajuavan politiikkansa vaikutuksia juuri pienituloisimpiin ihmisiin; lapsiperheet ja eläkeläiset ovat niitä, joiden kukkarolla käydään. Hallitus rokottaa siitä, että lämmittää kotiansa tai liikkuu autolla. Samalla hallitus ja erityisesti keskusta unohtaa hokemansa mantran, pidetään koko Suomi asuttuna. Kuitenkin se itse kurjistaa pitkien välimatkojen Suomessa juurikin esimerkiksi lapsiperheiden liikkumista ja tekee sen entistäkin kalliimmaksi, Juvonen kritisoi.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
050 5311 108

Tiedote 22.1.2020

Pääministeri Antti Rinne lupasi hallituskauden alussa, että kaikki eduskuntapuolueet osallistuvat soteuudistuksen valmisteluun (Kuntalehti 16.5. 2019). Tämä tarkoitti parlamentaarisen työ- ja seurantaryhmän asettamista. Työryhmää ei ole kuitenkaan asetettu.

Parlamentaarinen työ- ja seurantaryhmä on tärkeä asioiden avoimuuden ja tiedonkulun varmistettavuuden kannalta ja sillä on merkitystä historiallisen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen aikaansaattamisessa. On tärkeää, että kaikki eduskuntapuolueet ovat tietoisia sotelakien valmistelusta ja sisällöistä ja pääsevät jo etukäteen kommentoimaan, kysymään ja myös vaikuttamaan uudistukseen. Toiminnalla haetaan siis myös poliittista yhteisymmärrystä.

Kansanedustaja Arja Juvonen (ps) esitti joulukuussa 2019 hallitukselle kirjallisen kysymyksen parlamentaarisen työ- ja seurantaryhmän perustamisesta. Vastaus siihen on nyt saapunut.

Vastauksessa todetaan, että hallitus aikoo uudistaa parlamentaarisen komiteatyöskentelyn, jotta se vastaisi entistä paremmin tulevien vaalikausien suuriin rakenne- ja muiden uudistusten valmisteluun. Uudella komiteatyön mallilla vahvistetaan valmistelun avoimuutta, osallisuutta ja laajaa tietopohjaa.

Siinä todetaan myös, että soteuudistuksen valmistelussa roolissa ovat ylivaalikautiseen parlamentaariseen valmisteluun perustettavat parlamentaariset komiteat, strategiset ministerityöryhmät ja Valtioneuvoston kanslian johdolla tehtävät strategiset sopimukset ministeriöiden kanssa.

Ministeriön vastaus ei lupaa parlamentaarista työryhmää huolimatta Antti Rinteen lupauksesta, vaan sen sijaan se aikoo uudistaa parlamentaarisen komiteatyöskentelyn. Mitä tämä mahtaa tarkoittaa ja milloin tämä tapahtuu? Parlamentarismiin kuuluu asioiden käsittely kaikkien eduskuntapuolueiden kesken, ei pelkästään hallituspuolueiden, Juvonen ihmettelee.

Eduskuntapuolueet ja kansanedustajat ovat odottaneet parlamentaarisen työryhmän aloittamista, jotta saisimme edes jotakin tietoa soten etenemisestä. Soteuudistukseen liittyviä kyselyjä ja viestejä kuntakentältä on tullut paljon. Tietoa soteuudistuksesta saimme juuri ennen joulua. Tiedottamisen ajankohta oli huono, ja tuli tunne, että pyhiä vasten tiedottamisella haluttiin painaa koko sote villasella. Laajempi tiedotustilaisuus pidettiin taasen eduskunnan istuntotauolla viime viikon perjantaina 17.1. 2020. Miksi tiedottamisen ajoitus on näin huonoa, Juvonen kritisoi.

Hallituksen toiminta soteuudistuksen eteenpäin viemiseksi on ollut hidasta ja epävarmaa. Lisäksi soteen liittyvä tiedonsaanti on ollut ala-arvoisen huonoa. Vaikeita ratkaistavia kysymyksiä on paljon liittyen muun muassa soten rahoitukseen, työvoimaan, alueiden erillisratkaisuihin ja sotesta saataviin säästöihin. Näiden huomioiden sijaan ministeriö sortuu kirjallisen kysymyksen vastauksessaan ennenaikaiseen omakehuun todetessaan, että nykyisen hallituksen linjaukset selkeyttävät tulevaa ratkaisua olennaisesti edellisellä vaalikaudella tehdystä valmistelusta.

Odottaisin hallitukselta ja ministeriöltä kehuskelun sijaan realismia. Soteen liittyy niin paljon erilaisia ratkaistavia asioita ja yksityiskohtia, että olisi tärkeää valmistella niitä parlamentaarisesti, jotta me kaikki tietäisimme, että mihin oikein ollaan menossa ja mitä on tulossa. Nyt hallitus ei siis sellaista lupaa, vaan syö jälleen kerran sanansa. Vaikuttaa sille, että Antti Rinteen pääministeriyden siirryttyä Sanna Marinille parlamentarismilla ei ole enää mitään väliä, Juvonen toteaa.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
Valiokuntavastaava
050- 5311 108

Yrittäjyyden ensimmäisiä edellytyksiä on riskinottokyky. Pienyrittäjällä suurin riski yleensä on henkilökunnan sairastavuudessa. Jos esim. yrityksen kolmesta työntekijästä kaksi jää samoihin aikoihin äityslomalle tms. niin yritys todennäköisesti kaatuu.

Sairaspäivärahan maksu määräytyy työlainsääsännön ja työehtosopimusten mukaan ja sen pituus riippuu työsuhteen kestosta. Puhutaan kuukausien sairas- tai äitiysloman palkanmaksuvelvoitteesta. Kun tähän summaan lisätään palkkojen sivukulut ( 50-75% ), niin yrittäjä tuskin pystyy palkkaamaan uusia henkilöitä tilalle. Yrittäjä tekee itse työtä vuorotta ja loppujen lopuksi sairastuu itsekin ja yritys menee nurin vieden kaikilta työpaikan.

Pienyrittäjille tulee saada uusi malli, jonka mukaan hän maksaa tietyn, esim. yrityksen liikevaihtoon perustuvan prosenttimääräisen maksun sairaskassaan. Sairaskassa sitten maksaa yritykselle työntekijöiden toteutuneet sairaskulut.

Malli on sama kuin työttömyyskorvauskäytäntö nykyisellään. Työntekijä maksaa työttömyyskassaan liiton jäsenmaksun ja liitto maksaa työntekijän työttömyysturvan. Valtion osuus liiton kassan kokonaisrahoituksesta on n. 95 % ja palkanmaksajan n. 5 %. Mallissa valtion osuus ei varmaankaan olisi 95 % vaan huomattavasti pienempi. Kun sitten ajatellaan kokonaisvaikutusta, summa tasoittuu. Yritykset pystyvät luomaan uusia työpaikkoja, kun henkilökunnan sairastavuusriski madaltuu tai poistuu.

Lisätietoa Tilastokeskuksen sivuilta:
Suomessa on 286 934 yritystä (Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2017) pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous. Ne työllistävät 1,4 miljoonaa ihmistä ja tuottavat veroja, joilla maksetaan palveluita kaikille. Yrityksistä 93,2 prosenttia on alle 10 hengen yrityksiä.

Koko 2000-luvulla uudet työpaikat Suomessa ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vuosina 2001—2017 pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 104 690 hengelle. Näistä työpaikoista 81 500 syntyi alle 50 hengen yrityksiin.

Yritysten 409 miljardin euron liikevaihdosta yli puolet (59 %) syntyy pk-yrityksissä ja pk-sektorin osuus BKT:sta on runsaat 40 prosenttia.

Yrityksistä alle 10 työntekijän yrityksiä on 264 519 eli 93,2 prosenttia. Pienyrityksiä on 15 989 (5,6 %), keskisuuria 2 883 (1,0 %) ja suuryrityksiä 615 (0,2 %). Viimeisen 20 vuoden aikana naisyrittäjien määrä on kasvanut 38 prosentilla. Nykyään heitä on 90 000 eli reilu 30 prosenttia kaikista yrittäjistä.

Auli Kangasmäki, PS

TIEDOTE 17.1.2020

Perussuomalaisten Juvonen: Kiurun vihjailu sotekentän soteväsymyksestä johtuu rahapulasta, työntekijöiden kurjistamisesta ja sotekentän epätietoisuudesta ja se on ihan hallituksen ja ministerin omaa syytä.

Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) järjesti tänään tiedotustilaisuuden, jossa esitteli sote-uudistuksen etenemistä. Hän puhui soteväsymyksestä, vaikka kyseessä ei ole asenneongelma, vaan sote-uudistus on täynnä konkreettisia epäkohtia, joiden lisäksi epätietoisuus, päättämättömyys ja hitaus heijastuu konkreettisesti henkilöstön asemaan.

”Tiedotustilaisuuden pohjalta heräsi kysymys siitä, tarkasteleeko ministeri samaa todellisuutta, jossa kunnissa eletään ja työskennellään. Päällimmäinen vaikutelma oli, että sote-valmistelussa aikataululliset ja henkilöstöön liittyvät realiteetit ovat täysin hukassa”, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen ihmettelee.

Tiedotustilaisuudessa ministeri Kiuru yhtäältä esitti, että piikki ei ole auki ja vaaditaan järkeviä ratkaisuja, mutta toisaalta oli muun muassa laajentamassa terveyskeskuspäivystystä.

”Terveyskeskuspalveluiden tarjoaminen iltaisin ja viikonloppuisin on sinänsä hyvä tavoite, mutta ministeri Kiuru tuntuu unohtavan, että aukiolon laajentaminen maksaa ja vaatii lisää sote-ammattilaisia kuntiin. Siihen, mistä kunnat saavat tarvittavan rahoituksen ja palkkaavat tarvittavat työntekijät, ministeri ei tarjonnut ratkaisua”, Juvonen pohtii.

Ministeri Kiuru moitti kenttää mollivoittoisuudesta ja väsymyksestä, vaati perusterveydenhuollon parantamista ja painotti kiirettä: sata lakia pitäisi viedä eduskunnassa läpi. Säästöjä saataisiin ”lähinnä sillä, kun asiat tehtäisiin paremmin”.

”On ala-arvoista vihjata, että ongelmat johtuisivat siitä, että kuntien sote-ammattilaiset tekisivät huonoa työtä tai kentällä olisi asenneongelma. Tästä ei ole kyse. Väsymys johtuu siitä, että investointeja ei uskalleta tehdä, vaan henkilöstöä irtisanotaan eikä hoitajien sijaisuuksia jatketa, vaikka sijaisten tarve olisi suuri. Hoitotyön ammattilaiset joutuvat jo nyt venymään äärimmilleen ja pyrkivät tekemään mahdottomasta mahdollista, mutta heitä on yksinkertaisesti liian vähän eikä rahaa palkata lisää anneta. Soteväsymys muuttuu tarmoksi ja innoksi kentällä nopeasti, kun tekeviä käsiä on tarpeeksi. Kiireellä ei saada aikaan hyvää, olipa kyse sote-uudistuksesta tai käytännön hoitotyöstä. Ministeri Kiuru, teidän vastuullanne on varmistaa, että hallitus antaa kunnille riittävät rahat, jotta työntekijöitä on tarpeeksi, jotta perusterveydenhoito toimii ja hoitotyö saa ansaitsemansa kunnianpalautuksen”, Juvonen huomauttaa.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
Kansanedustaja (ps)
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
valiokuntavastaava
050 5311 108

Tiedote 15.1. 2020

Hallituksen tulisi nostaa hoitoalan kissa pöydälle eli hoitoalan huono ja riittämätön palkkaus, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen vaatii.

Iltalehti uutisoi tänään sairaanhoitajan keskipalkan olevan 2483 euroa ilman vuorotyöilisiä (Il 15.1.2020). Lähihoitajan keskipalkka on taasen noin 2150 euroa (Työpaikat oikotie), mutta lähihoitajalle maksetaan jopa alle 2000 euron peruspalkkaa (Superliitto, palkat https://www.superliitto.fi/tyoelamassa/tyossa-kuntasektorilla/palkat/kuntasektorin-hinnoittelukohtia-ja-peruspalkkoja/)

Hoitajan palkasta vähennetään edelleen Suomessa niin sanottu kutsumuslisä. Hoitajan uskotaan olevan työpaikallaan vain kutsumuksen asialla. Ei ole. Hoitotyö on työtä, ei hyväntekeväisyyttä, Juvonen muistuttaa.

Pitkä työura, kokemus tai lisäkoulutus ei näy palkassa. Hoitoalan työntekijät joutuvat tekemään vuorotyötä, jotta palkka nousisi edes vähän. Vuorotyötä on tehtävä kaikenikäisenä hoitajana: vastavalmistuneena ja perheellisenä kuin myös keski-ikäisenä ja ikääntyneenä jo eläkeikää lähestyvänä hoitajana.

Vuorotyöstä haetaan pelastusta palkkaan, joka pahimmillaan uuvuttaa ja vie hoitajan jaksamisen äärirajoille. Kun työvuorojen henkilöstöä ei ole riittävästi, työntekijöiden kuormitus kasvaa. Vuorotyö on toki hyvä mahdollisuus erilaisiin työvuoroihin, mutta se ei saa olla kiristyskeino, jolla hoitaja tienaa leipänsä, Juvonen sanoo.

Hallituksen edustajat totesivat hoitajien palkka-asiasta 7.1.2020 Mtvn haastattelussa seuraavaa:
Keskustan Antti Kurvisen mielestä palkkapolitiikan sijaan olisi keskityttävä hoitajien työolojen parantamiseen. Sdpn Antti Lindtman ei hänkään nähnyt hyväksi kommentoida hoitajien palkkatilannetta vaan totesi, että hallitus ei tee omia väliintuloja.

Miten hallituksen Kurvinen parantaisi hoitoalan työoloja? Pitäisikö vuorotyö sairaaloissa lopettaa? Pitäisikö pitkät työvuorot eli aamusta iltaan lopettaa? Pitäisikö työaikaa lyhentää? Pitäisikö pienten lasten vanhemmille turvata työvuorot, joissa työajat ovat inhimillisiä? Mitkä ovat Kurvisen keinot? Ihmiset sairastavat 24/7 eli pitäisikö ihmisten lopettaa sairastaminen vai pitäisikö joku jättää hoitamatta? Miten hallitus vastaa näihin asioihin, Juvonen kysyy.

Parannetaanko hoitoalan työoloja kenties siten, että hoitajien irtisanomiset kielletään? Estääkö hallitus hoitajien irtisanomisia ja turvaa näin riittävät henkilöstöresurssit?

Olen seurannut kauhulla Suomen yli pyyhkiviä hoitajien irtisanomisia ja YT neuvotteluja. Määräaikaisia työsopimuksia ei ole myöskään jatkettu. Pätkätyöt ja sijaisuuden raastavat hoitajia ja epävarmuus työstä aiheuttaa pelkoa ja kuormitusta.

Hoitajien irtisanomisilla on potilasturvallisuutta heikentävä vaikutus, sillä jäljelle jäävien hoitajien kiire ja työmäärä lisääntyy ja myös moni lääkäri menettää katoavien hoitajien myötä työparin ja apukädet. Tämä on väärin lääkäreitä kohtaan, jotka työskentelevät valtavan paineen alla. Tämä on väärin veronsa maksavia kansalaisia, potilaita, kohtaan, Juvonen muistuttaa.

Samalla kun hoitajia irtisanotaan, hallitus muistuttaa henkilöstömitoituksen lakiin saattamisen yhtenä vaikeutena olevan hoitajapula. Asiat ovat pahassa ristiriidassa keskenään, Juvonen toteaa.

Asioista tulisi puhua niiden oikeilla nimillä. Hoitoalalla tämä tarkoittaa riittävän hoitohenkilöstömäärän turvaamista ja ylläpitoa, työsuhteiden vakinaistamista ja palkkojen tarkistusta. Valtion on kannettava vastuuta kansalaisten hyvän hoidon ja hoivan turvaamisesta. Kun nämä asiat ovat kohdallaan, myös hoitoalan työhyvinvointi paranee, hoitoalan työvoimapako muille aloille pysähtyy ja potilasturvallisuus paranee. Nämä ovat tavoittelemisen arvoisia asioita. Suomalainen terveydenhuolto pelastetaan osaavalla, työhönsä sitoutuneella ja riittävällä henkilöstöllä, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen (ps)
kansanedustaja
sosiaali- ja terveysvaliokunta
050-5311 108

Joulun on antamisen aikaa, sanotaan. Joukossamme on kuitenkin monia, joilla ei ole antaa mitään edes läheisille, vaikka mieli tekisi, kun omat varat hädin tuskin riittävät elämiseen. Monessa lapsiperheessä silmäkulma kostuu, kun ei ole varaa ostaa edes omille lapsille jotain pientä.

Asiaa helpottamassa on erilaisia keräyksiä – muun muassa jo hyvin perinteiseksi muodostunut Joulupata-keräys, jonka varoista autetaan vähävaraisia perheitä. Tällaiset keräykset ovat hyväsydämisten ihmisten tekemää tärkeää työtä ja niiden merkitys on kasvanut.

Se ei kuitenkaan ole itseisarvo, että rikkaaksikin sanotussa maassamme on niin paljon sisäistä eriarvoisuutta, että vähävaraisin osa joutuu elämään yksityisten lahjoitusten varassa. Poliitikkojen on helppo ummistaa silmänsä ja sanoa, että joku muu hoitaa heitä. Niin ei kuulu olla. Yhteiskunnan kuuluu huolehtia heikoimmistaan.

Perussuomalainen arvo on, että omista huolehditaan. Siksi me ottaisimme suomalaisten kannalta toisarvoisista tai jopa haitallisista asioista ja panostaisimme niitä varoja suomalaisten hyvinvointiin. Näitä kohdennuksia olemme esittäneet muun muassa hoitoon ja hoivaan, lapsiperheiden toimeentuloon sekä yleisen hintatason madaltamiseen.

Köyhyys tai niin sanottu vähävaraisuus ei ole aina itseaiheutettua, vaikka kylmimmät ihmiset niin väittävät. Taloudellisten vaikeuksien takana on usein henkilökohtaisia tragedioita. Jokaisen olisi syytä muistaa, että vahvimmatkin meistä voivat joutua tällaisten tilanteiden mukaan. Älkäämme siis olko ylimielisiä, vaan antakaamme edes joulun ajatuksissa ymmärrystä.

Kiitos jokaiselle, joka auttaa heitä, joilla ei ole antaa enää muille. Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.

Perussuomalaisten naisten puheenjohtaja Ritva ”Kike” Elomaa ja Perusnaisten koko poppoo toivottavat hyvää ja rauhallista joulua kaikille!

Tiedote 16.12 2019

Lottovoiton saaminenkin on todennäköisempää kuin hoitajamitoituksen saattaminen lakiin. Sosiaali- ja terveysministeriön ilmoitus lakiesityksen siirtymisestä hamaan tulevaisuuteen on myös merkki siitä, että hoitajamitoitusta ei ole tulossa. Hallitus näyttää luovuttaneen tämän asian, toteaa kansanedustaja Arja Juvonen (ps).

– Ymmärrän asian haasteellisuuden, mutta en luovuttamista. Vaikeassa paikassa ei saa luovuttaa vaan on taisteltava kahta kovemmin. Hoitajamitoitusasia olisi pitänyt ajaa eteenpäin torpeidon lailla, ei puolivaloilla. Hoitajamitoituslakiesityksen jurraaminen paikallaan on surullista, sillä kohteina ovat suomalaiset vanhukset, meidän kunniakansalaisemme, Juvonen muistuttaa.

Johtaja Tuija Kumpulainen sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) kertoi, että henkilöstömitoitus (hoitajamitoitus) esitysluonnosta käsitellään tällä hetkellä lainsäädännön arviointineuvostossa. Luonnoksen on käytävä myös kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan pöydän kautta, sillä sen vaikutukset kuntien toimintaan on arvioitava. Kumpulainen sanoi, että hallituksen ero ja sitä seurannut lyhyt toimitusministeristön jakso hidastivat lainvalmistelua, mutta henkilöstömitoitusesityksen valmistuminen olisi joka tapauksessa venynyt teknisen valmistelun vuoksi yli joulun (Helsingin Sanomat 14.12.2019).

– Aina selityksiä, mutta tällä kertaa ei edes hallitukselta itseltään vaan virkamieheltä. Hallituksen olisi itsensä pitänyt tiedottaa asiaa, eikä piiloutua virkamiehen selän taakse. Hallituksen katteettomat lupaukset satuttavat koko yhteiskuntaa ja antavat singnaalin, että sanoistaan ja lupauksistaan ei tarvitse kantaa vastuuta.

– Lakiesitys piti tuoda tämän vuoden aikana ja sen piti olla vain yksi virke. Hallitus selittää ja vetoaa lainvalmistelun teknisiin seikkoihin, lainarviointineuvoston toimintaan tai lausuntokierroksen vaikeuteen. Kesällä kuulimme, että lausuntoja lakiesitykseen ei saada, koska on kesä. Kun ministeriön virkamies Kumpulainen kertoo, että hallituksen ero ja oma sekoilu on myös ollut sotkemassa hoitajamitoituksen etenemistä, niin on ihan oikeasti kysyttävä, että eikö hallituksen tulisi korjata mokansa, kantaa vastuunsa ja työskenneltävä kahta rivakammin hoitajamitoituksen saattamiseksi eduskunnan käsittelyyn ja voimaan. Kadotettu aika on otettava kiinni, eikä seliteltävä. Selitykset ovat jo ylinoloja, Juvonen kritisoi.

– Hallituksen ja lausunnonantajien on työskenneltävä rivakammin. Niinhän hoitohenkilöstökin työskentelee. Vanhukset tarvitsevat ja odottavat hoitoa 24/7. Vanhustenhoidon kenttä ei nuku tai lomaile. Siellä ei myöskään mokailla työvuoroissa. Joku hoitaa aina työpäivän ja venyy tunnollisesti ilman selityksiä. Hoitoala kantaa vastuunsa. Hallitus taasen vain välttelee vastuutaan hoitajamitoituksessa, Juvonen kritisoi.

Arja Juvonen (ps)
sosiaali- ja terveysvaliokunta
Perussuomalaisten valiokuntavastaava
eduskuntaryhmän 2.vpj
Tel. +358 50 531 1108

Mielipidekirjoitus 5.12.2019

Sotaveteraanien tilanteesta on keskusteltu eduskunnassa jo vuosikymmeniä. Sotien jälkeen veteraanien saavutusten painoarvoa yritettiin tiettyjen tahojen toimesta lakaista maton alle. Onneksi nykyisin sentään hallitseva kanta on se, että veteraaneja ja heidän saavutuksiaan sekä itsenäisyyttä arvostetaan. Käytännön toimet sotaveteraanien eteen eivät ole mielestäni pysyneet puheiden perässä. Vuosien vieriessä vastustamattomasti eteenpäin valitettavan moni itsenäisyytemme takuumiehistä tai naisista on poistunut keskuudestamme. Vielä elossa olevista sotiemme veteraaneista on huolehdittava hyvin. Tästä ei voi tinkiä. Kunniavelka on niin suuri, ettei sitä voi millään täysin hyvittää, mutta vähintä mitä me eduskunnassa istuvat voimme tehdä, on tarjota veteraaneille asianmukainen tuki ja välttämättömät palvelut. Rintamalisien korottaminen 50 eurosta 125 euroon on aivan vähintä mitä me voimme veteraanien eteen tehdä tänä itsenäisyytemme vuonna. Se oli kaikkien eduskuntaryhmien yhteinen päätös.

Monilla veteraaneilla avun tarve on todella suuri. Heitä on enää 8500. Lisäksi elossa on noin 20 000 veteraanien leskeä sekä 17 000 sotaorpoa. On päivänselvää, että kun veteraanien keski-ikä on yli 94 vuotta, niin hoivapalvelujen tarve korostuu. Kaikilla ei ole varaa niitä maksaa omasta pussista, joten yhteiskunnan apu on äärimmäisen tärkeää. Nyt onkin käsillä viimeiset vuodet, kun voimme vielä osoittaa veteraaneille arvostusta kohdentamalla resursseja heille suunnattuihin palveluihin ja kuntoutukseen. Minusta tuntuu todella pahalta, että veteraanien tukeminen on edennyt poliittisen päätöksenteon puolella näin verkkaisesti. Asiasta on puhuttu paljon jo kymmeniä vuosia, mutta veteraanien hyvinvointia parantavia uudistuksia on toteutettu eri hallitusten toimesta niin sanotusti pieni palanen kerrallaan. Esimerkiksi rintamaveteraanien palvelujen parantaminen rinnastamalla heidät sotainvalideihin oli hyvä muutos ja edisti osaltaan Suomen sodissa palvelleiden tasa-arvoa. Tämäkin vain toteutui aivan liian myöhään. Toimet eivät ole kokonaisuudessaan olleet riittäviä.

Soitin juuri ystävälleni Kalervo Savolaiselle (96), joka taisteli aikanaan isäni johtamassa joukkueessa. Hän on kirjoittanut useita sotakirjoja ja hän lähetti selvät terveiset myös Eduskuntaan: Uhraukset olivat sodassa kovat, joten arvostakaa sitä myös toiminnassanne Isänmaan hyväksi. Vetoankin hallitukseen, sitten kun toimintakykyinen sellainen meillä taas joskus on, että veteraanien kuntoutukseen panostetaan toden teolla. On suoraan sanottuna hävytöntä, että rahaa riittää ties mihin toissijaisiin projekteihin, mutta samanaikaisesti unohdamme tyystin itsenäisyyden meille turvanneiden ihmisten tarpeet. Nyt kyse on enää niin pienestä ihmisryhmästä, ettei tässä ole selityksille sijaa vaan rahaa tiskiin ja palvelut kuntoon. Missä olisimme tänä päivänä, jos sodissa ei kukaan olisi uhrannut henkeään tai terveyttään? Itsenäisyys on mahdollistanut meille elämän vapaassa ja maailmanlaajuisessa vertailussa hyvinvoivassa oikeusvaltiossa. Se on mittaamattoman arvokas asia.
Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille ja erityisesti sotiemme veteraaneille!

Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja (ps)

Perussuomalaisten Naisten syyskokous pidettiin viime viikonloppuna Helsingissä. Naisia osallistui runsaasti kokoukseen joka puolelta Suomea.

Puheenjohtajana valittiin jatkamaan Ritva ”Kike” Elomaa.

Naisten hallituksen muiksi jäseniksi vuodelle 2020 valittiin:

Eila Aavakare (Kajaani)
Hannele Al-Hamzawi (Turku)
Päivi Granlund (Lahti)
Jaana Haikarainen (Mikkeli)
Sari Henriksson (Sastamala)
Arja Juvonen (Espoo)
Sinikka Jylhä (Kemi)
Auli Kangasmäki (Lappeenranta)
Mia Korppi (Laukaa)
Tina Lindskog (Kaustinen)
Sari Martniku (Mäntsälä)
Leena Meri (Hyvinkää)
Ulla Saari (Pori)
Nina Strandèn (Helsinki)
Marja Tammilehto (Kerava)
Arja Tuppurainen (Tampere)
Perussuomalaisten Nuorten edustaja: Laura Jokela (Helsinki)

Onnea valituille!

Tiedote 26.11.2019

Perussuomalaisten kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen on 13.11.2019 jättänyt eduskunnan käsiteltäväksi lakialoitteen erillisen saattohoitolain säätämisestä. Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi kokonaan uusi ja kokonaisvaltainen laki koskemaan saattohoidon järjestämistä. Lakialoitteella nostettaisiin lain tasolle Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan (ETENE) laatimat saattohoitosuositukset. Säädettäväksi esitettävään saattohoitolakiin kirjattaisiin eettisesti hyvän saattohoidon kulmakivet. Lailla turvattaisiin kuolevalle potilaalle hyvän hoidon toteutuminen ja potilaan oikeus valita saattohoitopaikkansa.

Hyvään saattohoitoon kuuluvat edellytykset ovat moninaiset. Saattohoidon aloittamista tarkoittava lääkärin päätös pitää tehdä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Saattohoidossa tulee lievittää kärsimystä ja lisätä hyvinvointia, Juvonen avaa aloitettaan.

Potilaalla tulisi olla myös mahdollisuus psykologiseen ja hengelliseen tukeen, minkä tulisi kuulua saattohoitoa toteuttavien yksiköiden valmiuksiin. Potilaan tulisi saada kuolla mahdollisimman turvalliseksi kokemassaan paikassa ja valmistautua rauhassa kuolemaansa ilman pelkoja ja huolta läheistensä selviytymisestä. Saattohoidon tulisi olla hyvinvointivaltioon kuuluvana subjektiivinen oikeus, täten nykyisin pehmeämpien normien varassa olevien saattohoitopaikkojen riittävän määrän tulisi olla kirjattu lakiin, ja myös saattohoitohenkilöstön ammatillinen osaaminen tulisi varmistaa, Juvonen sanoo.

Kansanedustaja esittää huolensa siitä, etteivät nykyinen lainsäädäntö ja lakia pehmeämmät ohjauskeinot pysty turvaamaan hyvää saattohoitoa jokaiselle sitä tarvitsevalle. Saattohoidon järjestämisessä ja osaamisessa on vaihtelua eri puolilla Suomea, ja saattohoitoa tarvitsevia on enemmän kuin saattohoitopaikkoja. Terveydenhuollon taloudellisten resurssien heikentyminen ja yleinen yhteiskunnallinen eriarvoistuminen voivat lisäksi vaarantaa hoidon oikeudenmukaisen ja tasapuolisen saatavuuden.

Tästä syystä nykytilan korjaamiseksi tarvitaan erityinen saattohoitolaki, jossa selvästi määritellään hyvän saattohoidon edellytykset. Laki takaisi hyvän saattohoidon saatavuuden jokaiselle saattohoitoa tarvitsevalle koko Suomessa. Lain olisi tarkoituksenmukaista tulla voimaan mahdollisimman pian, Juvonen selventää.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
kansanedustaja (ps.)
sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen
050-5311 108

Tiedote 22.11.2019

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on lokakuun alussa jättänyt eduskunnalle lakialoitteen omaishoitoon liittyen.

Aloitteen tarkoituksena on antaa työntekijälle oikeus saada vapaata työstään omaishoitoa varten, sekä oikeuden jäädä määräajaksi pois työstä työntekijän perheenjäsenen tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten.
Palveluiden rakennetta pyritään muuttamaan niin, että ikääntyneiden, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten hoitoa suunnataan tapahtuvaksi yhä enemmän kotiympäristössä, jolloin tarve omaishoitajille kasvaa jatkuvasti. Yhä useampi omainen toivoo voivansa toimia jossakin elämänsä vaiheessa omaishoitajana tai osallistua muutoin omaisensa tarvitsemaan hoitoon, Juvonen taustoittaa.

Työsopimuslain poissaoloa perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi koskevan säännöksen mukaan työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi hoitamaan perheenjäsentä tai muuta hänelle läheistä henkilöä. Tällöin työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä. Säännös ei kuitenkaan toteudu riittävän tehokkaasti, koska sen olemassaoloa ei tiedosteta, ja vaativaa omais- ja läheishoitotyötä tehdään usein työn ohessa, Juvonen huomauttaa. Nykyinen työsopimuslaki myös ainoastaan mahdollistaa poissaolon läheisen hoitamiseksi sen sijaan, että se velvoittaisi työnantajaa tosiasiallisesti myöntämään työntekijälle vapaata, hän jatkaa.

Omaishoitajien ja perheenjäsentään tai läheistään tilapäisesti hoitavien aseman parantaminen on tarkoituksenmukaista. Työssäkäynnin ja hoivan yhdistäminen on usein haasteellista, ja monet joutuvat tekemään työhön liittyviä myönnytyksiä, esimerkiksi lyhentämään työaikaa ja kieltäytymään uusista tehtävistä tai työmatkoista, hoivavastuun takia. Lakialoitteen tarkoituksena on mahdollistaa työntekijän pääsy hoitamaan läheistään ja lisätä mahdollisuuksia osallistua inhimillisen ja arvokkaan omaishoidon toteuttamiseen.

Juvonen korostaa, että omaishoitajien työ on äärettömän merkityksellistä ja on tärkeää, että siihen annetaan myös mahdollisuuksia ja kannustimia. Työn, perhe-elämän ja omaishoidon yhteensovittamiseen tulee olla aito mahdollisuus. – Tässä lakialoitteessa ehdotetulla lakimuutoksella pyrkimyksenä on myös lisätä inhimillisyyttä ja ymmärrystä kansalaisten erilaisiin elämäntilanteisiin. Lakialoitteen käsittelyn yhteydessä on syytä käydä myös keskustelua omaishoidon tuen riittävyydestä, Juvonen lisää.

Perussuomalaiset esittävät vaihtoehtobudjetissaan, että omaishoidontuki olisi verovapaata tuloa, sekä kantavat huolta lyhytaikaikaishoivapaikkojen riittävyydestä omaishoitajan vapaapäivien mahdollistamiseksi. Lyhytaikaishoiva ei saa olla omaishoidettavalle pelkkä säilöönotto, vaan hoivan tulee olla voimaannuttavaa ja virikkeellistä. Siihen tulee antaa palvelulupaus myös sote-uudistuksessa.

Lakialoitteen on määrä tulla salikeskusteluun ensi viikolla.

Lisätiedot
Arja Juvonen
Kansanedustaja (ps.)
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen
050-5311 108

Tiedote 22.11.2019

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa ehdottaa lakialoitteessaan, että Maistraatin on toimitettava muuttoilmoituksen sisältämät tiedot viivytyksettä muuttoilmoituksen vastaanottamisen jälkeen asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 7 luvussa tarkoitetulle yhtiön johdolle ja mahdolliselle isännöitsijälle.

-Tämä tarkoittaa selkokielellä sanottuna, että taloyhtiöt saisivat tiedot yhtiöön muuttajasta tai muuttajista, Elomaa selventää. Näin voitaisiin varmistua asukkaiden henkilöllisyydestä ja saataisiin merkittyä kätevästi asuntojen oviin ja rappujen asukastauluun oikeat tiedot, hän jatkaa.

Lakialoitteen mennessä läpi taloyhtiöihin muodostuisi henkilörekistereitä. Henkilötietojen käsittelyä taloyhtiössä sääntelee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja sitä täsmentävä ja täydentävä kansallinen tietosuojalaki. Rekisterinpitäjän on huolehdittava siitä, että edellä mainittuja noudatetaan eikä tietoja käytetä vääriin tarkoituksiin. Muuttoilmoituksesta käy ilmi muuttavan henkilön nimi, henkilötunnus, muuttopäivä, tiedot asunnosta ja kotikuntaan, asuinpaikkaan sekä huoneiston hallintaperusteeseen liittyviä tietoja. Lisäksi tilapäistä asuinpaikkaa koskevasta muuttoilmoituksesta tulee käydä ilmi tilapäisen oleskelun tarkoitus ja kesto.

-Uskon ettei henkilörekisterien ylläpito ja tietojen asianmukainen käsittely olisi ongelmallista. Sen sijaan ehdotetulla uudistuksella olisi merkittäviä vaikutuksia asukkaiden turvallisuuden tunteeseen sekä asumisviihtyvyyteen, Elomaa toteaa.

Lisätietoja
Ritva ”Kike” Elomaa
050 512 0806

Tiedote 8.11.2019

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on huolissaan velkaantumiseen liittyvien ongelmien lisääntymisestä ja nostaa asian esille laatimassaan keskustelualoitteessa. Aloitteessa ehdotetaan, että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun velkaantumiseen liittyvistä ongelmista ja valtion toiminnasta velallisten aseman parantamiseksi sekä velkaongelmien ennaltaehkäisemiseksi.

-Tavoitteeni on saada aloitteen kautta nostettua velkaongelmia paremmin esille poliittisessa keskustelussa. Lisäksi haluan korostaa velkaantumisen laajuutta, velallisten haasteita ja ilmiön yhteiskunnallisia vaikutuksia, Elomaa kertoo.

Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan ulosottovelallisia vuoden 2018 lopussa 303 000 mikä oli 23 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2018 käräjäoikeuksiin jätettiin 4 533 yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusta mikä on 321 kappaletta eli 7,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yli 380 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä ja niiden määrä on kasvanut viime vuosina hyvin voimakkaasti sillä vuoden 2010 alussa merkintöjä oli vajaalla 310 000 henkilöllä. Vuonna 2018 yksityishenkilöille rekisteröitiin noin 1,6 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää. Nämä luvut ovat Elomaan mukaan vakava viesti talousvaikeuksien lisääntymisestä Suomessa. Elomaa teki keskustelualoitteen, koska uskoo sen olevan hyvä tapa nostaa velkaantumiseen liittyvät ongelmat ja ilmiön mittavuus esille eduskunnassa.

-Mietin mikä on paras tapa tuoda näitä asioita esille ja päädyin laatimaan keskustelualoitteen, johon olen saanut kerättyä allekirjoituksia yli puoluerajojen. Tuntuu, että velkaantuminen on aihe, joka puhuttelee itseni lisäksi suurta joukkoa kansanedustajia, hän jatkaa.

Elomaan mukaan syyt velkaantumisen taustalla ovat moninaiset. Osalla velat saattavat olla peruja jo 1990-luvun laman ajoilta. Monia on kohdannut elämässä yllättävät haasteet kuten työkyvyn tai työpaikan menetys. Myös korkeakorkoiset pikalainat näkyvät velkaongelmien lisääntymisenä. Valtion tulee puuttua velkaantumiseen liittyviin ongelmiin nykyistä tehokkaammin. Käytännössä tämä tarkoittaa ylivelkaantumista ehkäiseviä toimia sekä velallisten aseman helpottamista lainsäädännön ja muiden tukitoimien avulla. Valtio voi esimerkiksi muuttaa velkojen perintää määrittävää lainsäädäntöä ja helpottaa velkajärjestelyyn pääsyä sekä vaikuttaa velkojen vanhenemisaikaan.

-Tuntuu että velkojen perinnässä vallitsee villin lännen pelisäännöt ja velallisia rahastetaan surutta. Tähän on tultava loppu. Ei ole myöskään tarkoituksenmukaista pitää ihmisiä velkavankeudessa tarpeettoman pitkään. Lisäksi on mahdollista helpottaa ulosotossa olevien tilannetta muuttamalla ulosoton suojaosuutta, Elomaa sanoo.

-Maksuhäiriömerkintä hankaloittaa arkea monin tavoin ja merkinnät säilyvät rekisterissä pitkään. Niiden säilymisaikoja tulisi tarkastella uudelleen. Erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa saatavat on maksettu kokonaisuudessaan takaisin, merkinnän säilymisaika ei ole aina perusteltu, Elomaa katsoo.

-Velkaongelmien ennaltaehkäisemiseksi on panostettava talouskasvatukseen kouluissa ja velkaneuvonnan sekä erilaisten velallisten tukipalvelujen kehittämiseen. Odotan, että keskustelualoite saa osakseen laajaa kannatusta ja johtaa rakentavaan sekä ratkaisukeskeiseen keskusteluun. Toivon erityisesti ministereiltä aktiivista osallistumista ja näkemyksiä keinoista, joilla velkaantumiseen ja sen aiheuttamiin ongelmiin voitaisiin puuttua vielä kuluvan hallituskauden puitteissa, Elomaa päättää.

Lisätietoja:
Ritva ”Kike” Elomaa
050 512 0806

Tiedote 5.11.2019

Aluehallintovirastojen tänä vuonna antamat vanhusten ympärivuorokautista hoitoa koskevat valvontapäätökset kertovat karua kieltä siitä, missä todellisuudessa vanhustenhoidon saralla Suomessa eletään.

– Epäkohtailmoitusten määrä on räjähtänyt käsiin. Hallituksen reaktionopeus on sen sijaan nolla, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan valiokuntavastaava Arja Juvonen.

Tänä vuonna epäkohtailmoituksia on tullut aiempiin vuosiin verrattuna selvästi enemmän. Vuonna 2017 ilmoituksia tuli aveihin yhteensä 258, viime vuonna 437 ja kuluvana vuonna jo tähän mennessä 940. (IL 26.10.2019)

Vanhustenhoidon toiminnan reunaehtoja on systemaattisesti laiminlyöty. Avi totesi jo tämän vuoden helmikuussa räikeitä puutteita muun muassa henkilöstömitoituksessa, asiakirjamerkintöjen laatimiseen liittyvissä käytännöissä, turvallisen lääkehoidon- sekä asukkaiden yksilöllisen palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisen hoidon ja hoivan toteuttamisessa.

– Edellinen hallitus kohdisti vuoden 2019 lisätalousarvioon lisäresursseja muun muassa vanhustenhoidon valvontaan 720 000 euroa. Silloinen hallitus antoi kyllä tärkeää ensiapua ongelmien esiin nostamiseen, mutta ei suinkaan tarjonnut tilanteen korjaamiseksi työkaluja tai konkreettisia ratkaisuja. Tätä ei ole tehnyt myöskään nykyinen hallitus. Ongelmiin olisi pitänyt puuttua heti Rinteen hallituksen aloittaessa toimintansa, Juvonen huomauttaa.

Juvonen peräänkuulutti jo tuolloin tilanteen ratkaisemiseksi lisäkäsiä ja hoitajamitoituksen nostamista viipymättä vähintään tasolle 0,7. Tällöin tahtotila tuntui yhteiseltä, mutta kuten uuden hallituksen toimista on saatu huomata, ongelman ratkaisulla ei tunnu olevan enää kiirettä, vaan se on siirretty seuraavan hallituksen tehtäväksi.

– Laki hoitajamitoituksesta on astumassa voimaan vasta 2023, jos silloinkaan. Mehän emme tiedä, mitä asiantuntijat lausuvat hallituksen esitykseen. Hallitus ei kohdenna riittävää rahoitusta lain turvaamiseksi, Juvonen kritisoi.

Juvosen mielestä Suomeen tarvitaan vanhustenhoidon laatutakuu.

– Laatu lisääntyy hoitajien riittävillä käsipareilla, mutta myös hoitoalan hyvät työolosuhteet, henkilöstön työhyvinvointi ja hoitoalan vetovoimaisuus on turvattava. Myös palkkapolitiikalla on iso merkitys siihen, miten houkuttelevana vanhustenhoidon ammatit nähdään. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa puhutaan palvelulupauksesta kansalaiselle. Vanhusten hoitoon pitää antaa myös laatutakuu.

– Hallituksen toimet parantaa vanhustenhoidon tilannetta ja ennaltaehkäistä epäkohtien syntymistä ovat olleet kuitenkin liian hitaita. Reaktionopeus on täysin kadoksissa, Juvonen kritisoi.

Juvonen on jättänyt tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen aluehallintovirastojen tarkastuksissa, sekä vanhustenhoidossa esiin nousseista epäkohdista ja laiminlyönneistä. Kysymyksessä kysytään, miten hallitus aikoo reagoida asiaan.

Lisätiedot:
Arja Juvonen
050 531 1108

Tiedote 1.11. 2019

Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Hus:in erikoistuvat lääkärit ovat kertoneet, että Husissa on laajoja ongelma työhyvinvoinnissa. MTV:n uutisten käsiinsä saama salainen ja yksityiskohtainen raportti kertoo muun muassa pelolla johtamisesta, monopoliaseman väärinkäytöstä, potilasturvallisuuden vaarantumisesta sekä pitkään vallinneesta pelon ilmapiiristä. Tämä on näkynyt erikoistuvien lääkäreiden arjessa (MTV 31.10. 2019).

Uutiset ovat järkyttäviä, mutta on hyvä asia, että vihdoinkin uskalletaan puhua ääneen asiasta. Työtaakka nuorilla erikoistuvilla lääkäreillä on kohtuuttoman suuri ja tiedämme, että mikäli henkinen tai fyysinen työtaakka työntekijällä on liian suuri, niin toleranssi on myös täynnä. On moraalitonta, että kun kohteena on hoidettava ihminen, niin hoitavien henkilöiden taustalla on tällaista työhyvinvointiin liittyvää painetta. Hoitovirheet, mutta myös erikoistuvien lääkäreiden itsensä loppuun palaminen ja sairastuminen vaanivat taustalla. Seuraukset voivat olla anteeksiantamattomia, Juvonen sanoo.

MTV:n uutisen mukaan erikoistuvat lääkärit ovat kokeneet myös oman pätevyyden kyseenalaistamista ja sitä, että he eivät ole kokeneet olevansa tervetulleita töihin. Pelolla johtaminen on vaikuttanut erikoistuvien lääkäreiden hyvinvointiin ja heikentänyt heidän luottamusta omiin tietotaitoihinsa.

Missään ei opeteta pelolla johtamista vaan päinvastoin. Jos työntekijä joutuu kokemaan päivästä toiseen vähättelyä eikä hän tiedä mitä häneltä odotetaan, se vaikuttaa jaksamiseen ja työpanokseen. Organisaatiot on nyt siis kiepsautettava Husissa ympäri ja selvitettävä, että missä on tämän ongelman ydin. Sairaalamaailmaan on saatava työrauha ja työntekijöiden jaksaminen turvattava. Johtamiseen on on katsottava suurennuslasin kanssa.

Hoitotyöntekijöiden kokema kiire ja riittämättömyys on noussut esiin uutisissa myös aikaisemmin. Yle uutisoi, että kiire ja venyminen on pysyvä tila helsinkiläisessä päivystyksessä (YLE 11.12. 2018). Hoitajat ovat kokeneet myös, että perehdyttäminen on ollut riittämätöntä. Uudet ja vastavalmistuneet sekä sijaisina toimivat hoitajat ovat kokeneet, että perehdytykseen ei panosteta. Näistä asioista tulee myös paljon yhteydenottoja Juvoselle.

Työyksikössä tulee saada luottamushenkilöorganisaatio toimimaan eli luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut on saatava tietoiseksi asioista. Ongelmiin on mahdollista puuttua, mutta pelko puhumisesta ja sen vaikutuksista omaan työsuhteeseen on ymmärrettävää. Tämä muuri on murrettava. Hoitajana toivoisin myös, että asioita selvitettäisiin nyt myös valtakunnan tasolla, sillä ongelmia on muuallakin kuin vain pääkaupunkiseudulla. Perehdyttäminen hoitotyössä on nostettava keskiöön. Mikäli hoitaja ei tiedä tai on epävarma tehtävästä, jota hänet lähetetään suorittamaan,on potilasturvallisuus ja työhyvinvointi todellakin vaarantunut. Kyseessä on laajamittainen ongelma, joka on nostettava pöydälle, selvitettävä ja laitettava kuntoon, Juvonen vaatii.

Arja Juvonen
Kansanedustaja (ps)
Sosiaali ja terveysvaliokunnan jäsen
050-5311 108

Tiedote 22.10. 2019
Hallitus lupasi tuoda lakiesityksen, joka turvaa kansalaisen hoitoon pääsyn perusterveydenhuollossa viikossa eli seitsemässä päivässä. Hoivatakuu myytiin kansalaisille ajatuksella, että potilas pääsee lääkärille, jolloin hänen vaivansa tai sairautensa saa heti avun ja diagnoosin. Puhe 1000 lääkärin palkkaamisesta on ollut hallituksen keskeinen sanoma, joka on toistunut lukuisia kertoja eri keskusteluissa.

Kun asiaa hieman penkoo, paljastuukin julma totuus hoivatakuun taustalta: viikon hoivatakuu ei tarkoitakaan lääkärille pääsyä. Hoivatakuu lääkärille on muuttunut pääsystä moniammatillisen tiimin palveluihin, joihin potilas ohjataan. Selkokielellä sanottuna mikään ei siis muutu. Tämä on käynyt ilmi sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta (Helsingin Sanomat 15.10. 2019), mutta myös ministeri Krista Kiurun vastauksista eduskunnassa. Kupletin juoni paljastuukin hienojen kiertoilmaisujen takaa: lääkärille pääsy ei nopeudu vaan potilaan hoitopolku kulkeekin muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden kautta.

Suomalainen kokee, että ei pääse lääkärille ja se on myös akuutein perusterveydenhuollon ongelma. On valitettavaa, että hallituksen hoivatakuulupaus ei tätä asiaa tule korjaamaan.

Hallitus pettää jälleen kerran yhden lupauksensa, tällä kertaa nopean lääkärille hoitoon pääsyn. Jo tällä hetkellä terveyskeskukseen hakeutuva asiakas ohjataan sairaanhoitajan arvioon tai hoidettavaksi, vaikka hän haluaisi lääkärille.

Koen suurta huolta siitä, että kuka todellisuudessa tekee potilaan hoidon arvion tulevaisuuden sotekeskuksessa ja tekee päätöksen, että kenen vastaanotolle potilas menee, jos ei kerran lääkärille. Hallitus ei ole vastannut tähän ydinkysymykseen vielä kertaakaan, Juvonen kritisoi.

Arja Juvonen
Kansanedustaja (ps)
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
050- 5311 108

Tiedote 18.10.2019

Perussuomalainen kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on jättänyt hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee mitä hallitus aikoo tehdä omaishoidon kehittämiseksi tällä vaalikaudella. Omaishoitajien merkityksestä ja omaishoidon järjestelmään liittyvistä haasteista on käyty julkista keskustelua jo pitkään. Tästä huolimatta omaishoidon kehittäminen ei ole edennyt toivotulla tavalla.

-Kaikki kansanedustajat tuntuvat olevan sitä mieltä, että omaishoito on hyvä juttu, mutta tästä huolimatta omaishoitoon ei olla valmiita laittamaan kovasti kaivattuja lisäresursseja, Elomaa harmittelee.

Omaishoidon merkitys korostuu väestön ikääntymisen myötä. Laitos- ja kotihoito ovat suurten haasteiden edessä. Omaishoitoa kehittämällä näihin haasteisiin voitaisiin saada helpotusta.

-Omaishoitoa voitaisiin kehittää esimerkiksi lisäämällä taloudellisia resursseja, siirtämällä omaishoidon tuen maksaminen Kelan vastuulle ja muuttamalla omaishoidon hoitopalkkio verottomaksi tuloksi, Elomaa listaa.

-Omaishoitajien tekemä työ on hoidettaville läheisille ja yhteiskunnalle mittaamattoman arvokasta. Valtion näkökulmasta se on myös erittäin kustannustehokas keino vastata vanhustenhuollon haasteisiin ja hillitä kalliiden laitos- ja kotihoidon kustannuksia, hän jatkaa.

Perussuomalaisten mielestä omaishoitajien ja hoidettavien asemaa tulee pyrkiä aktiivisesti edistämään valtiovallan toimesta ja toivoo muiden puolueiden jakavan tämän ajatuksen. Omaishoidosta on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan ainoastaan, että sitä kehitetään, ei muuta. Talousarvioesityksessä puolestaan kotihoidon resurssien riittävyyteen ja omaishoidon kehittämiseen kohdennetaan yhteensä viisi miljoonaa euroa. Elomaan mielestä se ei riitä.

-Näyttäisi siltä, että omaishoito ei nauti arvostusta hallitusohjelmassa tai budjetissa. Tähän tarvitaan nyt muutosta ja pian, hän toteaa.
-Suuntaan nyt katseeni hallitukseen ja odotan näkeväni konkreettia panostuksia omaishoitoon sanahelinän sijaan, Elomaa päättää.

Lisätietoja:
Ritva ”Kike” Elomaa
puh. 050 512 0806

Tiedote 10.10.2019

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee hallituksen näkemystä maksuhäiriömerkintöjen poistamisesta rekisteristä nykyistä aiemmin sellaisissa tapauksissa, joissa saatavat on kokonaisuudessaan maksettu velkojille.

-Maksuhäiriömerkinnät säilyvät rekisterissä yleensä kaksi tai kolme vuotta ja velan maksaminen merkinnän talletusaikana lyhentää aikaa kahteen vuoteen, Elomaa kertoo.

-Kaksi vuottakin on todella pitkä aika, kun ajatellaan maksuhäiriömerkinnän vaikutuksia yksityishenkilön arkeen. Esimerkiksi pankkilainan ja luottokorttien saaminen on vaikeaa, kotivakuutuksia ei välttämättä myönnetä sekä puhelinliittymän hankintakin hankaloituu. Eikö olisi kohtuullista helpottaa maksuhäiriömerkintään johtaneen saatavan maksaneiden ihmisten tilannetta poistamalla merkintä siinä vaiheessa, kun velka on maksettu tai viimeistään vaikka vuoden kuluttua maksuajankohdasta, Elomaa kysyy.

Maksuhäiriömerkintä vaikuttaa tällä hetkellä peräti noin 400 000 suomalaisen elämään eli asia koskettaa suurta ihmisjoukkoa. Elomaan mielestä ei merkinnän pitkäaikainen säilyminen rekisterissä ole perusteltua ja nykyistä käytäntöä tulisi arvioida kokonaisuudessaan uudemman kerran. Maksuhäiriömerkinnän sopivaa säilymisaikaa rekisterissä velkojen maksamisen jälkeen on hankala määritellä, koska maksumerkinnän saaneiden henkilöiden tilanne on aina tapauskohtainen.

-Jos palkankorotuksen tai uuden työpaikan myötä yksityishenkilön maksukyky nousee tuntuvasti, niin onko oikein, että esimerkiksi asuntolainaneuvotteluissa tulee punaista valoa, vaikka henkilön maksukyky olisi muuten aivan riittävä, Elomaa ihmettelee.

Maksuhäiriömerkintä viestii rahoituslaitoksille ja muille toimijoille henkilön maksukyvystä. Edellä esitetty esimerkkitilanne tuo esille yhden nykykäytäntöön liittyvän epäkohdan.

-Maksuhäiriömerkinnät säilyvät tällä hetkellä ihan liian kauan rekisterissä mikä aiheuttaa monille kohtuutonta haittaa etenkin sellaisissa tapauksissa, kun saatavat on jo maksettu velkojille. Ei ole oikein, että ihmisiä kyykytetään tarpeettomasti. Maksuhäiriömerkintä ei saa viedä kaikkea toivoa, päättää Elomaa.

Lisätietoja
Ritva ”Kike” Elomaa
050 512 0806

Tiedote 7.10. 2019

Tänään SDP:n Antti Lindtman sanoi puheessaan, että lähihoitajille jää tulevaisuudessa 500 euroa lisää käteen palkastaan. Mistä ihmeestä tuo 500 euron lupaus oikein lähihoitajalle tulee, Juvonen kysyy.

Hallituksen lupaama vappusatanen pieniin eläkkeisiin on paljastunut puppupuheeksi, jolla saatiin eläkeläisiä vaaliuurnille. Satasta ei ole tulossa.

Puppugeneraattorista tuli myös lupaus hoitajamitoituksesta, joka matkalla muuttuikin henkilöstömitoitukseksi, joka ei astukaan voimaan heti vaan vasta vuonna 2023.

Hallitus unohtaa lupauksensa ja pesee törkeästi kätensä niin vappusatasesta kuin myös lupaamastaan hoitajamitoituksesta siirtämällä sen voimaantulon vastuun seuraavien eduskuntavaalien alle 1.4. 2023. Nyt hallitus lupaa lähihoitajalle 500 euroa lisää liksaa käteen. Kun henkilöstömitoitukseen tullaan laskemaan tulevaisuudessa myös hoiva-avustajat, hoitoapulaiset ja alan opiskelijat, laajennetaan samalla hoitajamitoitusta ja heikennetään ammattikoulutetun hoitajan työllistymistä. Avustajalle henkilöstölle on toki tarvetta, mutta se ei saa korvata hoitoalan henkilöstöä. On syytä pelätä, että vanhustenhoidon säästöt tullaan hakemaan palkkapolitiikalla palkkaamalla matalamman palkkatason työntekijöitä. Kuinka paljon lähihoitajien ja sairaanhoitajien työnkuvia katoaa tulevaisuuden vanhustenhoidon sektorilta, Juvonen kysyy.

Veronmaksajien keskusliiton laskujen mukaan kansalaisten verot kiristyvät huomattavasti ja progressio kasvaa entisestään (Veronmaksajain keskusliitto, Teemu Lehtinen, 17.9.2019, Iltalehti). Hallitus kuitenkin väittää toista. Hallitus lupaa lähihoitajalle 500 euroa lisää palkkaa. Se on paljon luvattu. Toivottavasti lupaus ei paljastu puppugeneraattorista tulleeksi, Juvonen toivoo.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
050-5311 108

Tiedote 7.10. 2019
Hallituksen esittämä vanhustenhoidon henkilöstömitoitus on kepponen hoitoalan koulutetuille ammattihenkilöille, sillä se antaa työnantajalle mahdollisuuden vähentää lähi- ja sairaanhoitajia vanhustenhoidon kentältä. Ihmettelen, että millä ihmeellä hoitoalan liitot Super ja Tehy on saatu hyväksymään tämä esitys, ihmettelee kansanedustaja Arja Juvonen (ps).

Vanhustenhoidon henkilöstömitoitus nousi tänään moneen otteeseen esille eduskunnan istunnossa, jossa käsiteltiin tänään hallituksen budjettia vuodelle 2020.

Tulevaisuudessa korkeasti koulutetun hoitoalan työntekijän rinnalle ja tilalle on mahdollista palkata matalamman koulutustason avustava henkilöstöä, sillä mitoitukseen lasketaan myös hoiva-avustajat, hoito-apulaiset, viriketoiminnan ohjaajat ja hoiva-alan opiskelijoita.

Koska matalamman koulutustason omaavat työntekijät eivät voi olla yksin tai keskenään työyksikössä töissä, tarvitaan sinne se yksi lähi- tai sairaanhoitaja, joka kantaa vastuuta yksikön työvuorossa. Heitä ei kuitenkaan tarvitse olla sen enempää työvuorossa ja tämä on pelottavaa, Juvonen sanoo.

Olisikin erittäin tärkeää, että hoitajia edustavat liitot Super ja Tehy kommentoisivat, että on pelkoni aiheellinen. Koska henkilöstömitoituksen rahoitus on vielä täysin järjestämättä ja lain voimaantuloa viivytetään vuoteen 2023, on täysin selvää, että henkilöstömitoitus tullaan tekemään niin säästöliekillä kuin ikinä. Silloin palkkapolitiikka ja henkilöstökulut ovat ne, joita katsotaan. JHL (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto) taasen on myöntänyt monessa yhteydessä julkisesti sen, että hoiva-avustajat saapuvat hoivatyön kentälle, mutta että heitä myös tarvitaan. Heille tuleekin antaa kiitosta rehellisestä puheesta, Juvonen kiittää.

Hoitajana pidän toki tärkeänä, että hoiva-alalle saadaan erilaisia osaajia, sillä vanhustenhoidon kentällä on työtä laidasta laitaan. On olemassa paljon avustavia tehtäviä ja tukitoimia, joissa hoiva-avustajia ja hoito-apulaisia tarvitaan. Terveydenhuollon ammattiosaajilla on kuitenkin se päävastuu asiakkaiden hoidon kokonaisuudesta ja potilasvahinkojen ennaltaehkäisyssä. Avustavia- ja tukitehtäviä suorittavista työntekijöistä ei saa kuitenkaan tulla hoiva-alalla enemmistöä vaan hoitotyö on pidettävä ammattikoulutettujen hoitajien vastuulla ja käsissä. Kyse on kokonaisvastuusta ja potilasturvallisuudesta, johon liittyy muun muassa sairauksien ja oireiden tunnistaminen, erilaiset hoitotoimenpiteet ja lääkitykseen liittyvät kysymykset ja tehtävät, Juvonen muistuttaa.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
050- 5311 108

Tiedote 4.10.2019

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on jättänyt perjantaina 4.10.2019 lakialoitteen, jossa hän esittää niin sanotun puoliväli-indeksin käyttöönottamista maksussa olevia eläkkeitä tarkistettaessa. Tällä hetkellä voimassa on taitettu indeksi, jossa eläkkeiden hintatason muutoksen painoarvo on 80 prosenttia ja ansiotason muutoksen painoarvo 20 prosenttia. Nykyiseen käytäntöön siirryttiin vuonna 1996 ja päätöksen taustalla oli eläkemenojen hillitseminen. Seurauksena on ollut eläkkeensaajien taloudellisen aseman heikentyminen ja elintason lasku.

-Eläkeläisköyhyyden yleistyminen kertoo siitä, ettei taitettuun indeksiin nojaavat korotukset riitä turvaamaan eläkeläisille riittävää ostovoimaa pitkässä juoksussa ja eläkkeiden kehitys ei pysy palkkakehityksen perässä, Elomaa kertoo.

-Työeläkkeen tarkoitus on turvata tietty työuran ansioihin perustuva tulotaso työeläkkeen saajille, mutta tällä hetkellä Eläketurvakeskuksen mukaan peräti 40 prosentilla eläkeläisistä eläke jää alle 1250 euroon kuukaudessa. Sillä pärjääminen on todella haastavaa, jos mahdollistakaan, tämän päivän hintatasolla, hän jatkaa.

Puoliväli-indeksissä hinta- ja ansiotason muutosten painoarvo on 50 prosenttia maksussa olevaa eläkettä tarkistettaessa. Aloitteessa esitetään puoliväli-indeksin soveltamista kaikkiin työeläkkeisiin aina 1 500 euroon saakka. Tarkoituksena on erityisesti pienituloisten eläkeläisten taloudellisen tilanteen parantaminen.

-Hallituksen on ryhdyttävä ehdottomasti toimiin eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi ja eläkeläisten ostovoiman turvaamiseksi. Takuueläkkeiden nimelliset korotukset eivät riitä ja tarvitaan kovempia toimia kuten tämä ehdottamani indeksiuudistus. Hyvinvointimme rakentamiseen osallistuneiden toimeentulosta on pidettävä huolta myös työuran päätyttyä, Elomaa lopettaa.

Lisätietoja
Ritva ”Kike” Elomaa
puh. 050 512 0806

Tiedote 3.10. 2019

Hoitajamitoituksen siirtymäaika 1.4.2023 on aivan liian pitkä. Siirtymäajan pituudella vastuu hoitajamitoituksen toteutumisesta sysätään seuraavalle hallitukselle. Rinteen hallitus pesee jo heti kätensä vanhusten asioista ja siirtää näin vastuun seuraavien kunta- ja eduskuntavaalien taakse. Mitä vaalipeliä. Todellinen pelurihallitus, kansanedustaja Arja Juvonen (ps) paheksuu.

Hallitus lupasi hoitajamitoitusta, jossa hoitajina toimivat ammattikoulutetut hoitajat, mutta toikin esityksen, jolla myös muut kuin sosiaali- ja terveydenhuollon koulutetut henkilöt pääsevät alalle, Juvonen muistuttaa.

Ministeri Krista Kiuru sanoi 30.8. 2019 Huomenta Suomessa, että poliittinen linja on selvä ja jatkossa vain koulutettu hoitoalan henkilöstö on mitoituksen piirissä. Raja välillisen ja välittömän asiakastyön väliin on kuitenkin hankala ja hoitotyötä tullaan tekemään kaikin mahdollisin käsin.

Avustaja- ja virikeporukka ei voi olla yksin vuorossa, mutta lakiesitys antaa mahdollisuuden siihen, että työvuorossa on esim. yksi koulutettu ja kuusi kouluttamatonta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöä, Juvonen laskee esityksen vaikutuksia.

Yhteinen hätä on nyt tietysti se mistä ihmeestä löytyy yli 4500 henkilöä hoivatyöhön. Lisäksi tarvitaan tuuraajajia ja sijaisia, joten kokonaistarve nousee yli 5000 henkilöön. Odotettavissa on myös massiivinen tarve lisätyöntekijöistä eläköityvien tilalle. Alalta siirtyneet hoitajat on saatava takaisin. Se tehdään rahalla, Juvonen sanoi.

Ministeri Krista Kiuru puhui tänään muille aloille paenneiden hoitajien takaisin houkuttelusta, mutta vain ohimennen työperäisestä maahanmuutosta Me tiedämme kaikki, että hallituksen painopiste on tietysti juuri ”työperäisessä maahanmuutossa”. Ei koulutettu hoitaja palaa apulaisen palkalla tekemään hoitotyötä. Tarvitaan laajaa palkkapolitiikkaa, jotta hoitajat saadaan houkuteltua takaisin alalle. Tällä lakiesityksellä haetaankin hyväksyntää ulkomaiseen halpatyövoimaan.

Mielipidekirjoitus 30.9.2019

Puiden lehdet alkavat taas kellastua ja koulujen pihoilta kantautuu elämän ääniä lähiympäristöön. Monille oppilaille koulujen alkaminen on ollut iloinen asia. On kavereita, harrastuksia ja ehkä uudet kouluvaatteet tai vaikkapa tuliterä kännykkä. On mahdollisuus päästä nauttimaan uuden oppimisesta ja kenties hyvistä arvosanoista.

Toisille kesälomien päättyminen merkitsee taas pitkän piinan alkamista. Ahdistusta, surun kyyneliä, fyysisiä iskuja ja loputonta pahan mielen ja henkisen kärsimyksen tulvaa. Tällaisena kouluarjen ei pitäisi näyttäytyä kenellekään. Syyt kiusaamisen taustalla ovat moninaiset. Ulkonäkö, ujous, hiljaisuus tai perheen taloudellinen tilanne ovat kiusaajille otollisia maaleja. Kiusaamisen kohteeksi päätyminen ei kovin ihmeellisiä syitä kaipaa. On olemassa tutkimusnäyttöä, että köyhempien perheiden lapset kokevat muita useammin kiusaamista. Ei ole välttämättä tuliteriä vaatteita, iPhonea tai huikeita matkatarinoita kerrottavana.

Tänä päivänä peräti viidennes suomalaisista nuorista kärsii mielenterveydellisestä häiriöstä. Yksi syy on juuri se kuuluisa ja pahamaineinen koulukiusaaminen. Puhutaan mittavasta yhteiskunnallisesta ongelmasta, jonka vaikutukset heijastuvat pitkälle tulevaisuuteen. Itse en hyväksy kiusaamista missään muodossa. Myös puolueellani perussuomalaisilla on nollatoleranssi kiusaamisen suhteen niin kouluissa kuin työpaikoilla.

Mistä niitä kiusaajia sitten tulee? Vastaus on, että kaikenlaisista suomalaisista kodeista. Se naapurin suloinen tokaluokkalainen tyttö voikin muuttua reippaasta naapurintytöstä toisen elämästä helvettiä tekeväksi hirviöksi kouluun päästyään. Kiusaaminen on valitettavasti läsnä kaikkialla. Kodeissa, työpaikoilla, kouluissa. Monilla kiusaajilla on taustallaan ongelmien kirjo, mutta siitä huolimatta kiusaajien oikeudet eivät saisi ajaa uhrien oikeuksien ohi. Koulun vaihtaminen kiusaamistapauksissa on selvä esimerkki tästä. Usein uhri lähtee ja kiusaaja jää vaikka oman oikeustajuni mukaan asian pitäisi olla juuri toisin päin.

Koulukiusaamisen osalta on oltava nollatoleranssi ja sen pitää oikeasti näkyä koulujen käytävillä ja pihamailla. Kiusaaminen on havaittava ja sille on laitettava piste. Koulujen henkilöstöresurssit on vedetty tiukoille, mikä valitettavasti heijastuu henkilökunnan mahdollisuuksiin puuttua kiusaamiseen. Tämän hetken resurssit ja keinot puuttua kiusaamiseen ovat liian vähäiset. Kouluihin tarvitaan erikseen koulurauhan edistämiseksi ja kiusaamisen kitkemiseksi työskentelevää henkilökuntaa. Hallituksen pitäisi budjetissa nostaa esille erikseen koulurauhan vahvistaminen ja kohdentaa tähän tarkoitukseen tuntuva rahapotti.

Kiusaamisen laajuutta ja yhteiskunnallisia vaikutuksia ei tule vähätellä eikä ongelmaa saa lakaista maton alle. Poliitikkojen on yhteistuumin yli puoluerajojen ryhdyttävä tiukkoihin toimiin kiusaamista vastaan, tarkoittipa se lisäresursseja tai opettajien oikeuksien lisäämistä kurinpitotilanteissa. Kiusaamista ei saa hyväksyä millään tasolla. Asiasta on otettava vastuu niin kodeissa kuin kouluissa.

Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja (ps)

Tiedote 20.9.2019

Hallitus on rakentanut monia asioita työllisyysasteen noston varaan. Rauman telakan sotalaivatilaukset ja Googlen tuulivoimapuiston panostukset energia-alaan ovat hyvä asia, mutta mikäli työpaikat eivät jää suomalaisille, tekohengitetään ihan väärään suuntaan, toteaa kansanedustaja Arja Juvonen (ps).

Työpaikat on tultava suomalaisille, siten saamme myös veronmaksajia ja rahat jäävät Suomeen. Jos suomipoika ja suomityttö lähetetään työmaalta kotiin ja tilalle otetaan ulkomaalaisia, verorahat karkaavat ja kilpailukyky heikkenee. Hallituksen työllisyyspolitiikalla on vaikutettava oman maan kansalaisten työllistymiseen. On huolestuttavaa, että hallitus haluaa kuitenkin helpottaa ulkomaalaisten työllistymistä. Työn turvaaminen suomalaisille on kestävää kehitystä, josta hallitus puhuu, mutta jonka toteutumisesta ei ole takeita.

Hallituksen kärkitavoite työllisyyden nosto vaatii osakseen mittavia panostuksia koulutukseen. Ensiaikaisen tärkeää on elää ajanhermolla ja ennakoida ja käynnistää koulutusta aloille, joista on työntekijäpulaa. Hitsareita, hoitajia, rakentajia ,levyseppiä, koodareita ja raskaankaluston kuljettajia tarvitaan. EU:n juomavesidirektiivin, joka on juuri lausunnolla eduskunnassa, astuessa tulevaisuudessa voimaan tarvitsemme varmasti myös putkimiehiä ja vesialanosaajia lisää.

Kun työpaikka näillä aloilla menee suomalaiselle, se on rahan laittamista pankkiin. Lääkärikoulutusta tulee myös lisätä, sillä muutoin lääkäreitä etsitään ulkomailta, jolloin potilaan kohtaamisen haasteeksi tulee kielitaitokysymykset.

Arja Juvonen
Kansanedustaja (ps)
050-5311 108

TIEDOTE 19.9.2019

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa vaatii hallitukselta pikaisia toimia sähkönsiirtohintojen kohtuuttoman nousun rajoittamiseksi. Hänen mukaansa pallo on nyt hallituksella.

-Valtion omistamien sähköverkkojen myynti aikanaan oli suuri virhe, josta on sittemmin aiheutunut mittava lasku tavallisille suomalaisille. Kovat hinnankorotukset tuntuvat olevan varsin pysyvä trendi ja se on kova paikka monille kotitalouksille kun sähkölasku kolahtaa postiluukusta, Elomaa toteaa.

Elomaa muistuttaa, että asumiseen liittyvät korkeat kustannukset ovat yleisesti tunnistettu yhteiskunnallinen ongelma. Asuminen on suurelle osalle suomalaisia keskeisin kuukausittainen menoerä. Sähkömaksut ovat kiinteä osa välttämättömiä asumismenoja.

-Kotitalouksien suuret asumismenot vaikuttavat ihmisten elintasoon ja myös kotimaiseen kulutukseen mikä ei ole taloudelle tietenkään hyvästä, Elomaa sanoo.

-Poliitikkojen tulisi kaikin keinoin pyrkiä laskemaan asumisen hintalappua tai ainakin rajaamaan kustannusten nousua. Tiukempi puuttuminen sähkönsiirtohintojen korotuksiin olisi mitä parhain keino vaikuttaa ongelmaan, jos hallitukselta löytyy tähän aitoa tahtoa, hän jatkaa.

Siirtohintojen jatkuvaa nousua ei voi perustella vain kaapelointivelvoitteen kustannuksilla, koska yritykset tekevät samanaikaisesti kovaa tulosta.
-Koska sähkönsiirtoyritykset tahkoavat miljoonavoittoja niin voitot tulisi käyttää investointeihin ennen kuin mennään törkeästi kuluttajien kukkaroille, Elomaa lataa.

Korotusoikeus on tällä hetkellä kuluttajan näkökulmasta täysin kohtuuton. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa olevan Energiaviraston tehtävä on valvoa sähkön siirtohintojen kohtuullisuutta. Sähkömarkkinalain mukaan verkonhaltija saa korottaa sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksujaan enintään 15 prosenttia korotusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana keräämiinsä sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksuihin verrattuina.
-Nykykäytäntö mahdollistaa tämän hintarosvouksen, joten sitä on muutettava välittömästi, Elomaa vaatii.

Elomaa jätti kesäkuussa hallitukselle aiheesta kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedusteli mitä hallitus aikoo tehdä sähkönsiirtohintojen madaltamiseksi. Vastauksen perusteella hallitus on tietoinen ongelmasta ja työ- ja elinkeinoministeriössä tarkastellaan uudelleen sähkömarkkinalain korotuskattosäännöksen 15 prosentin rajaa.
-Nyt hallituksen on siirryttävä tarkasteluista toimeen ja laitettava Carunan ja muiden sähköverkkoyhtiöiden kohtuuttomille hinnankorotuksille stoppi, hän päättää.

Lisätietoja:
Ritva Elomaa
050 512 0806

Tiedote 14.9. 2019

Kansanedustaja Arja Juvonen toistaa vaatimuksensa, että valtion on maksettava Raaseporin kiskobussin (2017) ja Rovajärven mönkijäonnettomuuden (2018) onnettomuudessa loukkaantuneiden ja menehtyneiden varusmiesten edunsaajien vakuutuskorvaukset taannehtivasti. Juvonen on jättänyt eduskunnassa asiasta toimenpidealoitteen. Hän harkitsee myös vuonna 2018 aiheesta jättämänsä lakialoitteen uusimista. Lakialoite kaatui eduskunnassa poliittisiin syihin, sillä silloinen valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) ei tukenut asiaa. Asia on noussut nyt esiin uudelleen, sillä Raaseporin sotilasajoneuvon kuljettaa syytettiin oikeudessa kolmen varusmiehen hengen vaatineesta onnettomuudesta. Syyttäjä luopui kuitenkin syytteistä. (Yle 11.9.2019)

Yle Svenskan tuoreessa haastattelussa Juvonen ja silloinen valtiovarainministeri Petteri Orpo kertaavat vuoden 2018 varusmiesten vakuutusturvaan liittyviä asioita. Orpo toivoo haastattelussa, että nykyinen hallitus voisi tehdä asialle jotakin. https://svenska.yle.fi/artikel/2019/09/13/skogbyolyckans-anhoriga-blev-utan-ersattningar-inte-vet-jag-vad-ett-liv-ar-vart

-Tämä on todellakin surullista. Orpon kommentit Yle Svenskan haastattelussa asiaan ovat uskomattomia. On kerrassaan hävyttömyyden huippu, että Petteri Orpo ei itse tehnyt vakuutusten maksamiseen taannehtivasti mitään toimiessaan valtiovarainministerinä vuonna 2018. Hän olisi voinut korjata asian niin halutessaan. Nyt hän kehtaa pyytää, että istuva hallitus toimisi asian suhteen. Orpon ja kokoomuksen prioriteetit muuttuvat näköjään heti oppositioon jouduttuaan. Aivan kuin asioilla leikiteltäisiin, Juvonen kritisoi.

Varusmiesten vakuutusturvassa kahden vuoden pimento
Varusmiesten vakuutusturvassa oli 1.1. 2017 – 31.12.2018 välisenä aikana pimento. Kun vapaaehtoisessa kriisinhallinnassa toimivat eli rauhanturvaajat saivat 1.1. 2017 lisävakuutusturvan, sitä ei sen sijaan myönnetty lakisääteistä varusmiespalvelusta, vapaaehtoista asevelvollisuutta ja siviilipalvelusta suorittaville henkilöille. Kriisinhallinnassa toimiville ja heidän edunsaajilleen turvattiin enimmillään 210 000 euron korvaukset. Suomalaiset varusmiehet, jotka kotimaassaan suorittavat palvelusta jätettiin täysin ilman.

Laki varusmiesten lisävakuutusturvasta astui voimaan vasta 1.1. 2019. Laki koski vain tuon ajankohdan jälkeen tapahtuneita onnettomuuksia. Ennen lain voimaantuloa tapahtui kuitenkin koko Suomea järkyttäneet onnettomuudet: Raaseporissa sotilasajoneuvon ja kiskobussin törmäyksessä kuoli kolme ja Rovajärvellä mönkijäonnettomuudessa yksi varusmies. Yksikään näiden onnettomuuksien uhreista tai edunsaajista ei ole saanut lisävakuutusturvan mukaista korvausta.

Taannehtivien korvausten kustannukset olisivat olleet vanhemmille yhteensä 160 000 euroa, mikäli kaikkien menehtyneiden varusmiesten vanhemmat olisivat olleet edunsaajana. Mikäli varusmiehellä olisi ollut arvo- tai aviopuoliso, korvaus olisi ollut 200 000 euroa/leski. Mikäli varusmiehellä olisi ollut lapsia, korvaus olisi ollut 40 000 euroa/ lapsi. Loukkaantuneille varusmiehille korvaus olisi ollut vamma-asteen mukaan.

– Toivon, että Antti Rinteen hallitus korjaa Petteri Orpon hallituksen tekemän virheen osoittamalla sydäntä ja viisautta ja tuo lakiesityksen tai esittää jonkun muun tavan, jolla korvaukset näille varusmiesuhreille ja heidän edunsaajilleen voidaan maksaa jälkikäteen taannehtivasti. Poliittiset syyt eivät saa mennä näin tärkeiden asioiden edelle. Rahastakaan ei voi olla kyse, sillä puhumme loppujen lopuksi pienistä summista, Juvonen toteaa.

Lisätiedot
Arja Juvonen
Kansanedustaja (ps)
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen
050 – 5311 108

Tiedote 11.9.2019

Pääministeri Antti Rinne on tänään ilmoittanut, että hoitajamitoitusta ei tule tällä vaalikaudella. Tähän saakka Rinne on luvannut, että 0,7 hoitajamitoitus kirjataan lakiin ja asia on jo syyskaudella tulossa eduskunnan käsittelyyn. Syyksi asian kariutumiseen Rinne mainitsee rahapulan. Rahaa ei riitä arvioidun lisähenkilöstön palkkaamiseen. Hoitajamitoitus 0,7 olisi tarvinnut noin 4000 hoitajaa lisää. Myöskään lääkäriresursseja ei ole tulossa lisää.

Pääministeri Antti Rinne antaa veret seisauttavan ilmoituksen. Rinne ilmoittaa, että hallituksen lupaama hoitajamitoitus ei toteudu. Kyseessä on suuri bluffi ja huijausten huijaus. Kaikki hallituksen puhe vanhustenhoidon parantamiseksi on osoittautunut pehmeäksi unelmahötöksi ja pelkäksi vaalitäkyjen heittelyksi ennen eduskuntavaaleja. Totuus on ollut täysin toinen. Pääministeripuolue ja koko hallitus on huijannut Suomen kansaa liiallisella lupauksilla, joita ei ole ollut tarkoitustaan toteuttaa, kansanedustaja ja perussuomalaisen puolueen 2, varapuheenjohtaja Arja Juvonen kritisoi.

Olemme kysyneet lukuisia kertoja hallitukselta siitä, että miten se aikoo toteuttaa lupaamansa hoitajamitoituksen. Perussuomalaiset ovatkin osanneet odottaa tällaiset viestiä hallitukselta, sillä sen toimet vanhustenhoidon kuntoonlaittamiseksi ovat olleet tällä alkaneella eduskuntakaudella täysin nolla. Mitään ei tapahtunut ennen kesää vaan hallitus lakaisi vanhustenhoidon asiat täysin maton alle. Kuitenkin tarve olisi ollut toimia juuri päinvastoin. Vanhustenhoidon tilanne, hoivapaikoissa havaitut epäkohdat, vähäinen henkilöstö, hoitamatta jättäminen ja vahinkotapahtumat olisivat vaatineet räjähtävää vauhtia asioihin tarttumisesta.

Kysynkin hallitukselta ja Antti Rinteeltä, että nytkö te vasta laskitte hoitajamitoitukseen vaaditut ja tarvitut rahat? Mikä on teidän valtiontalouden tilanteen tietoisuus? On kerrassaan täysin uskomatonta, että eduskuntaa ja Suomen kansaa, sen vanhuksia ja heidän omaisiaan, potilaita ja hoitajia on vedätetty näin törkeästi harhaan suurilla lupauksilla. Hoitajamitoituksen 0,7 lupaaminen on ollut todellisuudessa täyttä utopiaa. Todellisuudessa hoitajamitoitukseen vaadittuja rahoja ei ole ollut olemassakaan, Juvonen kritisoi.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

TIEDOTE
6.9.2019

Marraskuun alussa tulee voimaan lainmuutos, jolla kunnat velvoitetaan järjestämään kaikille rintamaveteraaneille tarvittavat kotona asumista tukevat palvelut. Moni veteraani tai heidän omaisensa ei kuitenkaan ole tietoinen oikeuksistaan.

”Sotiemme veteraanien keski-ikä on jo yli 93 vuotta, mutta vasta nyt palvelut on laajennettu koskemaan kaikkia veteraaneja. Veteraanien korkeasta iästä johtuen on kuitenkin epävarmaa, tavoittavatko lain mukaiset palvelut kaikki niihin oikeutetut”, perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa pohtii.

Lain muutoksen jälkeen kunnilla on velvollisuus järjestää kaikille rintamaveteraaneille samat kotona asumista tukevat palvelut kuin sotainvalideille. Myönnettäviä palveluja ovat sosiaalihuoltolain mukaiset hoiva-, ateria- ja siivouspalvelut. Lisäksi tuetaan veteraanien virkistystä, asiointia ja omaishoitoa.

”Ongelmaksi jää edelleen tiedotus. Vaikka kunnilla on velvollisuus järjestää lain mukaiset palvelut, turhan usein on ollut veteraanin itsensä vastuulla osata vaatia lain mukaisia oikeuksiaan. Veteraanien ikä huomioiden lain tavoitteiden toteutuminen edellyttää sitä, että kunnat ryhtyvät aktiivisesti tiedottamaan veteraaneja ja heidän omaisiaan lain suomista oikeuksista”, Elomaa painottaa.

Edustaja Elomaa on tänään jättänyt eduskunnalle asiaa koskevan kirjallisen kysymyksen:
“Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain muutos tavoittaa kaikki veteraanit ja heidän omaisensa ennen sen voimaantuloa siten, että veteraanit ja heidän omaisensa ovat tietoisia palveluista, joihin veteraaneilla on lain mukaan oikeus? Miten varmistetaan se, että myös kaikki kunnat ovat tietoisia ao. lakiin tulevista muutoksista, ryhtyvät aktiivisiin toimenpiteisiin kunnassa asuvien rintamaveteraanien palveluntarpeiden kartoittamiseksi ja tarjoavat heille palvelut, joihin heillä lain mukaan on oikeus?”

Lisätietoja:
Ritva ”Kike” Elomaa (ps)
050 512 0806

Marraskuun alussa tulee voimaan lainmuutos, jolla kunnat velvoitetaan järjestämään kaikille rintamaveteraaneille tarvittavat kotona asumista tukevat palvelut. Moni veteraani tai heidän omaisensa ei kuitenkaan ole tietoinen oikeuksistaan.

– Sotiemme veteraanien keski-ikä on jo yli 93 vuotta, mutta vasta nyt palvelut on laajennettu koskemaan kaikkia veteraaneja. Veteraanien korkeasta iästä johtuen on kuitenkin epävarmaa, tavoittavatko lain mukaiset palvelut kaikki niihin oikeutetut, perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa pohtii.

Lain muutoksen jälkeen kunnilla on velvollisuus järjestää kaikille rintamaveteraaneille samat kotona asumista tukevat palvelut kuin sotainvalideille. Myönnettäviä palveluja ovat sosiaalihuoltolain mukaiset hoiva-, ateria- ja siivouspalvelut. Lisäksi tuetaan veteraanien virkistystä, asiointia ja omaishoitoa.

– Ongelmaksi jää edelleen tiedotus. Vaikka kunnilla on velvollisuus järjestää lain mukaiset palvelut, turhan usein on ollut veteraanin itsensä vastuulla osata vaatia lain mukaisia oikeuksiaan. Veteraanien ikä huomioiden lain tavoitteiden toteutuminen edellyttää sitä, että kunnat ryhtyvät aktiivisesti tiedottamaan veteraaneja ja heidän omaisiaan lain suomista oikeuksista, Elomaa painottaa.

Edustaja Elomaa on tänään jättänyt eduskunnalle asiaa koskevan kirjallisen kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain muutos tavoittaa kaikki veteraanit ja heidän omaisensa ennen sen voimaantuloa siten, että veteraanit ja heidän omaisensa ovat tietoisia palveluista, joihin veteraaneilla on lain mukaan oikeus? Miten varmistetaan se, että myös kaikki kunnat ovat tietoisia ao. lakiin tulevista muutoksista, ryhtyvät aktiivisiin toimenpiteisiin kunnassa asuvien rintamaveteraanien palveluntarpeiden kartoittamiseksi ja tarjoavat heille palvelut, joihin heillä lain mukaan on oikeus?

Lisätietoja:

Ritva ”Kike” Elomaa (ps)

050 512 0806

Tiedote 22.8.2019

Hoivajätti Esperi Care lopettaa Kristiinankaupungissa sijaitsevan Ulrikakodin toiminnan. Kodin hoitovastuu on ollut kaupungilla jo tammikuusta alkaen, jolloin Valvira keskeytti hoivakodin toiminnan laiminlyöntien takia. Jatkossa hoiva toteutetaan Kristiinankaupungin omassa hoivassa (Iltasanomat 22.8.2019).

Vaikka yksi laiminlyöntejä tehnyt ja epäinhimillisesti ja törkeän väärin toiminut yksityinen hoivajätti lopettaakin toimintansa yhdessä kaupungissa se ei tarkoita, että asiat olisi valtakunnallisesti hyvin. Emme saa tuudittautua siihen uskoon. Vanhustenhoidon tilanne on edelleen erittäin vakava ja kriisialtis. Elämme veitsen terällä, kansanedustaja ja perussuomalaisen puolueen 2. varapuheenjohtaja Arja Juvonen muistuttaa.

Juuri tänä aamuna sain tiedokseni Aluehallintovirastolle lähteneen valituksen, jonka on tehnyt 89 vuotias halvaantunut vanhus eräästä hoivayksiköstä pääkaupunkiseudulta.

Hoivapaikan asukkaista kaikki ovat liikuntakyvyttömiä ja autettavia. Henkilöstön määrä on kuitenkin valituksen jättäneen vanhuksen mukaan liian alhainen ja osaavaa henkilökuntaa puuttuu. Vanhus kertoo potilasturvallisuuden olevan heikko ja kärsivänsä turvattomuudesta ja pelosta muun muassa potilassiirroissa pyörätuolista siirrettäessä. Siirtoja tehdään vain yhden hoitajan voimin. Mitä Suomen hallitus vastaa tähän, Juvonen kysyy.

Hoitajamitoitus on määriteltävä hoivayksiköissä todellisen hoivan tarpeen mukaan eli juuri näissä erittäin raskaissa hoivapaikoissa sen on oltava reilusti enemmän kuin nykysuositus 0,5. Tämänhän sanoo järkikin. Hallituksen tulee antaa tästä käsky hoivatoimijoille heti, Juvonen vaatii.

Nykysuositus on kuitenkin se, mitä hoivayksiköt noudattavat, sillä aikaansaamaton ja hoitajamitoitusasiaa täysin ponnettomasti eteenpäin vienyt hallitus ei ole halunnut hoitaa asiaa pikana kuntoon. Se olisi ollut kylläkin mahdollista tehdä heti huhtikuun vaalien jälkeen, mutta sosiaali- ja terveysministeriön ministerit Kiuru ja Pekonen, eivät asiaa kyenneet tekemään. Ministerit eivät ole tositilanteen tasalla. Suuri metakka vanhustenhoidon parantamisesta ennen eduskuntavaaleja poiki Antti Rinteelle pääministeriyden, mutta siihen ne teot sitten jäivätkin.

Hoitajana työurani tehneenä ja satunnaisena keikatyöntekijänä edelleen työskentelevänä olen erittäin huolestunut ja pettynyt tällaisen politiikan uskottavuuteen. Jos jotakin tulee luvanneeksi, niin kyllähän asia on pidettävä vireillä ja esillä ja työn alla. Kiireelliset valtakunnan asiat on hoidettava heti. Tuotiinhan tiedustelulaitkin perustuslakimuutoksineen eduskunnan käsittelyyn pikana. Niissä ei kuhnailtu.

Hoitajamitoitusasiassa sika söi kuitenkin matkalla eväät ja kärsijöinä ovat sataa vuotta lähestyvät vanhukset ja heidän läheisensä ja hoitajansa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on kertonut, että hoitajamitoitusasia on lähdössä myöhään syksyllä lausuntokierrokselle. Asiaa on pitkitelty yli kesän pitkälle syksyyn ja hoitoalan, vanhusten ja heidän läheistensä annetaan ymmärtää, että kyllä tässä edetään kunhan ehditään. Annetaan kuin venyvää siimaa, jonka uskotaan pitävän edes jotenkin toivoa yllä.

Tämä on törkeyden huippu ja kyseessä ei ole ainoastaan äänestäjien vaan myös vanhusten, liki satavuotiaiden, huijaus. Niin törkeää, ettei enää sanotuksi saa, Juvonen kritisoi hallituksen toimintaa.

Arja Juvonen (ps)
kansanedustaja
PS-puolueen 2. vpj
PS-eduskuntaryhmän 2. vpj

Tiedote 21.8.2019

Iltalehti uutisoi, että hovioikeudessa lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista tuomittu irakilaismies jatkoi epäillysti tekojaan vain noin kuukausi saamansa tuomion jälkeen. Vuonna 1995 syntynyttä Irakin kansalaista epäillään tällä hetkellä kolmesta törkeästä lapsen raiskauksesta.

Mies on asunut Suomessa jo pidempään, mutta tiedossa ei ole miten ja millä statuksella irakilaismies on Suomeen saapunut. Mies on tuomittu jo aiemmin 14-vuotiaan tytön seksuaalisesta hyväksikäytöstä (Iltalehti 20.8.2019).

Olen tehnyt kaksi kertaa lakialoitteen törkeiden lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikostuomioiden minimirangaistusten korottamisesta. Minimirangaistuksen on oltava sellainen, että se on aina ehdotonta vankeutta. Ehdolliset tuomiot ovat mitättömiä ja niiden pelote on olematon.

Viime maanantain Espoon valtuustossa Espoon perussuomalaisten valtuustoryhmä ehdotti, että integraation kanssa haasteita kohdanneiden maahanmuuttajien paluumuuttoa edistetään. Esityksemme sai osakseen mm. Sdp:n edustajilta paheksuvia kommentteja siitä, että emme puhuisi rakentavasti. On kerrassaan käsittämätöntä, että sdp:n edustajat eivät suostu myöntämään, että systeemissä on vika ja jossakin vaiheessa empatialle on tultava loppu. Jos me suostumme kerta toisensa jälkeen painamaan vain villasella näitä maahanmuuttoon liittyviä ongelmakohtia, tulemme olemaan tulevaisuudessa tosi pulassa. Hyvyyttämme käytetään hyväksi. Ne henkilöt, jotka eivät ymmärrä tai halua ymmärtää yhteiskuntamme sääntöjä, tulee palauttaa kotimaihinsa. Teot puhukoon puolestaan, Juvonen muistuttaa.

Ne maahanmuuttajat, jotka sopeutuvat ja tarttuvat opiskeluun ja työhön tosissaan ja kantavat kortensa kekoon yhteisen Suomen ja sen tarjoamien palvelujen ja sosiaaliturvan eteen on eri asia. Perussuomalaiset kannattavat aina työn tekoa, on kyseessä sitten kantasuomalainen tai maahanmuuttaja, sekä yhteistä osallistumista asioiden hoitamiseen. Tarvitsemme jokaisen veroeuron, jotta voimme ylläpitää palveluja.

Ne maahanmuuttajataustaiset henkilöt, joilla on varaa ja luppoaikaa tehdä vaikkapa seksuaalirikoksia Suomessa, tulee pakkopalauttaa heti. Myös kantasuomalaisten tekemiin seksuaalirikoksiin on suhtauduttava tiukasti ja rangaistusten oltava tekoja vastaavia. Seksuaalirikosten minimituomiot on oltava niin kovia, ehdotonta vankeutta, jotta ne tuntuvat edes jotenkin. Tuomioissa voi ottaa mallia Yhdysvalloista. Siellä asioihin suhtaudutaan tiukasti vailla hyssyttelyä, Juvonen sanoo.

Rikoksiin syyllistyneiden henkilöiden pakkopalautukset kotimaihinsa on saatava toimimaan aukottomasti myös niin, että henkilö ei koskaan enää pääse saapumaan Suomeen. Suomen rajat eivät saa vuotaa tässäkään asiassa, Juvonen vaatii.

Arja Juvonen
kansanedustaja
PS-puolueen 2.vpj
PS-eduskuntaryhmän 2.vpj
050-531 1108

Tiedote 20.8.2019

Perussuomalaisten naisjärjestö on pettynyt siihen, ettei alkaneissa valtion budjettineuvotteluissa suunnattu panostuksia peruskoulutuksen tason parantamiseksi ja koulurauhan takaamiseksi.

– Koulukiusaamiselle on kerta kaikkiaan saatava stoppi. Nyt vastuuta pompotellaan ja kiusatut kärsivät. Kiusaamiseen on puututtava heti alkuvaiheessa, koska traumat kiusaamisesta voivat vaikuttaa loppuelämään, Perussuomalaisten Naisten puheenjohtaja, kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa toteaa.

Ei oppivelvollisuuden pidentämiselle
Naisjärjestö panostaisi varhaiseen puuttumiseen ensisijaisesti ja pitää puheita maksuttomasta toisesta asteesta ja erityisesti oppivelvollisuuden pidentämisestä väärinä lääkkeinä.

– Vähävaraisia perheitä pitää tietysti tukea, mutta oppivelvollisuuden venyttäminen ei poista niitä syitä, joiden vuoksi nuoret putoavat kelkasta. Jos näihin suunnitellut rahat käytetään varhaiseen puuttumiseen, voidaan saada tuloksia aikaan, Perussuomalaisten julkilausumassa täsmennetään.

Liikaa integraatiota liian suurissa ryhmissä
Perussuomalaiset Naiset muistuttaa, että moni lapsi tarvitsee oppimiseen erityistukea jo aikaisessa vaiheessa koulutaipalettaan.

– Luokissa on hyvin eri tasoisia oppilaita liian suurissa ryhmissä. Tämä haittaa kaikkien oppimista – myös erityisryhmien. Maahanmuuttajataustaiset lapset luovat vielä oman haasteensa oppimisympäristöön. Opettajien ja avustajien resurssit loppuvat kesken, ja oppimisen kanssa painiskelevat lapset jäävät vielä pahemmin jälkeen.

Kurinpalautus luokkiin
Perussuomalaiset Naiset vaativat myös kurinpalautusta luokkiin. Opettajien auktoriteetti on heidän mukaansa heikentynyt liian vapaan kasvatuksen ja individualismin myötä.

– Opettajien jaksaminen on koetuksella. Luokkiin tarvitaan kuria ja järjestystä takaisin – niin, että opettaja on oikea auktoriteetti. Pitää myös muistaa, etteivät opettajat yksin ole vastuussa lasten kasvatuksesta vaan ensisijainen kasvattaja tulee lapsen kotoa. Lapset tarvitsevat rajoja ja rakkautta, jotta heistä kasvaa tasapainoisia aikuisia.

Ilmiöoppiminen on eräänlainen ihmiskoe
PS-Naiset arvostelee myös niin sanottua ilmiöoppimista, jolla heidän mukaansa sysätään liikaa vastuuta lapselle.

– Ei lapsi osaa ottaa sellaista itsenäistä oppijan roolia ja vastuuta. Hänelle ”ilmiöoppiminen” on hölmöä sanan helinää vailla konkretiaa. Pisa-tuloksemme laskevat ja lapsemme ja nuoremme voivat pahoin, ja tällaiset uudistukset vain laittavat lapset enemmän heitteille.

– Miksi hyviksi koetut järjestelmät ja tyylit pitää romuttaa jonkin ideologisen opetusmallin tieltä? Tämä näyttää olevan ihmiskoe, jossa panoksena on lastemme tulevaisuus.

Lisätiedot:
Ritva ”Kike” Elomaa
050 512 0806

Tiedote 6.8.2019

Poliisi on tänään ilmoittanut, että se ei aloita tutkintaa Husu Husseinin twiiteistä, joissa hän nimitti perussuomalaisia äänestäneitä ja ja kannattajia rasisteiksi.

Perussuomalaiset ja heidän äänestäjänsä eivät muodosta ryhmää, joka nauttisi kiihottamisrikossäännöksen tarjoamaa suojaa. Husu Husseinin twiitit eivät myöskään kohdistu tunnistettavaan ja rajattuun ihmisryhmäään, joten asiassa ei ole syytä epäillä kunnianloukkausta – asiaa tutkinut tutkinnanjohtaja toteaa (Helsingin Sanomat 6.8.2019 Poliisi ei tutki kaupunginvaltuutettu Husseinin twiittejä).

Husseinin mukaan perussuomalaiset ovat rasisteja esimerkiksi sen vuoksi, että he ovat kannattaneet sosiaaliturvaa, joka olisi erilainen suomalaisille ja ulkomaalaisille.

Hussein tarkoittanee viime hallituskauden 2015 – 2019 yhtä lakiesitystä, jonka tarkoituksena oli säästää valtion varoja ja vähentää myös Suomen vetovoimatekijöitä hallitsemattomaan maahanmuuttoon. Sipilän hallitus esitti, että Suomesta oleskeluluvan saaneille työttömille työnhakijoille olisi maksettu työmarkkinatuen sijasta pienempää kotiutumistukea. Tämän lakiesityksen takana oli koko silloinen hallitus, johon kuului kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset. Esitys tuotiin yksimielisesti hallituksen esityksenä sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn, perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen 2. varapuheenjohtaja Arja Juvonen muistuttaa.

Esitys vedettiin kuitenkin myös yksimielisesti pois, koska perustuslakivaliokunnalle lausuntoja antaneiden asiantuntijoiden mukaan esitys oli ongelmallinen yhdenvertaisuusperiaatteen näkökulmasta (Yle 24.11.2016 Hallitus peruu esityksensä kotoutumistuesta, Juvonen kertoo.

Husu Husseinin tulee tietää, että tuon esityksen takana oli koko hallitus. On outoa, ettemme saisi omassa maassamme pohtia asioita, saati sitten ehdottaa muutostarpeita lainsäädäntöön. Eikö eduskunnan tehtävä ole juurikin lakien säätäminen? Puolueet taasen tuovat äänestäjiensä äänen kuuluviin.

Husseinin lausunnot ovat loukanneet monia suomalaisia ihmisiä – perussuomalaisten äänestäjiä. Äänestäjämme edustavat laajaa väestöpohjaa ja heitä löytyy Suomessa alueilta, joissa maahanmuuttoon liittyvät teemat eivät ole arkipäivän asioissa niitä ykkösteemoja. Puhutaan sosiaali- ja terveyspalvelujen viemisestä syrjäkylille ja kotihoidon riittävyydestä. Oman alueen koulutustarjonnan ja työpaikkojen riittävyydestä. Maanviljelijän pärjäämisestä omalla työllään. Asumisen hinnoista ja toisaalta myös asunnon arvonalenemisen seurauksista maaseudulla. Perussuomalaisen puolueen edustajia on huudettu näihin ongelmiin apuun – heitä ei ole äänestetty pelkästään maahanmuutto teemoilla.

Husu Husseinin olisi myös hyvä käydä kiertämässä Suomea etelästä pohjoiseen tutustuen suomalaisiin. Nyt vaikuttaa, että tuntemusta todellisista suomalaisista ei ole, on vain katkeruutta, joka ei varmaan hänestä itsestäänkään tunnu hyvälle.

Perussuomalaisten äänestäjissä on myös paljon maahanmuuttajataustaisia henkilöitä ja esimerkiksi yrittäjiä -heidän kanssaan olen jutellut lukuisia kertoja muun muassa Espoon Ratsutorilla toritapahtumissa, joissa kansalaiset kohtaavat toisiaan. Kuten muidenkaan puolueiden myöskään meidän ei tule tai tarvitse liikkua tunnistamattomina tapahtumissa. Me olemme reilusti ja rohkeasti perussuomalaisia.

On pelottavaa, että perussuomalaisten toimintaan halutaan näillä ikävillä twiiteillä ja äänestäjien solvauksilla lyödä ikään kuin kiilaa – ehkä se onkin se perimmäinen tarkoitus, pelotellaan ja syyllistetään äänestäjää. Se ei ole kuitenkaan oikein, Juvonen toteaa.

Arja Juvonen
kansanedustaja
PS puolueen 2. vpj
PS eduskuntaryhmän 2. vpj
050-5311 108

Tiedote 1.8.2019

Hallitus on kaavaillut kotitalousvähennykseen heikennyksiä säästösyistä. Kotitalousvähennys helpottaa remonttien ja muiden töiden teettämistä ja sitä voi hyödyntää suurin osa suomalaisista.

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa (ps) korostaa kotitalousvähennyksen myönteisiä vaikutuksia erityisesti monien pienyrittäjien liiketoimintaan ja paljon palveluja tarvitsevien ikäihmisten arkeen.

-Monille pienyrittäjille kotitalousvähennyksen olemassaolo mahdollistaa liiketoiminnan harjoittamisen, koska se lisää kysyntää. Samanaikaisesti vähennysoikeus mahdollistaa laajemmalle kuluttajajoukolle töiden teettämisen itse tekemisen tai tekemättä jättämisen sijaan, Elomaa kertoo.

-Otetaan esimerkiksi siivousala. Monille ikäihmisille kodin pitäminen siistinä tuottaa vaikeuksia liikuntarajoitteiden tai sairauksien johdosta. Kotitalousvähennys voi olla juuri ratkaisevassa asemassa sen kannalta onko varaa ostaa siivouspalvelua vai ei. Alan yrittäjien näkökulmasta tämä heijastuu tuntuvalla tavalla palvelujen kysyntään, hän jatkaa.

Kotitalousvähennyksen prosenttiosuuden ja maksimisumman pudottaminen on herättänyt syystäkin laajaa huolta. Heikennykset heijastuvat väistämättä vähennykseen oikeuttavien töiden teettämiseen.

-Eri alojen yrittäjät ovat hermostuneita muutosten vaikutuksista palvelujen kysyntään ja kuluttajat miettivät miten rahat riittävät tuleviin remonttilaskuihin tai muuhun kodin kunnossapitoon, Elomaa sanoo vakavana.

Veronmaksajien keskusliiton tilastojen perusteella kotitalousvähennystä saavien eläkeläisten osuus on noussut merkittävästi kuluvan vuosikymmenen aikana. Vuonna 2012 kotitalousvähennystä sai 101 437 eläkeläistä ja vuonna 2017 luku oli peräti 175 478 siitä huolimatta, ettei tilastoissa näy ikäihmisten kohdalla heidän lastensa heille teettämiä kotitalousvähennyskelpoisia työsuoritteita.

-Tämä kertoo sen, että kotitalousvähennys on erityisen merkittävä asia juuri vanhemmalle väelle. Olen syvästi huolissani miten mahdolliset muutokset tulevat vaikuttamaan heidän arkeensa, sanoo Elomaa.

Elomaa on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustellaan perusteluja kotitalousvähennyksen heikennyksille. Lisäksi hän kysyy, että millaiset ovat muutosten taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset sekä miten kotitalousvähennystä tulisi kehittää jatkossa.

-Kotitalousvähennyksestä leikkaaminen ei edistä yrittäjyyttä eikä ihmisten arjessa pärjäämistä. Lisäksi heikennyksillä saavutetuissa säästölaskelmissa on otettava huomioon toimien negatiiviset taloudelliset vaikutukset, jotka syntyvät palvelujen kysynnän laskun myötä, Elomaa päättää.

Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja (ps)
050 512 0806

Kirjallinen kysymys hallitukselle:
“Kirjallinen kysymys kotitalousvähennyksen kehittäminen

Eduskunnan puhemiehelle

Hallitus on kaavaillut kotitalousvähennykseen heikennyksiä säästösyistä. Kotitalousvähennys helpottaa remonttien ja muiden tärkeiden töiden teettämistä ja sitä voi hyödyntää suurin osa suomalaisista. Kotitalousvähennyksellä on erityisen myönteisiä vaikutuksia monien pienyrittäjien liiketoimintaan ja palveluja tarvitsevien kotitalouksien arkeen. Monet eri tahot ovat ilmaisseet huolensa kotitalousvähennyksen prosenttiosuuden ja maksimisumman pudottamisesta. Yrittäjyyden ja vanhusten kotona selviämisen lisäksi kotitalousvähennyksellä on välillinen vaikutus myös kiinteistöjen siisteyteen ja kuntoon mikä on asumisterveyden kannalta keskeinen asia. Kotitalousvähennys mahdollistaa monille yrittäjille liiketoiminnan pyörittämisen ja madaltaa kuluttajien kynnystä teettää remontteja tai muita töitä. Muun muassa siivousalan yrittäjille kotitalousvähennyksen merkitys on erittäin suuri. Kotitalousvähennys edesauttaa osaltaan energiatehokkaampaan ja ekologisempaan asumiseen tähtäävien muutostöiden toteuttamista.

Veronmaksajien keskusliiton tilastojen perusteella kotitalousvähennystä saavien eläkeläisten osuus on noussut merkittävästi kuluvan vuosikymmenen aikana. Vuonna 2012 kotitalousvähennystä sai 101 437 eläkeläistä ja vuonna 2017 luku oli peräti 175 478. Kotitalousvähennystä koskevassa tilastoinnissa on olennaista muistaa se, ettei niissä näy ikäihmisten kohdalla heidän lastensa heille teettämät kotitalousvähennyskelpoiset työsuoritteet. Tosiasiassa eläkeläiset hyödyntävät kotitalousvähennystä vielä merkittävästi enemmän kuin mitä tilastoista käy ilmi. Kotitalousvähennyksen summa oli keskimäärin noin tuhat euroa vuonna 2017 eli kyseessä on monen eläkeläisen tuloihin nähden merkittävä rahasumma.

Kotitalousvähennyksen heikentäminen vaikuttaa juuri vähävaraisiin eläkeläisiin ja pienyrittäjiin. Yhteiskunnallisesti olisi tärkeää edistää näiden ryhmien tilannetta eikä päinvastoin. Kotitalousvähennyksestä leikkaaminen ei edistä yrittäjyyttä eikä ikäihmisten arjessa pärjäämistä. Lisäksi heikennyksillä saavutetuissa säästölaskelmissa on otettava huomioon toimien negatiiviset taloudelliset vaikutukset, jotka syntyvät, kun palvelukysyntä heikkenee.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä perustein kotitalousvähennystä heikennettäisiin ja mikä on saavutetun säästön hinta taloudellisin ja yhteiskunnallisin mittarein mitattuna?

ja

Miten kotitalousvähennystä kannattaa kehittää, jotta se muun muassa lisäisi yrittäjyyttä ja edesauttaisi eläkeläisten taloudellista tilannetta ja kotona pärjäämistä nykyistä paremmin?

Helsingissä 1.8.2019
Ritva Elomaa ps”

Tiedote 27. 7.2019

Kansanedustaja Arja Juvonen (ps) vaatii hallitukselta vastuuta ja ripeää toimintaa Kangasalan Attendon hoivakoti Herttuattaressa tapahtuneen vanhustenhoidon räikeään laiminlyöntiin. Nyt tarvitaan ministeriöltä ja Aluehallintovirastolta käskyjä, ei pidättyväisyyttä.

Attendon hoivakotiin äskettäin (23.7.2019) tehdyssä yllätystarkastuksessa paljastui lukuisia laiminlyöntejä ja virheitä. Virheitä oli vanhusten lääkityksessä, henkilökohtaisen hygienian hoidossa ja haavahoidoissa. Hoivakodissa oli myös ”haamuhoitaja” ilmiö, eli henkilö oli kirjattu työvuoroon, vaikka hän ei ollut töissä. Lisäksi hoivayksikössä oli 40 asukasta, vaikka lupa oli ollut vain 25:lle (Yle 26.7.2019).

Hallitus ja sosiaali ja terveysministeriön ministerit ovat täysin hyytyneitä, eivätkä reagoi. Aluehallintovirasto on asettanut hoivapaikalle 200 000 euron uhkasakon, mikä on täysin riittämätön. On selvää, että hoivapaikan voimavarat ovat riittämättömät. Hoivavastuu on siirrettävä pois tällaiselta toimijalta heti. Hoivapaikka on saanut kuitenkin aikaa kaksi viikkoa korjata epäkohdat. En ymmärrä, miksi toiminta saa jatkua. Kahdessa viikossa ihminen ehtii kitua, kärsiä ja kuolla, mikäli hoivayksikön toimintaa ei saada heti kuntoon. Paikalle on lähetettävä vaikka Suomen Punaisen Ristin kriisitilanteissa maailmalle lähtevää kenttäsairaalan henkilöstöä. On aika pystyttää kenttäsairaala nyt omalle maaperälle. Paikalla on oltava myös riippumaton valvota. Näin räikeiden epäkohtien taloa ei saa jättää vahditta, Juvonen vaatii.

Aluehallintoviraston ylitarkastaja Riikka Haahtelan mukaan hoivakoti Herttuattaren asukkaat ovat saaneet vain perushoidon kuten ruuan. Esimerkiksi suihkutuksia on karsittu ja haavahoitoja on siirretty. Asukkailla oli ollut myös paljon makuuhaavoja (Yle 26.7.2019).

Kyseessä on vakavat rikkomukset. Perushoito on muutakin kuin ruokaa. Avin pitää ymmärtää se. Uutisen mukaan perushoitokin on laiminlyöty. Siihen kuuluu myös ihonhoito ja asentohoito. Haavahoidot on tehtävä päivittäin ja hyvin. Hoitamaton haava on painajainen ja laajenee parantumattomaksi makuuhaavaksi. Haavat lähtevät syntymään pitkän aikaa samassa asennossa istuessa tai maatessa. Makuuhaavat syntyvät huonon asentohoidon seurauksena eli liikuntakyvyttömän vanhuksen asentoa ei vaihdeta. Niitä tulee erityisesti ristiluun, lonkkien ja kantapäiden alueelle. Makuuhaavat ovat kivuliaita, jokainen voi vain kuvitella, Juvonen sanoo.

Niille henkilöille, jotka pyörittävät hoivakotia tällaisin periaattein ja laiminlyönnein, tulee antaa toimintakielto. Kyseessä on vastuuttomuus ja se, että epäkohtia ei haluta myöntää ja paljastaa. Vain järeillä otteilla voimme parantaa suomalaisen vanhustenhoidon tilaa. Ei hyssyttelyä vaa järeitä toimia, Juvonen vaatii.

Suomessa on myös lähdettävä rakentamaan piilottelun ja häpeän sijaan avoimuutta vanhustenhoidon kentälle. Apua on oltava aina saatavilla ja myös hoivayrittäjän, suuremmankin toimijan, on uskallettava pyytää apua äkkiarvaamattomiin tilanteisiin kuten henkilöstövajeeseen ja potilasturvallisuuden heikkenemiseen. Tällaista mallia meillä ei ole, mutta se voidaan luoda. Hallituksen on annettava käsky ryhtyä laatimaan vanhustenhoidon varasuunnitelmaa kriisitilanteisiin. Kuka ottaa ohjat käsiinsä, kun yrittäjän voimat ja taidot loppuu. Rakenteet kuntoon, Juvonen vaatii.

Vanhustenhoidon eettiset periaatteet ja toimintamallit ovat rapautumassa ja se johtuu myös siitä, että hoivatyön kutsumus on kadonnut. Se johtuu hoitajien palkkakehityksen heikkoudesta ja siitä, että raskaaseen työhön ei osoiteta resursseja. Hoitajamitoitus on saatava lakiin ja perussuomalaiset ovat sitä esittäneet lakialoitteella jo vuonna 2014, suurimman oppositiopuolueen kansanedustaja Juvonen muistuttaa.

Arja Juvonen
geronomi(amk)
kansanedustaja
Perussuomalaiset rp:n 2. vpj
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2.vpj
050-5311 108

Tiedote 23.7. 2019

Työministeri Timo Harakka esitteli 23.7.2019 linjaukset liittyen työllisyyden parantamiseen. Esitellessään linjauksia ministeri oli epäilevä siitä, onko toimilla itseasiassa työllisyyttä parantavia vaikutuksia. Hän totesi, että vaikuttavuutta seurataan ja arviot on aina arvioita. Ministeri kaipasi myös riippumattomien ekonomistien kannanottoja ja tarkastelua hallituksen aikomiin toimiin. Ministeri sortui siis heti jo kättelyssä epäilevän Tuomaksen rooliin, mikä heikentää tietysti hallituksen uskottavuutta, kansanedustaja Arja Juvonen (ps) toteaa.

Hallitus siirtää työllisyyden noston vastuuta työmarkkinajärjestöille, sillä se perustaa kolmikantaisia työryhmiä, joissa asioita pohditaan. Kolmikantaan liittyy aina omat haasteensa, mutta sosiaali- ja terveysalan työmarkkinajärjestöille tämä voi olla sen sijaan tuhannen taalan paikka. Sotejärjestöjen tulisi viedä työryhmiin ehdottomasti työpaikkojen lisääminen sosiaali-ja terveyssektorille. Tämä tukisi samalla hallituksen lupaamaa hoitajamitoituksen saattamista lakiin, mutta myös paljon puhuttua perhevapaauudistusta, sillä työpaikkojen lisääminen sosiaali- ja terveysalalle nostaa naisten työllisyysastetta ja kannustaa töihin. Työsuhteiden on oltava myös pitkäkestoisia ei vain pätkätöitä. Työnteon on oltava myös kannattavaa ja palkkauksen kohdallaan. Tämä on ykköskysymys monelle lapsiperheelle, jossa rahalle on tarvetta, Juvonen sanoo.

Kolmikantaisten työryhmien riskit taasen liittyvät mielestäni siihen, että niissä lähdettäisiin ajamaan työntekijöiden etujen murentamista. Patttitilanteita saattaa siis olla luvassa. Paikallisen sopimisen lisääminen on varmasti yhtenä asiana työpöydällä, sillä siihen on ainakin Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vahvasti ottanut kantaa (IL 23.7.2019). En vastusta paikallista sopimista silloin, kun se liittyy työpaikkojen säilymisen tai lisäämisen mahdollisuuteen ja tapahtuu yleissitovuuden puitteissa, mutta suhtaudun siihen kuitenkin epäilevästi. Paikallisesta sopimisesta puhuminen on pelottavaa silloin, kun ei tiedetä, mitä oikeuksia paikalliselle sopimiselle ollaan antamassa. En usko, että kaikkea on kerrottu vielä ääneen. Tarvitaan todellakin leveitä hartioita siltä työntekijäpuolen luottamushenkilöltä, joka lähtisi neuvottelemaan vaikkapa työntekijöiden palkoista työnantajan kanssa, Juvonen muistuttaa.

Aktiivimallin purkamiseen ministeri Harakka ei tiedostustilaisuudessa ottanut kantaa vaan ulkoisti asian sujuvasti sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekoselle (vas). Tässä asiassa vastuu siirtyi siis kuulijalle eli miten ja missä ajassa aktiivimalli, jolla ei ole ollut työllisyysvaikutuksia (Hs 2.7.2019 Timo Harakka haluaa purkaa aktiivimallin), tullaan purkamaan.

Perussuomalaiset ovat todenneet usein, että aktiivimalli on ollut epäoikeudenmukainen ihmisille, sillä sen leikkuri on osunut erityisesti käsivarren Lapin, Uudenmaan ja Itä-Suomen alueen työttömiin ihmisiin. Tällainen epäoikeudenmukainen leikkurimalli on purettava heti, Juvonen vaatii.

Arja Juvonen (ps)
kansanedustaja
Perussuomalaisen eduskuntaryhmän 2.vpj
050-5311 108

Tiedote 20.6. 2019

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru kommentoi hoitajamitoitusta television Huomenta Suomi aamulähetyksessä keskiviikkona (Huomenta Suomi, MTV, 19.6. 2019). Ministeriä muistutettiin siitä, että toimiessaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana hän sanoi hoitajamitoituksen kirjaamisen lakiin olevan nopea asia, vain yksi virke. Ministeriltä kysyttiin, missä ajassa hoitajamitoitus 0,7 ollaan nyt tuomassa lakiin.

Ministeri totesi haastattelussa, että mikäli eduskunnassa olisi nyt puolueita, jotka olisivat halukkaita etenemään hoitajamitoitus asiassa hyvinkin nopeasti, asia olisi myös mahdollista tehdä. Eduskunnan tahtotilan ministeri Kiuru vesitti kuitenkin heti perään toteamalla, että kunnilta täytyy kysyä palautetta siitä, että minkälaisella tiekartalla voidaan mennä eteenpäin. Hän sanoi, että yhteiskunnassa on sovittu pelisäännöt, joissa valtioneuvosto ei kysy kesällä kunnilta mitään vaan vasta kesän jälkeen syksyllä. Ministerin mukaan tämä tarkoittaisi sitä, että vasta syksyllä luvassa olisi kahden kuukauden lausuntokierros asiasta, mikä siis tarkoittaisi sitä, että hoitajamitoitusasia ei etenisi nopeasti (Huomenta Suomi, MTV 19.6.2019).

Ministerin puhe tuotti suuren pettymyksen ollen ympäripyöreää meriselitystä. Ensin ministeri kyseli eduskunnan tahtotilan perään, joka on olemassa. Kaikki puolueet ovat ilmaisseet tahtonsa saada hoitajamitoituskirjaus nopeasti lakiin. Sitten ministeri ryhtyi jarruttamaan tahtotilaa huutelemalla kunnilta etukäteen pyydettävien lausuntojen perään ja vetoamaan kesäaikaan. Todella vastuutonta. Lain esivalmistelu on aloitettava heti, vaatii suurimman oppisitiopuolueen kansanedustaja ja perussuomalaisen eduskuntaryhmän 2. vpj Arja Juvonen.

– Vanhustenhuollon kentällä on luotettu ja odotettu sydän syrjällään hoitajamitoituksen kirjaamisesta lakiin ja nopeasti. Vaikuttaakin sille, että ministeri on pesemässä niin omat kuin myös hallituksen kädet hoitajamitoituksesta pitkittämällä lainvalmistelun aloittamista vetoamalla kuntien lausuntoihin. Ministerillä on kuitenkin valta itse omasta aloitteesta ja niin halutessaan antaa heti ripeä päätös hoitajamitoituslain esivalmistelun aloittamisesta. Ministerin oma aloite käynnistää lain esivalmistelun, joka tehdään joko virkamiestyönä tai valmisteluelimessä, Juvonen muistuttaa.

– Olen varma, että ministeriössä olisi resurssit myös nyt kesäaikaan lähteä valmistelemaan lakia, sillä ollaanhan sinne kohdentamassa valtavasti resursseja. Lisätalousarviossa 2019 hallitus kolminkertaistaa valtiosihteerien ja tuplaa erityisavustajien määrän. Lainvalmistelijoita ja työntekijöitä ministeriöihin on siis tulossa runsaasti. Heidät onkin heti laitettava töihin valmistelemaan esimerkiksi juurikin tätä kiireistä hoitajamitoituslakia. Aikaa ei ole yhtään hukattavaksi. Vanhukset eivät odota vaan heidän hetkensä ja hoidontarpeensa on nyt, Juvonen vaatii.

Kuntien mielipidettä ei ole suinkaan tarkoitus ohittaa nopealla lain esivalmistelulla, vaan kunnat ja sidosryhmät saavat vastata lakiluonnokseen sen valmistumisen jälkeen, jolloin se lähtee lausuntokierrokselle. Sen jälkeen lakiluonnokseen on mahdollista tehdä vielä muutoksia.

Mikäli ministeri ei halua antaa käskyä lain esivalmistelun aloittamisesta, on syytä ryhtyä penkomaan syytä siihen. Jos ministeri haluaa pitkittää asiaa on kyseessä joko muu haluttomuus tai se, että rahoitusta 0,7 hoitajamitoituksen kustannuksiin ei ole odotettavissa. Silloin hallitusohjelman kirjaus on pelkkää bluffia, jolla ylläpidetään vain näennäistä toivoa ja yritetään pitää vanhustenhoidon kenttää tyynenä ja rauhallisena. Ministerin tuleekin kertoa nyt heti ja avoimesti se, että pitävätkö merkit paikkaansa ja onko asia näin. Onko hoitajamitoituksen 0,7 kirjaamiseksi lakiin tulossa rahoitusta, vai onko kyseessä pelkkä bluffi, Juvonen kysyy.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Perussuomalaisen eduskuntaryhmän 2. vpj
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen

Tiedote 6.6.2019

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa kantaa suurta huolta Rinteen hallituksen talouslinjasta. Tuore pääministeri Antti Rinne laskee suunnitelmissaan vahvasti tulevan talouskasvun ja työpaikkojen lisääntymisen varaan. Elomaa ei suhtaudu yhtä luottavaisesti tulevaisuuden talousnäkymiin.

-Tuleva pääministeri yrittää epätoivoisesti lunastaa mahdollisimman paljon vaalilupauksiaan, vaikka rahaa ei kaikkeen lystiin ole eikä sitä ole liikaa tulossakaan. Valtion menojen kasvattaminen yli tulojen ei ole missään kirjoissa kestävää ja vastuullista talouspolitiikka, Elomaa sanoo.

Verotulot eivät riitä kattamaan kaikkia kuluja. Käytännössä tämä tarkoittaa lisää velanottoa ja tuottavan omaisuuden myyntiä.

-Suomen velkataakka on nyt jo 105 miljardia euroa eli lähes kaksi kertaa maamme vuosibudjetin verran. Tällä hetkellä korot ovat alhaalla, mutta niiden noustessa velanhoitokustannukset kohoavat nopeasti, Elomaa huolehtii. Velkataakkaa paisuttamalla nakerramme myös tulevien sukupolvien elämänlaatua, hän lisää.

Valtion pörssiomistuksen arvo on valtioneuvoston kanslian verkkosivujen mukaan tällä hetkellä hieman alle 28 miljardia euroa, josta Solidiumin osuus on 7.4 miljardia. Valtion suorien osakeomistusten arvo on noussut kymmenessä vuodessa peräti yli 10 miljardia euroa. Myös valtion vuosittaiset osinkotulot ovat olleet merkittäviä ja tänäkin keväänä osinkopotti kipusi yli miljardin euron. Elomaan mielestä valtion ei ole järkevää myydä hyvin tuottavaa omaisuutta.

-Jos omaisuutta myydään, on saadulle myyntitulolle löydettävä vähintään yhtä hyvä investointikohde eikä tämä ehto tule toteutumaan läheskään kaikkien vaalilupausten kohdalla, Elomaa arvioi. On erittäin lyhytnäköistä ja vastuutonta laittaa yhteistä omaisuuttamme lihoiksi kehnoin perustein, hän jatkaa.

Elomaan mukaan valtion omistajaohjauksessa painaa myös yhteiskunnan toimivuus taloudellisten tavoitteiden lisäksi.

-Valtion omaisuuden kauppaamisesta pääomasijoittajille meillä on muun muassa sähköverkkoyhtiöiden kohdalla varoittava esimerkki siitä, millaisia vaikutuksia huonoilla kaupoilla on suomalaisten arkeen. Tällä hetkellä liikenneasiat ovat ajankohtaisia ja pian näemme kuinka ”Berneriläistä” politiikkaa tullaan harjoittamaan. Toivottavasti hallitukselta löytyy järkeä estää sijoittajien pääsy rahastamaan tavallisia ihmisiä maantie- ja junaliikenteellämme, Elomaa päättää.

Lisätietoja
Ritva ”Kike” Elomaa
puh. 050 512 0806

Tiedote 6.6.2019

Mieletön draivi, usko, hyvä tahto, toiveet ja siirtymäajat- kuvasivat vasemmistoliiton uudet ministerit lääkärille pääsyn parantamiseen ja hoitajamitoituksen nostoon liittyvien asioiden kuntoon saattamiseen liittyviä tuntemuksiaan Iltalehdessä (Uusi ministerikaksikko joutuu ratkomaan hoitajapulaa – Sarkkinen tyrmää filippiiniläisten rekrytointihankkeen: ”En usko, että täytyy haalia” 6.6.2019).

On hyvä, että konkreettiset terveydenhoidon ongelmat on nostettu hallitusohjelman kärkeen. Ne ovat olleet myös perussuomalaisten ajamassa politiikassa tärkeitä. Olen kuitenkin erittäin huolissani vasemmistoliiton tuoreiden soteministereiden antamasta lausunnosta. Draivilla, uskolla, hyvällä tahdolla, toiveilla tai siirtymäajoilla ei vanhustenhoidon tilannetta Suomessa paranneta. Asiat eivät ole korjattavissa pelkillä korulauseita vaan asiat on käsiteltävä kiireellisinä ja heti. Hoitajamitoituksen kuntoon saattaminen ja sen kirjaaminen lakiin on tehtävä välittömästi eikä ryhtymällä puhumaan siirtymäajoista, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen vaatii.

Viime eduskuntakausi päättyi suureen arvokeskusteluun vanhustenhoidon ja hoitajamitoituksen osalta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan silloinen puheenjohtaja Krista Kiuru(sdp) totesi, että vanhustenhoidon hoitajamitoituksen korjaaminen olisi ollut mahdollista kuukaudessa ja että se olisi voitu tehdä yhdellä virkkeellä vanhuspalvelulakiin. Kiuru totesi haastattelussa, että kuukaudessa saadaan ihmeitä aikaiseksi, jos poliittista tahtoa löytyy (Haastattelu: 1.2. 2019 Oppositio valmis päättämään heti vanhusten hoitajien määristä – Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Krista Kiurun mukaan laista olisi muutettava vain yksi virke).

Oppositio, johon kuului kaikki nykyiset hallituspuolueet paitsi keskusta, uusi myös juuri ennen viime eduskuntakauden päättymistä jo vuonna 2014 jättämäni lakialoitteeni kaltaisen aloitteen hoitajamitoituksen saattamisesta lakiin. Vanhusten ja heitä hoitavien hoitajien asia on perussuomalaisten arvopolitiikkaa, josta ei tingitä. Olemme ajaneet asiaa jo vuodesta 2011. Hallituksella on nyt siis mahdollisuus viedä maaliin asia, jossa näkyy myös perussuomalaisten kädenjälki. Se tuntuu hyvälle, Juvonen kiittää.

Nyt on tärkeintä, että ei puhuta siirtymäajoista hoitajamitoituksen korjaamiseksi, vaan hommat hoidetaan heti. Vanhukset ja heidän hoitajansa ja omaisensa eivät odota vaan elävät vanhustenhoidon arkea joka ikinen päivä, ilta ja yö. Olen ollut viimeksi yövuorossa vanhustenhoidossa eli niin sanotusti ”hätähälyytettynä” pari viikkoa sitten eli tunnen hoitajapulan tilanteen konkreettisesti. Jalkautuminen vanhustenhoidon työkentälle antaa oikeaa perspektiiviä asioihin ja pitää arkitodellisuuden lähellä päätöksentekoa. Erityisesti kesäaikaan hoitajapula on äärimmillään. Juvonen muistuttaa.

Arja Juvonen
kansanedustaja (ps)
perussuomalaisen eduskuntaryhmän 2.vpj
050- 5311 108

Tiedote 4.6.2019

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa ihmettelee hallituksen vimmaa rokottaa yksityisautoilua.

-Ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseen on paljon muitakin keinoja kuin yksityisautoilun rankka verottaminen. Polttoaineveron korottaminen kirpaisee eniten juuri niitä suomalaisia, joille oma auto on välttämättömyys ja kilometrejäkin usein kertyy asuinpaikan johdosta paljon. Yksityisautoilu on hallitukselle mörkö, Elomaa lataa.

Hallituksessa ei tunnuta ymmärtävän millaista on asua suurten kaupunkien ulkopuolella. Suomi on harvaan asuttu maa, jossa matka lähikauppaan tai muiden palvelujen äärelle on usein todella pitkä eikä julkista liikennettä ole kaikkialla.

-Luulisi, että edes keskustalaisilla olisi todenmukainen käsitys liikkumisesta siellä missä ei kaupunkifillareita näy tai sähköpotkulaudat tuki baanaa, Elomaa hämmästelee.

-Perussuomalaiset taitaa tänä päivänä olla ainoa myös maaseudun väen asialla oleva puolue, hän jatkaa.

Elomaan mielestä Suomen kannalta järkevämpi tapa torjua ilmastonmuutosta on esimerkiksi perussuomalaisten esittämä ilmastotulli, joka kohdistuisi juuri eniten saastuttavaan tuotantoon. Tämä ohjaisi luontevalla tavalla tuotantoa sinne missä valmistuksen päästöt ovat vähäisemmät. Se hyödyttäisi myös monia suomalaisia yrityksiä.

-Ilmastotullin lisäksi nostan esille Suomen mahdollisuudet viedä kehittyviin maihin ympäristöystävällisempää tuotanto-osaamista. Päästöjen vähentäminen teknologian keinoin Aasian suurissa halpatuotantomaissa on paljon tehokkaampaa ilmastonmuutoksen torjuntaa kuin esimerkiksi koko Suomen teollisuuden alasajo, Elomaa pohtii.

Suomalaista teollisuutta tai tavallista ihmistä ei tule kurittaa kohtuuttomalla ilmastopolitiikalla. Perussuomalaisten linja on tässä asiassa selkeä sekä realistinen.

-Ilmastotalkoissa tarvitaan suhteellisuudentajua ja päättäjien kykyä asettua yksittäisten ihmisten saappaisiin, Elomaa päättää.

Lisätietoja
Ritva ”Kike” Elomaa
050 512 0806

Tiedote 31.5. 2019

Rinteen hallitusneuvotteluissa on päätetty pidentää oppivelvollisuus ikää. Tämä tarkoittaa oppivelvollisuuden laajenemista lukioon ja ammattiopistoon. Arvioitu hintalappu tälle toimenpiteellä olisi 180 miljoonaa euroa.

Innostavia porkkanoita, ei pakkoa

On tärkeää, että nuori kannustetaan opin tielle lukioon tai ammattiopistoon. Pakolla se ei kuitenkaan onnistu. Ilman todellista opiskelumotivaatiota oleva nuoren kohdalla pakko ei toimi. Nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn olisi tehtävä muita toimenpiteitä ja tarjottava innostavia porkkanoita, kansanedustaja Arja Juvonen (ps) sanoo.

Psykiatriset sairaanhoitajat- ja nuoriso-ohjaajat osaksi kouluja

Yksi tärkeimmistä asioista olisi ottaa koppia nuoresta koko koulun käynnin ajan. Erityisesti se korostuu ylä-asteelle siirryttäessä eli seitsemännellä luokalla. Kouluissa tulisi olla henkilöitä, joille nuori voisi purkaa tuntojaan. Se ei ole yleensä opettaja, vaan kaveripiiri, joissa asioita puhutaan. Koulumaailman tueksi tulisi olla matalan kynnyksen toimijoita ja he voisivat olla vaikkapa juuri psykiatrisia sairaanhoitajia tai nuoriso-ohjaajia. Tällaisilla toimijoilla voisi olla myös ennaltaehkäiseviä vaikutus koulukiusaamistilanteisiin.

Kymppiluokka takaisin

Opiskelumotivaatiota hakeville tulisi olla myös ns. kymppiluokkia tarjolla ja ne voisivat olla ammattiopistojen yhteydessä. Silloin nuorelle syntyisi malli, jota hän kenties lähtisi seuraamaan. Kun kavereita löytyisi ammattiopistosta, se kannustaisi nuorta myös itse parantamaan omaa otettaan opiskeluun. Ammattiin opiskelevat toimisivat näin myös roolimallina opiskelijalle. Kymppiluokan ei tule olla rangaistus vaan kannuste. Kavereiden merkitys nuoruudessa on suuri.

Kouluissa tulisi huomioida jokainen oppija. Kun joku oppiaine tuottaa vaikeutta, siihen olisi heti puututtava. Erityisryhmät ja tukiopetus, johon on mahdollista päästä lisäoppimaan ovat tässä tärkeitä. Resurssit myös hyvään opinto-ohjaukseen on turvattava.

Lukioiden pisteytysjärjestelmä epäonnistunut

Äärettömän epäonnistuneena pidän Sipilän kärkihankkeen kouluuudistusta liittyen pisteytysjärjestelmään. Siinä painoarvo korkeakoulujen jatko-opintoihin on pitkän matematiikan arvosanoilla. Tämä malli aiheuttaa lukioissa suurta stressiä, sillä matematiikkaan on laitettava kaikki voimavarat, mikäli meinaa päästä jatko-opiskelemaan. Lukion suorittamisesta on tulossa entistäkin haastavampi. Sama liittyy sähköiseen oppimisympäristöön, joka myös stressaa opiskelijoita. Kiireesti olisi lähdettävä tutkimaan se, että mitä vaikutuksia näillä tekijöillä on nuoren jaksamiseen. Myös matematiikan opiskelu on siirtynyt sähköiseen muotoon. Tulemme näkemään pian, miten lukio-opiskelijoille ryhdytään tarjoamaan kalliita matematiikan valmennuskursseja ja lisäkoulutuksia. Nuorilla ryhdytään tekemään bisnestä.

Rinteen tulisi säätytalon hallitusneuvotteluissa ottaa myös tämä asia heti esiin ja korjata tällainen kärkihankeuudistus, joka on tehty vain yliopistojen näkökulmasta. Lapsi meni pesuveden mukana ja opiskelija, hänen opettajansa ja lukioiden mahdollisuus toteuttaa uudistusta unohdettiin täysin, Juvonen kritisoi.

Arja Juvonen
kansanedustaja (ps)
eduskuntaryhmän 2. vpj
050-5311 108

Tiedote 22.5.2019

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on syvästi huolissaan tulevan vaalikauden talouslinjasta. Hallitusneuvotteluja vetävä Antti Rinne (SDP) on lausunnoissaan antanut ymmärtää, että rahaa riittäisi hyvin pitkän vaalilupauslistan lunastamiseksi. Elomaa on asiasta eri mieltä.

-Valtion menojen kasvattaminen yli tulojen ei ole tietenkään pitkässä juoksussa järkevää politiikka. Kyllähän tavallisen suomalaisenkin pitää miettiä huolella rahankäyttöään eikä kaikkeen lystiin ole varaa, hän toteaa.

Valtion pörssiomistuksen arvo on valtioneuvoston kanslian verkkosivujen mukaan tällä hetkellä hieman alle 28 miljardia euroa, josta Solidiumin osuus on 7.4 miljardia. Valtion suorien osakeomistusten arvo on noussut kymmenessä vuodessa yli 10 miljardia euroa. Myös valtion vuosittaiset osinkotulot ovat olleet merkittäviä ja tänäkin keväänä osinkopotti kipusi yli miljardin euron. Elomaan mielestä valtion on toimittava kuten järkevä osakesijoittaja ja pyrittävä kasvattamaan omistusten arvoa pitkällä aikavälillä samalla yhteiskunnallisia päämääriä edistäen.

-Jos hyvin tuottavaa omaisuutta myydään, on saadulle myyntitulolle löydettävä vähintään yhtä hyvä investointikohde eikä tämä tavoite tule toteutumaan läheskään kaikkien vaalilupausten kohdalla, Elomaa arvioi.

-Todennäköinen tuleva pääministeri Rinne kumppaneineen on ajautumassa tilanteeseen, jossa valtion tuottoisaa omaisuutta tullaan laittamaan lihoiksi ennennäkemättömään tahtiin, päivittelee Elomaa.

Valtion omistajaohjauksella tulee olla taloudellisten tavoitteiden lisäksi myös muita yhteiskunnan toimivuutta ja ihmisten elämänlaatua edistäviä päämääriä. Suomen sähköverkkoyhtiöiden kauppaaminen kansainvälisille suursijoittajille on varoittava esimerkki lyhytnäköisestä omistajaohjauksesta ja siitä miten päätökset näkyvät karulla tavalla ihmisten arjessa.

-On käsittämätöntä, että suurella joukolla meitä suomalaisia sähkönsiirtomaksut ovat reilusti yli puolet sähkölaskun loppusummasta. Tässä nähdään mitä valtion omaisuuden harkitsemattomasta kauppaamisesta sijoittajille voi seurata, Elomaa harmittelee.

Elomaan terveiset Säätytalon hallitusneuvotteluihin ovat selkeät: -Toivon, että tehdyistä virheistä on otettu opiksi. Älkää myykö maatamme!

Lisätietoja
Ritva ”Kike” Elomaa
puh. 050 512 0806

Julkilausuma/ Tiedote
29.4. 2019

Uudenmaan PerusNaiset ry kevätkokousti Uudellamaalla Jokelassa sunnuntaina 28.4.2019. Kokouksessa käsiteltiin sääntömäääräiset keväkokoustasiat, mutta käytiin myös keskustelua kevään vaaleista.

Uuudenmaan PerusNaiset ry kiittää kaikkia eduskuntavaaleissa perussuomalaisia äänestäneitä, ollen myös erittäin tyytyväinen eduskuntavaaleissa saavutettuun tulokseen niin valtakunnallisesti kuin myös Uudenmaan osalta. Vaaleissa Uudeltamaalta meni eduskuntaan kuusi kansanedustajaa, joista Uudenmaan PerusNaiset ry:n jäseniä neljä; Leena Meri, Riikka Purra, Arja Juvonen ja Riikka Slunga-Poutsalo. Kaksi muuta läpimennyttä olivat Ari Koponen ja Mika Niikko.

Uudenmaan PerusNaiset ry ry kannustaa edelleen kansalaisia myös kuukauden päästä olevissa EU-vaaleissa aktiivisuuteen ja innokkuuteen. Toivomme, että kansalaiset käyvät ahkerasti äänestysuurnilla. Toivomme myös, että kansalaiset lähestyisivät meidän upeita ja monipuolisia EU-vaaliehdokkaitamme ja kävisivät toritapahtumissa haastamassa, mutta myös haastattelemassa heitä.

Tulevissa EU-vaaleissa kansalaisilla on ihan oikeasti mahdollisuus vaikuttaa EU-asioihin ja erityisesti Suomen asemaan Euroopassa. Jos kansalaiset haluavat, että Suomen kansan ääni kuuluu EU:ssa, kansalaisten on näytettävä se äänestämällä Suomen puolta pitäviä perussuomalaisia EU-vaaliehdokkaita.

Uudenmaan PerusNaiset ry ymmärtää, että tuleva kevät on vaalitäytteinen ja haasteellinen niin vaaleissa ehdolla oleville ehdokkaille kuin myös äänestäjille.

Ilmassa on havaittavissa”vaaliähkyä” – jossa kansalaiset täysin ymmärrettävästi kokevat, että vaaleja on jo liikaa. Myös EU-vaalien vaaliteemojen epäselvyys voi vaikuttaa siihen, että mielenkiintoa etsiä juuri sitä omaa ehdokasta ei ole.

Uudenmaan PerusNaisett kannustavat kansalaisia lähestymään perussuomalaisia ehdokkaita näissä EU-vaaleissa, sillä perussuomalaiset ehdokkaamme puhuvat suomalaisen kansan suulla ja ovat näin myös koko sydämestään Suomen asialla. Vain äänestämällä voit vaikuttaa.

Lisätiedot:
Arja Juvonen
Uudenmaan PerusNaiset ry
puheenjohtaja
050-5311 108

Lähetetty iPhonesta

25.4.2019
Tiesitkö, että esimerkiksi joka kolmas kaatuminen ja lonkkamurtuma voidaan estää säännöllisellä voima- ja tasapainoharjoittelulla! Tämä vähentäisi inhimillistä kärsimystä aivan valtavasti, mutta myös rahaa. Esimerkiksi 20 000 asukkaan kunnassa lonkkamurtumien hoito maksaa noin 480 000 vuodessa. Lisäksi toimintakykyiset ikäihmiset ovat vapaaehtoistoiminnan suuri voimavara.

Liikuntatarjontaa tulisi lisätä vielä kotona pärjääville, toimintakyvyltään heikentyneille iäkkäille (75+). Tällä hetkellä ikäihmisten liikuntatoiminta painottuu hyväkuntoisten liikuntaan. Yksi mahdollisuus olisi, että kunnissa olisi henkilökohtaisia liikuntaohjaajia, niin sanotusti personal trainereita, jotka keskittyisivät näiden hyvin vähän liikkuvien liikuttamiseen.

Alueiden ja kuntien hyvinvointisuunnitelmissa tulisi olla selkeästi kerrottu, miten tuetaan liikunnan keinoin sellaisten iäkkäiden, joiden toimintakyky on heikentynyt, itsenäistä kotona asumista. Tässä tärkeää on, että sosiaali- ja terveyspalveluista on saumaton ohjaus liikunnan pariin. Voidaan käyttää vaikkapa liikuntalähetteitä tai -reseptejä: kunhan ikäihmiset saavat lääkkeeksi pillereiden sijaan myös ennaltaehkäisevää ja vahvistavaa liikuntaa.

Paljon hyvää työtä ikäihmisten liikunnan edistämiseksi tehdään jo kansalaisjärjestöissä, kuntien liikuntatoimessa ja esimerkiksi Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa. Tulevalla vaalikaudella yksi hyvä tavoite olisi, että joka kunnassa olisi voima- ja tasapainoryhmiä ikäihmisille. Voimaa vanhuuteen -ohjelmalla on tähän jo toimintatapa olemassa, eli pyörää ei tarvitse keksiä alusta alkaen.

Ulkoilu on liikuntaa, joka sopii hyvin lähes kaikille ikäihmisille. Tähän tarvitaankin lisää tukea: iäkkäät tarvitsevat ulkoilumahdollisuuksia. Seurassa on mukavampaa liikkua kuin yksin. Kaikilla ei kuitenkin ulkoiluun ole seuraa, ja siksi ulkoiluystävätoiminta on todella tärkeää. Ikäinstituutilla on ikäihmisten ulkoiluystäville ihan oma koulutuskin. Tätä tulee voida vahvistaa vielä siten, että ulkoiluystäviä todella on joka maan kolkassa – ei ole hyvä tilanne, jos ystävän saa vain suuressa kaupungissa. Lisäksi tärkeitä ulkoilun mahdollistajia ovat levähdyspenkit, kaiteet jyrkkiin nousuihin, hyvä hiekoitus ja riittävä valaistus. Tällaisilla pienillä seikoilla on iso merkitys siinä, uskaltavatko ja voivatko iäkkäät ihmiset lähteä reippailemaan. Jos kunnissa on ikäihmisten liikuntaraateja, kunnan on helpompaa ymmärtää, mitä mahdollisuuksia liikuntaan ikäihmiset oikeasti tarvitsevat.

Olisi tärkeää, että liikunta ja ulkoilu olisi mahdollista iäkkäille lähellä kotia. Monelle ikäihmiselle on vähän vaikeaa lähteä autoilemaan tai muuten kulkemaan pitkien matkojen päähän harrastamaan. Vaikkapa taloyhtiöiden kerhohuoneissa voisi olla useammin jumpparyhmiä. Tässä on esimerkki siitä, että kaikki liikunta ei todellakaan ole kuntien ja valtion käsissä.

Sote-uudistusta on yritetty rakentaa tällä vaalikaudella ja ratkaisuja etsitään varmasti kissojen ja koirien kanssa alkavallakin vaalikaudella. Olisi erittäin tärkeää, että yhtä hyvin kiinnitettäisiin huomiota vaivojen hoitamisen lisäksi myös ennaltaehkäisyyn, ennen muuta liikuntaan. Tämä tukisi hyvinvointia ja toisi myös kaivattuja säästöjä yhteiskunnalle. Lisäksi vähenee yksinäisyys, josta nyt monet ikäihmiset kärsivät: harrastuksissa saa sosiaalisia kontakteja, jotka pitävät mielen virkeänä!

Ritva “Kike” Elomaa
kansanedustaja

Mielipidekirjoitus 26.3.2019

Vaalikoneiden kysymyksiin vastatessa tuli otettua monen monta kertaa kantaa siihen kuuluvatko viinit ruokakauppojen hyllyille vai ei. Kysymykset päihderiippuvaisten tai heidän omaistensa auttamisesta loistivat poissaolollaan. Päihdeongelmat ja niiden ratkominen ei ole noussut vaaliteemojen keskinäisessä kilpa-ajossa mukaan kärkikahinoihin. Mielestäni on kyse niin tärkeästä monia suomalaisia koskettavasta sekä yhteiskunnallisesti mittavasta haasteesta, että siitä tulisi keskustella enemmän tänäkin keväänä.

Soini sen jo aikanaan sanoi. Kun suomalainen duunari kovan duuniviikon jälkeen ottaa pienen kopsun, niin ei siitä mitään haittaa ole. Kun kopsut alkavat vaikuttaa liikaa elämän kulkuun niin haitta syntyy vasta silloin. En usko liialliseen holhoukseen vaan varhaisen vaiheen ongelmiin puuttumiseen ja faktoihin perustuvaan valistukseen joka uppoaa kuuntelijoihin monotonisen paasauksen sijaan.

Päihdemaailma on paljon monimuotoisempi kuin ennen. Perinteisen alkoholin lisäksi markkinoille on ilmestynyt valtava joukko erilaisia huumausaineita. Otsikot siitä, kuinka alaikäisiä löydetään ostareilta tai asemilta kuljeksimasta huumehöyryissä nostavat väistämättä suuren huolen pintaan. Päihdeongelmat eivät ikää katso.

Huumausaineet ja alkoholi ovat monen karun ihmiskohtalon takana. Päihteiden liikakäytöstä kärsii itse ongelmien kohteen lisäksi myös monet muut tahot. Perheissä tuska on vahvasti läsnä silloin kun jollain perheenjäsenellä on vakavia päihdeongelmia. Sattuu katsoa vierestä sitä kuinka rakkaan henkilön elämä rullaa vauhdilla jyrkkää alamäkeä. Auttaminen on kovasta yrityksestä ja vahvasta tahdostakin huolimatta usein kovin vaikeaa. Ennaltaehkäisevien toimien lisäksi tarvitaan toimivaa tukijärjestelmää, jotta lipsuvien jalkojen alle saataisiin pitoa ja matka jatkuisi taas eteenpäin.

Inhimillisellä tasolla menetykset ovat valtavia, mutta myös päihdeongelmien hintalappu yhteiskunnalle on valtava. Tarvitaan panostuksia niin sosiaalipuolelle kuin terveydenhuoltoon. Samoin nuorisotyössä lisäresursseille olisi varmasti käyttöä. Poliisiakaan ei saa unohtaa heidän rankassa työssään koittaa pitää laittomat päihteet poissa katumarkkinoilta. Viina tai huumausaineet ovat jollakin tavoin osallisena suurimmassa osassa henkirikoksista sekä lisäävät tuntuvasti onnettomuusriskiä. Näistäkin tapauksista yhteiskunnalle koituu kuluja kaiken muun harmin lisäksi.

Nyt puhutaan tietysti paljon sotesta, maahanmuutosta, perhevapaiden uudistamisesta, mutta toivoisin tulevaisuuden päihdepolitiikan nostamista vahvemmin esille vaalikeskustelussa. Seuraavan hallituksen tulisi laatia suuntaviivat hallinnonrajat ylittävälle päihteiden vastaiselle työlle, jotta hyvät ihmiset eivät eksyisi pahoille teille.

Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja

Tiedote 25.2.2019

Hallituksen on nyt otettava järki käteen ja ymmärrettävä sotetilanne vastuullisesti ja realistisesti. Paniikkitilassa ollaan tekemässä järjetöntä lainsäädäntöä, joka viime kädessä tulee kaatumaan eduskunnan salissa. Hallituksen pitää olla täysin sekaisin, jos se kuvittelee, että kansanedustajat laittavat nimensä tämän epävarman esityksen taakse, toteaa kansanedustaja Arja Juvonen (ps).

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kuuli tänään perustuslakivaliokunnan valmisteleman ja valiokuntaneuvos Matti Marttusen esittelemän sotelausunnon. Lausunto ottaa kantaa muun muassa asiakassuunnitelmaan, rahoitukseen ja notifiointiin. Monet asiat ponsissa edellyttävät sotevaliokunnalta monia muutoksia. Ponsien esittämät huomiot on korjattava.

On sulaa toive-unta, että valiokunta ehtisi tehdä näinä muutamana viikkoina eduskuntakautta huolellista työtä. Nyt on kiire ja kiireessä sattuu vahingot ja virheet. Soten läpiviemisestä puhuva hallitus on vieraantunut eduskunnan todellisuudesta. Viisainta olisi todeta, että sote lähetetään kunnolla valmisteluun siinä havaittujen ongelmien osalta.

Tällä toimenpiteellä ennaltaehkäistään törmäyskurssi perustuslakivaliokunnan kanssa. Heidän lausuntonsa on vahva paperi.

Sotelanka paloi loppuun, sillä lakipaketissa on liian paljon isoja asioita ja epävarmuustekijöitä. Jossakin vaiheessa hallitus unohti, että soteuudistusta tehdään kansalaisille. Sote ei tuo tällä mallilla säästöjä vaan nostaa kustannuksia entisestään. Asiakasmaksulaki mahdollistaa uudenlaista hinnoittelua, muun muassa lääkärikäynneistä voidaan laskuttaa useammin kun nykylain kolme kertaa. Myös vanhustenhoidon tilanne jää täysin avoimeksi sotessa. Siitä ei edes puhuta mitään. Potilas on kohtuuton maksumies tässä hallituksen lystissä, mutta myös unohdettu. Erityisesti unohdettu on vanhus ja vammainen. Todella julmaa leikkiä ihmisten kustannuksella.

Soteuudistuksen laajuutta on supistettava ja otettava keskiöön perusterveydenhuollon parantaminen. Sote on tuotava ihmistä lähelle. Lääkärille pääsy ytimeen, vanhustenhoito keskiöön ja sujuva siirtyminen erikoissairaanhoitoon.

Soten rahoitus on täysin ratkaisematta ja jos ei ole rahaa, ei ole palveluja. Niin yksinkertaista se on.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sotevaliokunta
050-5311 108

Tiedote 20.2.2019

Porvoolaisen Mira Westerbergin mukaan hänen 77-vuotiaan äitinsä saattohoito oli ala-arvoista kaupungin omistamassa palvelukodissa (Iltalehti 20.2.2019)

Iltalehden uutinen shokeeraa. Lämmin osanotto äitinsä menettäneelle Mira Westerbergille, mutta kiitos hänelle myös rohkeudesta puhua haavoittavasta, omaa äitiä koskettavasta asiasta. Westerberg kertoi, että hänen äitinsä saattohoidossa oli lukuisia puutteita mm. kivunlievityksen, asentohoidon ja perushoidon osalta.

Westerbergin kertomus kertoo järkyttävällä tavalla sen, miten paljon Suomessa on tehtävää hyvän ja onnistuneen saattohoidon saralla. Tällaiset kertomukset osoittavat, että saattohoito suositukset ja ohjeistukset, joilla suomalaista saattohoidon lastua on yritetty ylläpitää, ovat täysin epäonnistuneet tarkoituksessaan. Myös vanhuslain kirjaukset ovat jääneet oikeaoppisesti tulkitsematta mikäli saattohoito tilanteisiin ei ole hälytetty lisähenkilökuntaa. Lakihan edellyttää, että näissä tilanteissa henkilöstöä on oltava, kansanedustaja ja pitkään vanhustenhuollossa työskennellyt Arja Juvonen sanoo.

Onnistuneessa saattohoidossa asioiden ja tilanteiden tulisi olla lempeitä, valmiita ja rauhaisia. Niissä hetkissä myös ihmisen elämän rajallisuus on tiedostettu ja hyväksytty, ja tavoitteena on antaa potilaalle mahdollisimman hyvä elämän loppuvaihe sekä tukea häntä ja hänen läheisiään. Hyvällä saattohoidolla pyritään lievittämään sairauden aiheuttamaa fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja hengellistä kärsimystä sekä vaalimaan potilaan ja hänen läheistensä elämänlaatua.

Yhteiskunnan tulee antaa kansalaisille lupaus, että kaikkialla Suomessa on valmius hyvään, laadukkaaseen, oikea-aikaiseen ja yhdenvertaiseen saattohoitoon asuinpaikasta riippumatta. Jokaisella ihmisellä tulee olla saattohoitoon subjektiivinen oikeus ja siksi siitä on ehdottomasti säädettävä erillisellä saattohoitolainsäädännöllä. Tällä hetkellä tällaista lakia ei ole, Juvonen muistuttaa.

On täysin mahdotonta ymmärtää, miksi kuolevan potilaan hoito on jätetty Suomessa vain ohjeistusten (ministeriön ohjeistukset, Käypähoito suositukset) varaan. Kuolevaa potilasta ei voi hoitaa suuntaa antavilla suosituksilla. Kyse on inhimillisyydestä ja ihmisen arvosta. Ihmistä ei saa hylätä tai unohtaa elämän viime metreillä. Tarvitsemme lainsäädännön, jolla estämme Porvoon kaltaisten tilanteiden syntymisen. Saattohoitokoulutusta on myös ehdottomasti lisättävä Suomessa, Juvonen vaatii.

Meillä on valtavasti tehtävää myös ympärivuorokautisen- ja tehostetun hoiva-asumisen saattohoidon laadun parantamisen kanssa. Kun kyseessä on hyvinkin paljon kodinomaiset hoivayksiköt, valmiutta saattohoidon järjestämiseen yllättävissä tilanteissa ei välttämättä ole. Se näkyy muun muassa erilaisten apu- ja hoivavälineiden tai riittävän ja tehokkaan kivunlievityksen puutteena. Tämä on kohtuutonta, sillä muun muassa syöpäpotilaalla voi olla hyvinkin kovat kivut ja lopputuloksena voi olla kipukatastrofin kaltainen tila, jossa tilannetta ei enää hallita.

Näissä tilanteissa on oltava aina yhteydenotto mahdollisuus ja ”suora linja” kivunlievityksestä vastaavaan lääkäriin. Lääkäri on saatava kiinni vaikka päivystyksestä tai ambulassista, mikäli omassa hoivayksikössä sellaista ei ole lähettyvillä. Kivunlievityksen on oltava kohdallaan, mutta myös henkilöstön, joka sitä toteuttaa. Muun muassa näistä asioista tulisi saattohoitolaissa olla kirjaukset, Juvonen esittää.

Olen tehnyt lakialoitteen saattohoitolainsäädännön aikaan saattamisesta jo vuonna 2017. Laissa tulee olla selkeät kirjaukset saattohoidon järjestämisestä ja toteuttamisesta.

Toivon peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk) kommentoivan tätä esitystäni vielä ennen tämän eduskuntakauden päättymistä. Voisiko ministeri Saarikko viedä tämän asian pikapostina ministeriönsä valmisteltavaksi? Saattohoitopotilailla ei ole aikaa odottaa vaan heidän aikansa on nyt, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen
kansanedustaja
geronomi(amk)
050-5311 108

Tiedote 19.2.2019

Helsingin Sanomat uutisoi eilen, kuinka muistisairas palvelutalossa asuva ikääntynyt henkilö oli joutunut seksuaalisen teon kohteeksi omassa asunnossaan. Rangaistukseksi tekijä sai 60 päivän ehdollisen tuomion. (Palvelutalon työntekijä pakotti Alzheimeria sairastavan vanhuksen seksuaaliseen tekoon – sai 60 päivän ehdollisen tuomion).

Vanhuksiin ja vammaisiin kohdistuneet seksuaalirikokset ovat törkeyksien törkeyksiä, joiden tekijöiden rangaistusten on oltava tuntuvia. Puolustuskyvyttömään ja sairaaseen ihmiseen kohdistuvat teot ovat anteeksiantamattomia. Kun tuomioksi tällaisesta raukkamaisesti teosta tulee 60 päivää ehdollista vankeutta, tarkoittaa se kansantajuisesti sitä, että tuomiota ei tullut lainkaan, kansanedustaja Arja Juvonen (ps) jyrähtää.

Esitin viime joulukuussa eduskunnan täysistuntoon keskustelualoitteella ajankohtaista keskustelua seksuaalirikollisuudesta Suomessa. Olisi ollut merkittävää, että hallitus olisi tuonut tietoomme linjauksia, joilla seksuaalirikollisuutta torjutaan. Hallitus ei kuitenkaan pitänyt asiaa tärkeänä, mitä pidän välinpitämättömyyden huippuna. Hallitus päättää kautensa siihen, että se lakaisee maton alle kansalaisia vakavasti koskettavan asian. Oulun tapaukset ja epäilyt lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista ovat osa tätä käsittömättömän rikollisuuden sarjaa ja toisessa ääripäässä ovat taasen vanhukset ja vammaiset, jotka eivät välttämättä kykene edes tuomaan julki kokemaansa. Nyt on tullut taas yksi vanhukseen kohdistunut tapaus julki – onko näitä enemmänkin, Juvonen kysyy.

Meillä on rikoslaissa erikseen lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten pykälät. Olen tehnyt kaksi lakialoitetta, joissa molemmissa esitetään lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten rangaistusasteikon korottamista ja on hyvä, jos tämä vihdoinkin toteutuu. Rikoslaissa olisi syytä olla kuitenkin myös vahvasti kirjattuna vanhuksiin ja vammaisiin kohdistuvat seksuaalirikokset. Heidän joutuessa törkeiden seksuaalitekojen kohteeksi, niistä tulisi tuomita sen mukaan. Niistä tulisi tuomita ehdotonta vankeutta eikä ehdollista. Yhteiskunnan on annettava singnaali, että tällaiset teot ovat kaikin tavoin syvästi tuomittuja. Toivoisin, että oikeusministeri Häkkänen voisi kommentoida tätä asiaa jotenkin, Juvonen pyytää.

Vuonna 2011 oikeusministeriö julkaisi selvityksen Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen. Vuonna 2009 käynnistettiin myös toimenpideohjelman valmistelu ikääntyneiden kohtaaman rikollisuuden ennaltaehkäisemiseksi (Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä 26.11.2009). Yhtenä toimenpiteenä oli valvonnan kehittäminen ja tiedonvaihdon esteiden poistaminen. Siihen kuului muun muassa vanhustyöhön hakevan rikostaustan selvittäminen. Suomessa on myös kampanjoita Kätketyt äänet- kampanjalla, jossa on haluttu tuoda esiin ikääntyneiden kohtaamaa kaltoinkohtelua (Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen, OM, selvityksiä ja ohjeita, 2011)

Miten oikeusministeriön toimenpideohjelmat ovat onnistuneet tavoitteissaan? Onko ne huomioitu ja jalkautettu kunnissa, palvelutaloissa ja muussa hoivassa? Nyt on kiireen vilkkaa ryhdyttävä tiedottamaan, mutta myös päivittämään, nämä ohjelmat nykyhetken tasolle, johon liittyy seksuaalirikosten ja kaltoinkohtelun lisäksi myös ikääntyneiden ja vammaisten kohtaama muu rikollisuus kuten omaisuusrikokset, varkaudet, petokset, kavallukset, vapauden riisto ja heitteillepano, Juvonen vaatii.

Olen tehnyt myös jo vuonna 2016 toimenpidealoitteen liittyen sisäisen turvallisuuden strategian päivittämiseen ikääntyneiden turvallisuuteen liittyvien teemojen osalta eli ei tämä asia ole mikään uusi, Juvonen muistuttaa.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Tiedote 17.2. 2019

Ulkoministeri Timo Soini esitti 15.2. 2019 vanhustenhoidon ongelmien ratkaisemiseksi filippiiniläisten hoitajien rekrytointia. Soinin mielestä filippiiniläiset hoitajat ovat työteliäitä ja hyvää väkeä, jotka tekevät työnsä korkealla moraalilla (Mtv 15.2.2019).

Ulkomailta tuodut hoitajat eivät ole ratkaisu suomalaisen vanhustenhoidon ongelmiin. Sen sijaan hoitajien rekrytointi ulkomailta rikkoo vahvasti eettisyyden ja kestävän kehityksen periaatteita varsinkin, kun koulutettu hoitajat saapuvat Suomeen tekemään koulutustaan vastaamatonta työtä. Kun palkkaus tehdystä työstä on vielä matalin mahdollinen, Suomi rikkoo myös Agenda 2030 periaatteita olla mukana poistamassa köyhyyttä Euroopasta. Rekrytoijat hakevat ulkomailta ammattiosaajia, sairaanhoitajia, mutta palkkaavat heitä hoiva-avustajaksi tai jopa siivoojiksi. Kyseessä on maksimoitu tuotto ja kikkailu, joka tekee esimerkiksi filippiinihoitajasta vain pienen pelinappulan hoivabisneksen ja kansainvälisen talouden kentällä. Tällainen toiminta ei ole oikein, eikä sellaista tule edistää, Juvonen sanoo.

Filippiiniläisten sairaanhoitajien rekrytointi Suomeen ei ole uusi asia. Raportti Sairaanhoitajia Filippiineiltä- Näkökulmia kestävään kansaninväliseen rekrytointiin (Päivi Vartiainen, Marja Koskela ja Pirkko Pitkänen, 2018) kertoo asiasta seuraavaa. Neljän vuoden sairaanhoitajan pääopinnot ja vuoden laillistamisopinnot omassa maassaan suorittaneet filippiiniläiset sairaanhoitajat saapuivat aikoinaan vanhustenhoidon työkentälle tilanteeseen, jossa heidän sairaanhoitajan tutkintoa ei hyväksytty lailliseksi tutkinnoksi. He eivät voineet toimia sairaanhoitajan tai lähihoitajan tehtävissä vaan heidät kelpuutettiin ainoastaan hoiva-avustajiksi. Osa filippiiniläisistä sairaanhoitajista opiskeli Suomessa oppisopimuksella lähihoitajiksi, mutta sai edelleen hoiva-avustajan palkkaa. Valmistumisensa jälkeen hänelle ei myöskään saattanut löytyä lähihoitajan toimenkuvaa vaan työskentely jatkui hoiva-avustajana. Myös suomen kieli tuotti monille vaikeuksia.

Hoitajat lähtevät pakoon oman maan köyhyyttä tienatakseen rahaa ja voidakseen auttaa myös läheisiä kotimaissaan. He siirtyvät ulkomaille tekemään koulutustaan vastaamatonta työtä pienellä palkalla. Se että filippiiniläiset ovat työteliäitä ja hyvää väkeä tai että heidän moraalinsa on korkea ei voi käyttää perusteluna tällaiselle hyväksikäytölle. Sen sijaan tulee ihmetellä, että oman maamme tekemiä suuria virheitä riittävän hoivahenkilöstön ylläpitämisessä ei kukaan hallituksen jäsenistä ole vielä myöntänyt, Juvonen ihmettelee.

Meidän tulee sen sijaan houkutella hoitoalalta poistuneet Suomihoitajat takaisin koulutus- ja palkkapolitiikkaa kehittämällä. Sujuvia opintopolkuja ja mahdollisuuksia päivittää osaamista kuin myös mahdollisuuksia opiskella lisätutkintoja, jotta alalla on koko ajan eri alojen osaajia. Pääkaupunki seutu tarvitsee niin hoitajia kuin myöskin osaavia esimiehiä, joten hoitotyön johtamiskoulutuksella on myös kiire.

Vanhustenhoito on ala, joka liian pienillä resursseilla varustettuna viime kädessä uuvuttaa sen työteliäimmänkin taakkansa alle ja kärsijänä on aina silloin potilas.

Suomalaisia hoitajia on valtavasti, mutta työstämme on tehty mahdotonta tehdä. Ei kukaan jaksa, kun joutuu hutiloimaan ja juoksemaan koko ajan hoitotyötä tehdessään. Kun hoitajan sydän menee rikki, hän vaihtaa alaa. Kutsumustaan vastaan ei voi toimia. Niin yksinkertaista se on, Juvonen muistuttaa.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
geronomi (AMK)
perushoitaja, Vanhustyön erikoisammattitutkinto
050-5311 108

Tiedote 14.2. 2019

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kannattaa kansalaisaloitteella esitettyä aktiivimallin kumoamista. Aktiivimallin kumoamista esittänyt kansalaisaloite käsiteltiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tiistaina 12.2.

-Eduskunta edellytti aktiivimallia koskevaa muutosta hyväksyessään, että uudistuksen vaikutuksia tulee seurata tarkasti. Saamiemme tietojen mukaan aktiivimalli on aiheuttanut monia ongelmia sen piirissä oleville ja se on asettanut ihmiset eriarvoiseen asemaan ympäri Suomen, sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaisten vastalauseen asiaan jättänyt kansanedustaja Arja Juvonen sanoo.

Asiantuntijalausuntojen mukaan aktiivimallin leikkurista johtuvaa alennettua työttömyysetuutta saaneita oli maantieteellisesti Itä-Suomessa, Uudellamaalla ja käsivarren Lapissa. Elokuun 2018 mennessä alennetun ansiopäivärahan saajista joka kolmas oli täyttänyt 60-vuotta. THL:n asiantuntijalausunnon mukaan perustoimeentulotuen määrä on kasvanut aktiivimallin käyttöönoton jälkeen.

Katsomme, että aktiivimallissa on vakavia puutteita. Työttömissä työnhakijoissa on myös niitä henkilöitä, joilla on työ- tai toimintakykyä alentava sairaus tai toimintakyvyn rajoite. Nämä henkilöt eivät sovellu aktiivimallin kohteeksi, vaan he tarvitsisivat työ- ja toimintakyvyn sekä terveydellisten rajoitteiden selvityksen sekä ohjauksen asianmukaiseen hoitoon, kuntoutukseen, työkyvyn selvitykseen tai muuhun tarpeen mukaiseen palveluun. Työttömien työnhakijoiden alueellinen jakautuminen ja vaikeasti työllistyvien työttömien määrä on jätetty kokonaan huomioimatta ja siitä johtuen ihmisten eriarvoisuus on lisääntynyt, Erityisesti kärsijöinä ovat olleet vaikeasti työllistyvät, pitkäaikaistyöttömät ja ikääntyvät työnhakijat, Juvonen kertoo.

Valiokunta totesi mietinnössään, että aktiivimalliin kohdistettu voimakas kritiikki ja nyt käsiteltävänä oleva aloite osoittavat, että aktiivimallissa on epäkohtia. Malli ei ole kaikissa tilanteissa tarjonnut työllistymään pyrkineelle ja palveluun pääsyyn yrittäneelle työnhakijalle riittävästi keinoja osoittaa aktiivisuutta estääkseen joutumista vähennetylle etuudelle. (StVM – KAA 3/2018 vp, s. 4, kpl 12).

Valiokunnan mietinnössä todetaan aktiivimallin ongelmat. Ne olisikin nyt syytä kuulla ja ryhtyä myös korjaaviin toimenpiteisiin. Perussuomalaisten mielestä työttömiä työnhakijoita tulee kannustaa työnhakuun, mutta se ei saa tapahtua nöyryyttämällä ja etuisuutta leikkaamalla varsinkaan, jos yhteiskunnalla ei ole tarjota yhdenvertaista mahdollisuutta kaikille onnistua yrityksissään työllistyä. Ihmisiä tulee kohdella yhdenvertaisesti riippumatta heidän asuinpaikastaan ja tuntien Suomen työvoimapoliittisen alueelliset erot, näemme, että aktiivimalli tulee kumota, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen
050-5311 108

Mielipidekirjoitus 12.2.2019

Suomessa on paljon eläkeläisiä, joille arki on sinnittelyä päivästä toiseen. Poliitikot ovat luvanneet eläkeläisille vuosien saatossa vaikka mitä. Erityisesti vaalien alla eläkeläisiä muistetaan, mutta vaalikentillä annetut lupaukset harvemmin päätyvät hallitusohjelmaan ja sitä kautta pysyviksi parannuksiksi. Eläkeläiset ovat olleet mukana talkoissa rakentamassa yhteiskuntaamme. Nyt on yhteiskunnan aika huolehtia heistä.

Eläketurvakeskuksen julkaisema tutkimus paljastaa karun totuuden eläkeläisten tiukasta tilanteesta. Vuonna 2017 kerättyyn kyselyaineistoon pohjautuvan tutkimuksen perusteella peräti 52% vastanneista oli kokenut vaikeuksia kattaa välttämättömiksi katsottavia menoja kuten esimerkiksi ruokaa, lääkkeitä, terveydenhoitoa, kulkemista tai asumista. Yli puolet ilmoittivat joutuneensa tinkimään rahan puutteen vuoksi kulutuksestaan ja kolmasosalle ei jäänyt rahaa taskuun välttämättömyysmenojen jälkeen. Vakavampia toimeentulovaikeuksia oli kymmenellä prosentilla vastanneista. Pienet tulot ja terveysongelmat heijastuivat toimeentulovaikeuksiin. Myös eläkeläisten maksuhäiriömerkinnät ovat yleistyneet.

Eläkeläisiä on yli 1,5 miljoonaa, joten eläkeläisköyhyys on mittava yhteiskunnallinen ongelma. Päättäjät eivät voi enää ummistaa silmiään tältä ilmiöltä. Eläkeläisköyhyyden nujertamiseksi on ryhdyttävä tiukkoihin toimiin tulevalla vaalikaudella. Selkein keino vaikuttaa eläkeläisten taloudelliseen hyvinvointiin on tietysti kasvattaa eläkkeitä. Takuu- ja kansaneläkkeen varassa elävien sekä pientä työeläkettä saavien henkilöiden ei tarvitse paljoa rahankäyttöä suunnitella sen jälkeen kun laskut on maksettu. Rahaa ei ole ja jotenkin pitäisi sinnitellä seuraavaan maksupäivään saakka.

Asumiseen liittyvät kustannukset, lääkkeet ja ruoka nielevät äkkiä koko summan. Eläkkeiden noston lisäksi on olemassa myös muita keinoja, joilla voidaan helpottaa eläkeläisten arjessa pärjäämistä. Esimerkiksi eläkeläisille alennetun hintaiset tai kokonaan ilmaiset palvelut ovat hyvä keino tukea vähävaraisia eläkeläisiä. Osa kunnista on tehnyt hyvää työtä tällä saralla. Myös terveyttä ja hyvinvointia edistävien liikuntapalvelujen maksuton tarjonta tukee eläkeläisten hyvinvointia. Ilmainen pääsy vaikkapa uimahalliin on monelle kova juttu. Moni eläkeläinen sairastaa ja tarvitsee lääkkeitä. Lääkekustannusten omavastuuta tulisi laskea ja pienituloisilta eläkeläisiltä se tulisi poistaa kokonaan.

Kulkeminen on monille eläkeläisille haastavaa ja samoin tuntuva säännöllinen menoerä. Erityisesti maaseudulla julkinen liikenne on vähäistä. Auto on monille välttämätön esimerkiksi kaupassa käymiselle. Yksityisautoilu on Suomessa todella kallista. Auton hankintaan ja käyttöön liittyvien kustannusten alentaminen auttaisi monia eläkeläisiä. Autovero ja bensan hinta alas. Asumisen hinta on jatkuvasti noussut erilaisten maksujen myötä. Esimerkiksi sähkön kokonaishinta on kohonnut tuntuvasti. Sähkönsiirtohintojen kasvu on ollut suorastaan riistoa. Caruna ja kumppanit eivät tunne armoa edes köyhää eläkeläistä kohtaan. Puuttumalla asumisen ja autoilun hintaan helpotamme eläkeläisten lisäksi merkittävästi myös monen muun pienituloisen tilannetta. Tulevalla hallituskaudella on eläkeläisten vuoro.

Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja

Tiedote 7.2.2019

Kainuun PerusNaiset ry piti yleisen kokouksen 7.2.2019. Kokouksessa vahvistettiin vuoden 2019 talousarvio ja toimintasuunnitelma sekä suunniteltiin vaalikevättä.

”Kainuun PerusNaisilla on kevään eduskuntavaaleissa mainio ehdokas, kajaanilainen Eila Aavakare. Tuore galluptulos nosti hymyn huulille kokouksessa ja loppukiri häämöttää,” hymyilee Kainuun PerusNaisten tuore puheenjohtaja Minna Partanen.

Yhdistyksellä onkin touhukas kevät tulossa; tavoitteena on saada kainuulainen perussuomalainen naisehdokas Arkadianmäelle. Kainuun PerusNaiset järjestää tapahtuman Kansainvälisenä Naistenpäivänä perjantaina 8. maaliskuuta Kajaanin Raatihuoneella.

”Tapahtumaan on vapaa pääsy ja luvassa on hurmaavaa musisointia, herkuttelua ja tietenkin politiikkaa,” paljastaa Partanen. ”Haluamme antaa äänestäjille mahdollisuuden tutustua valovoimaiseen ehdokkaaseemme.” Tarkemmasta aikataulusta ilmoitetaan lähempänä tapahtumaa.

Lisätietoja antaa
Minna Partanen
puheenjohtaja
Kainuun PerusNaiset ry
044 502 9655

Tiedote 5.2. 2019

Kansanedustaja Arja Juvonen (ps) iloitsee, että nyt myös kokoomus on valmis kirjaamaan hoitajamitoituksen lakiin (yle 5.2.19).

Tämä on ilon päivä ja todistaa, että pitkäjänteinen työ hyvän vanhustenhoidon eteen eduskunnassa ei ole mennyt hukkaan. Tein jo vuonna 2014 lakialoitteen, jossa esitin hoitajamitoitusta lakiin kirjattavaksi. Asia ei siis ole uusi. Nyt tämä ehkä toteutuu. Hoitajien ääni on kuultu. Kahdeksan vuotta olen pitänyt teemaa täällä yllä, nostanut epäkohtia ja tehnyt parannusehdotuksia surkean vanhustenhoidon eteen, Juvonen muistuttaa.

Surullisinta tässä kaikessa on kuitenkin se, että miten paljon kärsimystä, välinpitämättömyyttä ja epätoivoa tässä vuosien välissä on ollut.

Vanhuksia on hoidettu liian vähin resurssein ja heitä on kaltoinkohdeltu. Suositukset ja ohjeet eivät ole riittäneet. Ne ovat olleet tekohengitystä ja keinotekoista materiaalia, joista on puuttunut ponteva ja määrätietoinen pyrkimys luoda Suomeen hyvä ja turvallinen vanhustenhoidon tila.

Olen toki kiitollinen, jos asiat nyt paranevat, mutta olen myös skeptinen, sillä eilen juuri kuulimme tulevista valtiontalouden leikkauksista, joiden määräksi arvioitiin jopa 2 miljardia. Jos vanhustenhoidolla tehdään nyt vain vaalikikkailua ja haetaan puoluekannatusten nostoa, on toimintatapa härski ja anteeksiantamaton.

Vaadin selkeän lupauksen siitä, että meidän yhteiskunnalla on oikeasti tahtotila ja myös riihikuivaa rahaa vanhustenhoidon hoitajien lisäämiseksi. Uskon vasta, kun pää näkyy.

Pelkät puheet ja ilmaan heitetyt aikomukset tai ”halu keskustella” näistä asioista ei riitä. Lupaukset pöytään ja allekirjoitukset paperiin hyvä hallitus, että tuotte lakiin hoitajamitoituksen 0,7 jotta voimme luottaa teidän sanoihin, Juvonen vaatii.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Tässä lakialoitteeni v. 2014

https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=la+44%2F2014

Tiedote 29.1. 2019

Esperi Care on omalla toiminnallaan niitannut soteuudistuksen entisestään pöytään kiinni ja ansaitsee siitä myös kiitoksen. Vihdoinkin totuus paljastuu. Valinnanvapauden tuominen vanhustenhoivaan on kauas karkaava ajatus, jossa ei ole realismia. Kansanedustajille ei tule myydä väärillä puheilla mallia, että valinnanvapaus vanhustenhoivan sektorilla parantaisi hoidon laatua, nopeuttaisi hoitoon pääsyä tai ylipäänsä edes antaisi vanhukselle hoivapaikan. Hoivayksikkö voi valita valinnanvapaudessa loppupeleissä asiakkaansa ja se tuskin haluaa monisairaita ja paljon hoitajan apua ja kättä tarvitsevia hoidettavia. Eihän hoitajia ole nytkään riittävästi, kansanedustaja Arja Juvonen (ps) toteaa.

Haluanpa nähdä sen kansanedustajan, joka sormi sydämellä äänestää tulevan soteuudistuksen puolesta, mikäli sellainen vielä eduskunnan saliin tulisi. Kuka pystyy ottamaan vastuulleen tällaisia päätöksiä? Hallituspuolueiden Juha Sipilän ja Petteri Orpon tulisikin nyt antaa kaikille omille kansanedustajille vapaat kädet eli omantunnon vapaus soteuudistuksesta mahdollisesti äänestettäessä.

Siitä lopputuloksesta voi sitten tehdä johtopäätökset, että onko sote suomalaisten ja kansanedustajien sydämen asia. Faktathan me olemme asiasta jo kuulleet sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja se on ollut karua kuultavaa. Soteuudistus ei ole todellakaan valmis eteenpäin vietäväksi ja hallituksen on myös aika ymmärtää se. Tarvitsemme aikalisän, jonka aikana soten ydinongelmat nostetaan avoimesti esiin: vanhustenhoidon jatkuvuuden epävarmuus ja lääkärille pääsemättömyys on omalla listallani ykkösenä, Juvonen toteaa.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Geronomi (amk)
050-5311 108

Tiedote 27.1.2019

SOSIAALI- ja terveysalaa valvova virasto Valvira on määrännyt Kristiinankaupungissa toimivan Esperi Care -yrityksen pyörittämän yksityisen hoivakodin keskeyttämään toimintansa useiden hoitotyöhön liittyvien epäkohtien ja laiminlyöntien vuoksi. Yksi tällainen on ollut liian vähäinen hoitohenkilöstön määrä.

Esperi Caren johtaja Aarnio- Isohanni sanoi haastattelussa, että he eivät ole kuulleet niitä hiljaisia viestejä, joita henkilöstöltä on tullut liittyen henkilöstön määrään (Helsingin sanomat 26.1.19).Tuntuu uskomattomalle toiminnalle. Onko Esperin johto asunut luurankotornissa? Eikö lähiesimiehet ole kyenneet viemään johdolle viestiä? Missä hoivapaikan luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu? Missä hoivapaikan omavalvonta? Vai onko hoitohenkilöstön viesti yksinkertaisesti vain ohitettu joutavana valituksena, kansanedustaja Arja Juvonen (ps) kysyy.

Tapaus kertoo totisinta totta vanhustenhuollon kentältä ja nostaa jälleen kerran esiin suomalaisen vanhustenhoidon haavoittuvuuden. Hoitajia ei ole, heitä ei palkata ja vajaamiehityksellä mennään. Seurauksena on potilasvahinkoja, laiminlyöntejä ja kaltoinkohtelua. Päättäjinä olemme täysin epäonnistuneet yrityksissä luoda Suomeen hyvää, arvokasta ja inhimillistä vanhustenhoitoa, kansanedustaja Juvonen (ps) toteaa.

Suomen hallitus olisi voinut kirjata vanhustenhoidon hoitajamitoituksen lakiin, mutta se ei ole niin tehnyt. Lain sijaan hoitajien määrää on määritelty vanhustenhoidon laatusuosituksella ja erilaisilla ohjeistuksilla, joiden informatiivinen sanoma hoivakentällä on kadonnut kuin pisara valtamereen. Seurauksena on ollut haamuhoitajia, joita ei oikeasti ole olemassa, puutteellisia työvuorolistoja ja hoitajamitoituksen aliresurssointia.

Tein hoitajamitoituksen kirjaamisesta vanhuslakiin lakialoitteen jo vuonna 2014 ja se on ollut mukana myös perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa. Hoitajana hoitotyönkenttää tuntien tiedän, millaista on työskennellä silloin, kun osastolta puuttuu henkilökuntaa. Koko työvuoron suunnitelmallisuus ja potilaiden hoidon jatkuvuus katkeaa. Syntyy katastrofi, joka ei ole hallinnassa.

Hoivakentälle on noussut valtava määrä erilaisia hoivaalan toimijoita ja hallituksen räätälöimä soteuudistus ja valinnanvapaus kannustaa entisestään toimijoita ”sotebisnekseen”. Kentällä toimii toki hyviä hoivaalan toimijoita, joilla on jäljellä vanhusta kunnioittava ote ja hoitotyön kutsumus, mutta sitten on myös niitä toimijoita, joista nuo aatteet tuntuvat kadonneen. Tämä pitää uskaltaa voida sanoa ääneen.

Omaiset ja hoitajat pelkäävät kertoa totuuksia ja laiminlyöntejä hoivapaikoista. Heillä on myös epävarmuutta mihin valitetaan. Sain itse tovi sitten omaiselta viestin hänen läheisensä kohtaamista epäkohdista hoivayksikössä. Kun pyysin saada viedä asiaa eteenpäin, omainen kielsi sen täysin. Hän pelkäsi, että hänen omaisensa joutuu kärsimään, mikäli asia ja ilmiantaja tulisi julki. Omainen sanoi yrittävänsä saada asioihin parannusta muuten. Valitettavasti nämä asiat ratkeavat kuitenkin harvoin neljän seinän sisällä ja Esperi Caren tapaus on oiva esimerkki tästä.

Tällaisten tapausten ennaltaehkäisemiseksi ja hoitohenkilöstö varmuuden ylläpitämiseksi tulisi nyt pikaisesti perustaa ja vakinaistaa erillisiä ja sijaistamiseen tarkoitettuja varahenkilöstöryhmiä hoivayksiköihin. Kyseessä olisi koko ajan sijaistamiseen valmiit henkilöt, jotka kiertäisivät tilanteen tullessa kohdalle eri yksiköissä tuoden myös jatkuvuutta ja turvaa yllättäviin henkilöstöpuutoksiin. Näihin sijaisryhmiin tulisi panostaa voimakkaasti tulevaisuudessa sen sijaan, että hoitajat nähdään vain kustannuseränä. Ihmisen hoitaminen ei ole ilmaista. Hoitajien palkkaukseen tulisi myös kiinnittää huomiota. Kun hyvälle hoitajalle maksetaan arvonsa mukainen palkka, hänestä saa hyvin uskollisen ja pysyvän työntekijän, Juvonen muistuttaa.

Arja Juvonen (ps)
Kansanedustaja
Geronomi (amk)
050-5311 108

Perussuomalaiset Naiset pitivät hallituksen järjestäytymiskokouksen Luumäellä viikonloppuna. 1. varapuheenjohtajaksi valittiin edelleen Marja-Leena Leppänen, 2. varapuheenjohtajaksi Lulu Ranne ja 3.varapuheenjohtajaksi Sari Henriksson. Taloudenhoitajana jatkaa Auli Kangasmäki, naisten tiedottajana Heikki Tamminen ja sihteerinä Sinikka Jylhä.

Hallituksen kokouksen jälkeen oli heti perään Opintokeskus Pekasuksen tuhti koulutuspaketti. Opettajina toimivat Pekasuksen rehtori Lasse Lehtinen ja Auli Kangasmäki. Naisia tuli ympäri Suomenmaan saamaan oppia ja tietoa yhdistyslaista ja taloushallinnosta.

Tiedote 24.1.2019

SOTEMINISTERI Annika Saarikko (kesk) kiisti keskiviikona (HS 23.1.2019)talouspolitiikan arviointineuvoston epäilyt siitä, että soteuudistus antaisi terveyspalveluiden tuottajille mahdollisuuden kermankuorintaan. ”Asiakasvalintaa ei voi harjoittaa”, Saarikko vakuuttaa. Arviointineuvosto totesi keskiviikkona vuosiarviossaan, että sotesta puuttuvat vielä uskottavat mallit, miten tuottajille maksetaan korvauksia asiakkaiden hoitamisesta.

-Soteuudistus tuo kylläkin mukanaan kermankuorinnan, eli olen ministeri Saarikon kanssa täysin eri mieltä. Soteuudistus mahdollistaa kermankuorinnan siten, että palveluntuottajan on mahdollista kieltäytyä vastaanottamasta sen palveluihin hakeutuvaa asiakasta, vaikkakin tällä olisikin maakunnasta saatu asiakasseteli tai henkilökohtainen budjetti, Juvonen muistuttaa.

Ajatellaan tilanne, jossa asiakas eli potilas saa asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin ja lähtee etsimään itselleen vaikkapa ympärivuorokautista hoivapaikkaa esimerkiksi vanhus tai vammainen henkilö. Mikään ei velvoita hoivapaikkaa vastaanottamaan asiakasta. Jos kävisikin niin, että hoivapaikka ei jostakin syystä, esimerkiksi asiakkaan raskashoitoisuuden vuoksi, kykenisi tai haluaisi halua häntä vastaanottaa, voidaan hänelle ilmoittaa, että asiakaspaikkoja ei ole. Näin voidaan toimia juuri niissä tilanteessa, jossa asiakkaalla on suuri palveluntarve esimerkiksi monisairaan henkilön kohdalla.

-Kuka ei valitsisi hoitopaikkaa, jonka ajattelee hoitavan mahdollisimman hyvin? Mainetekijöillä on suuri vaikutus hoivapaikan valinnoissa. Varmasti kaikki haluavat valita sen parhaimman. Mutta miten erilaiset valinnanvapauden piirissä olevat toimijat suhtautuvat erilaisiin heidän palveluihinsa pyrkiviin potilaisiin? Haluaako jokainen paikka vastaanottaa vaikkapa pienituloisen, monisairaan ja raskashoitoisen potilaan, jonka palveluntarve on suuri, Juvonen kysyy.

Tämä on se ydin: kermankuorintaa tulee tapahtumaan juuri näin päin ja tämä ei suinkaan ole valinnanvapauslain perimmäinen tarkoitus. Tässä piilee riski, että maakunnille ja niiden omille hoivatoimijoille jää kuitenkin loppujen lopussa vaikeimmat, raskashoitoisimmat, mutta myös vähävaraisemmat asiakkaat.

-Se taasen tarkoittaa sitä, että maakunnat tulevat tarvitsemaan entistäkin enemmän hoitohenkilöstön resurssia raskaiden potilaiden hoitamiseksi, mutta säästöjen takia hoitajamitoitusta on taasen laskettu entisestään. Yhtälö on katastrofaalinen ja kääntyy täysin vastaan valinnanvapaus ideologiaa. Raskaimmat potilaat jäävät maakunnalle, joka tarvitsee lisää hoitajia, mutta joita ei kustannussäästöistä palkata. Asiakas, eli koko tämän valinnanvapauslystin maksava kärsii. Tähän olisi todellakin mielenkiintoista kuulla ministeri Saarikon kanta, Juvonen toteaa.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sotevaliokunta
050- 5311 108

Tiedote 24.1.2019

Suomalaisiin sairaaloihin ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän sairaalavartijoita ja ja sairaaloiden, palvelutalojen ja erilaisten hoivayksiköiden turvallisuutta on ryhdyttävä entisestäänkin parantamaan. Myös erilaisiin yllättäviin turvallisuusriskeihin tulisi ryhtyä varautumaan paremmin, toivoo kansanedustaja Arja Juvonen (ps).

Oulun yliopistollisessa sairaalan yhteispäivystyksessä tapahtui marraskuussa 2018 tapaus, jossa potilas joutui kahden miehen raiskauksen uhriksi. Tapaus on nyt edennyt syyteharkintaan Oulun syyttäjänvirastoon. Miehiä epäillään lisäksi varkauden yrityksestä. (YLE 23.1.2019)

Olemme tottuneet siihen, että sairaaloissa ja päivystyksessä on avoimet ovet. Sairaala on avoin kaikille. Mutta voiko se enää olla sitä? Sairaalarakennuksissa pääsee kulkemaan hyvinkin sujuvasti. Oulun tapaus on esimerkki siitä, millaista rikollisuutta kohti Suomessa ollaan menossa. Potilaat voidaan nähdä heikkoina ja helppona ryhmänä varkauksille tai mulle rikolliselle toiminnalle. Vanhusten ja vammaisten hoivapaikat, ryhmäkodit, asumisyksiköt ja palvelutalot ovat myös paikkoja, joissa tulisi tehdä turvallisuutta parantavia toimia.

Kulunvalvonnassa oleva kameravalvonta, mutta toki myös se, että yksiköissä on laadittu asianmukaiset riskikartoitukset turvallisuussuunnitelmat. Vanhuksiin ja vammaisiin kohdistuvat omaisuusrikokset ja varkaudet jopa heidän omissa kodeissaan, esimerkiksi palvelutalossa, nousevat usein esiin julkisuudessa. Näitä tekoja vastaan on lähdettävä toimimaan, Juvonen vaatii.

Sairaalavartijat luovat turvallisuutta potilaille, mutta myös sairaalan ja hoivayksiköiden hoitohenkilökunnalle. Erityistä sairaalavartijoiden koulutusta tulisikin Suomessa lisätä. Alalla tarvitaan myös erityisosaamista liittyen sosiaali- ja terveydenhuollon teemoista. Juttelin tovi sitten erään sairaalavartijan kanssa, joka kertoi, että hänen toimenkuvansa on ollut muun muassa levottomien potilaiden esimerkiksi muistisairaiden vanhusten valvominen, jotta vanhus ei karkaisi hoivayksiköstä. On tietysti hienoa, että vanhusta vahditaan, mutta miten muutoin voisimme ratkaista nämä haasteelliset tilanteet päivystys tai hoivayksiköissä, jotta sairaalavartijoilla olisi myös mahdollisuus tehdä laajaa vartiointia auloissa ja kulkureiteillä. Hoitohenkilöstöä tulee olla riittävästi niin kiireisessä päivystyksessä kuin myös hoivayksiköissä, Juvonen muistuttaa.

Arja Juvonen
kansanedustaja
050-5311 108

Tiedote 22.1.2019

Hallituksen tulee vetää soteuudistus kokonaan pois eduskunnan käsittelystä ja valmistella sen ongelmakohdat uudelleen. Tämä on valitettava totuus, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.

Soteuudistuksesta puuttuu usko ja yhä useampi kansanedustaja pohtii, että mitä onkaan päättämässä. Kukaan ei halua ajaa Suomea ja sen kansaa ahdinkoon ja siihen sote on meitä viemässä. Eilisissä Kymmenen Uutisissa haastateltiin keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkosta. Kaikkonen heitti haastattelussa toimittajan kysymyksen sotesta vitsiksi ja naureskeli ”mattinykäs” – heitoin, että sote tulee fifty sixty. Kaikkosen vitsailu kesken vakavan asian paljasti sen, että hallitus ei enää itsekään usko tuotokseensa.

– Hallitus naureskelee kuin velkainen isäntä tälle vakavalle asialle. Hallituksen on aika todeta, että soteuudistuksen joutsenlaulu on alkanut. Vetäkää esitys pois ja valmistelkaa se siten uudelleen, että tiedämme konkreettisesti mitä tuleman pitää. Ydinkysymys on lääkärille pääsyn nopeutuminen ihan oikeasti. Lääkärille pääsyn vaikeus on suurin ongelma suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa, Juvonen muistuttaa.

– Olemme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kuulleet lukuisia kriittisesti soteen suhtautuvia asiantuntijoita. Vuosikausien valmistelu on tullut jo maksamaan meille veronmaksajille valtavasti, mutta ne lopulliset kustannukset ovat vielä täysin pimennossa. Soten perusteluiksi kerrotut kolmen miljardin kustannussäästöt ovat unelmaa, sillä emme ole saaneet mitään konkreettista tietoa ja näyttöä siitä, mistä säästöt on aiottu hakea. Säästöjen sijaan on syytä pelätä, että kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut pirstaloituvat vaikeaselkoisiksi ja vaikeasti tavoitettaviksi ja kustannukset kasvavat.

– Ihmiset sairastavat aivan kuten ennenkin, väestö vanhenee ja vanhukset tarvitsevat hoitoa ja hoivapaikkoja ja sairaat sairaansijoja. Sairaita hoidettavia on kuten ennenkin, mutta lääkäreitä ei olla kuitenkaan palkkaamassa lisää. Suomessa oikea-aikaisen hoidon saaminen ja lisätutkimuksiin ja erikoissairaanhoidon piiriin pääseminen kestää liian kauan. Myös ikääntyneiden pääsy vanhustenhoidon ympärivuorokautiseen hoivaan on tehty liian vaikeaksi. Vanhukset lähetetään huonokuntoisia kotihoitoon viettämään yksinäistä ja turvatonta vanhuutta, mutta hoitohenkilöstön resursseja ei kuitenkaan sinne lisätä, Juvonen muistuttaa.

Valinnanvapaus siirtää ihmiset sähköisten palvelujen äärelle, vanhukset ja sairaat, joilla ei ole edes edellytyksiä pärjätä soten somemaailmassa. Soten säästöjä haetaan sotehenkilöstöstä siten, että palveluja tuotetaan digitaalisesti ja ihmisen sijaan potilaan kohtaa kone, kuten Hetemäen muistiosta kävi ilmi. Siinähän esitettiin, että vanhustenhotihoidosta on mahdollisuus säästää hoitajan kotikäyntejä ns. Digihoitajan kautta, Juvonen muistuttaa.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
050- 5311 108

Tiedote 16.1. 2019

Tänään eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa keskustellaan ilmastoteemasta, joka on toki Suomessa ja maailmanlaajuisesti tärkeä, mutta mielestäni tämä Oulun ja Suomen seksuaalirikollisuuden tilanne olisi pitänyt tuoda keskusteltavaksi ennen ilmastokeskustelua. Hallituksella tulisi olla pelisilmää ja tunneälyä reagoida myös akuutteihin ja välittömästi käsittelyä vaativiin asioihin. Nyt pelisilmä on pettänyt, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen kritisoi.

Suomen kansa janoaa saada lisätietoa Oulun tapaukseen liittyen ja siihen, että mitä kaikkia toimia hallitus aikoo ryhtyä tekemään, jotta Suomen seksuaalirikollisuuden aalto saadaan pysäytettyä. Tietoa pitää jakaa eikä pantata. Mitä todellisuudessa on tulossa, missä aikataulussa ja onko toimilla vaikuttavuutta, myös kansanedustajien tulee saada tietää kaikki tuo ja päästä kommentoimaan asioita, Juvonen vaatii.

Nyt vaikuttaa sille, että hallitus haluaa vetäytyä omiin kopperoihinsa käymään läpi tätä Suomen järkyttävää tilannetta ja tulevia toimenpiteitä, joilla asiat korjataan. Hallituksen olisi pitänyt jo kiireen vilkkaa ilmoittaa, että se järjestää tästä niin Suomen kansaa koskettavasta asiasta akuutin ajankohtaiskeskustelun tai pääministerin ilmoituksen, jossa se kertoo kaikki mahdolliset valmisteilla olevat toimenpiteet ja keinot, joilla Suomen tilanne saadaan rauhoittumaan ja kuntoon. Perussuomalaisisten ryhmästä on vaadittu näitä molempia. On todellakin outoa, että muista oppositioryhmistä ei ole vaadittu ajankohtaiskeskustelua tai pääministerin ilmoitusta tähän asiaan, kansanedustaja Arja Juvonen (ps) ihmettelee.

Ei voi olla niin, että asiat lakaistaan maton alle ja kuin pelätään niistä syntyvää keskustelua. Suomen hallitus on Suomen kansalla töissä. Nyt tarvitaan otteita ja tarttumista, eikä vaan pahoitteluja ja pöyristymistä. Tämä asia on tuotava eduskunnan täysistuntoon avoimeen ajankohtaiskeskusteluun. Asia ei ole todellakaan vähäpätöinen. Suomen kansasta alkaa tuntumaan sille, että tilanne ei ole enää viranomaisten hallussa tai että asioista ei haluta puhua. Tämä on todellakin huolestuttavaa.

Voimme toki myös hifistellä ja hienostella myös näillä termeillä, mikäli perussuomalaisten ryhmästä tullut vaatimus keskustelualoitteesta tai pääministerin ilmoituksesta ei kelpaa. Tuokoon hallitus sitten ihan omatoimisesti eduskunnalle selonteon tai tiedonannon tästä asiasta, Juvonen toteaa.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Uskonnot ja kulttuurit, jotka sortavat naisia ja lapsia ovat antaneet näyttönsä Suomessa, eikä niistä voi enää vaieta. Faktaa on, että Suomeen on tullut ja pyrkii edelleen ihmisiä, jotka hyväksyvät naisten ja lasten julmat pahoinpitelyt, lapsiavioliitot, silpomiset, monivaimoisuuden ja kunniamurhat. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksessä todettiin jo 2014, että Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleet miehet ovat 16-kertaisesti yliedustettuina seksuaalirikostilastoissa. Poliisin mukaan vuonna 2018 jopa 25,3% seksuaalirikoksista oli ulkomaalaisen tekemiä.

Perussuomalaiset ovat jo vuosia esittäneet toimia joilla maahanmuuttoon liittyvät epäkohdat saataisiin poistettua, mutta suurimmat puolueet ovat leimanneet ne rasistisiksi. Kok, Keskusta ja SDP, jotka vielä muutama kuukausi sitten vaativat Suomeen runsaasti lisää maahanmuuttajia, ovat nyt vaalien alla kiristämässä maahanmuuttopolitiikkaansa ja Rikoslakia. Hallitus on tuoreeltaan esittänyt mm. kiristystä lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistukseen sekä rikoksiin syyllistyneiden mahdollista Suomen kansalaisuuden menettämistä. Hyvä, että lopulta toimitaan, mutta miksi vasta nyt ja miksi näin vähän?

PerusNaiset ovat nostaneet ainoana poliittisena naisjärjestönä esiin maahanmuuton kielteisiä vaikutuksia lapsiin ja naisiin. Tiedämme kaikki, että Suomessa naiselle vaarallisin paikka on kotona ja perheväkivaltaan on puututtava voimakkaammin. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä tosiasiaa, että maahanmuuttajamiehet ovat yliedustettuja seksuaalirikoksissa ja kehitysmaamuslimien maahantulo heikentää maassamme asuvien lasten ja naisten turvallisuutta. Olemme esittäneet konkreettisia toimia, joilla kaikkien Suomessa asuvien naisten ja lasten turvallisuutta ja koskemattomuutta voitaisiin parantaa. Olemme esittäneet mm. seksuaalirikosten minimirangaistuksiin tuntuvia korotuksia sekä sitä, että tuomioita annettaisiin myös rangaistusasteikon ääripäästä. Kaikkiin vakaviin rikoksiin syyllistyneet on karkotettava maasta automaattisesti. Silpominen, joka on äärimmäisen julma rikos, on jo kriminalisoitu muissa pohjoismaissa. Se on lisättävä myös Suomen Rikoslakiin.

Maassamme asuvien lasten ja naisten turvallisuutta uhkaava maahanmuutto on lopetettava.

Lulu Ranne (PS),
varakansanedustaja, DI,
Perussuomalaiset Naiset Ry, 2.vpj

Tiedote 13.1. 2019

Pääministerin ilmoitus eduskunnalle välttämätön.

Pääministeri Juha Sipilän tulee antaa heti eduskunnalle pääministerin ilmoitus siitä, että mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy Oulussa paljastuneiden lukuisten seksuaalirikosten vuoksi. Pääministerin on kerrottava koko Suomen kansalle se, että miten tästä tilanteesta päästään eteenpäin, kansanedustaja Arja Juvonen (ps) vaatii.

Koko Suomen kansa on järkyttynyt Oulun tapaukseen liittyen ja tilanne aiheuttaa ihmisissä pelkoa, inhoa ja pettymystä. Hallituksen on kerrottava heti ne toimenpiteet ja akuutit toimet, jolla turvallisuus ja turvallisuuden tunne saadaan palautettua tähän maahan, Juvonen vaatii.

Ilman tiukkoja ja kovia toimenpiteitä tilanne voi eskaloitua siten, että kansalaiset kokevat, ettei asia ole enää viranomaisten käsissä. Hallituksella täytyy olla vastauksia ja toimia mietittynä. Julkisuuteen on kerrottu kymmenen kohdan asialistasta, jolla haetaan tilanteelle korjausta. Mikä se lista on, Juvonen kysyy.

Pääministeri Sipilä lausui, että hän ei tiedä, kuinka paljon Suomessa oleskelee laittomasti maassa olevia (Iltalehti 12.1.2019). Miksi ihmeessä ei tiedä? Miten se on mahdollista ettei tiedä? Kuitenkin Suomen hallitus on ollut valmis laittamaan suomalaisten veronmaksajien rahoja näiden näkymättömien oleskelijoiden palvelujen tuottamiseen, Juvonen muistuttaa.

Sosiaali ja terveysvaliokunnassa käsiteltiin vuonna 2016 muun muassa lakiesitys, joka oikeuttaa laittomasti maassa oleskelevat, myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet, maksuttomiin sosiaali ja terveyspalveluihin. Tähän valtion budjetti kohdentaa rahaa 5,4 miljoonaa.

Visaa ei pidä vinguttaa näissä asioissa, eikä suomalaiset tule sietämään nykyistä tilannetta. Suomalaisten on tiedettävä, että mihin ja kenelle rahat menevät. Luottamustamme ei saa käyttää väärin. Yksi keino olisi henkilöiden rekisteröinti, jotta valtio tietäisi keitä ja missä nämä ihmiset ovat ja liikkuvat. Perussuomalaiset ovat esittäneet sosiaali- ja terveysvaliokunnassa jo vuosi sitten paperittomien rekisteröintiä, Juvonen muistuttaa.

Tein joulukuussa 2018 keskustelualoitteen heti Oulun tapausten paljastuttua, jossa esitin eduskuntaan ajankohtaiskeskustelua aiheesta. Hallitus ei sitä halunnut tuoda täysistuntoon. Vaadin nyt pääministerin ilmoitusta turvallisuustilanteeseen liittyen, mutta sitä vaatii myös kansa. Myös kansanedustajien tulee saada tietää tilanne kansaa edustaessaan. Tämä selvisi myös viikonlopun toritapahtumissa. Suomen kansa ei tyydy enää hiljaisuuteen, Juvonen kertoo toriterveiset.

Arja Juvonen
kansanedustaja (ps)
050-5311 108

Tiedote 10.1. 2019

Kuolevan potilaan hoidossa on valtakunnallisesti eroja. Saattohoitoon erikoistuneita hoivakoteja ei ole riittävästi saati tasavertaisesti ympäri Suomen. Saattohoidossa olevan potilaan kivunhoidossa on edelleen kehitettävää ja opittavaa. Perustason hoitoa on tarjolla, mutta vaativampaa hoitoa ei. Tämän saimme jälkeen kerran tänään lukea Lääkäriliiton tekemästä selvityksestä (Helsingin Sanomat 10.1.19), kansanedustaja Arja Juvonen (ps) toteaa pettyneenä.

On uskomatonta ja hävettävää, että saattohoidon epäkohdat ponnahtavat vuodesta toiseen esiin. Olemme jääneet Suomessa vain saattohoitoa parantavien pehmeiden puheiden tasolle, sillä parannuksia ei ole valtakunnallisesti saatu. Nyt on jyrähdettävä tämän asian kanssa ja myönnettävä se tosi asia, että ilman riittävää ohjausta eli velvoittavaa saattohoitolainsäädäntöä tätä asiaa ei saada koskaan kuntoon. Suomeen on saatava saattohoitolaki, Juvonen vaatii.

Saattohoitoa ohjeistetaan tällä hetkellä sosiaali- ja saattohoitosuosituksila. Kyseessä on niin sanottu informatiivinen ohjaus, joka ei ole velvoittavaa. Myöskään olemassa olevat ohjeet ja oppaat eivät ole sitovia säännöksiä.

Olen tehnyt eduskunnassa taannoin lakialoitteen, jonka tarkoitus on ollut turvata yhdenvertaista kuolevan potilaan hyvää hoitoa. Puhumme tärkeästä ja jokaista meitä joskus koskettavasta asiasta. Tätä asiaa ei voi työntää syrjään. Kyseessä voisi olla myös eduskunnan tahdon asia, sillä kansalaisilta tälle asialle on tullut tukea ja kannatusta jo monen vuoden ajan. Mehän olemme eduskunnassa kansamme edustajia, Juvonen muistuttaa.

Hallituksen yksi suurimmista mustista pisteistä on se, että se ei ole ymmärtänyt tätä saattohoitoteemaa. Se mistä ei tiedä tarpeeksi on helppo ohittaa ja unohtaa.

Saattohoidon määritteleminen lainsäädännöllä on ainoa keino saada riittävät resurssit mutta myös valvonta saattohoidolle. Se on järkevää, mutta myös inhimillisesti oikein. Kyseessä on ihmisen asia, Juvonen muistuttaa.

Arja Juvonen
Kansanedustaja (ps)
Geronomi (AMK)
050-5311 108

Tiedote 9.1.2019

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaan (ps) mielestä koulukiusaaminen on saatava kuriin. Vaikka THL:n selvityksen mukaan vuonna 2017 kiusaaminen ja kiusatuksi joutuminen oli harvinaisempaa kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla, niin ongelma ei ole poistunut kartalta. Esimerkiksi fyysinen väkivalta on ollut samaisen kyselyn mukaan hienoisessa kasvussa. Kiusaamisesta koituu tutkitusti vakavia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia ja se kasvattaa syrjäytymisen riskiä. Seuraukset ovat usein hyvin pitkäkestoisia. Yksilötasolla kiusaaminen aiheuttaa valtavasti inhimillistä kärsimystä ja yhteiskunnalle siitä seuraa merkittäviä kustannuksia.

– Kiusaaminen on sen kokoluokan yhteiskunnallinen ongelma, että se on saatava kuriin hinnalla millä hyvänsä. Asia on noussut jälleen näin alkuvuodesta esille mediassa ja tarve konkreettisille ratkaisuille kiusaamisen kitkemiseksi on suuri, sanoo Elomaa.

Valtion ja kuntien on otettava käyttöön kaikki mahdolliset keinot kiusaamisen vastaisessa taistelussa. Kouluissa on tällä hetkellä täysi työ opetuksen ja muun ydintoiminnan pyörittämisessä eikä kiusaamiseen ehditä aina puuttua tarpeeksi perusteellisesti. Monet koulut ovat mukana kiusaamisen vastaisessa KiVa Koulu –ohjelmassa.

-Mikään KiVa Koulu tai muukaan kampanja ei itsessään paljoa lämmitä kiusaamisen uhrien pahaa oloa. Pahimmillaan tällaisilla ohjelmilla yritetään vain kiillottaa koulun imagoa ja kiusaamistapaukset saatetaan lakaista maton alle, Elomaa toteaa vakavana.

Nyt tarvitaan käytännön toimia, joilla koulukiusaamiseen voitaisiin puuttua nykyistä tehokkaammin. Apua tarvitsevat niin kiusatut kuin kiusaajatkin. Perussuomalaiset ovat puolueena nostaneet kiusaamisen esille muun muassa varjobudjetissaan, jossa ehdotetaan lisää varoja kiusaamisen vastaisen taistelun tueksi. Perussuomalaiset ehdottavat kuntiin koulurauha-asiamiehiä, jotka helpottaisivat koulukiusaamiseen puuttumista käytännön tasolla.

-Laitoin viime vuonna Facebook-sivuilleni puhelinnumeroni ja pyysin ihmisiä ottamaan yhteyttä, jos heillä on kerrottavaa koulukiusaamiseen liittyen. Palautetulva oli valtava. Nämä tosielämän tarinat kertovat karua kieltä koulukiusaamisesta ja aion itse tehdä kaikkeni, jotta koulukiusaaminen saataisiin kuriin. Korostan myös perheiden kasvatuksellista vastuuta näin yksilökeskeisyyttä korostavana aikana. Lapset ja nuoret on opetettava huomioimaan toiset ja ymmärtämään tekojensa seurauksia, Elomaa päättää.

Lisätietoja
Ritva ”Kike” Elomaa
puh. 050 512 0806

Tiedote 11.12. 2018

Kansanedustaja Arja Juvonen (ps) on erittäin tyytyväinen siihen, että opetusministeri Sanni Grahn- Laasonen aikoo palauttaa pääsykokeet toisen asteen ammattikoulutukseen (MTV 11. 12. 2018 klo 17.39). Pääsykokeet palautetaan lähihoitajakoulutukseen, turvallisuusalalle ja muille turvallisuuteen vaikuttaville aloille. Juvonen vaati pääsykokeiden palauttamista takaisin hoitoalalle viimeksi lokakuussa 2018 (Hoitoala ei ole sulatusuuni, johon jokainen kelpaa – lainsäädäntöä tiukennettava ja pääsykokeet takaisin 24.10.2018 Suomen Uutiset) ), mutta teki myös jo vuonna 2014 ja 2016 aiheeseen liittyvät kirjalliset kysymykset silloiselle opetusministerille.

Pääsykokeiden poistaminen oli suuri virhe, palauttaminen takaisin taasen on ainoa oikea ratkaisu. Uuden asetuksen on arvioitu astuvan voimaan jo tammikuussa 2019, mikä tarkoittaa, että ministeriössä ovat olleet nopean toiminnan joukot asialla. Tämä on hyvä asia ja kertoo, että tärkeissä asioissa voidaan niin halutessa toimia myös nopeasti, Juvonen kiittää.

Tämä esitetty muutos palauttaa valintakokeet aloille, joihin meillä ei ole varaa laskea soveltumattomia opiskelijoita. Hoitoala on yksi niistä. Kaikista ei ole hoitoalalle, eikä se voi toimia viimeisenä mahdollisuutena silloin, kun muuta vaihtoehtoa ei ole.

Opiskelijan soveltumattomuus alalle voi tulla esiin toki myös muussa kuin pääsykoe tilanteessa. Näihin tilanteisiin tulee myös reagoida ja meillä on siihen mahdollisuuksia. Meillä on olemassa ns. SORA- lainsäädäntö, jonka turvin alalle soveltumattoman esimerkiksi päihdeongelmaisen tai muutoin alalle soveltumattoman opiskeluoikeus voidaan päättää. Soralakia käytetään kuitenkin hyvin harvoin. Kynnys sen toimeenpanoon voi olla oppilaitoksissa korkea.

– Tein eduskunnassa ministerille jo vuonna 2014 ja 2016 kirjalliset kysymykset, joissa kritisoin vahvasti silloisen hallituksen tekemää päätöstä hoitoalan koulutuksen pääsykokeiden poistamisesta, mutta myös soralainsäädännön eli opintojen keskeyttämisen mahdollistavan lainsäädännön soveltamiseen liittyvistä epäselvyyksistä. Opiskelijoiden ohjaajana hoitoalalla toimiessani asia oli siis tuttu käytännön kautta. Toivottavasti ministeriössä kiinnitetään huomiota myös soralainsäädäntöön ja sen mahdollisiin haasteisiin, Juvonen toivoo.

Kun opiskelija tuntee alan omakseen, se kasvattaa innostusta ja lisää näin myös opiskelumotivaatiota. Toisaalta jos ala ei ole oikea tai houkuttele, se vaikuttaa suoraan muun muassa potilasturvallisuuteen. Potilasturvallisuuden heikkeneminen ja hoitovahinkojen ja virheiden lisääntyminen taasen on jo ajatuksena kestämätön. Niiden ennaltaehkäisyssä on vielä tämän uuden asetusmuutoksen jälkeenkin edelleen toki tehtävää.

Sosiaali- ja terveysministeriössä tulisikin ryhtyä nyt myös kiireesti laatimaan rekisteriä hoitovirheistä ja niiden kustannuksista, jotta tietäisimme, missä näiden kustannuksiltaan mittavien asioiden kanssa oikein mennään. Potilasvahinkojen tunnusluvut eli tapahtuneet ja ennustetut vahingot, poistettiin budjettikirjasta muutama vuosi sitten täysin. Emme siis lainkaan tiedä niiden tarkkaa määrää. Ne ovat kuin piilotettu. Meidän tulisi päinvastoin toimia avoimesti, jotta myös potilas voisi tietää, millaisia potilasvahinkoja omalla alueella tapahtuu, millaisia inhimillisiä vaikutuksia niillä on ihmisille ja mitkä ovat niiden kustannukset yhteiskunnalle. Potilasvahinkoihin liittyvien tunnuslukujen palauttamiseksi takaisin budjettikirjaan olen tehnyt taannoin myös toimenpidealoitteen. Se ei ole kylläkään edennyt. Vaikea ymmärtää miksi, Juvonen ihmettelee.

Arja Juvonen (ps)
Kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
050-5311 108

Tiedote 8.12. 2018

Petteri Orpo toivoi, että emme kävisi ”repivää” keskustelua vaalien alla (Iltalehti 8.12.2018).
En pidä keskustelua hillitsevästä ohjeistuksesta. Kauniita sanoja, mutta näillä ei ruokita suita. Suomessa tulee nostaa keskiöön monia asioita suoraan.

Vanhusten asiat – hoitajia ei ole riittävästi ja kotihoito sakkaa.

Lasten ja nuorten asiat – syrjäytyminen, mielenterveys ja pahoinvointi.

Työttömyys – miten saada kaikille töitä ja laskea taasen ne työkyvyttömät vakuutuslääkäri seulan lävitse eläkkeelle.

Väkivalta: kantasuomalainen tai maahanmuuttaja, jokainen ja jokaisen väkivaltainen teko on tuomittava.

Suomessa on lukuisa määrä kielteisen turvapaikan saaneita ihmisiä, jotka ovat kadulla. Jos tämä viime päivien oirehtiminen tästä entisestään lisääntyy- joukkoraiskaukset, nettisaalistaminen ja ”bussilla päinajo”- yritykset – niin olemme todella pulassa.

Hyssyttelyn ajan tulee olla ohi.

Missä menee raja repivän keskustelun ja normaalin, ongelmiin heräävän, realistisen keskustelun raja? Miksi on niin vaikea myöntää, että toimet Suomessa ovat riittämättömiä moniin asioihin?

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Tiedote 7.12. 2018

Itsenäisyyspäivänä Lapissa tapahtui jälleen kuolemaan johtanut sotilastapaturma. Edellinen tapahtui vuosi sitten Raaseporissa, jossa menehtyi kolme varusmiestä. Varusmiehet ovat tällä hetkellä täysin tuuliajolla lisävakuutusturvansa kanssa. Sitä ei ole heillä ollenkaan. Onko varusmiehen henki Suomen valtiolle täysin arvoton?

Tilanne on katastrofaalinen ja koska hallitus ei siihen näytä haluavan puuttua, on presidentti Sauli Niinistön jyrähdettävä, kansanedustaja Arja Juvonen(ps) vaatii.

Rauhanturvaajien vakuutusturva parani 1.1. 2017, jonka jälkeen rauhanturvaajat tai heidän edunsaajansa ovat voineet saada loukkaantumisen, vammautumisen tai kuoleman tapauksen vuoksi korvauksia enimmillään 210 000 euroa. Varusmiehille tällaista vastaavaa turvaa ei silloin annettu. Suomen hallitus asetti silloin vapaaehtoisesti rauhanturvaajaksi lähtevät ja lakisääteistä asevelvollisuutta suorittavat nuoret miehet täysin eri arvoiseen asemaan.

– Rauhanturvaajat ovat turvassa ansainneet, mutta en voi ymmärtää, miten varusmiehet on jätetty alempiarvoiseen asemaan. Tilanne on kerrassaan absurdi. Syyksi näenkin, että rauhanturvaajilla on ollut paremmat lobbausjoukot takanaan. Toinen arveluni on se, että eduskunnassa asiaa ei joko tajuta tai edustajilla ja hallituksen jäsenillä ei ole ollenkaan poikalapsia, varusmiesten oikeusturvaa eduskunnassa jo kaksi vuotta eteenpäin ajanut kansanedustaja Arja Juvonen sanoo.

– Olen tehnyt asiaan liittyen kaksi lakialoitetta ja vakuutusturvan parantamiseen tähtäävä aloite on edennyt nyt lain tasolle. Hallitus on määritellyt, että laki astuisi voimaan 1.1. 2019. Koska lakia aletaan siis soveltaa vasta ensi vuoden alusta, tarkoittaa se sitä, että varusmiespalveluksessa menehtyneet tai heidän edunsaajansa tai vakavasti loukkaantuneet eivät ole tällä hetkellä oikeutettuja lisävakuutukseen tai lisäkorvauksiin, Juvonen kertoo.

– Yhden Raaseporin kuolonuhrin isä on ollut minuun yhteydessä ja kertonut, että läheiset ovat saaneet vain hautauskuluja. Tämän epäkohdan oikaisemiseksi, lain soveltamisesta taannehtivasti aikaan 1.1. 2017, tein toisen lakialoitteen, jonka allekirjoitti kylläkin eduskunnan enemmistö. Viime keskiviikkona siitä äänestettäessä sitä kannatti kuitenkin vain 31 kansanedustajaa.

-Jos oma lapseni olisi nyt armeijassa, käskisin hänet äidin käskyllä sieltä pois ja palauttaisin takaisin vasta 1.1. 2019, kun lisävakuutusturva on saanut lainvoiman. Ennen sitä armeijassa liikutaan kirjaimellisesti harmaalla alueella. Kuka kantaa tästä vastuun, Juvonen kysyy.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108
Sotevaliokunta, jossa sotilastapaturmalait on käsitelty

TIEDOTE 5.12.2018

Perussuomalaisten naisjärjestö vaati välittömiä toimia maahanmuuttajien tekemien törkeiden seksuaalirikosten kitkemiseksi. He ehdottavat muun muassa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden seurantaa esimerkiksi säilöönoton avulla, pakkokarkotuksia sekä lukuisia toimia Suomen maahanmuuttopolitiikan kiristämiseksi.

– Nämä jatkuvasti esiin nousevat törkeät rikokset ovat yksinomaan seurausta löysästä turvapaikkapolitiikasta. Mitään muuta johtopäätöstä ei voi tehdä. Suomella on edelleen Pohjoismaiden löysin turvapaikkapolitiikka ja hallitus vain levittelee käsiään, Perussuomalaisten Naisten puheenjohtaja, kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa toteaa.

Perussuomalaiset Naiset korostavat, että on tehty pitkäjänteistä työtä naisten oikeuksien, kuten esimerkiksi äänioikeuden, eteen.

– Yhdessä miehet ja naiset kokivat sodan kauhut ja jaksoivat läpi raskaan jälleenrakennustyön, jotta maa saataisiin kukoistamaan. Sotiemme veteraanit taistelivat meille Itsenäisyyden. Naisten ja miesten tasa-arvoasioissakin olemme maailman kärkimaita.

Naiset huomauttavat, että tästä työstä huolimatta Suomeen on rantautunut järkyttävä uusi ilmiö.
– Poliisikin on todennut, että seksuaalinen ahdistelu on nykyään ”kasvava trendi”. Ja vielä kun raiskaus kohdistuu lapseen, sanat loppuvat.

Naiset toivovat, että Oulun tapahtumat saavat nyt jokaisen päättäjän vihdoin ymmärtämään, että radikaaleja toimia on tehtävä myös maahanmuuttajien perehdyttämisessä tämän maan tavoille.
– Tässä maassa pitää saada kävellä rauhassa ilman pelkoa tulla raiskatuksi. Jos Suomen säännöt eivät maistu, maasta pitää poistua, naiset toteavat tiukasti.

– Toisen koskemattomuusoikeus pitää olla kristallinkirkas aivan jokaiselle tässä maassa – kantaväestöstä maahanmuuttajaan.

30.11.2018

Itsenäisyytemme täyttää 101 vuotta. Se, että olemme säilyneet itsenäisenä valtiona, on vaatinut raskaita uhrauksia sodissa ja kovaa jälleenrakennustyötä. Itsenäisyydestä puhuttaessa sotiemme veteraanit nousevat esille. Se, kuinka Suomesta on kasvanut hyvinvointivaltio, on heidän ansiotaan ja tietenkin myös kotijoukkojen. Tätä emme saa koskaan unohtaa ja perinnetiedon siirtyminen jälkipolville Suomen historian kulusta on varmistettava.

Sotiemme veteraaneja on elossa 11 500 ja sotainvalideja 2000. Heitä on enää vähän keskuudessamme. Korkea ikä ja rankat kokemukset sodasta tuovat omat haasteensa veteraanien elämään. Mietin, miten valtavia koettelemuksia miehet, naiset ja lapset joutuivat käymään läpi sodan aikana. Varsinkin rintamalla olleet kärsivät nälästä, kylmyydestä, pelosta, epävarmuudesta ja koti-ikävästä. Miten he ikinä sen kestivät? Siksi on järkyttävää, että vasta viime vuosina on veteraanien palveluja alettu hoitaa paremmin. Vaikka heitä on enää kourallinen jäljellä, joutuvat veteraanijärjestöt edelleen tulemaan joka vuosi Eduskuntaan lisärahoitusta pyytämään. Tämä tapahtuu ennen Itsenäisyyspäivää. Viime vuosina jouluksi on luvattu aina pieni lisärahoitus. On tärkeää myös tietää se tosiasia, että veteraaniliitoilla ei ole niitä suuria omaisuuksia, joista puhutaan paljon. Jos ne omaisuudet laitettaisiin heti ”lihoiksi”, nokkaa päälle tulisi vain pieni summa, joka ei riittäisi edes alkuun.

Perussuomalaisille veteraaneista huolehtiminen on ollut aina todella tärkeä asia. Lakialoitteita veteraanien olojen parantamiseksi on tullut itsekin tehtyä vuosien varrella monia. Yksi on periaatteessa menossa läpi, kun eduskuntaryhmät neuvottelivat sopimuksen lisärahoituksesta veteraanien ja sotainvalidien yhtäläisiin palveluihin. Jotkut ovat sitä mieltä, että mitä siitä nyt enää ääntä pitää, kun heitä on enää niin vähän jäljellä ja valtakunnassa on muitakin avun tarvitsijoita jonoksi saakka. Niin kauan, kun yksikin veteraani on keskuudessamme, asioita pitää hoitaa. Lisäksi on huomioitava, että tähän asiaan liittyy myös veteraanien lesket, sotaorvot, sotapojat. Heistä on myös huolehdittava.

Sotainvalidien laitoshoidon prosenttirajan eli haitta-asteen alentaminen on saamassa myös vastakaikua sosiaali- ja terveysvaliokunnankin taholta, mistä olen mielissäni. On samantekevää kenen toimesta lakiesitys tehdään. Pääasia on, että se hyväksyttäisiin.

Meillä kaikilla on isä, isoisä tai lähisukulainen, joka on kokenut sodan kauhut. Myös isäni Arvo Robert Sainio oli veteraani ja haavoittui sodassa kolme kertaa. Äänisen alue Soutjärven motteineen on tullut tutuksi Kalervo Savolaisen kautta, joka on kirjoittanut monta kirjaa niistä kovista taisteluista. Kalervo otti minuun yhteyttä noin 15 vuotta sitten. Isäni johti joukko-osastoa, jossa Kalervo taisteli. Olen tavannut hänet ja lukenut hänen kirjoittamansa kirjat Taistelleen sotilaan testamentti ja Tunnettu sotilas, joissa hän kertoo sodan todellisuudesta. Järkyttäviä asioita, jotka oli tehtävä ja kestettävä Isänmaan pelastamiseksi vuosina 1939-1944. Isäni kuoli vuonna 1984 ja näistä asioista ei paljoa aikanaan puhuttu. On hienoa, että minulla on 94-vuotias ystävä, joka on avannut minulle todellisuutta isäni ja muiden veteraanien kokemuksista.

Lopuksi tätini Ainin esittämä viisaus hänen koulukirjastaan: Ihmisen ainoa aatelismerkki on sielun jalous. Kansojen korkein toivo on vapaus ja ihmiskunnan suurin hyve on valtakuntain välinen rauha.

Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja

Tiedote 30.11.2018

Osa sotiemme veteraaneista jää yhä vaille asianmukaisia hoivapalveluja. Ongelma on ollut tiedossa jo pitkään, mutta tuntuu, että vasta nyt enemmistö Arkadianmäellä on herännyt asian suhteen. Aiemmin syksyllä eduskuntaryhmät neuvottelivat sotaveteraanien palvelujen järjestämisestä ja päätyivät siihen ratkaisuun, että kaikkien Suomen sodissa palvelleiden tulee olla tasavertaisessa asemassa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rintamaveteraaneilla olisi jatkossa oikeus samoihin palveluihin kuin sotainvalideilla.

-Tämä on merkittävä askel veteraanien hyvinvoinnin, eteen, mutta miksi vasta nyt, ihmettelee Elomaa? Esimerkiksi ensimmäisen haitta-asteluokituksen poistamista ajavan lakialoitteen laadin jo vuonna 2014, joten ainakin asia on ollut esillä eduskunnassa jo aikaa sitten, hän toteaa.

Perussuomalaiset ovat ajaneet vahvasti veteraanien asiaa. Tällä viikolla eduskunnassa käsiteltiin Elomaan lakialoitetta, jossa ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalain 6 §:ää siten, että poistettaisiin sotainvalideja koskevat prosenttirajat oikeudesta laitoksessa annettavaan huoltoon tai osa-aikaiseen huoltoon.

-Kun asiaa käsiteltiin, salissa ei ollut väkeä ruuhkaksi saakka. Toivottavasti nyt sitten sote-valiokunnan samansuuntaisen ulostulon myötä tärkeä asia herättää enemmän kiinnostusta, sanoo Elomaa.

Suomen vuosina 1939—1945 käymissä sodissa palveli noin 700 000 sotilasta. Välittömästi rintamaa tukevissa tehtävissä palveli lisäksi 95 000 naista. Tänä päivänä elossa enää noin 11 500 sotiemme veteraania ja 2000 sotainvalidia. Sodissa palvelleiden sankarien työ itsenäisen Suomen eteen on korvaamatonta, joten olisi perusteltua taata kaikille sotaveteraaneille tarvittavat hoivapalvelut. Tämä muutos olisi pitänyt toteuttaa jo aikoja sitten. Perussuomalaiset ovat olleet jo vuosia veteraanien asialla ja painottaneet, että jos veteraaneja halutaan auttaa niin ei ole varaa vitkastella. Valitettavasti kaikki puolueet eivät tunnu ottavan kiirettä tosissaan.

-Veteraanien keski-ikä on jo yli 93 vuotta ja hoidon tarve on valtava juuri tässä hetkessä eikä palvelujen tarjoamisessa ole varaa viivytellä enää yhtään. Taas itsenäisyyspäivän koittaessa asia nousee pinnalle. Toivottavasti tällä kertaa se johtaa myös nopeaan toimintaan, hän lopettaa.

Lisätietoja
Ritva ”Kike” Elomaa
050 512 0806

Perussuomalaisten Naisten syyskokous vietettiin Jyväskylässä 24.11. Syyskokous valitsi yksimielisesti kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaan jatkamaan. puheenjohtajana. Naiset korostavat, että tuleviin vaaleihin järjestö valmistautuu nyt vahvalla ja laajalla hallituskokoonpanolla.

Järjestön hallituksen muiksi jäseniksi puheenjohtajan Lisäksi valittiin Päivi Granlund Lahdesta, Lulu Ranne Hämeenlinnasta, Marja Tammilehto Keravalta, Tina Lindskog Kaustisilta, Pia Pentikäinen Suonenjoelta, Marja-Leena Leppänen Lappeenrannasta, Auli Kangasmäki Lappeenrannasta, Sinikka Jylhä Kemistä, Jaana Haikarainen Mikkelistä, Sari Martniku Mäntsälästä, Sari Henriksson Sastamalasta, Arja Tuppurainen Tampereelta, Sofia Latvajärvi Kankaanpäästä, Arja Juvonen Espoosta, Leena Meri Hyvinkäältä sekä Nina Strandén Helsingistä. Lisäksi nuorisojärjestön edustajaksi valittiin Auri Siika-aho Lempäälästä.

Tiedote 13.11. 2018

Hoitajamitoituksen saattaminen lakiin ei ole perussuomalaisille kuollut kirjaus. Vaadimme ja esitämme, kunnes se toteutuu. Esitimme tänään vaihtoehtobudjetissaan hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin suositusten sijaan sekä kotihoidon hoitohenkilöstön mitoituksen eli määrän selvittämistä ja selkeyttämistä. Meidän kantamme ei ole tässä asiassa muuttunut, eikä muutu. Perussuomalaiset haluavat ”haamuhoitajakikkailut” kuriin, Juvonen (ps) sanoo.

Kun saimme tänään lukea uutisista ns haamuhoitajista (Iltalehti 13.11.18 Kuolleita hoitajia, entisiä työntekijöitä..), joita on kirjattu vanhustenhoidon hoivapaikkojen työvuorolistoihin, mutta jotka todellisuudessa eivät ole ollenkaan työvoimana, herää kysymys, että millaisella mitoituksella siellä oikein hoitotyötä tehdään. Vanhuslain ja laatusuositusten toteutumisen seuranta on ollut puutteellista, mikäli näitä epäkohtia ei ole onnistuttu näkemään saati korjaamaan. Avien (aluehallintovirasto) ja oikeusasiamiehen on lähdettävä nyt välittömästi tutkimaan tätä tilannetta Suomessa ja tehtävä perusteellinen selvitys siitä, että miten laatusuosituksia oikein noudatetaan vai noudatetaanko mitenkään. Voidaanko työvuorossa kikkailla näin järkyttävällä tavalla, tämä on selvitettävä, Juvonen vaatii.

Onhan tämä nyt ihan naurettavuuden huippu ajatella tai uskotella, saati ihan oikeasti kuvitella, että jonkunlaiset ”ei velvoittavat” suositukset saisivat toimijat kuin ihmeen voimalla velvoittamaan ja kohdentamaan ylimääräistä resurssia ja voimavaroja vanhustenhoitoon. Missä unelmissa ja haaveissa tässä yhteiskunnassa eletään, Juvonen kysyy.

Perussuomalaiset pitävät linjansa ja pintansa siinä, että vanhustenhoidosta ei tingitä eikä hoitotyö ole läpihuutojuttu vaan vaativaa ja arvostettavaa työtä, jossa kohteena on ihminen ja Suomea rakentanut vanhus. Perussuomalaiset eivät jätä vanhuksiaan vaan vaativat vanhustenhoitoon niin kotona, laitoksessa kuin myös omaishoidossa resursseja. Omaishoidontukea esitämme verovapaaksi. Hoitajamitoituksen ympärillä on ollut kovin hiljaista eduskunnassa, vain perussuomalaiset ovat pitäneet siitä ääntä kaikki nämä vuodet. Olemme vanhusten puolustajia, jotka kantavat huolta myös heidän hoitajistaan, Juvonen muistuttaa.

Perussuomalaiset onnistuivat jo kertaalleen torppaamaan hoitajamitoitukseen kertaalleen tällä eduskuntakaudella aiotut heikennykset. Ei käy, ilmoitin ja laadin samalla myös SWOT riskianalyysin, jonka lähetin luettavaksi eri ministeriöihin. Se oli jykevää ja todellista tekstiä, eikä heikennyksiä ei silloin saatettu loppuun. Olen taustaltani hoitaja ja tiedän hoitoalan tilanteen ja koko ajan hoitotyön keikkoja ja satunnaisia työvuoroja tehdessäni kohtaan hoitotyön arjen edelleen. Se on ihmeellinen ala, sillä mikään ei tunnu siellä muuttuvan vaan säästöillä painetaan, vaikka hoidettavien määrä lisääntyy. Mutta me kaikki vanhenemme ja olemme siellä ennemmin tai myöhemmin, hoidettavina. Näitä asioita kannattaisi miettiä vähän aikaisemmin, Juvonen muistuttaa.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Perussuomalaisten Naisten Kymen alueyhdistyksen syyskokous pidettiin 10.11. Lappeenrannassa. Kokous valitsi äänestyksen jälkeen uudeksi puheenjohtajaksi Auli Kangasmäen Lappeenrannasta. Alueyhdistyksen entinen puheenjohtaja Päivi Sivenius sai yhden äänen vähemmän kuin Kangasmäki – vaali oli siis tiukka. Uusi puheenjohtaja ryhtyy aktiivisesti hankkimaan lisää jäseniä yhdistykseen sekä käynnistää koulutusta sekä lupaa kiertää alueen eri kuntia.

Alueyhdistyksen hallitukseen valittiin seitsemän varsinaista jäsentä: Päivi Sivenius, Rautjärvi, Outi Saari, Hamina, Anja Ruotsalainen, Ruokolahti, Soile Suursoho, Kotka, Marja-Leena Leppänen, Lappeenranta, Päivi Levelä, Lappeenranta, Virpi Repo-Laitinen, Ruokolahti.

Sote huolettaa

Perusnaiset kantavat huolta tulevan Sote-uudistuksen riittävästä rahoituksesta. Nyt näyttää siltä, että valtiovalta kurittaa kuntia ja muutaman viimeisen vuoden aikana on pelkästään Etelä-Karjalasta leikattu kuntien rahoitusta yli 122 miljoonaa euroa. Väki ikääntyy ja vanhusten palvelut on voitava hoitaa inhimillesti ja turvallisesti jatkossakin. Jokapuolelta kuulemme hätähuutoja huonosta hoidosta ja kaltoinkohtelusta. Meillä on oltava toivoa paremmasta huolenpidosta vanhuksillemme.

Tiedote 8.11. 2018

Iltalehti uutisoi tänään yksinhuoltaja äidistä, joka oli irtisanottu työstään sairaan ja vaikeasti vammaisen lapsen hoitamisen vuoksi (Yksinhuoltaja Maarit sai potkut 8.11.18). Äiti oli jäänyt sairauslomalle työstään, koska hänen vaikeasti vammainen ja sairas lapsensa oli joutunut teho-osastolle hoidettavaksi. Hyvin surullista kuultavaa, mutta myös niin todellista suomalaisilla työpaikoilla. Vaikka laki mahdollistaa työnanatajalle vapaan myöntämisen, se ei välttämättä onnistu, kansanedustaja Arja Juvonen toteaa.

Nykyinen työsopimuslaki mahdollistaa työntekijän tilapäisen poissaolon töistä pakottavista perhesyistä esimerkiksi sairauden takia. Kun kyseessä on poissaolo erityistä pidempiaikaista läheisen hoitoa varten, niin työnantajan on pyrittävä järjestämään mahdollisuus poissaoloon töistä. Laki mahdollistaa vapaaseen, mutta ei kuitenkaan velvoita työnantajaa sellaista antamaan. Vapaa on myös palkatonta, Juvonen kertoo.

On erittäin tärkeää, että tästä asiasta ryhdytään nyt käymään keskustelua. Tarvitsemme joko lainsäädäntöön muutoksen, jolla selkeytetään vallitsevaa tilannetta tai inhimillisten pelisääntöjen ja sopimuksien läpikäymistä työpaikoilla. Olen tehnyt asiasta taannoin kirjallisen kysymyksen ministerille, mutta myös lakialoitteen, jossa esitetään työnantajalle velvollisuutta antaa vapaata esimerkiksi työntekijän saattohoidossa- tai omaishoidossa olevan läheisen hoitovapaan ajaksi. Ennen kuin jätän lakialoitteen eduskunnassa, haluaisin kuitenkin kuulla työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen ja Omaishoitajaliiton kantoja tähän asiaan. Elämmekö todellakin sellaisessa Suomessa, että vain lainsäädännöllä työntekijä voi saada työstään vapaata sairaan läheisen hoitamiseksi, Juvonen kysyy.

Meillä tehdään työpaikoilla tasa-arvosuunnitelma ja henkilöstökäsikirjoja. Myös siitä, että miten näissä arvaamattomissa ja äkillisessä tapauksissa toimitaan, joissa työntekijän läheinen sairastuu usein jopa vakavasti, joutuen saattohoitoon tai omaishoitoon, tulisi työpaikoilla linjata. Voiko työntekijä jäädä hoitamaan sairasta läheistään ilman, että hänet irtisanotaan, Juvonen kysyy.

Ja kyllä sitäkin, että missä vaiheessa valtio tulee näissä tapauksissa vastaan, on syytä pohtia. Pienelle yritykselle työntekijän pitkällinen poissaolo voi koitua erittäin haasteelliseksi toteuttaa. Tämän asian pohdinta ja ratkaiseminen kuuluisi mielestäni juuri nyt myös pääministeri Juha Sipilän ja valtiovarainministeri Petteri Orpon pohdittavaksi. Onhan hallitus ajanut tällä kaudella esimerkiksi omaishoidon kärkihanketta, jolla ihmisiä kannustetaan ryhtymään omaishoitajiksi, mutta ollut myös ajamassa suuria muutoksia työelämän piiriin, Juvonen muistuttaa.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
050- 5311 108

Kanta-Hämeen PerusNaisten syyskokouksen kannanotto 4.11.2018

Lasten syntyvyyden lasku on ollut Suomessa jo vuosia huolestuttavan alhainen. Kanta-Hämeessä vauvavaje on hälyttävä, sillä syntyneiden vauvojen lukumäärä on laskenut 41% vuosina 2014-2018 eli noin 700 vauvalla.

Syntyvyyden laskuun löytyy lukuisia syitä kuten taloudellinen tilanne, perhepoliittiset päätökset, vaikeus yhdistää työ- ja perhe-elämää sekä tukiverkostojen puuttuminen. Myös pelko ja epävarmuus lasten tulevaisuudesta huolestuttavat perheestä haaveilevia. Erityisesti naisten kohdalla nousevat esiin myös pätkätyöt sekä eteneminen työuralla. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, miten lapsiperheisiin ja lapsiin yhteiskunnassamme suhtaudutaan.

Kanta-Hämeen Perusnaiset esittävät, että Kanta-Hämeestä rakennetaan Suomen perheystävällisin maakunta. Jotta tämä tavoite saavutetaan ja vauvavaje saadaan korjattua, on Kanta-Hämeen poikettava muista maakunnista. Työpaikat, asenteet ja palvelut on nostettava keskiöön.

Hämeestä on rakennettava muita turvallisempi maakunta, joka houkuttelee nykyistä paremmin sanoin ja teoin perheiden tänne asettumista, perustamista ja hyvinvointia. Meidän on houkuteltava perheitä erityisesti luomalla työpaikkoja ja kehittämällä asumista sekä perheiden palveluita. Kanta-Hämeen tulee olla se maakunta, jonka kaikissa päiväkodeissa ja kouluissa niin lasten kuin työntekijöidenkin on hyvä hengittää ja kaikille tarjotaan terveelliset ja turvalliset tilat. Tänne pysyvästi jääneiden maahanmuuttajaperheiden hyvinvoinnista on huolehdittava tasavertaisesti perinteisten suomalaisten perheiden rinnalla. Hämeen perhepolitiikan on ennakoitava tulevia työvoimatarpeita ja tuettava erityisesti yritysten osaamis- ja rekrytointitarpeita.

Kanta-Hämeen PerusNaiset esittää, että Kanta-Hämeen maakuntaan laaditaan yhteinen perhepoliittinen ohjelma, jolla pyritään kasvattamaan hämäläisten vauvojen lukumäärää.

Kaikki puolueet osallistuisivat ohjelman laatimiseen ja sitoutuisivat sen toteuttamiseen. PerusNaiset kannustavat maakunnan johtoa käynnistämään Hämeen perhepoliittisen ohjelman laatimisen nopealla aikataululla. Maakunnan yritykset ja kunnat sekä kolmas sektori on sitoutettava tavoitteeseen konkreettisin toimin.

Lisätietoja
Lulu Ranne
Kanta-Hämeen PerusNaisten pj.
040-586 4644

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa (ps.) ehdottaa lakialoitteessaan, että kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitetun muuttajan ilmoitusvelvollisuudesta seuraisi se, että maistraatin olisi toimitettava muuttoilmoituksen sisältämät tiedot viivytyksettä asunto-osakeyhtiölain 11 §:ssä tarkoitetulle johdolle.

-Käytännössä tämä tarkoittaa selkokielellä sanottuna, että taloyhtiöt saisivat tiedot yhtiöön muuttajasta tai muuttajista, Elomaa selventää. Näin voitaisiin varmistua asukkaiden henkilöllisyydestä ja saataisiin merkittyä kätevästi asuntojen oviin ja rappujen asukastauluun oikeat tiedot, hän jatkaa.

Lakialoitteen mennessä läpi taloyhtiöihin muodostuisi henkilörekistereitä. Niitä puolestaan sääntelee henkilötietolaki (1999/523). Rekisterinpitäjän on huolehdittava siitä, ettei virheellisiä tai vanhentuneita henkilötietoja käsitellä eikä tietoja käytetä vääriin tarkoituksiin. Muuttoilmoituksesta käy ilmi muuttavan henkilön nimi, henkilötunnus, muuttopäivä, tiedot asunnosta ja kotikuntaan, asuinpaikkaan sekä huoneiston hallintaperusteeseen liittyviä tietoja. Lisäksi tilapäistä asuinpaikkaa koskevasta muuttoilmoituksesta tulee lisäksi käydä ilmi tilapäisen oleskelun tarkoitus ja kesto.

-Uskon ettei henkilörekisterien ylläpito ja tietojen asianmukainen käsittely olisi ongelmallista. Sen sijaan ehdotetulla uudistuksella olisi positiivisia vaikutuksia asukkaiden turvallisuuden tunteeseen sekä asumisviihtyvyyteen, Elomaa toteaa.

Lisätietoja

Ritva ”Kike” Elomaa

puh. 050 512 0806

Tiedote 26.10. 2018

Suomen kielen lautakunta julkaisi kantansa, että Suomen kielen asema on uhattuna ja suomen kielen roolin rapistuminen on huomattavissa erityisesti asiakaspalvelussa (Helsingin Sanomat 26.10.18).

Kansanedustaja Arja Juvonen (ps) kiittää lautakuntaa tärkeästä kannanotosta. Juvonen toteaa, että suomen kielen katoaminen on näkyvissä myös sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla erityisesti pääkaupunkiseudulla ja vanhustenhoidossa, mikä on erityisen huolestuttavaa.

Alalle valmistuu ja siellä työskentelee jo nyt henkilöstöä, jolla ei välttämättä ole riittävää Suomen kielen osaamista. Olen toiminut opiskelijoiden ohjaajana hoitotyössä ja jo vuosia sitten kohtasin työyksikössä opiskelijoita, jotka halusivat, että heitä ohjataan englannin kielellä. Se tuntui kerrassaan uskomattomalta, sillä he olivat tulossa kuitenkin työharjoitteluun vanhusten pariin. Olenkin kannustanut aina ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita tarttumaan Suomen kieleen ja käyttämään sitä. Kieli on mahdollista oppia puhumalla ja tekemällä. Avain hoitotyöhön on kielitaito, ymmärretyksi tuleminen ja potilaan ymmärtäminen. Kielitaito on avain potilasturvallisuuteen ja hoitovirheiden ennaltaehkäisyyn. Hoitoalan on säilyttävä turvallisena ja siten, että potilas ja häntä hoitava lääkäri tai hoitaja ymmärtävät toinen toisiaan.

Kielitaidon tarkistaminen jää liian usein työnantajan vastuulle. Hoitajista on taasen pulaa erityisesti vanhustenhoidossa ja kotihoidon piirissä. Kotihoidosta tulee todella paljon palautetta, että hoitaja ei hallitse suomen kieltä. Kielitaidottomuus sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla tuleekin kiireesti huomioida yhdeksi suureksi uhaksi ja riskiksi potilasturvallisuuden näkökulmasta. Tuntuu hullulle, että tätä keskustelua ei käydä Suomessa laisinkaan. Teenkin avauksen tähän asiaan nyt tässä toivoen, että tämä asia otettaisiin vakavasti, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

TIEDOTE 23.10.2018

Lähiaikoina ammatillisen koulutuksen soveltuvuustesteistä on puhuttu paljon. Erityisesti hoitoalalle on haluttu palauttaa opiskelijoiden soveltuvuuskokeet, jotka edellinen hallitus poisti. Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on tehnyt asiasta jo kolme kirjallista kysymystä tällä vaalikaudella, joissa hän peräänkuuluttaa kokeiden tarpeellisuutta. Nyt myös opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on tullut samoille linjoille Elomaan kanssa.

– Soveltuvuustestit palvelevat työyhteisön henkilökuntaa, opiskelijaa itseään sekä ennen kaikkea potilaita. Opiskelija ei turhaan opiskele alaa, johon hän ei sovellu, ja toisaalta potilaat saavat ensiluokkaista hoitoa motivoituneelta henkilökunnalta, Elomaa perustelee.

Elomaa huomauttaa, että hoitajien jaksaminen on jo nyt äärirajoilla, kun hoitajamitoitus ei aina ole kunnossa. Soveltuvuus on myös siinä tilanteessa ensiarvoisen tärkeää. Elomaa on itse työskennellyt 70-, 80- ja 90-luvuilla hoitoalalla ja röntgenhoitajana.

Aikanaan kokeet poistettiin, jotta nuoria saataisiin enemmän eri aloille. Elomaa arvioi, että jatkossakin alan opiskelijoita riittäisi ja soveltuvuuskokeiden puuttuminen voi maksaa pitkällä tähtäimellä enemmän.

– Systeemi toimi ennenkin ja hakijoita on joka tapauksessa enemmän kuin on paikkoja. On kaikkien etu pitää soveltuvuuskokeita erityisesti alalla, jossa hoidetaan ihmisiä konkreettisesti. Miksi piti alun perin muuttaa hyvää käytäntöä? Elomaa kysyy.

– Testejä voidaan aina kehittää, jos puutteita huomataan, Kuitenkin toivon, että kokeet saadaan pikaisesti taas käyttöön, sillä selvää näyttöä niiden hyödyllisyydestä on.

Lisätiedot:
Ritva ”Kike” Elomaa
050 512 0806

Tiedote 21.10. 2018

Hoitajakouluun kelpaa kuka vaan, kirjoitettiin Helsingin Sanomissa 21.10. 2018. On hyvä, että alan opettajat uskaltavat vihdoinkin avata suunsa. Nyt on ryhdyttävä välittömästi etsimään ratkaisuja tilanteeseen, kansanedustaja Arja Juvonen (ps) vaatii.

Pääsykokeet ja henkilökohtaiset haastattelut tulee palauttaa hoitoalan opintoihin pyrkiville. Näihin kohdennetut resurssit ovat satsausta potilasturvallisuuteen ja hyvään ja laadukkaaseen terveydenhoitoon. Alalle soveltumattomuuteen ratkaisuja hakevassa ns. Sora- lainsäädännössä on myös korjattavaa ja tiukennettava. Opinto-oikeus tulee voida keskeyttää nopeasti, mikäli havaitaan, että opiskelijalla ei ole edellytyksiä opiskelulle ja alalle. Opiskelijalta tulisi myös vaatia entistäkin nopeammin esimerkiksi huumeainetestiä, mikäli sille olisi epäilyjä, vaatii kansanedustaja Arja Juvonen (ps).

Alalle opiskelevista on varmasti enemmän niitä, jotka hallitsevat opinnot ja kokevat alan omakseen. On siis tärkeää, että koko alaa ja lähihoitajaopiskelijoita ei leimata. Kun alalle hakeutuu joko pakon sanelemana tai ohjattuna alalle sopimattomia henkilöitä, olemme pulassa ja pelottavan asian keskellä. Tämä suuntaus on kuitenkin yhteiskunnan tekemä, sillä pääsykokeet hoitoalan opinnoista on poistettu ja sisään mennään heittämällä. Hoitoalan koulutusta järjestetään myös työvoimapoliittisessa koulutuksena ja ala voi olla monelle myös se viimeinen toive työllistymiseen.

Hoitoalalle soveltumattomuuteen ratkaisuja antava ns. Sora-lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2012. Edellä mainittuihin lakeihin sisältyy opiskeluoikeuden peruuttaminen, jonka tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja sen jälkeisessä työelämässä. Ongelmana tässä lainsäädännössä on kuitenkin se, että laeissa säädetyt edellytykset opiskeluoikeuden peruuttamiselle ovat tiukat. Opiskelija tulee myös aina ensisijaisesti ohjata tukitoimien piiriin ja pyrkiä näin poistamaan opiskelun jatkamiseen liittyvät mahdolliset esteet.

Opiskelun tukemisessa siis joustetaan, ymmärretään ja annetaan siimaa jopa kohtuuttoman pitkään. Raja on ilmeisesti nyt tullut vastaan, kun alan opettajat astuvat julkisuuteen. Tämä heidän viestinsä on otettava ehdottoman vakavasti.

Tein jo vuonna 2014 kirjallisen kysymyksen ministerille hoitoalan pääsykokeiden tilanteesta. Oli kerrassaan uskomatonta, että pääsykokeet suunniteltiin poistettavaksi. Oli päivän selvää, mitä seurauksia asiasta tulee olemaan. Alalle pääsee henkilöitä, joilla ei ole alan edellyttämiä ominaisuuksia.

Tulee myös muistaa, että hoitoalalla on ollut myös niitä aikoja, kun pääsykokeet kouluun kestivät parikin päivää ja opiskelijaksi pyrkivän piti näyttää kaikki kykynsä alalle. Mikä ihme on muuttanut näkökulman sellaiseksi, että pääsykokeita ei tälle tärkeälle ja vastuullisella alalle tarvita, Juvonen kysyy.

Arja Juvonen
kansanedustaja
050-5311 108

Hallitus piti 16.10 tiedonantonsa työllisyyspolitiikasta ja irtisanomisten helpottamisesta pienissä yrityksissä. Asia on nauttinut laajaa julkisuutta viime aikoina eikä vähiten ammattiyhdistysliikkeen työtaistelutoimien myötä.

Reagointi hallituksen toimiin on ollut vahvaa eikä hallituskaan ole ottanut taka-askeleita.

-Miekkojen kalistelun sijaan tässä asiassa olisi löydyttävä aitoa halua saavuttaa kaikille osapuolille sopiva keskitien ratkaisu. Nyt ei hyvältä näytä, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa.

Työntekijöitä ei voi kohdella eriarvoisesti

Hoitoalalla ja musiikin parissa pienyrittäjänä leipänsä hankkineen kansanedustajan mielestä nyt tarvittaisiin malttia ja rakentavia ratkaisuehdotuksia Suomen edun nimissä. Hän on nähnyt työelämää niin yrittäjien kuin palkansaajien näkökulmista.

– Työntekijöitä ei voi kohdella eriarvoisesti eri kokoisissa yrityksissä eikä irtisanoa silloin kuin siltä tuntuu. Toisaalta työtaistelutoimet ovat vahingollisia taloudellemme ja työllisyydelle, Elomaa pohtii.

– Suurlakolla uhittelu on vastuutonta, mutta hallituksen toiminta ei herätä myöskään luottamusta.

Vastakkainasettelu ei johda tuloksiin

Perussuomalaiset tekevät politiikkaa, joka ottaa huomioon niin työntekijöiden kuin yrittäjienkin tarpeet. Ratkaisuja työllisyyteen tulisi hakea esimerkiksi järkevän veropolitiikan kautta.

– Vastakkainasettelu ei johda hyviin tuloksiin ja nyt olisi tärkeää löytää se kuuluisa laiha sopu lihavan riidan sijaan. Hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen edustajien tulisikin tutustua esimerkiksi hyvään vaihtoehtobudjettiimme, joka sisältää paljon työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä polkematta työntekijää, Elomaa sanoo.

Tiedote 4.10. 2018

Soten maakuntalaki on jumissa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja syyksi on nostettu hallituksen sisällä vellova eripura Vaasan laajan sairaalapäivystyksen säilyttämisestä.

Vaikea uskoa, että Vaasan sairaala on kuitenkaan ainoa kivi hallituksen kengässä, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen arvioi.

Jos hallitus olisi järkevä, se lähtisi pohtimaan paitsi Vaasan säilyttämistä, myös maakuntien määrää. Voiko 18 maakunnan malli voi olla kestävä? Nyt olisi todellakin syytä nostaa tuokin asia tikun nokkaan: uhkana on, että jotkut alueet eivät tule selviämään taloudellisesti suurten muutosten keskellä. Eikö voitaisi puhua reilusti rahasta ja sen riittävyydestä? Maakuntajako on kaiken kaikkiaan kuin väärällä harpilla piirretty. Uudellemaalle on tulossa maakuntien jättiläinen, 1,6 miljoonan ihmisen maakunta, jonka rahoitusvajeeksi on arvioitu karkeasti 300 miljoonaa euroa. Sitten taasen on pienemmän väestöpohjan maakuntia. Täysin päätön jako, Uudenmaan kansanedustaja Juvonen toteaa.

Suomen kansalaisten, veronmaksajien, näkökulmasta olisi reilua, että peli pantaisiin nyt poikki ja keskityttäisiin niihin ongelmiin, jotka ovat Suomessa ne todellisimmat. Sosiaali- ja terveyspalveluiden perustason parantaminen, terveyskeskukseen lääkärille pääsyn ja oikea-aikaisen hoidon saamisen nopeutuminen, erikoissairaanhoidon lähetteen saaminen – siinä toteutettava lista. Hyvä ensihoito ja päivystystaso, valmius hoitaa potilas sujuvasti, vanhustenhoidon turvaaminen, Juvonen listaa.

Kerron esimerkin. Henkilö yritti päästä terveysasemalle lääkärille kontrollitutkimuksiin oireidensa kanssa. Lääkärin ajan saaminen kesti liian kauan. Henkilö ehti saada ennen vastaanottoa aivoinfarktin ja halvauksen, jonka aiheuttajaksi paljastui eteisvärinä. Potilaan hoidon ja kuntoutuksen hintalappu, mutta myös hänen inhimillisten kärsimystensä määrä on mittaamaton. Päivystyksen, yliopistosairaalan ja kuntoutussairaalan kautta kotihoidon piiriin. Tällaisten tapahtumien tulisi olla kirkkaita tienviittoja, jotka ohjaavat sen, millaista sotea Suomi todellisuudessa tarvitsee. Suomessa ei pääse edelleenkään lääkärille ja jos pääsee, joutuu odottamaan kohtuuttomasti. Soten ykkösprioriteetin tulee olla lääkärille pääsy ja perusasioiden toimivuus. On ikävää, että nyt prioriteetit ovat hallitukselta hukassa, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sotevaliokunta
050-5311 108

Tiedote 2.10.2018

Nyt esitetyt muutokset ns. irtisanomislakiin eivät ratkaise asian syvintä huolta. Irtisanomislakia on nyt sanottu muutettavaksi siten, että se koskisi 10 työntekijän yrityksiä.

Nyt tehty muutos on vain tekohengitystä. On syytä pohtia tarkasti, että mikä on hallituksen todellinen syy irtisanomislain tuomiseen oven raosta kuin väkisin. Uskon sen olevan alkupotku sille, että hallitus haluaa edistää paikallista sopimista ja irtisanomisia myös isommissa yrityksissä ajan myötä. Pidän erittäin vaarallisena tilannetta, jossa vaikkapa luottamusmies ryhtyisi neuvottelemaan työnantajan edustuksen kanssa työntekijöiden palkoista tai muista työehdoista. Sellaista luottamusmiestä tai luottamusnaista on vaikea löytää, jolta löytyy siihen hartioita, itsekin luottamusmiehenä toiminut Juvonen sanoo.

Myös irtisanomislain muutostarpeita selvittävän työryhmän tulee kertoa hyvissä ajoin aikomuksistaan. Kannan suurta huolta 50 plus työntekijöistä ja siitä, että millaiseen irtisanomisliuskaan heitä mahdollisesti ollaan ohjaamassa.

Nykyinen irtisanomislain esitys koskettamaan 10 työntekijän yritystä on selvä singnaali työntekijälle. Kannattaa tarkasti miettiä meneekö töihin pieneen yritykseen. Ymmärrän toki täysin yrittäjän näkökulman asiassa, mutta riski siirtyy tässä työntekijälle.

Itse lähtisin kehittämään rekrytointia siten, että sinne syntyisi mahdollisimman hyviä toimintatapoja. Työntekijän rekrytointi on avainasemassa. Lisäksi korostaisin koeajan merkitystä. Sinä aikana työnantajalla on mahdollisuus päättää epäonnistuneen rekrytoinnin jatkumo.

Yrittäjäperheestä lähtöisin olen nähnyt yrittäjyyden haasteet. Arvostan pienyrittäjiä ja olen tavannut monia pienyrittäjiä, jotka tekevät yhteiskuntavastuullisesti töitä. Pienyrittäjissä on myös koettu, että heidän eettisyyttään epäillään ja hallitus on lyömässä heidän otsaansa potkujen antajan leiman. Tämän hallituksen esityksen juoni onkin jotakin muuta ja tulemme sen vielä pian kuulemaan. Voisiko hallitus kertoa, Juvonen kysyy.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Lappeenrannan seudun perussuomalaiset naiset ovat kokouksessaan valinneet puheenjohtajakseen Titta Miikkulaisen.

Kokouksesta annetussa julkilausumassa perussuomalaiset naiset vaativat Eksoten muuttamaan politiikkaansa vanhusten laitospaikkojen suhteen. Valittu linja, jossa nyt lakkautetaan laisospaikkoja ennätyksellisesti, on lopetettava. Uutiset vanhusten laiminlyönneistä ovat päivittäisiä ja tätä ei voida hyväksyä. Maksamme veroja siksi, että saamme palveluja ja vanhukset saavat turvaa ja huolenpitoa siinä vaiheessa, kun itse eivät enää kykene itsestään huolehtimaan. Nykyinen linja, jossa palvelut viedään kotiin, ei yksinkertaisesti toimi.

Perussuomalaiset ovat puolueena aina vastustaneet laitospaikkojen alasajoa ja ovat siinä todella oikeassa. Vanhusväestö lisääntyy kokoajan. Järki käteen, hyvät päättäjät.

Lappeenrannassa 22.9.2018

Marja-Leena Leppänen
varapuheenjohtaja
Perussuomalaiset Naiset ry

Tiedote 17.9.2018

Kansanedustaja Arja Juvonen iloitsee siitä, että hallitus tuo vihdoinkin eduskunnalle lakiesityksen (HE122/2018), jossa asevelvollisuutta suorittaessaan vammautuneella ja asevelvollisuutta suorittaessaan kuolleen lähiomaisella olisi oikeus uuteen lisäkorvaukseen.

Juvonen teki kesällä 2017 asiasta lakialoitteen, jonka allekirjoitti 116 kansanedustajaa. Myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta esitti lausumassaan, että lain muutostarpeet selvitetään.

1.1. 2017 voimaan astui laki, joka toi vapaaehtoisessa kriisinhallinnassa eli rauhanturvaajana toimivalle ja hänen läheiselleen taloudellista turvaa tapaturman tai kuolemantapauksen johdosta. Samalla kun tuo tärkeä laki astui voimaan, niin lakisääteistä asevelvollisuutta suorittavat varusmiehet kuitenkin unohtuivat jääden vastaavan lain ulkopuolelle. Kyse oli suuresta epäkohdasta, Juvonen kertoo lakihankkeeseen taustoista.

Uusi laki tuo vihdoinkin korjauksen asiaan tuoden lakisääteistä asevelvollisuutta suorittavat varusmiehet, vapaaehtoista asevelvollisuutta suorittavat naiset ja siviilipalvelusta suorittavat henkilöt myös korvausten piiriin. Tämä on turvaa meidän lapsillemme, Suomen nuorille, Juvonen kiittää.

Lakiesityksen mukaan varusmiehellä olisi oikeus saada lisäkorvauksesta vamman tai sairauden aiheuttamasta pysyvästä haitasta kertakorvaus, jonka suuruus olisi enimmillään 210 000 euroa. Palveluksessa menehtyneen lähiomaisilla olisi oikeus 200 000 euron (puoliso ) korvaukseen ja 40 000 (edunjättäjän lapsi) korvaukseen. Mikäli varusmiehellä ei olisi puolisoa tai lasta korvaus olisi hänen vanhemmilleen 20 000 euroa.

Lakiesitys on hyvä, mutta sinä on toki myös korjattavaa. Laki astuu esityksen mukaan voimaan 1.1. 2019, mutta sitä tulisi mielestäni soveltaa taannehtivasti. Näin myös joulukuun 2017 järkyttävän Raaseporin junaonnettomuuden uhrit saisivat oikeutta osakseen. Raaseporin junaonnettomuudessa menehtyi kolme varusmiestä ja moni loukkaantui myös vakavasti.

Mikään raha ei tuo terveyttä tai menehtynyttä takaisin. Suomalaisten suru on näissä järkyttävissä turmissa yhteinen. On oikeus ja kohtuus, että korvaukset maksetaan myös taannehtivasti, esimerkiksi 1..1. 2017 saakka, jolloin laki kriisinhallinnassa toimivien korvauksista astui voimaan. Tulenkin esittämään toimenpide- ja talousarvioaloitteella ja mahdollisesti myös lakialoitteella, että lakia sovelletaan myös taannehtivasti siten, että korvaukset ovat mahdollisia, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
050 – 5311 108

Tiedote 4.9. 2018

Narinkkatorilla järjestetään tänään klo 17.00 tapahtuma, jossa puhutaan vanhusten tilanteesta. Tilaisuudessa on myös osallisena Vanhusasiamies Suomeen- kansalaisaloitteen vireillepanijoita. Perussuomalaisista tilaisuuteen osallistuu kansanedustaja Arja Juvonen.

Aloitin kansanedustajana vuonna 2011 ja tein silloin heti kirjallisen kysymyksen ja talousarvioaloitteen vanhusasiamiehen toimenkuvan perustamisesta. Myös kaupunginvaltuustossa Espoossa nostin aihetta esiin, jotta saisimme kaupunkiin tuon toimenkuvan. Hoitotyöstä tulleena vanhustenhoitajana koin, että asioissa oli paljon korjattavaa ja vanhuksen tiedonsaanti ja osallistuminen asioidensa ajamiseen ei ollut helppoa. Myös omaiset tarvitsivat tietoa kysymyksiinsä, Juvonen kertoo.

Samana vuotena kun aloitin kansanedustajana sain myös valmiiksi geronomi(AMK) jatko-opinnot. Opinnäytetyöhöni sain arvostamani emeritusprofessori Sirkka-Liisa Kivelän haastattelun. Pyysin häntä vierailulle eduskuntaan ja sain ilon kohdata hänet ensimmäistä kertaa nenäkkäin. Kohtaaminen oli lämmin ja haastattelu antoisa. Oli hienoa huomata, että Kivelän esiinnostamat huolenaiheet olivat juuri niitä samoja, joita myös itse olin huomannut vanhusten parissa työskennellessäni: vanhusten kemiallinen rajoittaminen eli liikalääkitseminen, vanhusasiavaltuutetun toimenkuva ja vanhustenhuollon valvonnan lisäämisen tarve.

Emeritus Sirkka-Liisa Kivelä on tänään mukana Narinkkatorin tilaisuudessa ja ehkäpä pääsen vaihtamaan pari sanaa hänen kanssaan. Ikävää on, että huolimatta lukuisista toimenpiteistä vanhusten palveluissa ja hoidossa ei ole vielä kaikki kunnossa. Päättäjien onkin tehtävä yhdessä ja määrätietoisesti toimia ja oltava yhtenäisessä rintamassa, jotta asioita saadaan kuntoon. Olen vienyt myös henkilökohtaisesti viestiä valtiovarainministeri Petteri Orpolle vanhusasiavaltuutetun toimenkuvan perustamisesta eli kyllä hallitus tietää. Jokohan tämän kansalaisaloitteen pohjalta asia alkaa tärppäämään, Juvonen toivoo.

Aion itse nostaa tänään puheenvuorossani Narinkkatorilla esiin vanhustenhoidon laitospaikkojen alasajon. Se on ollut systemaattista ja jatkunut hallituskausien ja vuosien ajan. Pilvilinna ajatuksissa ja unelmissa päättäjät ovat ryhtyneet uskomaan, että koti on ihmiselle paras paikka asua ikääntyneenä ja huonokuntoisena. Koti on hyvä silloin, kun ihminen pärjää kodissaan. Mutta kun tulee riittävän vanhaksi ja raihnaiseksi niin ehkäpä se koti ei enää tuokkaan sellaista turvaa kuin pitäisi. Ikääntynyt tarvitsee turvaa ympärilleen, Juvonen sanoo.
Kansanedustaja Arja Juvonen pitää puheen Narinkkatorilla tänään noin klo 18.00.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Geronomi (AMK), Vanhustyön erikoisammattitutkinto (VEAT)
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
050-5311 108

Asioita ei ole ajateltu eikä nähty asioita kauaskantoisesti. On tehty säästöjä, jotka ovat nyt tulleet sitten vastaan. Nyt olemme tilanteessa, jossa ratkaisut satuttavat ja aiheuttavat vanhuksissa turvattomuutta, heitteillejättöä, yksinäisyyttä, epätoivoa ja jopa suoranaisia potilasvahinkoja. Suomalaisissa kodeissa asuu liian paljon huonokuntoisia ja muistamattomia vanhuksia, joiden paikka ei ole enää omassa kodissa, Juvonen sanoo.

Hallituskaudesta toiseen on sanottu, että koti on ihmisen paras paikka vanhana asua ja elää. Koti on hyvä paikka hänelle, joka pärjää kodissaan ja selviää siellä omatoimisesti tai keveän kotiavun turvin. Kun ikääntyneen kunto heikkenee ja esimerkiksi liikkumisessa muistissa tai perusasioissa pärjäämisessä alkaa ilmenemään ongelmia, kodista tulee vankila, joka ei ole enää se maailman paras paikka.

Iltalehti kertoi helsinkiläisen ensihoitajan (toim. Petra Sneck: IL 31.9.18 Hoitajat laittoivat oven takalukkoon, jotta muistisairas ei karkaisi kodistaan) sekä omaisten kokemuksista liittyen vanhusten kotihoitoon ja kohtaloihin (31.8.18 En ole ennen tajunnut kuinka saastaisissa lohkoissa voi hylätty vanhus elää).

Kertomukset ovat karuja. Mikäli kertomukset vanhusten lukitsemisesta omiin koteihin pitää paikkansa, on tilanne karannut jo täysin hallinnasta. Me tiedämme, että muistisairaan ja vaeltelevan vanhuksen pelastus on se, että hän ei osaa tai kykene avaamaan ulko-oveaan ja eksymään yönselkään, mutta se ei oikeuta kuitenkaan lukitsemaan vanhusta yksin omaan kotiinsa. Jos vanhus lähtee harhailemaan kodistaan, varsinkin toistuvasti, ei koti ole enää hänelle se turvallisin ja paras vaihtoehto. Muistamaton, harhaileva vanhus tarvitsee laitoshoivapaikan, jossa hänellä on turvallinen ja valvottu ympäristö. Näitä laitospaikkoja ei kuitenkaan enää ole, vaan ne on ajettu alas ja jopa täysin lakkautettu alueittain. Tämä on anteeksiantamatonta, Juvonen sanoo.

Kotihoidon työntekijät ovat voimattomia ja palautetta kotihoidon riittämättömyydestä tulee heiltä itseltään myös minulle toistuvasti. Alalla on myös työvoimapula, sillä työ on raskasta niin fyysisesti kuin henkisesti. Vastuu asiakkaista on suuri ja tiedän itsekin sen tunteen, kun olet illalla asiakkaan viimeinen hoitaja ja suljet oven perässäsi toivoen, että kaikki menisi yöllä hyvin, kotihoidossa työskennellyt Juvonen sanoo.

Hallitus on keskittynyt viemään sosiaali- ja terveysuudistusta väkipakolla eteenpäin, mutta vanhustenhoidon teemat eivät siellä näy eikä kuulu. Vanhus ei ole siellä vaan missä- yksinäisessä kodissaan. Poissa silmistä, poissa mielistä. Hallituksen tulee ehdottomasti huolehtia siitä, että laitospaikkoja on olemassa ja niitä riittää ikääntyneille. Mitä vastaavat tähän soteministerit Annika Saarikko ja Pirkko Mattila? Kotihoidon kehittäminen ei ole enää riittävä vastaus, Juvonen kritisoi.

Arja Juvonen
Kansanedustaja (ps)
Sotevaliokunta

PerusNaisten koulutus/kokousmatka Tallinnaan 14.10. – 15.10.2018

Tervetuloa Perussuomalaisten Naisten järjestämälle koulutus/kokousmatkalle Tallinnaan 14. – 15.10.2018! Matkalle voivat osallistua muutkin perussuomalaiset. Etusijalla ovat PerusNaiset, mutta jos paikkoja jää vapaaksi, niin ne annetaan ilmoittautumisjärjestyksessä muille perussuomalaisille.

Sitovat ilmoittautumiset ja omavastuuosuus 60 € on maksettava Perussuomalaiset Naiset ry:n tilille,
FI32 4108 3220 0013 30, 12.9.2018 mennessä. Jos perut matkan 12.9.2018 jälkeen, omavastuuosuuttasi ei palauteta. Muille kuin PerusNaisille matkan hinta on normaali. Hintaan sisältyy laivamatkat ja yöpyminen Tallink Spa & Conference hotellissa aamupalalla.

Koulutus on talouskoulutusta, jonka pitää Opintokeskus Pekasuksen kouluttaja Auli Kangasmäki.

Laiva lähtee Helsingistä su 14.10.2018 klo 10.30 Länsiterminaali 2. Perillä Tallinnassa olemme klo 12.30, jonka jälkeen ruokailu heti saapumisen jälkeen klo 13.00.
Lähtö takaisin ma 15.10.2018 klo 19.30, Helsinkiin saavumme klo 21.30 Länsiterminaali 2.
Ole lähtöselvityksessä viimeistään 30 minuuttia ennen laivan lähtöä. Lähtöselvitys sulkeutuu ja laivaan nousu päättyy 20 minuuttia ennen laivan lähtöaikaa.

Lisätietoja sihteeri@nullperusnaiset.fi tai puhelimitse 040-936 77 99.

Ilmoittautuminen alla olevasta linkistä.

Tervetuloa!

Ilmoittautumislinkki: https://forms.office.com/Pages/ResponsePage.aspx?id=FJ1R-L0_sUG90BoNl8Y24fcU-nuAo9xPlAvAVlb-yYBURVJRV0JJT0ZZWTVWNUxaMkVGMFpYVjVSMy4u

Berliinin yleisurheilun EM-kilpailuista ei tullut grammaakaan arvometallia Suomeen. Kehnoa kisamenestystä on puitu monesta eri näkökulmasta ja niin urheilujohtajien kuin urheilijoidenkin päitä on vaadittu vadille. Yleisurheilumenestyksen lamavuodet ei ole niinkään uusi ilmiö ja vuosikymmeniä on vierähtänyt siitä, kun Suomi on kenttälajeissa kyennyt laajalla rintamalla taistelemaan tosissaan mitaleista. Kansainvälisessä vertailussa monien lajien kohdalla Suomessa jäädään jälkeen valmennuksen saatavuudessa ja laadussa, harjoitteluolosuhteissa, rahoituksessa ja niin edelleen. Nämä ongelmat ovat kuitenkin pitkälti jo tiedossa ja muutoksen eteen yritetään tehdä kovasti töitä olemassa olevien resurssien puitteissa.

Terveydenhuollon kustannukset Suomessa olivat 21,6 miljardia euroa vuonna 2016. Tämän menoerän nousuvauhti on ollut huimaa koko kuluvan vuosituhannen ajan. Vuoden 2000 noin 13 miljardista eurosta on kivuttu tasaista tahtia ylöspäin. Tämä kehityskulku ei taitu itsestään. Tarvitaan tehokkaita keinoja puuttua kansanterveyteen. Se on kaikkien yhteinen etu. Valtion budjetissa kyllä riittää euron mentäviä aukkoja terveydenhuollon ulkopuolellakin. Diabetes ja monet muut sairaudet nakertavat ihmisten elämänlaatua. Nämä ovat usein seurausta liikakiloista. FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan lähes kolme neljäsosaa miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista oli ylipainoisia ja noin neljännes työikäisistä luokiteltiin lihaviksi. Eurooppalaisessa lihavuusvertailussa Suomi edustaa ylempää keksikastia ja on hallitseva Pohjoismaiden mestari. Kaikkien todellakaan ei ole tarkoitus olla langanlaihoja vaan perusterveitä ja riittävässä fyysisessä kunnossa jottei se olisi este hyvinvoinnille. Pitää muistaa, että liikaan laihuuteen liittyy paljon terveysrikejä. Olennaista ei ole tuijottaa peiliä ja katsoa miltä näyttää. Sen sijaan jokaisen tulisi kysyä itseltään kuinka voin ja mitä voin tehdä hyvinvointini eteen.

Lisäämällä liikuntaa voidaan ennaltaehkäistä monia vakavia sairauksia ja lisätä hyvinvointia. Valtion Liikuntaneuvoston tänä vuonna julkaiseman raportin mukaan liikkumattomuuden hinta on yhteiskunnalle vähintään kolme miljardia euroa vuosittain. Liikuntaa edistämällä voidaan tutkitusti hillitä terveydenhuollon kustannuksia sekä parantaa mahdollisuuksia saavuttaa tulevaisuudessa mitaleita urheilun saralla.

Yksilön terveys koostuu monesta eri palasesta. On ravitsemusta, henkistä hyvinvointia sekä liikuntaa. Terveydenhuollossa painopiste on pääosin vahinkojen paikkailussa eikä niinkään niiden ennaltaehkäisyssä. Ihmisiä on tuettava pitämään itsestään huolta. Tässä tarvitaan liikuntaa. Tarvitaan neuvontaa, opastusta, kannustusta ja liikuntareseptejä, jotta ihmiset saadaan aktivoitua liikkeelle. Terveysalan ammattilaiset kyllä tietävät liikunnan merkityksen, mutta tämän pitää näkyä myös terveydenhuoltoa koskevassa päätöksenteossa ja ennen kaikkea käytännön toiminnassa terveysasemilla.

Erityisen huolissani olen lasten liikkumattomuudesta ja elintavoista. Ylipaino, motorisen kehityksen takkuaminen, istumisen ja digilaitteiden käytön lisääntyminen. Tässä muutama kansanterveyden tulevaisuudenuhka. Nyt tarvitaan politiikankin saralla uusia reippaita avauksia, jotta tilanteeseen saadaan muutos. Ylipaino on monelle herkkä aihe. Vuosikymmeniä terveyden ja liikunnan alalla toimineena voin sanoa, ettei syyllistämällä päästä maaliin. Tämä pitää ottaa huomioon. Kannustus ja tuki ovat ratkaisun avaimet.

Uskon, että laajamittainen liikunnallisen elämäntavan yleistyminen nostaisi ennen pitkää Suomen urheilumenestyksen suosta. Aihetta on tutkittu paljon ja huippu-urheilun mitalijahdissa harrastajamääriä tärkeämpänä on pidetty valmennusta, harjoitteluolosuhteita ja riittävää rahoitusta. Ihmiset ovat kuitenkin toiminnan ja elinvoimaisen lajikulttuurin edellytys. Liikuntatottumukset omaksutaan vahvasti myös kotoa ja näin ollen niiden voidaan todeta jossain määrin periytyvän. Suoria yhteyksiä harrasteliikunnan ja kilpaurheilumenestyksen välille on hankala hahmottaa, mutta uskon, että liikunnallisten vanhempien lapset päätyvät todennäköisemmin urheiluharrastusten pariin. Tämä puolestaan voi poikia loisteliaita kilpaurheilu-uria ja tuoda menestystä mitalinälkäiselle kansakunnallemme. Lasten ja nuorten harrastamista tulisi tukea nykyistä enemmän kouluissa ja iltapäiväkerhoissa sekä tietenkin urheiluseuroissa. Vaikka harvasta tulee menestynyt kilpaurheilija, niin jo nuoresta pitäen omaksuttu liikunnallinen elämäntapa on kuin lottovoitto yksilölle ja yhteiskunnalle. Liikunnan riemua ei korvaa mikään.

Valtion ja kuntien on panostettava nykyistäkin aktiivisemmin liikunnan lisäämiseen maanlaajuisesti kaikissa ikäluokissa ja poikkihallinnollisen yhteistyön vahvistamiseen. Tämä on pitkällä aikavälillä ainoa vaihtoehto paisuvien terveydenhuollon kulujen kattamiseksi ja tulevaisuuden mitalimahdollisuuksien parantamiseksi.

Ritva ”Kike” Elomaa

kansanedustaja

Tiedote 17.8.2018

Niko Vartiainen (Näkökulma 17.8.18 Helsingin Sanomat) kirjoittaa, että kansalaisaloitteet saatetaan sysätä syrjään, sillä eduskunnalla ei ole aikaa käsitellä niitä enää tällä eduskuntakaudella. Vartiainen nostaa esiin erityisesti sosiaali- ja terveysvaliokunnan kiireisen aikataulun ja työpaineen liittyen soteen. Monet eduskuntaan saapuneet kansalaisaloitteet odottavat juurikin pääsyä sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn (vakuutuslääkärien lausunnot, kansanedustajien sopeutumiseläke poisto, aktiivimallin kumoaminen), mutta valiokunnan sotekiire saattaa estää aloitteiden käsittelyä. Kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen (ps) toteaa, että Vartiaisen huoli on todellinen.

Eduskunta on rakentanut kansalaisaloitemallin, jonka toimimattomuus ja hitaus on tullut vastaan usein eduskunnassa. Tällainen ei ole hyvää demokratiaa. Kun kansalaisaloitteet pysähtyvät eduskunnassa tulee tunne, että koko malli on vain tekohengitystä kansan huoliin. Eduskunnassa on ollut muun muassa lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tuomioiden koventamiseen tähtäävä kansalaisaloite jo vuosia käsiteltävänä. On ikävää, että sekään aloite ei ole edennyt, Juvonen sanoo.

Juvonen uusikin jo aikaisemmin talvella esittämänsä ehdotuksen, että eduskuntaan perustetaan oma ja erillinen valiokunta, joka käsittelee vain kansalaisaloitteita. Tällainen valiokunta voisi myös tarttua toimeen tarvittaessa tai juurikin niissä tilanteissa, joissa kansalaisaloitteen vastaanottaneen valiokunnan kiire ja työtaakka estävät kansalaisaloitteen käsittelyynottamista sen varsinaisessa valiokunnassa. Kiiretuuraajaa tarvitaan ja toki aloitteiden kanssa voisi myös tarvittaessa miettiä vaihtoehtoista valiokuntaa mietinnön antajaksi, Juvonen sanoo.

Kansalaisaloite on kansan ääni, eikä sitä saa haudata eduskunnan paperipinojen alle. Kansalaisaloitteissa on usein myös vaikeita ja hyvinkin eettisesti pohdittavia asioita. Jotta aloitteen tekijöille ja kansalaisille ei tulisi tunnetta, että aloitteet työnnetään syrjään niiden sisällön takia, erillinen nopeasti reagoiva valiokunta ja käsittelyn ripeys ja läpinäkyvyys vastaisi tähänkin huoleen. Mikäli kansalaisaloitteita ei käsitellä ja ne raukeavat eduskunnan ajan puutteen vuoksi, on kansalaisaloitemalli turha, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen (ps)
Kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen
050-5311 108

Tiedote 8. 8. 2018

Valtiovarainministeri Petteri Orpo toivoi budjetin tiedostustilaisuudessa, että sotea saadaan eteenpäin ja siten eduskunnasta löytyisi myös tiedustelulain mentävä aukko. Ministeri Orpo näyttää yrittävän tuoda vastuuta turvallisuus, siviilitiedustelu ja tiedustelulakiasioita sosiaali- ja terveysvaliokunnan pöytään, kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen (ps) sanoo.

Onhan se uskomatonta, että tällaisella verukkeella hallitus lähtee nyt ajamaan sotelakeja maaliin. Että ilman sotea ei olisi tehtävissä tiedustelulakia, Juvonen kritisoi.

Turvallisuus, siviilitiedustelu ja tiedustelulaki tulee viedä muihin pöytiin pohdittavaksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei kaipaa yhtään lisäpainolastia tai hoputusta sotelakien ja valiokunnan työskentelyn ylle. Suomalaisten ei myöskään tarvitse kuulla hallitukselta tällaisia verukkeita. Soteuudistusta ja valtion turvallisuuskysymyksiä ei tule asettaa vastakkain, Juvonen sanoo.

Valinnanvapauslaissa riittää paljon vielä purtavaa. Valinnanvapauskokeilussa Jyväskylässä mukana ollut terveysalan yrityksiin kuuluva Pihjalalinna teki kesällä omat johtopäätöksensä soteuudistuksen valinnanvapaudesta jättämällä kokeilut kesken vedoten siihen, että yritykselle on tullut kokeilusta tappiota (HS 30.7.18). Terveydenhuollon raadollisuus bisneksenä paljastuukin pikkuhiljaa ja Pihjalalinnan viesti on selkeä. Avoimesti asioista puhuvia yksityisiä juurikin tarvitaan, jotta sotelakeihin liittyviä kysymysmerkkejä saadaan esiin. Sosiaali- ja terveydenhuolto, perusterveydenhuollon palvelut, tavallisen ihmisen hoito, vanhusten- ja vammaistenhoito ja palvelut eivät ole bisnestä niiden tuottajille. Mikäli niistä sellaista halutaan, tarkoittaa se suurta säästöä juuri niistä hoidon peruskustannuksista eli esimerkiksi tarvikkeista, palveluista ja henkilöstön määrästä ja koulutustasosta. Valinnanvapaus voi luoda riskin siihen, että näistä perusasioista joudutaan tinkimään markkinoilla pärjätäkseen. Kärsijänä siinä on sitten ihminen eli asiakas, Juvonen pelkää.

Ihmisen hoitamisen hinta, hoidon tarve ja määrä, esimerkiksi ikääntyneen kohdalla, on Suomessa arvioitu alakanttiin. Se kertoo hoidettavien aliarvioimisesta. Siinä onkin sitten hallitukselle mietittävää ja Pihlajalinnan tapaus noussee myös sotelakien käsittelyssä esimerkkitapauksena keskusteluun. Kun tällaista viestiä tulee kuntakentältä, niin pakkohan sotessa on aikalisää ottaa ja asioita on analysoitava uudelleen. Sote ei etene kiirehtimällä, Juvonen muistuttaa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan työskentelyyn on yritetty vaikuttaa monin eri keinoin hallituksesta ja kiire on ollut kaverina koko kuluvan kevään heinäkuulle saakka. Valiokunnan työskentely heinäkuussa päättyi epäluottamuslauseeseen, jossa keskusta ja sinisten edustaja syyttivät valiokuntaa toimintakyvyttömyydestä. Hallituksen tulisi laittaa omat rivinsä suoriksi ja pohtia sitä, että millä periaatteilla ja toimintatavoilla se ajaa pyrkimyksiään läpi.

Arja Juvonen (ps)
Kansanedustaja
Sosiaali-ja terveysvaliokunta
050-5311 108

Tervetuloa Perussuomalaisten Naisten järjestämälle koulutus/kokousmatkalle Tallinnaan 14. – 15.10.2018! Matkalle voivat osallistua muutkin perussuomalaiset. Etusijalla on PerusNaiset, mutta jos paikkoja jää vapaaksi, niin ne annetaan ilmoittautumisjärjestyksessä muille perussuomalaisille.

Sitovat ilmoittautumiset ja omavastuuosuus 60 €, on maksettava Perussuomalaiset Naiset ry:n tilille, FI32 4108 3220 0013 30, 12.9.2018 mennessä. Jos perut matkan 12.9.2018 jälkeen, omavastuuosuuttasi ei palauteta. Muille kuin PerusNaisille matkan hinta on normaali. Hintaan sisältyy laivamatkat ja hotelliyöpyminen aamiaisineen Tallink Spa & Conference Hotellissa.

Kolulutusta talousasioista, kouluttajana Opintokeskus Pekasuksen kouluttaja Auli Kangasmäki.

Laiva lähtee Helsingistä su 14.10.2018 klo 10.30 Länsiterminaali 2. Perillä Tallinnassa olemme klo 12.30, jonka jälkeen ruokailu heti saapumisen jälkeen klo 13.00.
Lähtö takaisin ma 15.10.2018 klo 19.30, Helsinkiin saavumme klo 21.30 Länsiterminaali 2.
Ole lähtöselvityksessä viimeistään 30 minuuttia ennen laivan lähtöä. Lähtöselvitys sulkeutuu ja laivaan nousu päättyy 20 minuuttia ennen laivan lähtöaikaa.

Lisätietoja sihteeri@nullperusnaiset.fi tai puhelimitse 040-936 77 99.

Ilmoittautuminen alla olevasta linkistä.

Tervetuloa!

Ilmoittautumislinkki: https://forms.office.com/Pages/ResponsePage.aspx?id=FJ1R-L0_sUG90BoNl8Y24fcU-nuAo9xPlAvAVlb-yYBURVJRV0JJT0ZZWTVWNUxaMkVGMFpYVjVSMy4u

Kommenttini tähän STT:n uutiseen:
Puhemies Risikko: Puhemiesneuvosto käsittelee sote-valiokunnan työskentelytapoja ja pj:tä moittinutta kirjelmää kokouksessaan syyskuun alussa. STT

Kannanotto 9.7.2018

Kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen (ps) toivoo, että puhemiesneuvosto ottaa kantaa sote-valiokunnan työtapoihin ja pj:tä moittineeseen kirjelmään jo syyskuuta aikaisemmin eli viimeistään elokuussa. Juvosen mielestä sote-valiokunnan työskentely on kokenut suuren epäluottamuslauseen, kun sen toimintakykyä on epäilty.

Sotevaliokunta on kokenut kolauksen, kun sille on annettu epäluottamuslause. Suurta ja vastuullista sote-uudistusta on vaikea lähteä käsittelemään ilmapiirissä, jossa keskusta ja sinisten edustaja ovat ilmaisseet, että valiokunta ei olisi toimintakykyinen. Opposition edustajana koen, että syytökset ovat olleet rankkoja ja kohtuuttomia. Jotta valiokunnan työilmapiiri ja työhyvinvointi säilyvät, on syytä selvittää tämä asia ennenkuin valiokunta kokoontuu seuraavan kerran eli 20.8. ja 3.9. Kokoukset on ylimääräisiä kokouksia juurikin sote-lakien takia.

Hallitus on painostanut sosiaali- ja terveysvaliokuntaa toimimaan nopeasti ja ripeästi, jotta sotelait saadaan vietyä eteenpäin. Puhemiesneuvoston olisi syytä nyt myös itse toimia ripeästi ja kiirehtiä kannanottonsa kanssa, jotta valiokunnan työrauha saadaan palautumaan.

Sotesta ja valiokunnan tunnollisesta työskentelystä sen parissa tuli kirjelmäkantelun jälkeen kesäteatterinäytös, jollaista ei olisi voinut uskoa. Kirjelmää ei voi piilottaa maton alle vaan se on käsiteltävä viivytyksettä. Valiokunta ei ole ansainnut tällaista varjoa päälleen.

Arja Juvonen
kansanedustaja
Sote-valiokunta
050-5311 108

Tiedote 9.7.2018

Kelan on korvattava Kelan taksiasiakkaille aiheutuneet ylimääräiset kustannukset taksimatkoista, jotka asiakas on joutunut tilaamaan muualta kuin Kelan välityskeskuksesta. Puhutaan jo sadoista euroista/potilas, vaatii kansanedustaja Arja Juvonen (ps).

Säännön mukaan Kela korvaa vain Kelan maakunnan välityskeskuksesta tilatut kyydit. Kelan taksimatkoissa on kuitenkin ollut valtavia ongelmia ja viivästymisiä ja asiakkaat ovat joutunueet hoitoon ehtiäkseen tilaamaan yksityisen taksin ja maksamaan sen myös itse.

On pöyristyttävää huomata, miten Kelan taksiuudistus on käynnistynyt kuin täysin ilman harjoitusponnistusta. Tämäkin uudistus on osunut kaikkein heikompiin ihmisiin. Vakavasti sairaat ihmiset ovat tämänkin uudistuksen maksumiehiä ja naisia. Mikä ihme Kelan toimintatavoissa tai ohjauksessa on vikana, kun uudistukset tökkivät joka kerran? Tuoreessa muistissa on myös toimeentulon maksatukseen liittyvä episodi, joka sekin ontui ja otti voimille toteuttaa, Juvonen kysyy.

Sain tänä aamuna puhelun Kelan taksia kolme kertaa viikossa tarvitsevalta ihmiseltä, joka käy dialyysihoidoissa. Hoito alkaa säännöllisesti aamusta ja kestää noin viisi tuntia. Yhtenäkään aamuna viime viikon aikana taksikyytiä ei ole tullut. Asiakas on tilannut taksin yksityisesti ja maksanut sen myös itse. Myös sairaalasta kotiinpääsyn kanssa on ollut ongelmia. Potilas oli odottanut neljä tuntia kotiin pääsyä. Rahallisesti puhutaan jo sadoista euroista, joita kyydit maksavat. Tämä ihminen kysyi, että tapetaanko heidät tällä taksiuudistuksella, Juvonen kertoo.

Taksiautoilijat ovat olleet myös yhteydessä ja he ovat aidosti pahoillaan, hämillään ja pettyneinä uudistukseen. Taksiautoilijoita ei saa tämän uudistuksen aiheuttamista ongelmista syyttää.

Taksiuudistus liittyen Kela kyyteihin on valmisteltu huonosti ja vaikuttaa sille, että riskianalyysit tähän uudistukseen ovat jääneet täysin tekemättä. Tämä on todella pelottavaa, eikä nosta luottamusta uudistuksiin, joita hallitus ajaa. Keskeneräisesti tehtyä, kiireellä, aivan kuten soteakin ajetaan läpi vaikka harmaan kiven, Juvonen toteaa.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
050-5311 108

Tiedote 6.7. 2018
Kansalaisille on aukeamassa soteuudistuksen myötä iso ikkuna, jonka näköala on sekava. Pärjätäkseen sotemarkkinoilla kansalaiset tarvitsevat tietoa, henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa, sekä selkokielisyyttä. Mikään soteuudistuksessa ei lupaa tällaista toimintaa. Ihmisiä ohjataan sen sijaan nettiin ja sähköisiin palveluihin. Kansalaisen kysyvään puheluun on vastattava tulevaisuudessa vieläkin enemmän, tai hän jää palloilemaan yksin suurelle ja sekavalle sotekentälle, kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen ja Uudenmaan perusnaisten puheenjohtaja Arja Juvonen (ps) vaatii.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on istunut nyt viikon ylimääräistä aikaa käsitelläkseen sotelakeja. Mitä enemmän asioita käsitellään, sitä varmemmaksi käy se, että juuri se itse asiakas, mummo tai pappa, sairas tai potilas, on unohtunut uudistuksen ytimestä. Ihminen on kadonnut, Juvonen kritisoi.

Suuri muutos on tuomassa sotekeskuksia, sekä julkista että yksityistä. On tulossa asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti. On tulossa valinnanvapaus, joka saa kaiken kuulostamaan helpota, sujuvalta ja vaivattomalta. Kansalaiselle annetaan lupausta mahdollisuudesta valita, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Kansalaisten tulisi kyetä vertailemaan ja arvioimaan täysin uudella tavalla palveluja. Ikääntyneen tulisi kyetä tekemään valintaa muun muassa hoivapaikan valitsemisen kanssa. Miten ihmeessä ne henkilöt, joilla ei ole yhteyttä sähköiseen maailmaan ja tietotekniikkaan näitä valintoja tekee? Palveluntuottajista tulisi saada erilaista vertailutietoa, mutta miten ja mistä esimerkiksi ikääntynyt henkilö tätä tietoa saa? Miten soteuudistuksessa turvataan niiden tilanne, jotka eivät osaa tai kykene toimimaan soteviidakon keskellä, Juvonen kysyy.

Perussuomalaiset ovat vaatineet koko soteuudistuksen ajan selkosotea. Ihmisten tulee saada tietää, mitä palvelujärjestelmässä tapahtuu. Perussuomalaisten peruskivenä on ollut palvelujen parantamisessa peruspalvelut: lääkärille ja erikoissairaanhoidon jatkohoitoon on päästävä. Vanhusten kotihoito on turvattava. Nämä vaatimukset on edelleen voimassa, mutta hallituksen valinnanvapaus esitys ei vastaa näihin vaateisiin. Yli kolmetuhatta sivua lakitekstiä ei anna meille varmuutta siitä, että nämä kohdat tulevat turvatuiksi, Juvonen sanoo.

Perussuomalaiset ovat suhtautuneet koko ajan soteuudistukseen kriittisen arvioivasti.

Asiantuntijoita, perustuslakivaliokuntaa ja kansalaisia kuultuamme on helppo todeta, että tämä linja on ollut ainoa oikea ja sillä jatkamme. Me emme tule kannattamaan soteuudistusta tällaisenaan, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen
050-5311 108

Tiedote 29.6.2018

Eduskunta aloitti eilen kesän istuntotauon, mutta eduskunnassa riittää silti vielä työtä tehtäväksi, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen ja Uudenmaan PerusNaisten puheenjohtaja Arja Juvonen.

-Sosiaali- ja terveysvaliokunta jatkaa edelleen kokouksiaan heinäkuun alun ajan ja kokoontuu myös elokuussa ylimääräisesti. Syynä tähän on käsittelyssä olevan soteuudistuksen laajat lakipaketit, jotka ovat viivästyneet eduskunnassa hallituksesta johtuvan huonon lainvalmistelun vuoksi.

-Soteuudistus viivästyy, sillä valinnanvapauslaista löytyi monia korjauksia vaativia asiakohtia perustuslakivaliokunnan käsittelyssä. Valinnanvapauslain epäkohdat nousivat odotetusti esiin ja pallo niiden korjaamisesta siirtyi sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Täällä siis ollaan näitä hallituksen lapsuksia korjaamassa, kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen kertoo.

-Hallituksessa tehtiin marraskuussa 2015 paitsi lehmänkauppoja, myös hevoskauppoja, joiden tuloksena hallitus toi eduskunnan käsiteltäväksi varsinaisen Troijan Hevosen. Se onkin sitten purkautunut eduskunnassa pikkuhiljaa ja siihen sisältyvät epäkohdat ja uhat ovat nousseet esiin. Hyvien kauppojen sijaan saatiinkin sikaa säkissä, kiirettä ja huonoa lainsäädäntöä. Sellaisen ei pidä mennä missään nimessä heittämällä läpi vaan vasta perusteellisen ja varman käsittelyn kautta. Kyse on ihmisten palveluista, jotka he itse maksavat. Veronmaksaja on tässä se rahoittaja ja hänen kukkarollaan käydään, Juvonen muistuttaa.

-Saimme viikolla pääministerin ilmoituksen siitä, että koko soteuudistus siirtyy. On hyvä, että tälle asialle on nyt tullut aikalisä, joka mahdollistaa myös maakuntien ja tuottajien valmistautumisen paremmin uudistukseen. Soten rahoituksessa on suuria epäkohtia, eikä valiokuntamme edes päässyt lausumaan valtiovaravaliokunnalle julkisen talouden kehyksistä ja erityisesti soten rahoitukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä. Sen sijaan hallitus on yrittänyt kaikkensa saadakseen sotelait runnottua vauhdilla läpi. Vauhtia ja vaaraa on siis ollut ilmassa. Perussuomalaiset haluavat, että soten kanssa ei hötkyillä vaan asiat tehdään maltilla. Uudenmaan PerusNaiset pitävät myös erittäin tärkeänä sitä, että kansalaisten palvelujen laatu säilyy hyvänä ja varmana, Juvonen muistuttaa.

-Käymme valiokunnassa asiantuntijalausuntoja ja ministeriön vastineita läpi. Käymme niistä myös keskustelua ja saamme koko ajan lisätietoa siitä, mitä ministeriön tekemät lakikorjaukset tarkoittavat ja millaista merkitystä niillä on. Asioita ei voi jättää kesken, vaan ne on tehtävä siinä järjestyksessä kuin niitä tulee.

-Valiokunnassa on käsiteltävänä seitsemän lakia, lähes neljä tuhatta sivua, jotka on sovitettava pykälätasolla kaikki yhteensopiviksi. Urakan mittavuudesta kertoo se, että valiokunta on tehnyt kolmessa kuukaudessa kolmen vuoden työmäärää vastaavan työn. Sotepelto on kynnettävänä, sitä täällä tehdään, Juvonen kertoo.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Lähetetty iPadista

Tiedote 25.6.2018

Eduskunnassa on käsitelty tänään julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2019-2022. Julkisen talouden suunnitelmassa ei arvioida sote-uudistuksen taloudellisia vaikutuksia julkisen talouden tilaan. Erityisesti paheksuttavaa on, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ei päässyt lausumaan laisinkaan julkisen talouden suunnitelmasta, vaan valiokunta ohitettiin täysin tylysti hiljentäen, kritisoi sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen kansanedustaja Arja Juvonen (ps).

– Sosiaali- ja terveysvaliokunta laitettiin sotemottiin, emmekä päässeet lausumaan valtiovarainvaliokunnalle julkisen talouden suunnitelmasta. Totuuden torvi, asiantuntijavaliokunta haluttiin hiljentää, Juvonen kritisoi.

-Tylyä toimintaa, vaikkakin juuri sosiaali- ja terveysvaliokunta on se, joka valmistelee soteen liittyvät mietinnöt. Emme ole pelkkä kumileimasin vaan olemme paljon vartijana ja perustuslakivaliokunnan esiin nostamien epäkohtien korjaajina. Ja juuri soten rahoitus on yksi asia, jonka perustuslakivaliokunta on nostanut esiin korjattavana kohtana, Juvonen muistuttaa.

– Soteuudistuksen vaikutukset julkiseen talouteen on jätetty arvioimatta, mutta kuitenkin hallitus pitää kynsin hampain kiinni mantrasta, 3 miljardin kustannussäästöistä. Hallitus ei voi kiistää sitä tosiseikkaa, että soteuudistus tuo tullessaan maakuntatalouden osalta suuria ongelmia tulevaisuudessa, mutta tulee myös heikentämään ihmisten tilannetta palvelujen saajana. Kun säästöjä haetaan, ne haetaan ihmisistä, hoidosta ja heidän palveluistaan. Kun samalla sote uudistukseen liittyvä asiakasmaksulaki loistaa poissaolollaan, voimmekin syystä kysyä, että mikä on sotepalvelujen hinta kansalaisille tulevaisuudessa, Juvonen kritisoi.

– Myös sotehenkilöstön tilanne on huolestuttava ja heidän keskuudessa on käynnissä jo paniikin omainen henkilöstöbingo. Työntekijät pelkäävät työpaikkojensa puolesta. Palkkaharmonisointi on nostamassa palkkoja, mutta tuleeko se koskettamaan kaikkia sotehenkilöitä. Pahoin pelkään, että tulossa on valtavat yt-neuvottelut ja osa sotehenkilöstöstä jää ilman työtä. Säästöä tehdään henkilöstökuluista, Juvonen pelkää.

-Onko tulevaisuudessa työtä sotekentällä ja riittävästi hoitajia vai korvataanko vanhustenhoitaja digitekniikalla, kuten Hetemäen raportissa kerrottiin. Kotihoitajan kotikäynti turvataan tulevaisuudessa tietokoneen ja kännykän välityksellä, ihmistä ja hoitavaa kättä ei kuitenkaan korvaa kukaan, Juvonen muistuttaa.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sotevaliokunta
050-5311 108

Tiedote 21.6. 2018

Kansanedustaja Arja Juvonen (ps) ei allekirjoita pääministeri Juha Sipilän eilistä tiedotusta siitä, että sote lakien viivästyminen ja koko uudistuksen viivästyminen olisi sosiaali- ja terveysvaliokunnan syytä.
(Sipilä: Virkamiesarvion mukaan sote-uudistuksen alkaminen lykkääntyy 2021:een, jos sos.- ja terv. valiokunnan mietintöluonnos ei valmis heinäkuussa. STT, 20.6.2018).

Opposition edustajana ja soten ytimessä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa istuvana en suostu allekirjoittamaan pääministerin lausuntoa. Aikataulut paukkuvat, mutta se on ihan hallituksen omaa syytä. Hallituksen omat urakkalaskelmat ovat pettämässä ja siihen hallitus saa etsiä syyt ihan omasta toiminnastaan.

Sotelakien valmistelu on ollut puutteellista ja perustuslakivaliokunnan esiin nostamat ja korjaamista vaativat asiat olivat odotettavissa. Perustuslakivaliokunnan lausunto on velvoittava ja meidän tulee tehdä vaadittu korjaukset huolella. Lainvalmistelussa on ollut vajavuutta ja puutteita, mutta hallitus ei ole niitä joko ymmärtänyt, osannut odottaa tai ei ole edes välittänyt tietää. Hallituksen lehmänkaupat valinnanvapaudesta ja maakuntauudistuksesta on johtanut siihen, että koko sotepaketti on solmussa ja sekaisin. Puolueiden omat pyrkimykset ja tavoitteet ovat ajaneet kaiken muun ohi. Koko sotepaketti on viivästynyt, mutta syylliset siihen eivät löydy todellakaan sosiaali- ja terveysvaliokunnasta.

Lainvalmistelun heikkous on ollut esillä usein tällä hallituskaudella. On ollut lakiesityksiä, joita on vedetty pois ja joissa on ollut ongelmia. Nyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan niskaan laitetaan valtavaa painetta ja kiirettä, jolla väkisin yritetään viedä tätä suurta soteuudistusta läpi. Painetta ja syyllistämistä ei kuitenkaan tule sysätä valiokunnan niskaan – opposition edustajana en suostu ottamaan vastuuta siitä, että hallituksen sotepaketti on sekaisin.

Kiireellä ei tule onnistunutta lainvalmistelua. Hallitus saa katsoa peiliin ja ryhtyä toden teolla toimiin sen eteen, että lainvalmistelun laatu paranee tulevaisuudessa. Sotepaketti tulee myös tehdä huolella ja ajan kanssa. Jos hallitus on vatuloinut, niin sotevaliokunta ei ole ainakaan hutiloinut. Meillä on suuri vastuu siitä, mitä päästämme käsistämme läpi. Tämä uudistus on suomalaisia ihmisiä varten, se on tehtävä huolella. Kiireellä ja aikataulurajoilla ei tule valiokuntaa painostaa tai piiskata, Juvonen kritisoi.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Tiedote 19.6.2018

Vanhustenhoidosta on tullut soten vähäpätöisin prioriteetti, sanoo kansanedustaja Arja Juvonen (ps).

Vanhustenhoito on pudotettu täysin sotekehän ulkopuolelle. Vanhukset ja ikääntyneet on kuitenkin syyllistetty sillä, että he ovat kustannuserä ja ikääntymisestä johtuen kustannukset Suomessa kasvavat. Kolmen miljardin kustannussäästöjen hokeminen, mutta myös hakeminen on muuttumassa todeksi juurikin ikääntyneiden kustannuksella, Juvonen sanoo.

Helsingin Sanomat uutisoi juuri, että Suomen lähi- ja perushoitajaliitto on tehnyt oikeusasiamiehelle kantelun liittyen Etelä-Karjalan ja Eksoten alueen vanhusten kotihoidon tilanteeseen (HS 19.6.18) Hoidon laadussa ja työntekijöiden kohtuuttomasta kuormituksesta on ollut ongelmia. Ei mitään uutta ja linja tulee Suomessa jatkumaan, mikäli vanhustenhoidon teemaa ei nosteta soten keskiöön, Juvonen sanoo.

Vanhusten kotihoitoon ei ole tulossa suurta ihmettä tapahtuvaksi, mikäli sitä ei sinne haluta tehdä. Sen sijaan sinne on esitetty säästöä muun muassa digitaalisten palvelujen myötä. Vanhuksen luokse mennään tulevaisuudessa kännykän tai tietokoneen linjaa pitkin, Juvonen muistuttaa.

Tämä tilanne Suomessa on jatkunut liian pitkään. Jos uudistetaan terveydenhuoltoa, on myös vanhuspalvelut uudistettava. Vanhustenhoidon kiire on yksi syy siihen, että ongelmia on. Kiire taasen johtuu siitä, että kotihoidossa ei ole riittävästi henkilöstöä. Kotihoidossa taasen on liian huonokuntoisia vanhuksia hoidettavana. Heidän hoidon tarpeensa on suuri ja sehän on täysin ymmärrettävää. Huonokuntoisen ikääntyneen paikka ei ole kotona, Juvonen muistuttaa.

Vanhustenhoidon laitospaikkoja lakkautetaan järjestelmällisesti. Tuo linja on jatkunut Suomessa hallituskaudesta toiseen. Linja on täysin väärä ja se tulee kumota soteuudistuksessa. Resursseja on kohdistettava laitospaikkojen rakentamiseen. Voisiko hallitus vastata, miten se aikoo luoda Suomeen yhdenvertaisen, sujuvan, potilasturvallisen ja oikea-aikaiseen vanhusten kotihoidon tilan. Eduskunta on sekaisin valinnanvapaudesta, mutta vanhuksen mahdollisuudesta valita ei puhuta. Pois silmistä, pois mielistä näyttää olevan hallituksen viesti Suomen vanhuksille ja heidän hoitajilleen, Juvonen kritisoi.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sote -valiokunta
050-5311 108

Tiedote 16.6.2018

Perussuomalaisten kansanedustajat Arja Juvonen ja Juho Eerola osallistuvat Tasavallan presidentti Sauli Niinistön järjestämään Kultaranta keskustelut -tilaisuuteen 17. – 18.6. Naantalissa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön isännöimässä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelutilaisuudessa Naantalin Kultarannassa pohditaan maailman menoa kansainvälisen järjestelmän, kansainvälisten järjestöjen ja kestävän kehityksen kannalta. Myös tyttöjen ja naisten asema ja häirintä ja nuorten miesten syrjäytyminen ovat keskusteluissa mukana.

-Arvostamme presidentti Sauli Niinistöltä saatua kutsua Kultaranta keskustelut -tilaisuuteen. Kutsu on meille molemmille ensimmäinen. Keskusteluissa on esillä ulko-, ilmasto-ja eu- politiikkaa mutta myös hyvinvointiin liittyviä teemoja. Keskusteluissa on tarkoituksena pohtia laajasti maailmanjärjestyksen, kansainvälisten instituutioiden ja elämäntapamme tilaa. Aiheita käsitellään kolmessa yhteisessä keskustelussa ja kolmessa pienryhmäkeskustelussa, kansanedustajat Juvonen ja Eerola kertovat.

Keskustelujen otsikkona on ”Pallo hallussa?” ja keskusteluja voi seurata suorana tv lähetyksenä Yle 1:stä tai Ylen Areenasta ja myöhemmin myös Yle Areenan tallenteilta.

Arja Juvonen
kansanedustaja
Uudenmaan Perussuomalaiset Naiset ry pj
Sosiaali-ja terveysvaliokunta
050-5311 108

Juho Eerola
kansanedustaja
Hallintovaliokunnan pj
Perussuomalaiset puolueen 3. vpj
050-5120 513

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry on tänään julkaissut laajan tutkimuksen, jossa lähes 3000 yli 65-vuotiasta vastasi kokemuksistaan koskien pankkipalveluita. Perussuomalaisten kansanedustaja ja Perussuomalaisten Naisten puheenjohtaja Ritva ”Kike” Elomaa on tyrmistynyt tuloksista.

– Pankkipalvelut ovat yhä kiihtyvässä määrin siirtymässä verkkoon, mutta meillä on yli puoli miljoonaa niin sanottua senioria ilman tarvittavia laitteita ja liittymiä. He ovat käytännössä palveluiden tavoittamattomissa, Elomaa toteaa.

Inhimillistä palvelutasoa kohtuuhintaan

Kyselyssä kävi ilmi, että vanhemmilla ihmisillä on usein huoli siitä, ettei heidän oikeusturvansa toteutuu. He kokevat itsensä syrjäytetyiksi yhteiskunnasta, kun eivät pysty hoitamaan omia pankkiasioitaan. Lisäksi pelko siitä, että joku muu käyttää tiliä väärin, on vahva.

– Tämä on ihmisoikeuskysymys. Kyllä pankeilta tulee voida velvoittaa inhimillistä palvelutasoa kohtuuhintaan. Kaikille kone ei riitä. Kyse on myös vahvasti yksilön tietoturvasta – kaikilla kun ei ole luotettavaa lähimmäistä auttamassa, Elomaa huomauttaa.

Digitalisaatio ei korvaa ihmistä

Elomaan mukaan samaan suuntaan ollaan menossa sote-palveluiden parissa.

– Tässä nyt nähdään, että oikeaa ihmistä ja ihmisen tuottamaa palvelua tarvitaan yhä lähellä. Vaikka digitalisaatio auttaa monia, se ei ihmistä korvaa. Tämä on syytä muistaa myös sote-puolella. Vai haluaisitko sinä jutella vain esimerkiksi robotin kanssa?

Tiedote 1.6.2018

Perussuomalaisten kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen pitää perustuslakivaliokunnan lausuntoa valinnanvapauslainsäädännöstä täystyrmäyksenä hallituksen sotekiireelle. Nyt on sotehoppu loppu, Juvonen sanoo.

Valinnanvapauslaki -esityksessä on suuria ja vakavia puutteita. Sosiaali- ja terveysvaliokunnalla on siis edessään perusteellinen tehtävä, jotta kaikki perustuslakivaliokunnan esiin nostamat epäkohdat ja havainnot saadaan korjattua.

Tehtävä on erittäin vastuullinen ja valiokunnan on edettävä perusteellisesti, pitkäjänteisesti ja rauhallisesti valinnanvapauslain epäkohtien korjaamiseksi.

-Hallitus on hoputtanut sotelakeja koko kevään ja paine ja kiire on tuntunut myös sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Perustuslakivaliokunnan lausunto tuo nyt siis sotekiireelle stopin. Valinnanvapauslainsäädännön perustuslaillisten epäkohtien esiinnousu on tyrmäys ja muistutus hallituksen toiminnalle. Jokohan hallitus nyt uskoo, että kiireellä ei tehdä hyvää lainsäädäntöä vaan kiireessä tulee sutta ja sekundaa, Juvonen sanoo.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tehtävä on nyt korjata muun muassa rahoituslakia, jotta sote -palveluiden rahoitukseen liittyvät epäkohdat saadaan kuntoon. Tuo on hyvin haasteellinen tehtävä ja työtä tulee riittämään. Perussuomalaiset ovat nostaneet valinnanvapauslain riittämättömän rahoituksen esiin lukuisia kertoja, mutta hallitus on uppiniskaisesti kiistänyt ongelmat. Nyt tullaan sitten rytinällä puun latvasta alas ja aloitetaan ihan perusasioista: mistä löytyy rahat hyvien, yhdenvertaisten ja lakisääteisten sote -palvelujen turvaamiseksi. Rahoituslain korjaaminen on hyvin vaativa tehtävä, eikä todellakaan niin helposti tehty, Juvonen sanoo.

Pääministeri Juha Sipilä totesi olevansa huojentunut siitä, että valinnanvapauslakiin liittyvät muutokset voidaan tehdä eduskunnassa. Kehotan pääministeriä malttiin, tässä ehtii tapahtua vielä vaikka mitä, ennen kuin valinnanvapauslaki on maalissa. Ensin rahat ja sitten vasta rakennus, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen
Sote-valiokunta
050-5311 108

Tiedote 1.6.2018

Soteuudistukseen liittyvä palkkaharmonisointi tulee olemaan vielä hallitukselle kuuma peruna, toteaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Arja Juvonen (ps).

Asiasta ei juurikaan puhuta, vaikka se on yksi keskeisimmistä asioista, jonka arvioidaan tuovan myös mittavia kustannuksia soteuudistuksessa. Asia on myös työntekijän ja työnantajan näkökulmasta merkittävä: työntekijää se kannustaa, mutta työnantajalle tuo kustannuksia. Myös eduskunnan tarkastusvaliokunta nosti valinnanvapauslakiin liittyvässä lausunnossa esiin palkkaharmonisointiin liittyvien henkilöstömenojen kasvun ja sen, että kustannusten mittaluokkaa ei ole kyetty täsmentämään.

Summia vedetään siis täysin hatusta. Arviot ovat 75 – 700 miljoonaa, mutta asiantuntijoiden mukaan tuo summa tulee ylittymään, Juvonen sanoo.

Valtiovaraministeri Orpo on sanonut eduskunnassa, että valinnanvapaus ei ole säästötoimi. Kuitenkin säästöjä haetaan sotella 3 miljardia ja yksi osa säästöjä on arvioitu tehtävän teknologian ja digitalisaation kautta. Hetemäen muistiossa ideaksi nostettiin muun muassa ns. virtuaaliset kotihoitajan kotikäynnit vanhusten luona. Tällä on arvioitu säästettävän 20 -40 hoitajan fyysistä asiakaskäyntiä vuorokaudessa.

Palkkaharmonisointi eli palkkojen korottaminen on yksi parhaimpia asioita esimerkiksi sen matalapalkkaisen hoiva-alan työntekijän näkökulmasta. Hoitoalan palkat, mutta myös muut palkkaerot, on korjattava oikeaan mittaluokkaan jokaisen kohdalla. Pidän kuitenkin myös tärkeänä, että hyvä työntekijä saa tehdystä työstään ja panostuksistaan myös henkilökohtaista pätevyyslisää, sen mahdollisuuden on siis säilyttävä, Juvonen sanoo.

Palkkaharmonisointiin liittyy myös suuri uhkakuva: sen aiheuttamista kustannuksista lähdetään varmasti tekemään keppihevosta henkilöstön vähentäiseksi ja työntekijöiden kelpoisuusehtojen heikentämiseksi. Nuo asiat vaanivat soteuudistuksessa ja ovat merkittäviä riskitekijöitä myös potilasturvallisuuuden kannalta. Tuollaista kehitystä vastaan on siis taisteltava, Juvonen sanoo.

Virtuaalihoitajamalli on juuri asiakkaan tilannetta heikentävä esitys. Se on kerrassaan karmaiseva. Kyllä kotona asuvan ja kotihoidon piirissä olevan vanhuksen luona on käytävä fyysisesti, henkilökohtaisesti. Muutoin emme enää edes puhu hoitotyöstä. Kotihoidon henkilöstöä ei voi vähentää, Juvonen toteaa.

Arja Juvonen
kansanedustaja
050-5311 108

https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaisille-uusi-puoluehallitus-2/

Onnea Valituille, upeasti naisten edustus tänään valituista 4/7.

Tiedote 18.5.2018
Perussuomalaisten naisjärjestö kannattaa vahvasti kansanedustajien sopeutumiseläkkeen lakkauttamista. Perusnaisten puheenjohtaja kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa painottaa kuitenkin sen merkitystä millainen nykyisen mallin korvaava uusi järjestelmä tulee olemaan. Tästä asiasta perussuomalaiset olivat eri mieltä muiden eduskuntaryhmien kanssa. Perussuomalaiset olisivat halunneet edetä sopeutumiseläkkeen poistossa asiasta laaditun kansalaisaloitteen mukaisesti. Nyt ensimmäisen ja toisen kauden kansanedustajien sopeutumisrahaa ollaan korottamassa tuntuvasti ja entisille ministereille mahdollistetaan lisäeläkkeen saaminen.

”Valmisteilla olevassa mallissa sopeutumisraha tulee nousemaan ansiosidonnaista päivärahaa vastaavalle tasolle. Käytännössä tämä tarkoittaa merkittävää korotusta etuuden suuruuteen ilman mitään tavallisia työttömiä koskevia velvoitteita. Sitä ei perussuomalaiset voi hyväksyä, koska sopeutumisraha on jo nyt riittävän suuri”, Elomaa toteaa.

Perussuomalaiset Naiset ovat vakaasti puolueen eduskuntaryhmän linjoilla siitä, että kansanedustajien sopeutumiseläke tulee poistaa eikä sopeutumisrahaa tai muita eläke-etuja saa uudistuksen varjolla korottaa.

”On hyvä, että tämä epäreilu ja syystäkin närkästystä herättänyt sopeutumiseläke lakkautetaan, mutta ei ole oikein, että samanaikaisesti joitakin etuja lisätään”, päättää Elomaa.

Lisätietoja
Ritva ”Kike” Elomaa
050 5120 806

Tiedote 18.5. 2018
Kansanedustaja Arja Juvonen (ps) pitää äsken julkisuuteen tulleen ns Hetemäen sote-muistion tekstiä ja visioita jäätävänä. Visiot ovat viimeinen niitti todisteeksi siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta haetut 3 miljardin säästöt haetaan vanhuksista. Säästöjä haetaan mm. kotihoidon vanhusten kotikäynneistä, joissa hoitaja ei menisi ollenkaan fyysisesti paikalle vaan asioisi vanhuksen luona niin sanotusti virtuaalisesti.

-Aivan käsittämätöntä. Brutaalit säästöt tulevat vanhusten kotihoitoon. Tätä soteuudistuksesta tehtävää säästösuunnitelmaa ei tehdä enää ihmisälyn vaan jäätävän tekoälyn voimin, jolta puuttuu inhimillinen ja lämmin näkökulma asioihin. Vanhustenhoidon säästöjä suunnitellaan haettavaksi muun muassa ns. kotihoitajan virtuaalikäynneillä, joissa hoitaja kävisi päivässä jopa 20 – 40 kotihoidon asiakkaan luona niin sanotusti virtuaalisesti. Myös kuntoutukseen esitetään digiteknologiaa. Nyt on kylmäävää: Hoidetaanko muistisairas, raihnainen vanhus tai esimerkiksi lonkkaleikkauksesta toipuva vanhus tulevaisuudessa siis kännykän tai tietokoneen voimin, Juvonen kysyy.

Muistiossa esitetään, että muun muassa tällaisella tiedon ja teknologian käytöllä saataisiin arviolta 4 miljardin säästöt. Tiedon ja teknologian arvioidaan tuottavan suuria tuottavuushyötyjä juuri vanhustenhoidosta. Johtamisen ja henkilöstön kerrotaan muistiossa tukevan säästöjen toteutumista.

-Tulevaisuuden visioissa säästöt tehdään vanhustenhoidon kustannuksella. Säästöt haetaan hoitajien palkoista, vaikka juuri sen kotihoitajan palkka lienee yksi niistä pienimmistä koko sotekentän sektorilla. Visiossa sanotaan, että vanhusten määrä lisääntyy, mutta hoitajia ei tule lisää. Jos haluamme, että ikääntynyt väestö asuu kodeissaan liki elämäänsä loppuun saakka, on sinne myös osoitettava kotihoitohenkilöstön resurssia. Vanhustenhoidon suurin ongelma on rahan puute, mutta tämän muistion myötä kyllä aukeaa se totuus, että ei sitä sinne halutakaan kohdistaa, Juvonen kritisoi.

-Hallitukset ovat vuodesta toiseen hokeneet vanhuksille mantraa ”kotona asua loppuun saakka”. Puuttuuko päättäjiltä ja niiltä, joita talousguruina pidämme, ihan oikeasti käsitys elämän eri vaiheista. Ihmisen elämä päättyy vanhuuteen, johon kuuluu ennemmin tai myöhemmin raihnaisuus, hitaus, jäykkyys, sairaudet ja avun tarve. Vain todella harvat kaatuvat suoraan saappaat jalassa. Menkää tutustumaan vanhusten elämään, pyytäkää päästä kotihoidossa olevien vanhusten kotikäynneille seuraamaan kotihoidon käyntien kiirettä ja avatkaa ennen kaikkea silmänne ja korvanne, hyvät sotesäästölistojen tekijät. Kotihoidon vanhusten hoitajista tehtävät säästöt kotihoitokäyntejä vähentämällä on väärä säästökohde, sellaista ei saa tehdä, Juvonen vaatii.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Tiedote 17.5.2018
Potilasvahingot ovat nousseet viime aikoina runsaasti julkiseen keskusteluun. Jokainen potilasvahinko ja hoitovirhe on liikaa, luo kärsimystä ja kustannuksia ja heikentää luotettavuutta suomalaisen terveydenhuollon palveluihin. Tilanne on kestämätön ja vaatii välittömiä toimenpiteitä. Potilasvahingot on saatava laskuun, kansanedustaja Arja Juvonen (ps) vaatii.

-Potilasvahingoksi mielletään vahinko, josta potilas lähtee itse valittamaan hoidossaan tapahtuneesta virheestä ja hän saa siitä myös mahdollisesti korvauksia. Kuitenkin on olemassa myös sellaisia potilasvahinkoja ja hoitovirheitä, joissa potilas ei voi itse enää olla hakemassa oikeutta itselleen. Tällaisia tapahtuu esimerkiksi saattohoidossa. Näistä vahingoista puhutaan hyvin harvoin julkisuudessa saati sitten lähdetään omaisen tai läheisen voimin valittamaan. Tapahtumat hyväksytään hiljaisesti, sillä prosessit lähteä valittamaan tai nostamaan epäkohtia esiin näissä tilanteissa ovat omaisille ja läheisille erityisen raskaita. Myös potilaan ääni on vaiennut, eikä hän voi enää hakea oikeutta itselleen, Juvonen muistuttaa.

-Hyvän ja laadukkaan saattohoidon järjestäminen Suomessa on nostettava keskiöön myös potilasvahinkoihin ja hoitovirheisiin liittyvissä keskusteluissa. Potilaan saattohoidossa tapahtuneet viivytykset, puutteet ja heikkoudet ovat potilasvahinkoja ja hoitovirheitä. Ne ovat itseasiassa potilasvahingoista niitä pahimpia ja syvimpiä. On hyvin surullista, että niiden vahinkojen todistajaksi jää usein kuitenkin vain omainen ja läheinen. Epäonnistunut saattohoito päätyy harvoin ilmoituksen tasolle, Juvonen sanoo.

-Olemme juuri käsitelleet eduskunnassa eutanasia kansalaisaloitteen, jonka myötä hyväksyimme lausuman, jolla korostamme saattohoitolainsäädännön selvittämisen tarpeen. Olen tehnyt myös lakialoitteen sekä lukuisia kirjallisia kysymyksiä liittyen saattohoidon kehittämiseen. Vastaukset kirjallisiin kysymyksiini lain tarpeellisuudesta ovat toistuvasti olleet ministeriöstä pidättyväisiä. En voi mitenkään ymmärtää saati hyväksyä ajattelua, jossa pelkällä informatiivisesti ohjauksella tai suosituksilla kuvitellaan laitettavan suomalainen saattohoito kuntoon. Ajattelu on ontuvaa ja loukkaa saattohoidossa olevan potilaan oikeuksia, Juvonen sanoo.

-Pidän ehdottomana sitä, että Suomeen säädetään saattohoitolaki. Vain sen myötä voimme turvata hyvän hoidon saattohoitopotilaalle valtakunnallisesti, voimme ennaltaehkäistä potilaan kärsimystä ja saattohoidossa tapahtuvia hoitovirheitä. Miksi laki – sillä lailla on maata rakennettava (vanha sananlasku), Juvonen toteaa.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Tiedote 13.5.2018
Iltalehti uutisoi, että hallituksen eduskunnalle antama lakiesitys asiakkaan valinnanvapaudesta ei paljasta veronkiertoa ja että esityksestä puuttuvat olennaisimmat tili- ja verotiedot, joista voidaan laskea yrityksen maakohtainen veroaste. Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala totesi myös, että veroraportointia koskeva pykälä on vesitetty (IL 13.5.18).

Kansanedustaja Arja Juvonen toteaa, että valinnanvapauslakia myydään päättäjille ja kansalaisille maailmaasyleilevin ilmauksin, jossa luvataan kaikkea hyvää. Loppupeleissä totuus voi kuitenkin olla toinen ja laki ei tarjoakaan sitä mitä lupasi. Asiakasmaksuihin laki kuitenkin tuo korotuksia, Juvonen arvioi.

-Osakeyhtiöiden tehtävänä on tuottaa voittoa, mutta menemme hyvin harmaalle alueelle, kun voittoa tehdään ihmisten terveydenhuollon kustannuksella. Julkinen terveydenhuolto on tehty turvaamaan kansalaisten tilannetta ja sitä rakennetaan ja ylläpidetään julkisin verovaroin. Tuntuu hirvittävälle ajatella, että markkinatalous ja verosuunnittelu, jossa suomalaisten maksamat verorahat valuvat ulkomaille aggressiivisen verosuunnittelun mahdollistamin keinoin sallittaisiin Suomessa tämänkin valinnanvapauslain myötä. Tätä asiaa on turha sievistellä tai totuutta kiertää: Niin kauan kuin aggressiivinen verosuunnittelu on ylipäänsä lain mukaan mahdollista Suomessa, toiminta jatkuu. Valinnanvapauslain pykälä ei myöskään sitä estä. Miksi hallitus ei yksinkertaisesti tee selkeää esitystä aggressiivisen verosuunnittelun estämisestä lain voimin, Juvonen kysyy.

-Vanha sanonta lypsävää lehmää ei pitäisi myydä – on myös unohtunut täysin Suomesta ja omistukset ja suomalaisten rahat siirtyvät ulkomaille. Tälläkin hetkellä jossakin päin sijoittajat pyörittelevät papereitaan ja laskelmoivat miten tuotto maksimoidaan. Samaan aikaan meillä Suomessa pohditaan 3 miljardin kunstannussäästöjä ja hallitus muistuttaa meitä koko ajan siitä, että ikäihmiset ovat tämän valtavan kuluerät aiheuttajia nyt ja tulevaisuudessa. Vanhukset saavat kantaa henkistä taakkaa kustannuksista koko ajan ja tämä on myös moraalisesti erittäin väärin, Juvonen paheksuu.

-Valinnanvapauslakia viedään eteenpäin eduskunnassa vauhdilla, joka on paitsi vastuutonta myös vaarallista. Toivottavasti kansanedustajat tietävät ja ymmärtävät kaiken sen, mitä tässä ollaan tekemässä ja päättämässä. Valinnanvapaudesta on tullut kuin paise, jonka puhkeaminen on vain ajan kysymys, mutta jota yritetään estää ja hidastaa kaikin keinoin. Täysin väärä hoitolinja, Juvonen toteaa.

-Valinnanvapautta on perusteltu muun muassa sillä, että palveluihin pääsy nopeutuu. Ihmiset jonottavat ja odottavat hoitoon pääsyä, eikä valinnanvapauslaki sellaisenaan sitä tilannetta tule miksikään muuttamaan. Ainoa todellinen mittari ihmisen hoitoonpääsyssä on hoitotakuu ja niin kauan kuin sen aikarajaa ei lyhennetä, ei hoitoon pääsy yhtään nopeudu. Olen kysynyt tätä jo aikaisemminkin kyselytunnilla ministeriltä, mutta kysyn uudelleen: aikooko hallitus lyhentää hoitotakuun aikarajoja, jolloin hoitoonpääsy todellakin nopeutuisi, Juvonen toistaa kysymyksensä.

Valinnanvapauslakia ei pidä viedä eduskunnassa eteenpäin. Esitys on vastuuton. Paluu perusasioihin olisi nyt ehdottoman tärkeää. Perussote ja peruspalvelut kuntoon ensin, ei markkinataloutta horjuttamaan ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluja, Juvonen vaatii.

Arja Juvonen
kansanedustaja (ps)
Sote-valiokunta
050-5311 108

Perussuomalaiset naiset ovat tyrmistyneitä Korkeimman oikeuden päätöksestä, jossa se päätti, ettei 10-vuotiaan tytön raiskaustuomiossa anneta valitusoikeutta. 23-vuotias Juusuf Muhamed Abbud tuomittiin käräjä- ja hovioikeudessa vain törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, vaikka syyttäjä vaati rangaistusta törkeästä raiskauksesta. Hovioikeuden mukaan ei ollut näyttöä siitä, että tapauksessa olisi käytetty väkivaltaa tai että sukupuoliyhteys olisi tapahtunut ilman suostumusta.

– Kymmenvuotiaan lapsen kanssa harrastettu sukupuoliyhteys on meidän mielestämme aina törkeä raiskaus, toteaa Perussuomalaisten naisten puheenjohtaja, kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja Perussuomalaisten Naisten hallituksen jäsen Leena Meri on jo jättänyt lakialoitteen, jolla oikeusasteiden harkintavaltaa rajattaisiin niin, että nuoren lapsen kanssa harrastettu sukupuoliyhteys täyttäisi törkeän raiskauksen tunnusmerkistön.

– Lisäksi vaadimme tuntuvaa seksuaalirikosten rangaistusasteikon alarajan nostamista. Se, että ylärajaa nostetaan, eivaikuta rangaistuksiin, koska oikeusasteet antavat lähempänä alarajaa olevia tuomioita. Alarajaa on siis nostettava, mutta hallituksella ei ole ollut pokkaa hoitaa tätä asiaa, Elomaa huomauttaa.

– Olemme sivistysvaltio ja tavoittelemme oikeudenmukaisuutta ja moraalia. Tämä on kaukana siitä! Kansan tahto on takuulla meidän esitysten takana. Miksei hallitus ole kuunnellut kansaa? Elomaa kysyy.

Perussuomalaiset Naiset ry:n hallitus keskusteli asiasta sunnuntaina 6.5. ja haluaa välittömiä toimia seksuaalirikosten torjumiseksi.

Istuva hallitus ajaa SOTE-uudistusta vimmaisesti eteenpäin ja eri järjestyksessä, kuin hallitusohjelmassa sovittiin. Ensinhän oli tarkoitus hoitaa kuntoon julkinen puoli ja rakenteet ja vasta sen jälkeen lisätä valinnanvapautta. Uudistuksen tavoitteet karkaavatkin koko ajan kauemmas. Taloudellisesti nykyistä kestävämpää järjestelmää ei saada rakennettua, asiakaslähtöisyys ja yhdenvertaisuus eitä kohene eivätkä perusterveydenhuollon ongelmat korjaannu. Pienituloiset, yksinäiset, ikääntyvät suomalaiset jäävät entistä pahemmin jalkoihin.

Suomessa on tällä hetkellä noin 1,5 miljoonaa eläkeläistä ja noin 0,5 miljoonaa yli 75-vuotiasta. Ikääntyneiden joukko kasvaa koko ajan. Puolue toisensa perään onkin havainnut, että ikäihmisille kannattaa lupailla kaikenlaista äänien toivossa. Hallitukset ovat vaihtuneet laidasta laitaan, mutta ongelmat ovat pysyneet. Heikoimmassa asemassa olevat mummut ja vaarit on tosiasiassa jätetty heitteelle. Valtioneuvoston selvityksessä 30/2018 käy esim. ilmi, että 55 000 ihmisen kohdalla SOTE-kulut ovat katastrofaaliset. Asiakasmaksut, lääkkeet ja matkat syövät tuloista 40%. Tästä joukosta moni on pienituloinen tai yli 75-vuotias.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy mahdollisen uudistuksen myötä maakunnille. Näin käy myös vanhustenhoidon, johon kohdistuu suuria säästöpaineita. Todellinen uhka on, että erityisesti pienituloisten ja yksinäisten ikäihmisten tilanne pahenee entisestään. On käymässä niin, että jatkossa osa välttämättömistäkin palveluista pitää ostaa itse lisäpalveluina. Pienituloisten eläkeläisten pussi on jo valmiiksi tyhjä. Läheskään kaikilla ei ole nytkään varaa välttämättömiin lääkkeisiin, eivätkä he jaksa taistella omien oikeuksiensa, ihmisarvonsa tai lakisääteisten SOTE-palvelujensa puolesta.

Hätä on osa yhä useamman iäkkään suomalaisen arkea. Ei vain yksittäinen traaginen otsikko uutisissa. Yhteydenottoja hädässä olevilta mummuilta ja vaareilta tulee viikoittain. Osa heistä on taistellut terveytensä, taloutensa ja yksinäisyytensä kanssa pitkään. Osa on ollut yhteydessä potilas-, oikeus- ja sosiaaliasiamieheen. Asiat eivät kuitenkaan ole kohentuneet, eikä kipeimmin apua tarvitsevilla ja syrjityillä mummuilla ole mahdollisuuksia hankkia oikeudellista apua tai ostaa palveluja yksityiseltä.

Tunnen ikäihmisiä, jotka on jätetty tutkimatta ja jotka ovat oman sinnikkyytensä ansiosta päässeet lopulta hoitoihin ja ovat edelleen hengissä. Mummuja ja vaareja, jotka itkevät, koska heitä ei kuunnella, rahat eivät riitä lääkkeisiin ja KELA vaatii jatkuvasti uusia perusteluja ja lääkärinlausuntoja jo todettujen sairauksien hoidon tai lääkkeiden korvaamiseen. Joskus kuunteleminen ja myötätunto riittävät. Usein on kuitenkin kyse paljon vakavammasta. Todellisessa hädässä oleville, ikänsä ahkerasti töitä tehneille ja veroja maksaneille kunnon mummuille ja vaareille ei järjestetä keräyksiä eikä heitä säälitellä mediassa. Heitä syrjitään ja heidät sivuutetaan.

Perussuomalaiset ovat esittäneet useita ratkaisuja ikäihmisten tilanteen parantamiseksi. Olemme esittäneet mm. eläkkeiden verotuksen keventämistä palkansaajien tasolle, eläkeindeksiin sidottujen tukien indeksikorotuksia, lääkekorvausten omavastuun poistamista pienituloisilta, omaishoidontuen verovapautta sekä vanhuspalvelujen resurssien lisäämistä ja laadunvalvonnan voimakasta kehittämistä. Istuva hallitus asettaa yritystuet, omien etujensa ajamisen sekä SOTE-lehmänkaupat ja julkisen rahan valtavat tulonsiirrot suomalaisten peruspalvelujen edelle. Jälki on sen mukaista.

Suomimummojen ja -vaarien hyvinvoinnista ei saa enää tinkiä!

Lulu Ranne
Perussuomalaiset Naiset ry, 2.vpj
Kanta-Hämeen PerusNaiset pj
Perussuomalaisten valtuustoryhmän pj (Hml)

Keiden kuuluu juhlia vappua? Onko se tarkoitettu kaikille suomalaisille? Muistan lapsuudestani vappuhuiskut, ilmapallot, siman, tippaleivät, ylioppilaslakit ja kauniin kelin sattuessa polvisukat. Mielikuvia, että vasemmisto marssii liput liehuen. Vappu on perinteisesti juuri työväen juhla. Vappupuheita pidetään laajalti kaikkien puolueiden toimesta. Työ on ihmiselle tärkeä monella tapaa. Se tuo leivän pöytään ja pitää arjen muutenkin mallillaan. Täällä kotimaakunnassamme uusia työpaikkoja on syntynyt mukavasti. Toivon saman trendin leviävän kaikkialle Suomeen. Työ lisää hyvinvointia ja työllä Suomi on rakennettu. Menemme teknologian saralla vauhdilla eteenpäin, mutta emme saa kuitenkaan unohtaa inhimillisyyttä.

Tänään, kun vietämme toukokuun ensimmäistä päivää, koen, että vappua juhlitaan monimuotoisesti enemmän kevään alkuna. Perheet lähtevät turuille ja toreille, sukuloimaan, tapaamaan kavereita, viettämään vapaa-aikaa. Miltä Suomi näyttää tänään? Melko vahvaa talouskasvua. Etenkin Varsinais-Suomessa. Siis hieman parempaa tiedossa kuin pari vuotta sitten jolloin perussuomalaiset vielä olivat hallituksessa. Silloin näytti synkältä ja kipeitä leikkauksia jouduttiin tekemään. Nyt kun talousnäkymät ovat positiivisemmat oikeudenmukaisempi politiikka pienituloisia kohtaan olisi oikein.

Mutta mitä tapahtuu nyt? Pienituloisilta eläkeläisiltä viedään loputkin ostovoimasta. SDP oli vuonna 1996 tulleen taitetun indeksin takana, joka on aiheuttanut eläkkeiden jälkeen jäämisen yleisestä hintojen kehityksestä. Vanhusten hoitoa laiminlyödään säästöillä ja henkilökuntaa hiillostetaan. Vastuuta siirretään kunnille, jotka saavat vain hieman laastarirahoitusta. Laitoshoidon alasajon seurauksena myös omaishoidon tarve kasvaa räjähdysmäisesti. Luotetaan siihen, että läheisiä hoidetaan edelleen rakkaudesta ja välittämisestä heitä kohtaan. Tässä kohtaa pitäisi myös huomioida yhteiskunnan suuri taloudellinen säästö ja tukea rahallisesti omaishoitajia nykyistä enemmän.

Keksitään työttömille aktiivimalli, jossa on valuvikoja jo heti alkuunsa. Työttömien kyykyttäminen ei johda mihinkään hyvään. Ulosotossa oleville ylivelkaantuneille maksuhäiriömerkinnän omaaville henkilöille ei edes yritetä luoda oikeasti mahdollisuuksia nousta jaloilleen, mikä hyödyttäisi koko yhteiskuntaa. Koulukiusaamiseen pitäisi puuttua järeämmin. Toisten ihmisten huomioonottamista tulisi nostaa vahvemmin jalustalle. Maahanmuuttoon liittyviin ongelmiin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti. Näiden ongelmien esiin nostaminen aiheuttaa helposti rasistin leiman. Lapsiperheiden tukea pitäisi lisätä. Soten valinnanvapaus tarjoaa verovaroja yksityisten voittoa tahkoavien suuryritysten kukkaroon. Tätä asiaa ei saisi nuijia liian kiireesti läpi. Hyvässä kunnossa olevien valtionyhtiöiden myyminen ei ole kannattavaa. Karmeina esimerkkeinä tästä toimivat surullisen kuuluisat Caruna ja Kemira. Pienten yritysten toimintaedellytykset ovat heikot, kun hallituksen politiikka suosii suuryrityksiä. Myös valmisteluvaiheessa oleva eläinsuojelulaki on jäämässä torsoksi eikä se edistä riittävästi eläinten oikeuksia. Turun seudulla jaetaan vuosittain yli miljoona kiloa ruokaa ruokakassijonoissa. Mitä se kertoo hyvinvointivaltion tilasta?

Nostan esille vielä sotiemme veteraanit. Seisomme Wäinö Aaltosen upeiden teosten edessä. Raivaaja, tulevaisuus, henkinen työ. Sata vuotta sitten maamme sisäinen tilanne kärjistyi. Punaiset ja valkoiset, veli veljeä vastaan. Tehtiin rankkoja tekoja molemmin puolin, joista on arvet yhä jäljellä. Talvisota, Jatkosota, Lapin sota. Silloin maamme oli yhtenäinen ja säilytimme itsenäisyytemme. Se oli valtava uhraus miehiltä naisilta ja perheiltä. Suomea rakennettiin uutterasti kohti parempaa tulevaisuutta ja sotakorvauksetkin maksettiin viimeistä penniä myöten. Sotiemme veteraaneja on enää noin 17 000. Ensi vuonna joidenkin arvioiden mukaan noin 11 000. Asia koskettaa meitä kaikkia. Siellä oli pappa tai isopappa tai joku muu sukulainen. Minulla oli oma isäni sodassa, joka haavoittui kolmesti. Veteraanien asia on ollut perussuomalaisille aina kovin tärkeä. Eikö olisi jo viimeinen hetki laittaa elossa olevien asiat kuntoon? Isäni sisaren 93-vuotiaan Ainin kansakoulun historiankirjassa luki näin viisaasti:

Ihmisen ainoa aatelismerkki on sielun jalous. Kansojen korkein toive on vapaus. Ihmiskunnan suurin hyve on valtakuntain välinen rauha.

Perusnaisten tervehdys

Leipäjonoissa on entistä enemmän iäkkäitä eläkkeellä olevia naisia. Hoiva-alalla, päiväkodeissa, siivousalalla ja kaupan alalla sekä pienyrittäjinä työskentelee paljon pienituloisia naisia. Ammattijärjestöt hoi. Oikeudenmukaisuutta.

Kansanedustaja, Perussuomalaisten NAisten puheejohtaja

Ritva “Kike” Elomaa

Tiedote 25.4. 2018

Iltasanomien artikkelissa (25.4.18) nostettiin esiin suuret potilasvahinkojen ja hoitovirheiden määrät, mutta myös se, että Suomesta puuttuu valtakunnallinen taho, joka keräisi ja julkaisisi potilasturvallisuus tietoa kaikista Suomen terveydenhuollon yksiköistä.

-Tilanne on erittäin huolestuttava, mutta se ei ole mikään uusi. On ollut lähes tyrmäävää huomata, miten vähättelevästi myös Suomen hallitus ja valtiovarainministeriö on ryhtynyt viime vuosina suhtautumaan potilasvahinkoihin. Tietoja sattuneista potilasvahingoista tai niiden ennusteista ei ole enää kirjattu tai Valtion talousarvioon vuoden 2016 jälkeen. Aikaisempina vuosina Potilasvakuutuskeskuksen korvaamien potilasvahinkojen määrä oli näkyvissä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla osiossa Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin -tunnusluvuissa, kansanedustaja Arja Juvonen (ps) kritisoi.

-Hallitus osoittaa toiminnallaan selkeästi, että se ei ymmärrä potilasvahinkojen merkitystä ja sitä, mitä niiden taakse kätkeytyy. Potilasvahinkojen määrät ja luvut tulee ehdottomasti palauttaa takaisin valtion talousarvioon, jotta ne ovat kaikkien nähtävissä. Olen tehnyt tästä toimenpidealoitteen jo vuonna 2017. Puhumme yhteiskunnallisesti merkittävästä tiedosta, jonka näkyminen valtion talousarviossa on perusteltua. Korvattavien potilasvahinkojen määrän tiedostaminen on erittäin tärkeää päätöksenteon kannalta, mutta myös toimissa, joihin päättäjien on sitouduttava potilasvahinkojen torjunnassa. Puhumme mittavista asioista niin inhimillisesti kuin myös taloudellisesti ajatellen, Juvonen muistuttaa.

Jokaisen potilasvahingon takana on ihminen ja kärsimys, mutta myös raha. Potilasvahinkokeskuksen mukaan vuonna 2016 tehtiin 8834 potilasvahinkoilmoitusta. Niistä 2166 johti korvauksiin. Kaikkiaan korvauksia maksettiin vuonna 2016 yli 40,9 miljoonaa euroa.

Potilasturvallisuuden tulee olla teema myös nyt, kun hallitus runnoo sotea voimalla läpi. Sote on valtava paketti sosiaali- ja terveydenhuollon asioita ja toimenpiteitä, hoitopäätöksiä ja asiakassuunnitelmia, joiden ytimessä on ihminen. Sote-palvelujen valvonnan ja laadun seuranta, riskien analysointi ja sosiaali- ja terveydenhuollon vaaratapahtumien ennakointi on juuri nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan. Tässä valtavassa ”sotesotkussa” potilasturvallisuus unohtuu kuin varkain. Luvut budjettikirjaan, esiin ja päivänvaloon- meidän tulee tietää missä mennään, Juvonen vaatii.

Potilasturvallisuus liittyy myös vahvasti viime aikoina käytyyn keskusteluun vanhuspalvelujen laadusta.

Arja Juvonen
kansanedustaja
050-5311 108

Tänä päivänä peräti viidennes suomalaisista nuorista kärsii mielenterveydellisestä häiriöstä. Syyt näiden taustalla ovat moninaiset. Turvallisen ympäristön puute, perheen tuen puute, kiusatuksi tuleminen, kiusaajana olo. Kiusaamisen vaikutukset nuoren tulevaisuuteen voivat olla tuntuvat.
Monilla kouluilla on omat keinonsa puuttua kiusaamiseen. Osassa kouluista ongelmaa yritetään jopa lakaista maton alle. Tämän hetkiset keinot puuttua kiusaamiseen ovat liian vähäiset. Olen tehnyt lakialoitteen (alla) koulurauha-asiamiehen nimittämisestä kuntiin.

Koulurauha-asiamies toimisi ulkopuolisena asiantuntijana haastavien kiusaamistapausten käsittelyssä, mikä mahdollistaisi vaikeidenkin tilanteiden rakentavan käsittelyn. Koulurauha-asiamies olisi helposti saavutettavissa ja kynnys yhteydenottoon olisi matala. Lisäksi koulurauha-asiamies varmistaisi, että kiusaamistapaus käsitellään loppuun asti.

Kirjoitin ennen pääsiäistä Facebook-sivuilleni puhelinnumerollani varustetun viestin ja pyysin ottamaan yhteyttä koulukiusaamiseen liittyen. Viestien ja puheluiden tulva oli valtava. Puhutaan sadoista yhteydenotoista pienen ajan sisällä ja niitä tulee yhä edelleen. Viimeksi eilen juttelin erään kiusatun perheenjäsenen kanssa. Kävin tammikuussa parin kiusatun kotona keskustelemassa asiasta. He ottivat yhteyttä, koska tilanne on sietämätön.
Kiusaaminen on tilastojen valossa vähentynyt tällä vuosituhannella, mutta ongelma on edelleen mittava. Toinen toistaan kamalampia tarinoita. KiVa-kouluhankkeella on ollut positiivisia vaikutuksia koulurauhaan ja yleiseen ilmapiiriin, mutta mukana olevissa kouluissa esiintyy kiusaamista kuten muuallakin.

Nyt tarvitaan myös uudenlaisia keinoja kiusaamisen kitkemiseksi. Koska KiVa-koulu maksaa, useat koulut ovat jääneet ulkopuolelle rahasyistä. Koulurauha-asiamies on konkreettinen ehdotus koulukiusaamisen vähentämiseksi.